Joo elikkä mulla ja mun poikaystävällä on tosi tiukka suhde.Olemme molemmat mustasukkaisia ja jotenkin nyt niistä säännötkin on syntynyt,mutta niistä yhdessä ollaan sovittu ja ei niissä ongelmaa.Mutta ongelmana on että olemme olleet juusri 2 vuotta yhdessä ja mulla on ikää vain 15 vuotta(tiedän liian nuori ja...)ja poikaystävälläni 16.Aloitimme seurustelemaan 7-luokan alkupäivinä ja nyt tähän asti tultu.Jouduin olemaan mökillä vähän päälle viikon(poikaystävääni näin 2 päivää sinä viikkona) ja yhtäkkiä jätkö laittaa`` haluan tauon me ei ikinä nähdä``no menin ihan säpäleiksi kun samana päivänä viellä vanno rakkautta...ja aina on ollut se osapuoli joka kiehnää mussa koko ajan!ja mä en ymmärrä mikä voi olla!?Menin käymään niillä ja sovittiin ettei pidetä taukoa ja se lähti leireilee viikoks ja juuri äsken tuli viesti et``haluan puhua kun tulen täältä``.Soitin ja se vain huusi kaikkea että ei tiedä mitään ja haukkui.Facebookistakin otti pois kihloissa statuksen!!!
tää ei ole yhtään mun poikaystävän tapasta!se on aina ollu kuin enkeli ja nyt tällänen ihan yhtäkkia!mikä vois sillä olla?
En haluisi menettää häntä!mutta se ei puhumaankaan suostu : < voiskohan kyseessä olla toinen naine nimittäin ennenki sellasta tehny!
Tarvin kiperästi apua!itkenyt nyt 2 yötä tuon takia ja jos joku vois jotain veikkaa mikä on tai jotain oisin kiitollinen!
Oon ihan hukassa tän asian kanssa!:(
tää ei ole yhtään mun poikaystävän tapasta!se on aina ollu kuin enkeli ja nyt tällänen ihan yhtäkkia!mikä vois sillä olla?
En haluisi menettää häntä!mutta se ei puhumaankaan suostu : < voiskohan kyseessä olla toinen naine nimittäin ennenki sellasta tehny!
Tarvin kiperästi apua!itkenyt nyt 2 yötä tuon takia ja jos joku vois jotain veikkaa mikä on tai jotain oisin kiitollinen!
Oon ihan hukassa tän asian kanssa!:(
Vastaukset 5
Vanhimmat
Anteeks kirjoitusvirheet ja epäselvä teksti!
Lähdetäänpäs liikkeelle siitä etten usko sinun haluavan tuuliviiri-poikaystävää. Olette seurustelleet pari vuotta, huuma alkaa hellittää ja hänelle on voinut hyvinkin iskeä pakokauhu. Kanssasi on ehkä mukavaa mutta häntä pelottaa. Pelon aihe voikin sitten olla mikä tahansa, ja vaikea asiaa edes arvata ellei hän suostu puhumaan. Tosin toinen tyttö ei ikinä hyvä merkki, sanoit että tehnyt "sellasta" (siis mitä?) aiemminkin.
Mieti mitä itse voit asialle tehdä? Ensinäkin hyväksy tosiasia että suhteenne ei EHKÄ jatku loppuikää. Rakastat poikaystävääsi sellaisena kuin hän oli, mutta tuossa iässä ihminen kehittyy ja kasvaa huimasti, rakastatko myös tätä uutta puolta hänestä?
Mikä on pahinta mitä voi tapahtua tässä tilanteessa? Pettäminen? Suhteen päättyminen? Mieti ja mieti miten siihen varaudut. Jos poitsu lemppaa sinut, omapahan on menetyksensä. Sydänsuruja se toki aiheuttaa, mutta sinä et niihin kuole. Suret aikasi, kenties kuukausia mutta myöhemmin alat huomaamaan millainen hän todella on ja ihmetellä että olikohan kummoinen menetys.
Sitä ennen
Jos vain mahdollista, yritä rauhallisesti saada hänet keskustelemaan. Vältä uhkaavaa ilmapiiriä ja koita olla itkemättä. Itkun miehet usein kokevat joko painostavana tai ahdistavana. Ilmaise huolesi hänen muuttuneesta käytöksesta ja kysy vaikka suoraan mikä häntä noin pahasti ahdistaa ja pelottaa. Jos hän tulee esiin kuoresta ja kertoo mikä on käytöksen takana, sitä on helpompi ymmärtää. Yksi mitä mietin on mainintasi kihlauksesta, kai te molemmat tiedätte kihlauksen tarkoittavan lupausta mennä naimisiin? Jospa moinen sitoutuminen sai hänet painamaan hätäjarrua?
