Olemme olleet yhdessä jo yli kolmekymmentävuotta. Meillä on aikuiset lapset jotka asuvat jo muualla.Olin aivan täysin varma kevääseen saakka jotta mieheni ei ikinä pettäisi minua.Samaa hän itse vanno., viimeksi toukokuun alussa hän sanoi; vannon että minulla ei ole ollut ketään toista naista koko aikan jolloin olen ollut sinun kanssasi. Tämä johtui siitä että sain hänet kiinni salailusta ja vakehtelusta.Hän oli vuosien ajan pitänyt yhteyttä erääseen naiseen ja sattumalta tämä nainen itse kertoi siitä minulle.Oli siinä jotakin yhteisissä jutuissa tapaamisiakin jne. samaan aikaan tuli myös selville että hän on ollut viime aikoina yhteydessä entiseen tyttöystäväänsä/avopuolisoonsa.Hänen kanssaan oli kaikki ohi meidän tavatessamme (tai näin ainakin minulle kerrottiin) no tämä X ei sitten ollutkaan pelkkä puhelinseuralainen, niinkuin minulle ensin kerrottii, yksi oyhelinsoitto, sitten tuli tunnustus ovat olleet kaljoilla yhdessä, sitten tunnustus on ollut naisen luona yötä, sitten vahingossa on ollut toisenkin kerran yötä, kaljoittelujen jälkeen.Nyt sitten viimeisenä niittinä arkkuun; nainen on ollut meillä, nukkunut minun sängyssäni, ryypänneet meillä.Kaikki pikkuhiljaa tämän kesän aikan, yhdessä sovittu ainakin silloin alkuun mitä minulle kerrotaa (siis valehdellaa), mieheni ei edes ole mikään kapakoissa kulkija, mutta kun itse olen ollut poissa niin heti. Kaikki tämä on tapahtunut n. kahden vuoden aikan. Molemmat ovat tunnustaneet janyt muka loppu.Olen hirveässä tunnemyrskyssä, en saa ajatusta pois ja kuvaa silmistäni, se nainen minun kotona ja minun sängyssä. Molemmat sanoo ettei ole ollut seksiä ja mieheni on tiemmä kertonut naiselle heti ettei hänellä edes seiso, hän ei pysty koko hommiin ollenkaa. Miksi, olen pihalla, miksi tuollanen mennään sanomaan jos ei ole aikomustakaan. Kaiken lisäksi tuntuu aika hurjalta kertomus että mieheni on vaan soittanut ýli 30v jälkeen yht`äkkiä ja pyytänyt naista tulemaan meille.Nainen on tullut taksilla ja mennyt sitten joskus taksilla pois. Mitä mieltä olette, te aivan ulkopuoliset. Mikä on nainen joka lähtee eka kutsusta.mitä mieltä naisesta joka tulee entisen kotiin ja menee nukkumaan hänen vaimonsa paikalle.Mitä mieltä miehestä joka kahden vuoden ajan salailee ja tapailee entistään: Mitä mieltä miehestä joka kutsuu vieraan naisen yhteiseen kotiin kun vaimo on pois ja ottaa hänet viereensä. No sukupuolielämää meillä ei todellakaan ole, kun ei pysty (tai mistä minä tiedän, jos ei vaan halua minun kanssa) tämä on ollut jo n. kymmenen vuoden ongelma. tosin minun kanssa siitä ei ole puhuttu, mutta tälle kakkoselle tehty selväksi.
Inhottaa ajtella että olen kotiin tulyuani silloin mennyt samaan sänkyyn samoille lakanoille nukkumaan missä tämä ******on maannut edellisenä yönä.
En tiedä miten päästä tästä yli, koko ajan se on mielessä, minulle koti on pyhä. Tunnen kotini saastutetuksi.Mieheni ei edes osaa selittää miksi näin on tapahtunut. Me ei edes riidelty yleensä ja kaikki tuntui olevan ihan hyvin, sitten tälläsiä juttuja.
