Mieheni on kosinut minua, mutta hän haluaa, että luovun omasta (edellisen liiton kautta tulleesta sukunimestä) itse en siitä halua luopua, voisin toki ottaa kaksi osaisen sukunimen, eli nykyisen sukunimen ja hänen siihen perään.
Olenko ollut kohtuuton, kun olen sanonut, että häitä ei tule, jos hän vaatii minua luopumaan nyk. sukunimestä?
Mielipiteitä kiitos:)
Olenko ollut kohtuuton, kun olen sanonut, että häitä ei tule, jos hän vaatii minua luopumaan nyk. sukunimestä?
Mielipiteitä kiitos:)
Vastaukset 23
Vanhimmat
itselleni oli päivän selvää, että kun menin toisen kerran naimisiin, luovuin ex-miehen nimestä. Otin siis nykyisen mieheni sukunimen - toinen vaihtoehto olisi ollut tyttönimi nykyisen miehen sukunimi. Miksi haluat laahata mukanasi entisen liiton varjoa?
En halua laahata mukana edellisen liiton nimeä, muuta kuin vaan työni puolesta.
Eroni jälkeen rupesin yksityisyrittäjäksi ja loin nimelläni (sukunimi mukaan lukien), menestyvän liiketoiminnan.
Joten pelkoni on, jos nimi muuttuu totaalisesti "kerta-asiakkaat" ei löydä minua. (Liikevaihdon osuus 40%)
Olen ottanut asiasta selvää, jos on kaksi osainen sukunimi niin esim. numerotiedustelusta löytyy myös "vanhalla" nimellä, jos se jää kokonaan pois, ei edes rahalla voi ostaa sinne tietoa.
Joten ainoastaan työni vuoksi haluan säilyttää exän sukunimen:) Muuten voisin sen ilomielin heittää menemään...
sen sitten heti sanonut, että kyse on tuollaisesta asiasta - ainakin oma suhtautumiseni muuttui tämän tiedon myötä: nimesi on siis "tavaramerkki", joten luulisi miehesikin sen ymmärtävän..?
JOS olet menestyvä yksityisyrittäjä, niin ei se voi olla nimestä kiinni, vaan siitä miten yrityksesi hoidat!
On sitä moni menestyjänainen muuttanut nimensä, eikä se elämä ja menestys SIIHEN ole loppunut.
Katsotaanpas vaikka naiskirjailijoitamme Anja Kauranen nykyinen Anja Snellman, Laila Hietanen nykyinen Laila Hirvisaari, Kata Kärkkäinen nykyinen Katariina Souri...
Miksi ihmeessä pitäisi jäädä naimisiin entisen ukkonsa sukunimen kanssa. Huh! Ei se kiva ole nykyisestä miehestä, että kannat tällaista laahusta perässäsi pelkän liiketoiminnan takia.
Ihmiset oppivat tuntemaan pian uuden nimesi, ja oikeastaan se lisää vain mielenkiintoa. Tuotteitakin uudistetaan, menee samaan kategoriaan tuore imagosi.
Luulen, että saat tulevalta mieheltäsi nopean ja selkeän vastauksen, kun kysyt häneltä onko hän valmis korvaamaan sinulle mahdolliset menetetyt tulot, jos otat hänen sukunimensä. Kannattaa koettaa!
Kyseiset esimerkit ovat julkisuuden henkilöitä, joiden nimenvaihdosta on seurannut vähintäänkin maininta jossakin keltaisen lehdistön juorupalstalla. Aloittaja ei liene kuulu tähän ihmisryhmään, joten tieto nimen vaihdoksesta ei leviänne näin helpolla, eikä nimen vaihdoksesta seuraa mitään erityistä glooriaa taikka mediaetua.
Olen ollut numeropalvelussa töissä - ja tiedän, että yrityksiä haetaan aika usein suht hatarilla tiedoilla - hieman on nimen puolikasta, toimialaa taikka osotetta hallussa - ja sitten loppuosaa etsitään kissojen ja koirien kanssa. Jos yritys ei löydy suht näpsäkästi - ihmiset luovuttavat. Eli - yrityksen hoitoa on myös pitää yhteystiedot helppoina löytää ja muistaa.
Näin se on. Ihmiset muistavat hyvin huterasti mitään, muuta kuin kenties juuri julkkisten asioita. Yksityisyrittäjä ei ole sama asia kuin kohukirjailija, vuosikausia hittiromaaneja tehtaillut kirjailija tai playboymalli! Eikä näy ne julkkistenkaan asiat kaikilla pysyvän ihan tarkalleen muistissa, Liina Anniina väitti Laila Hirvisaaren olleen ennen Hietanen, mutta tosiasiassa kirjailija oli Hietamies! Eli Liina Anniina tuli epähuomiossa alleviivanneeksi Gilliuksen asian, että muistetaan vähän sinnepäin. Ja kuten sanottu, yksityisyrittäjällä se ei ehkä riitä, jotta asiakas löytää oikeaan paikkaan, kun numerotiedustelussa ei osata auttaa, että "juu se on se kirjailija..".
Mutta muutenkin ap:lle sanoisin, että oikeus omaan nimeen on jokaisella. Vaikka se oma nimi olisi alunperin entiseltä puolisolta saatu. Jos miehen itsetunto ei sitä kestä, pitänee hänen miettiä omia syitään, miksi niin on. Voithan aina perustella, että julkkis-missi-kansanedustaja-ex-ministeri Tanja Karpelakin tunnetaan nykyisessä avioliitossaan entisen miehensä eikä nykyisensä nimellä. Ja hänen tunnettuutensa on varmaan eri luokkaa kuin sinun, aloittaja? ;-)
... hih, tuliko kirjoitettua Hietanen. Jestas, kiireessä lasten hälinän keskellä kävi moka. Hietamieshän se oli ja miehensä oli Heikki Hietamies, tytär Eve myös kirjoittaa.
