(henkilöiden nimet vaihdettu)
Maanantaina olin ystäväni ja hänen ihastuksensa Matin kanssa kylillä hengailemassa. Kun meno alkoi käydä tylsäksi, päätimme pyytää erään Pekan kanssamme ulos.
Ilta kului kivasti, kunnes joskus kolmen aikaan päätimme mennä yöksi Matin luo telttaan nukkumaan. Meitä oli neljä ja teltta oli vain kahdelle hengelle. Ahtauden takia päätin nukkua Pekan vieressä saman peiton alla, ihan lähekkäin. Peiton alla kädet kävivätkin paikoissa, joissa niiden ei olisi välttämättä pitänyt käydä...
Aamulla palasin kotiin ja mietin tapahtumia ja ajattelin, että ei tässä hätää joten en sanonut poikaystävälleni mitään.
Keskiviikkona sama toistui. Vietimme taas nelisteen aikaa yhdessä ulkona ja illan päätteeksi menimme taas Matin telttaan nukkumaan. Taas kädet liikkuivat joka paikassa ja yht'äkkiä suutelimme. Se toistui monta kertaa yön aikana, eikä ne olleet mitään pieniä suudelmia vaan ns. nuolemista. Eikä tässä vielä kaikki, nimittäin Pekka on poikaystäväni parasystävä!
Haluaisin kertoa tapahtuneesta poikaystävälleni, mutta Pekka sanoo etten saa kertoa. Mitä minun pitäisi tehdä, sillä tunteeni ovat vähän hakoteillä nyt poikaystävääni kohtaan ja omatunto kolkuttaa?
...Pahinta tässä on se, että edellisen poikaystäväni kanssa tein samalla tavalla. Kerroin hänelle totuuden ja suhteemme päättyi siihen, vaikka hän antoikin minulle anteeksi. En vain osannut antaa itselleni anteeksi ja tunteeni häntä kohtaan katosivat jonnekin...
Kerronko totuuden vai mitä minun tulisi tehdä? En halua loukata kenenkään tunteita, mutta kun itse en vain ikinä tiedä mitä haluan...
Tämä ei välttämättä kuulosta pahalta, mutta olen kuitenkin vasta 16-vuotias.
Maanantaina olin ystäväni ja hänen ihastuksensa Matin kanssa kylillä hengailemassa. Kun meno alkoi käydä tylsäksi, päätimme pyytää erään Pekan kanssamme ulos.
Ilta kului kivasti, kunnes joskus kolmen aikaan päätimme mennä yöksi Matin luo telttaan nukkumaan. Meitä oli neljä ja teltta oli vain kahdelle hengelle. Ahtauden takia päätin nukkua Pekan vieressä saman peiton alla, ihan lähekkäin. Peiton alla kädet kävivätkin paikoissa, joissa niiden ei olisi välttämättä pitänyt käydä...
Aamulla palasin kotiin ja mietin tapahtumia ja ajattelin, että ei tässä hätää joten en sanonut poikaystävälleni mitään.
Keskiviikkona sama toistui. Vietimme taas nelisteen aikaa yhdessä ulkona ja illan päätteeksi menimme taas Matin telttaan nukkumaan. Taas kädet liikkuivat joka paikassa ja yht'äkkiä suutelimme. Se toistui monta kertaa yön aikana, eikä ne olleet mitään pieniä suudelmia vaan ns. nuolemista. Eikä tässä vielä kaikki, nimittäin Pekka on poikaystäväni parasystävä!
Haluaisin kertoa tapahtuneesta poikaystävälleni, mutta Pekka sanoo etten saa kertoa. Mitä minun pitäisi tehdä, sillä tunteeni ovat vähän hakoteillä nyt poikaystävääni kohtaan ja omatunto kolkuttaa?
...Pahinta tässä on se, että edellisen poikaystäväni kanssa tein samalla tavalla. Kerroin hänelle totuuden ja suhteemme päättyi siihen, vaikka hän antoikin minulle anteeksi. En vain osannut antaa itselleni anteeksi ja tunteeni häntä kohtaan katosivat jonnekin...
Kerronko totuuden vai mitä minun tulisi tehdä? En halua loukata kenenkään tunteita, mutta kun itse en vain ikinä tiedä mitä haluan...
Tämä ei välttämättä kuulosta pahalta, mutta olen kuitenkin vasta 16-vuotias.
Vastaukset 4
Vanhimmat
eihän tuota tarvitse edes miettiä. Ei kukaan tarvitse sellaista kaveria joka touhuilee toisen "selän" takana. Ja se mikä itse olet kun petät poikaystävääsi...
...Mutta en halua pilata meidän välejämme. Ja onko tuo pettämistä, jos sen kaiken tekee ilman erityisiä tunteita?
Hehe :D Tää on jo hauska. Miksi te jatkuvasti nukutte teltassa, asutteko jossain hippikommuunissa? No tuskin sentään, ethän silloin kyselisi täällä tuollaisia.
Ei missään nimessä kannata kertoa mitään. Jos kerran ilman tunteita tuollaista teette, niin ei sitä silloin kannata kertoa. Mitä hyötyä siitä on?
Täällä joku voi tulla väittämään, kuinka rehellisyys kuuluu parisuhteeseen, mutta paskanmarjat! Hyvään parisuhteeseen ei todellakaan kuulu rehellisyys!
Kiitos kommentistasi! :)
Mietityttää vain se vielä, että kun tunteeni ovat jotenkin oudosti kadonneet poikaystävääni kohtaan. En tiedä onko niitä edes koskaan ollutkaan, vai ryntäsinkö vain liian nopeasti hänen kanssaan suhteeseen?
Voisin ehdottaa taukoa hänelle, jotta voisin miettiä rauhassa... Mutta taas toisaalta, ei minun ole järkeä olla hänen kanssaan säälistä, vaikka ihana hän onkin.