Inhottaa ajtella että olen kotiin tulyuani silloin mennyt samaan sänkyyn samoille lakanoille nukkumaan missä tämä ******on maannut edellisenä yönä.
En tiedä miten päästä tästä yli, koko ajan se on mielessä, minulle koti on pyhä. Tunnen kotini saastutetuksi.Mieheni ei edes osaa selittää miksi näin on tapahtunut. Me ei edes riidelty yleensä ja kaikki tuntui olevan ihan hyvin, sitten tälläsiä juttuja.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Sinuna kutsuisin naisen teille ja te kolme kokoontuisitte saman pöydän ääreen selvittämään asiat. Vielä kun kutsuisit lapsennekin samanpöydän ääreen, niin saisi miehesi kunnolla hävetä. Jos naisella on perhe niin kutsutte myös heidät paikalle. Pistä miehesi seinää vasten ja vaadi häntä kertomaan kaikkien kuullen, mikä tuossa toisessa naisessa on niin paljon parempaa kuin sinussa? Miksi hän petti sinua? Älä päästä häntä helpolla, hän on se joka on tehnyt väärin et sinä. Vastatkoon teoistaan. Pistä myös tuo nainen koville, vaadi selitys kuinka hän kehtaa tulla sänkyysi, sinun poissaollessa. Sänkyyn joka on sinun ja miehesi oma, lisäksi pyhitetty avioliitolle. Tuo on teko joka loukkaa toista todella paljon, sinä itse päätät pystytkö antamaan anteeksi, vai jatkatko yksin. Jos päätät jatkaa miehesi kanssa, hän saisi lopun elämän kärvistellä häpeässään, aina kun hän syyttäisi sinua jostakin, voisit vedota hänen tekoonsa. Toisin sanoen niinkuin petaa, niin makaa. Hän on luonut itselleen tukalat oltavat. Kuka nainen uskaltaa ja haluaa luottaa tuollaisen jälkeen. Sinuna jatkaisin, se saattaisi pänniä myös tuota toista naista, mutta muista tehdä selväksi mikä on avioliitossa sallittu ja mikä ei. Ala ristikuulustelemaan miestäsi joka päivä mihin menee kenen kanssa jne, niin kauan että hän kypsähtää, sitten aina vetoat hänen pettämiseensä, että kyselet vaan siksi kun luottamusta ei enää ole. Pyydä häntä aina näyttämään kännykkänsä, sano että sulla on seuranta päällä. Samoin sähköpostit haluat tutkia. Ole itse aina läsnä, älä jätä häntä yksin. Seuraa häntä kuin hai laivaa. Jos joudut olemaan poissa, järjestä, niin että lapsenne tulevat teille vaikka siksi aikaa, ettei hän ole yksin. Jos häntä pännii mustasukkaisuutesi viittaat aina siihen, että hän on epäluotettava henkilö johon ei voi luottaa. Sano että olet palkannut useamman tutun henkilön ns. etsiväksi seurailemaan hänen puuhiaan, koska hänen käytökseensä ei voi luottaa. Pidä puolesi, olet voittaja. Voimia sulle.
Ala vaatimaan mieheltäsi seksiä joka päivä, kaikilta menetetyiltä vuosilta. Sano että se kuuluu avioliittoon. Näytä että haluat miestäsi ja tee aloite. Ihme mies jos ei syty. huh huh.
no kun se ei haluu, eikä pysty, omien sanojensa mukaan ainakaan. ja sehän tässä huvittavaa onkin et tää nainenkin kerto mulle kuin hän ei haluu seksiä ja kun kerran pistin mieheni kysyyn häneltä puhelimessa (kaiutin päällä) muiden asioiden lisäksi etttä petyikkö kun meil ei ollut seksiä niin nainen sanoi: nooo, eeeen ku sähän olit sanonu mulle jo ettet sä pysty. sit tulikin selville et sillon kun tää akka on mun lakanoissani maannut niin samalla( siis ekakerralla näien mukaan) mieheni on het kertonu et peli ei pelitä. Aika ihme homma, ei mulle koskaan oo kukaan mies tullut het kättelys kertoon ey seisooks vai ei. mitä ihmettä sellasia aletaan selittää jos ei ole sitä varten kutsuttukkaan.ontuvia selityksiä sitten tulee kuin hän sen takia sano et tuli selväks ettei ole sen takia kutsunutkaan. mut eikö vaan maksullisille naisille kerrota tuollasia jos niitä pyydetään tulemaan ja niiltä hoitoja tilataan vai onko sellanen nyt ihan tavallista kertoo heti?