Pää kylmänä vain, pura tunteitasi ystävillesi ja rauhallisesti koita saada poitsusi kertomaan että mistä on kyse. Tsemppiä. Ja ei, en tuomitse nuorta rakkautta, päinvastoin se saa minut hymyilemään. Nimim. ensirakkauttaan 6 v yksipuolisesti rakastanut.
No soitin pojalle päivä sitten ja puhelimeen vastasi tyttö joka ei ollu tietoinen mun poikaystävän ja mun suhteesta ja sain muutenkin kuulla että poika on menossa suoraan leirin jälkeen hiisaamaan(polttelemaan ruohoa) porukoiden kanssa! Huolestuttavaa koska ennen oli kaikkea päihteitä vastaan! : (
Poikaystäväsi ei ole entisensä kaltainen, kun nyt yrität käännyttää häntä pois "tauosta". Ennen hän sai olla suhteessa omassa vapaasta tahdostaan. Vaikka voisit hänen mielipiteensä muuttaa, niin neuvoisin että annat hänen nyt olla. Turhaan pahoitat lisää mieltäsi kun hän ei selvästikään pysty kanssasi olemaan.
Aina se on kurjaa kun tulee bänksit, mutta et sä voi toista pakottaakaan parisuhteeseen. Positiivinen puoli on se, että maailma ei ihan oikeasti lopu tähän ja ehkä tuosta suhteesta opit jotain, jota voit hyödyntää seuraavassa parisuhteessa, jotta se toimisi ja kummallakin olisi hyvä olla.
Turha sun on vaivata päätäsi enää toisilla tytöillä. Koska oli niitä tai ei, niin tuo poika ei tahdo olla kanssasi. Ja mitä kauemmin sulla kestää ymmärtää se, niin sitä kauemmin itket jätkän perään.
Tosi paska nakki, olen tosi pahoillani. Murrosikä on nyt vaan viemässä poikaa eikä poika sitä. Se vaan on tosiasia että tuossa iässä kasvetaan, usein eri suuntaan kuin ennen. Nyt hän on alkanut uhmaamaan: pilven polttelu kiinnostaa, muijat vaihtuu, tarttee olla jotain... Mikä lie hänelle tullut, mutta kyse ei ole siitä, että sinä olisit huono tai että suhde olisi huono, vaan hän nyt kokee ja elää jotain ja haluaa mennä omia teitään.
Usein nuoruuden suhteet päättyy, se on vaan ikävä tosiasia. Teinikihlat eivät ole yleensä millään ajatuksella tehtyjä, siksi niillä on erillinen nimikin: harva sitä naimisiin suunnittelee menevänsä, enemmänkin haluaa näyttää muille, osoittaa aikuisuuttaan, sitoa toista enemmän ja "saada luvan" seksiin. Suurimmaksi osaksi se on siitä huolimatta ihan tavallista seurustelua, ja no, voihan ne aikuistenkin suhteet, kihlaukset ja avioliitot päättyä, ja niin se voi tämäkin.
Itke siis jos itkettää ja sure vaan, onhan tuo ihan hanurista, ja tosi karua, ymmärrän, että sattuu tosi paljon. Mutta sellaista on elämä ja tosiasia on se, että sinä kyllä selviät siitä, tulee uusia ja tulee muuta. Eikä sitten ole hyväkään jatkaa tuollaisen pojan kanssa, miksi hän nyt aikoo muuttua: käyttämään päihteitä ja ehkä jopa huumeita. Ehkä kannattaakin katsoa välimatkan päästä. Ikävää ja surullista, mutta se voi olla sinulle pitemmän päälle parempi niin.
Hän pettää ja hänellä on toinen tyttö, eikä uskalla puhua asioita suoraan lapsellisuuttaan. Lapsihan hän onkin vielä. Hän ei halua enää seurustella, muttei osaa hoitaa asiaa kunnialla: ei moni aikuinenkaan osaa. Mutta sinulle on parempi, jos hyväksyt asiat, että näin ne nyt vaan on ja sinä jatkat eteenpäin. Olen todella pahoillani menetyksestäsi, mutta muista, että sinulla on siltikin koko elämä edessäsi ja meressä on kaloja... Et tule jäämään yksin eikä koko elämäsi ole menetetty, tästä noustaan vielä!
Keskity enemmän muuhun, kavereihin, harrastuksiin, kouluun ja tee omaa elämääsi eteenpäin, ota rennosti ja päivä kerrallaan.
Tsemppiä ja voimia sinulle!