Tätä se helle lapset teettää.
Voithan olla virallisesti miehesi niminen, mutta työskennellä vanhalla nimelläsi.
Postia tulee kahdella nimellä yllättävän monelle. Ei ongelmia!
Voithan ilmoittaa asiakkaillesi uudesta nimestä. Itse en ainakaan raahaisi exän nimeä jos menisin naimisiin onhan se jo loukkaus uutta puolisoakin kohtaan.
Firmallahan on oma nimi ja se tietty pysyy samana oli se yrittäjän nimi mikä hyvänsä, ei sitä yrityksen nimeä tarvi muuttaa.
Minunkin firmani kulkee exän nimen mukaan, vaikka oma yksityinen nimeni on muuttunut.
Ei ole koskaan ollu mitään ongelmia.
sinun yrityksesi nimeä tarvitse muuttaa, sehän pysyy samana kun ennenkin.
yritystä pyörität, eikö sinun yritykselläsi ole nimi, vaikka hoitola Virtanen, niin miksi sen yrityksen nimen pitää muuttua avioliittosi myötä, yrityksesi voi pysyä virtasena, vaikka sinun nimesi olis Lahtinen.
Kun meikä alkoi yrttäjäksi niin kaikissa perustamis papruissa piti yrityksellä olla nimi.
Itse en ole lähiaikoina menossa naimisiin, mutta toimisin sinun tavalla jos menisin. Olen myös yksityisyrittäjä ja en vaihtaisi entiseltä mieheltäni saatua nimeäni nykyisen seurustelukumppanin nimeen. Olen "luonut uraa" ja nykyinen nimeni on kaunis ja harvinainen. Kumppanini nimi on taas hyvin tavallinen, lapseni ovat myös tietysti entisen miehen nimellä ja tyttönimeni on taas hyvin tylsä. Toivottavasti löydätte kompromissin, mutta sinuna en antaisi periksi.
Oletko kysynyt miksi miehelle on tärkeää, että luovut nykyisestä nimestäsi?
... kerro miksi et halua luopua exäsi sukunimestä? Mun mielestä tosi kummallista, että haluat exän sukunimen pitää, vaikka olet toisen miehen vaimo! Kerropas vähän enemmän syitä, muuten ei ymmärrystä heru!!
vastaus löytyikin jo...
Hullulta tuntuu, että haluaisit vielä uudessa avioliitossasi kantaa mukanasi muistoa ex-miehestäsi. En tajua, mutta onneksi ei tarvitsekaan. Kyllä minä miestäsi ymmärrän, ettei hän siitä ajatuksestasi riemusta kilju. Jos et tulevan miehesi sukunimeä halua, niin mitenpä olisi, jos tyttönimesi ottaisit takaisin.
Niin kuin moni on jo sanonutkin - pidä firmasi nimenä mikä nytkin on, siviilinimeksesi ota tulevan miehesi nimi. Tai sitten vaikka tyttönimesi. Mutta en todellakaan käsitä naisia, jotka pitävät kynsin hampain kiinni EXÄNSÄ nimestä.
Mistä ihmeen eksän nimestä? Eikös se ole silloin naisen itsensä nimi, jos hän on sen ottanut? Kummallinen ajatustapa.
avioliiton kautta. Mutta kun eronnut, niin mikä oikeus - saati halu! - käyttää nimeäkään kun ei mieskään enään kelvannut. Naimanimi pitäisi olla edelleen vaikka ei ole enään naimisissa ko. miehen kanssa? Avioliittoonhan toisen nimen ottaminen perustuu. Järki hoi, älä jätä!
No haloo! Ja järki sielläkin? Kun naimisiin menet, olet siis vaikka Maija Virtanen ja otat nimeksesi miehesi Matti Lahtisen nimen. Sinusta tulee Maija Lahtinen. Olet aviossa useita vuosia. Joku kysyy sinulta tutustuttaessa "mikä sinun nimesi on?". Vastaatko "olen Maija Virtanen, mutta nykyään käytän mieheni nimeä, joten minut tunnetaan Maija Lahtisena"? No, et todellakaan, ellet jostain syystä halua tehdä asiasta numeroa. Kyllä sinä pidät Lahtista ihan omana nimenäsi ja vastaat kysyjälle, että nimesi on Lahtisen Maija. Siis ihan sinun ikioma nimesi.
Sitten eroatte kumminkin. Ja yhtäkkiä Lahtinen onkin vain miehesi nimi, josta sinun pitäisi luopua, halusit tai et? Haluaisit olla Lahtinen, koska paperisi ovat sillä nimellä, koska lapsesi ovat sillä nimellä ja olet vuosikausia oppinut, että SINÄ OLET Lahtisen Maija. Mutta ei, siitä tulikin miehesi nimi erotessa, joten sinun pitää siitä luopua? Pätee muuten ihan yhtä hyvin vähän epätavallisempiinkin nimiin, vaikka esimerkin vuoksi otin nyt tavallisemman pään nimiä.
ihan oma sukunimi on se jonka syntyessään saa, oli sitte naaras tai koiras, muut sukunimet tulee ainaski naaraalle naitaessa, paitsi nykyisin saa ja pitääkin pitää oma sukunimi naaraankin.