Normaali nainen mun mielestä vetäs tuossa tilanteessa jo äkkiä jalat aleen ja lähtis vetämää jos mies alkaa heti tuollasia puhua, mut jospa sillä olikin sitten tarkotus testata...mennään vaimon paikalle maate, jos se nousis kuitenkin....
Hyi mikä ukko! Mua todella iljettää nämä aviomiehet joille ei riitä se oma vihitty aviovaimo! Itse en katteleis päivääkään enää ukkoa joka lähtis toisen naisen syliin!!
Voi elämän kevät mitä vastauksia! Joku kehotti vaimoa alkamaan vartijaksi ja poliisiksi! Joopa joo, ettekö te hyvät naiset ymmärrä millä AIVAN varmasti ajatte vaan miehiänne toisten naisten syliin, juuri tuolla kyttäämisellä ja vahtimisella! Ei se ukko vahtimalla siinä teidän mekon alla pysy! Päinvastoin!!
Toivottavasti sinulla on joku ystävä, jonka kanssa voit puhua tästä. Jos ei ole, niin pyri maanantaina pääsemään ammattiauttajan puheille. Tuollainen järkytys on liian rankka yksin selvittää ja kestää. Kun on ollut avioliiton turvissa 30 vuotta niin ei tiedä mitä kaikkea täällä " vapailla markkinoilla" tapahtuu. Se on ainakin selvä, että et ole yksin vaan sinulla on tuhansia kohtalotovereita. Miehesi on tavallinen kusipää, joita on joka puolella. Miehen kertomukseen tämän vieraan naisen tuloista ja menoista ei kannata uskoa. Kaikki numerot, joita ukkosi sanoo, voit kertoa ainakin kahdella. Miehet valehtelee juuri niissä eniten. Sanovat, että joku juttu on kestänyt vuoden, kun se oikeasti on kestänyt kolme vuotta jne. Käryn jälkeen sanotaan vaimolle, että juttu on loppu, mutta erittäin harvoin se on.
Jos sinulla on hyvä ystävä, niin soita hänelle. Älä jää yksin pohtimaan.
Ensiksi KIITOS kaikille. Kyllä meillä on asiasta keskusteltu, hiljaa ja lujaa.Olen myös keskustellut tuon "naisen" kanssa, hän se vaan syytti minua kaikesta ja haukkuipa pystyyn vielä tyttäremmekin ja pilkkasi ja ivasi häntä, isähän ei tietenkaan puolustanut tytärtä vaan lällytteli" en mä tiedä miks se sano nii", siis puolusteli tuota *********, no isän ja tyttären välit ei enää koskaan tule kohdalleen, lapsille olen puhunut ja olen myös pakottanut isän kertomaan aina uuden vaiheen esiin tullen kertomaan totuuden.
Eihän näitä kukaan usko, eikä niillä sinänsä ole välä montako kertaa, jos suhde on jatkunut sen kaksi vuotta ( tai sitten enemmän) se on kuitenkin totuus että ovat olleet toistensa ajatuksissa koko ajan kun se on jatkunut. Jos edes kunnolla yrittäis hyvittää jotenkin, anella kunnolla anteeksi, mutta vahtaa televisiota mykkänä. Sanonut joskus ettei tiedä mitä tehdä ei osaa, olen sitä mieltä että jos on osannut soittaa sille naisellekkin ja niin hauskaa on ollut että yötkin perään kuluu ja vuosikausia niin kyllä tälläsellä naistenmiehellä pitää olla eväät korjata yksi hajottamansa avioliittokin.
Jos todellakin tuo kyseinen henkilö olisi ollut jotenkin ns. parempi , jollakin tavalla, niin olisi helpompi ymmärtää ja tajuta asiat, haki parempaa mutta kun ei, vanha akka joka vetää ukkomiehen luona ja ukkomiehen kanssa päänsä pimeeksi ja sit ukkomiehen viereen maate.Hyi olkoon. Oksennuttaa.
En todellakaan tiedä mikä on tämän kuvion loppu. Ystäviä minulla on ja onneksi he soittavat ja ovat mukana tukemassa, samoin lapset ja miniä.Tällä naisella ei ole perhettä eikä ole koskaan ollutkaan, vihaa minua siitä että vein tämän miehen häneltä. Itse en todellakaan ole tienyt edes vieneeni mitään ja jos olisin tiennyt silloin että tämä heidän juttunsa on todellinen vuosisadan rakkaustarina joka ei lopu koskaan niin en todellakaan tuohon mieheen olisi koskenut pikkusormellakaan. Kaikenlisäksi sillä naisella on hätä etttä jos minä otan eron niin häntä ei saa sotkea siihen, hänestä ei saa puhua mitään siinä yhteydessä.. Míksiköhän. Kyllä minä ainakin olen avoimestyi puhunut ja puhun kaikille kuka on mieheni rakastajatar, ei minulla siinä ole mitään hävettävää ja HE saavatkin hävetä.
Ihan ensimmäiseksi kannattaa ottaa henkinen aikalisä, vaikka asia vellookin päässäsi päivin öin. Varmaan muutama viikko menee ihan shokissa ja sitten se alkaa päivä päivältä helpottamaan. Sinulla on periaatteessa oikeus tietää, mitä oikeasti on tapahtunut. Kaikki p..a kannattaa nyt käydä läpi, jotta ikäviä yllätyksiä ei enää tulevaisuudessa tule silmille. Mitään päätöksiä avioliiton suhteen ei kannattaisi tuossa tunnemyrskyssä tehdä, ei varsinkaan päätöstä avioerosta, muttei oikeastaan jatkamisestakaan. Miehestäsi pitäisi saada sen verran irti, että hänkin ilmaisisi selkeästi tahtonsa. Avioliitossa lilluminen ei ole ratkaisu. Suhteenne ei palaa koskaan ennalleen ja jos sen haluaa jatkuvan, monta itkua on vielä edessä. Mutta aikuisen ihmisen elämä ei ole koskaan täydellistä. Olet petetty, vaikka eroaisittekin ja sinun on jo lastenkin takia päästävä asian yli. Katkeruus ja kosto eivät kanna pitkälle.
En oikeastaan ymmärrä, miksi olet kertonut asiasta lapsille ja tavallaan laittanut heidät selkä seinää vastaan valitsemaan puolensa. Miehesi on ollut uskoton, mutta hän on edelleen lastenne isä eikä uskottomuus kenestäkään läpimätää tee, vaikka tästä asiasta on tällä palstalla kyllä erilaisiakin mielipiteitä. Suosittelisin nyt jonkinlaista itsehillintää tuon miehen haukkumisen suhteen. Kun aikaa kuluu ja avioliittonne mahdollisesti jatkuu, sinäkin saatat haluta elää miehesi kanssa ilman, että joku jatkuvasti muistuttaa asiasta.
Sinun on myös turha vaivata mieltäsi toisen naisen psyykeä ja motiiveja miettimällä, kiusaat vain turhaan itseäsi. Miehesi on päätöksensä ja tekonsa tehnyt ja hän vastaa niistä sinulle. Toinen nainen on ulkopuolinen suhteessanne ja vaatimalla häntä yhteisiin neuvotteluihin tai haukkumalla häntä julkisesti, nostat hänen merkitystään. Yrittäkää miehenne kanssa keskittyä suhteeseenne ja sinä osoitat oman arvovaltasi parhaiten mitätöimällä toisen naisen olemassaolon.
Tässähän ei ole nyt justiin esiin tulleesta asiasta vaan kolmen kuukauden ajan tiputelle on tullut uusia asioita esiin heidän suhteestaan. Viimeinen niitti oli vaan tämä että hänet on raahattu meillekkin. Katson myös oikeudekseni puolustautua koska nainen on ilmoittanut julkisesti vihavansa minua, on sanonut tämän minun tyttärelleni ja ivannut ja pilkannut tytärtämme puhelimessa. isähän ei puolustanut lastaan, ei tietenkään... se miksi kerroin lapsillemme ei tarkoita että he valitsvat mitään puoliaan, niin ei saa tapahtuakkaan vaan vanhemmat on aina vanhemmat mutta he ovat aikuisia ihmisiä ja kotona käydessään huomasivat jotta nyt on pahasti solmussa vanhempien asiat. olen sitä mieltä jotta aikuisten lasten pitää tietää tällset asiat on aiak ikävää heidän kuulla kyliltä tälläsiä. Jospa kaikki tuo paska olisikin tullut esiin silloin kolme kuukautta sitten mutta kun koko ajan on valehdeltu ja pikkuhiljaa tulee esiin uutta.En todellakaan tiedä jatkanko vai en tuon miehen kanssa. tyttäreni samoin kuin monet ystäväni ovat sanoneet kun ovat nähneet mitä tämä on että eihän sun tarvi kestää tuollasta ja tunnustan että joainen hetki jonka se mies on silmistäni pois on juhlaa. hänen mielestään vaan häntä tässä pitäis sääliä.hänelle e saisi sanoa mitään.
on ilmeisesti ollut se miehesi suuri rakkaus, eikä hän ole naista vuosien saatossa unohtanut. Koska nainen tyytyy seksittömään suhteeseen miehesi kanssa, hän rakastaa miestäsi. Sinä olet toiseksi paras vaihtoehto, ollut tietämättäsi koko avioliittosi ajan.
On helppo nostaa kolmenkymmenen vuoden takainen suhde vuosisadan rakkaustarinaksi, kun oma avioliitto on arkipäiväistynyt kuten muutkin liitot samassa ajassa.
Kummallisia tietäjiä täysin tuntemattomien ihmisten asioista.
Kyllä se ihan mahdollista on, että ihminen ei unohda sitä oikeata rakkauttaan koskaan. Itselleni kävi samoin opiskelut aikanaan veivät meidät erilleen ja olimme molemmat vuosia omissa liitoissamme, pidimme kuitenkin yhteyttä side ei siis katkennut vuosienkaan myötä. Kumpikin ajatteli aina toista, lopulta teimme päätöksen että kaikesta tuskasta mitä puolisoillemme tuotamme eroamme ja menemme yhteen. Sitä vaan joskus sattumista elämätajautuvat erilleen, mutta tunteilleen ihminen ei mitään voi vaikka kuinka haluaisi.
Joskus ihmisellä on nuoruudessaan rakastuminen, joka on vielä päättynyt ennen kuin suhde on varsinaisesti muuttunut huonoksi eli eroon on johtanut muut käytännön syyt. Kyseinen suhde ei olisi välttämättä kestänyt sen paremmin elämän tyrskyjä kuin pitkä liittokaan. Kyseisten ihmisten mielissä suhde on saattanut saada ajan kuluessa jopa mystisen merkityksen. Silti tuollaisten suhteiden takia ei kannattaisi mitätöidä vuosien avioliittoakaan, jota on kuitenkin koetelleet monet käytännön asiat. Helppohan se on keski-ikäisenä palata nuoruuden rakkauden luo ja elää kahden aikuisen liittoa. Ihan samaan lopputulokseen toki pääseen muiden sielunkumppaneiden kanssa.
Elämässä ja suhteissa on kaikki mahdollista, tuskin oma suhde voi olla kunnossa jos haikailee toisen perään. Jos on oikeata rakkautta ei siihen kolmas osapuoli mahdu edes ajatteluasteelle. Jos hakee sitä jotain kodin ulkopuolelta on silloin suhteessa tapahtunut otain mitä ei varmasti saa koskaan täysin takaisin.
Pääset yli miettimällä niitä virheitä, mitkä olet tehnyt ja mitkä ovat aiheuttaneet tuon käytöksen miehessä. Sitten pyrit pienin askelin korjaamaan ne virheet ja voit ehkä sen jälkeen antaa itsellesi anteeksi ja olla taas onnellinen. Onnea pohdintaan!
mikähän sinäkin olet tuollaista tekstiä kirjoittelemaan, joku täysin ymmärtämätön , miksi puolustat väärin tekijää, miten niin ajaa mishen toisen naisen syliin, et sinä kuule ymmärrä elämästä yhtään mitään.luulet jotta naisen tehtävä on palvoa miestään.höpönpöpön , se kuule on toisinpäin nykyään.jos mies haluaa pitää kunnollisen hänen on kaikessa ja kaikkialla otettava tämä nainen huomioon. jos olt lukenut oikein alkukirjoituksen ymmärrät (jos haluat) mistä on kyse, minä sanoisin jotta tuollanen mies on sika, eikä edes ansaitse enää tuota naista, tuo nainen ansaitsee parempaa.
Miksi ajoit miehesi toisen syliin ja suljit vuosia silmäsi ongelmilta? Mieti tätä ja löydä sisäinen eheys.
Siinäpä se, sitä olen kysellyt itseltäni ja mieheltäni ja kaikilta mahdollisilta tahoilta. Olemme aloittaneet perheterapian ja ei se mies osaa sanoa sielläkään mitään "vikaa" minussa.Päinvastoin tuo toinen nainenkin sanoi että mieheni ei ole koskaan minusta pahaa sanaa sanonut vaan on aina puhunut kuinka hyvä vaimo hänellä on. Sehän tässä mättääkin, kun hän sanoo että ei tiedä miksi teki niin, ei ymmärrä edes itse ja nyt hävettää ja nolostutaa ja jospakaiken sais tekemättömäksi.
No joo, jos jotakin syytä pitää etsiä niin se, että minä en mene mmihinkään kaljakuppiloihin, minä en juo päätä täyteen jne. nämä kerrathan on olleet just sellasia että meillä kotona on vedetty kaljaa ja viinaa, mies soittanut naisen ryyppäämään meille, samoin kerrat jotka mies on ollut tämän naisen luona on olleet sellasia jotta ensin on kaljaräkälässä vedetty kaljaa ja sit menty naisen kämpille täydessä tuiterissa , viime kerrallakin mies nukkunuy eteisen lattialla kun ei pidemmälle päässyt.Siis hän on myös ryypännyt salaa ja tiennyt että tästä naisesta saa ryyppykaverin, ovat sitä harrastaneet silloin muinoin yhdessä. Minä olen pistänyt alunalkaen valitsemaan joko pullo tai minä.En ole absoluutti, otan joskus ruuan kanssa viiniä lasillisen tai kaksi, voin kesällä terassilla juoda oluen. Kännäämistä en kuitenkaan hyväksy. JOten jos tämän takia pitää miettiä miksi menee niin tervemenoa. Kuitenkin hän on puhästi luvannut ettei enää mene kaljottelemaankaa.
Itselläni mietintämyssy päässä ja tilannetta tarkkaillaan.En minä ala joustamaan näissä asioissa se on varma.Enkä todellakaanvoi löytää mitään ongelmia vuosien varrelta joilta silmäni olisin sulkenut. Mielestäni hänellekkin on puhelahjat annettu eli jos joku asia mättää hänen on saatava suunsa auki.
Tämäntyylisiä vastauksia en todellakaan tässä kaipaa, asiallisia kyllä. Ilmeisesti olet mies. kakkosnainen, vanhapiika tai täysin kokematon.