Osaako kukaan sanoa mistä loppujen lopuksi johtuu sellainen, että alkaa tuntea kovaa eroottista vetoa toiseen ihmiseen. Se voi olla aivan vieras ihminen tai joku puolituttu työkaveri, johon katse jää kiinni, katseet kohtaavat ja PAM, siinä se on. Siitä alkaa yhteiset kahvihetket, keskustelut ja yhdessä viihtymiset. Nuoruuden äkki-ihastumiset kyllä ymmärrän näissä asioissa, mutta että yli viisikymppisille ihmisille käy niin. Siinä unohtuu oma puoliso ja mieli halajaa "syntiin". Petetty ei toki olla, mutta en varmasti voivottelisi, petin, kadun, en kadu, kadun, en kadu....sillä jos tilaisuus tulee, niin varmasti en ainakaan kadu. Ihmettelen silti että miksi näin voi käydä.
Kemiaa?
Justiina
2706
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Rakastuminen ollee (tutkimusten mukaan) pelkkää kemiaa. Haistetaan mahdollisen kumppanin antama kemiallinen viesti. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että se on lisäksi todella nopeaa. Olimme tehneet töitä aikaisemminkin yhdessä, mutta vartin kahvitauko oikeaan aikaan ja minulta oli jalat alta!
Tuohon liittäisin vielä omasta kokemuksesta, että jos jommalla kummalla tai molemmilla olisi ollut ihan oikeasti toimiva suhde, ei molemmin puolista rakastumista olisi päässyt tapahtumaan.
Niin hyvin toimiva suhde kuin yli kahdenkymmenen aviovuoden jälkeen voi olla, on molemmilla.
Turvallista elämää, mutta sänkykamarin puolella ollaan jo "ehtoopuolella" kotona. Ei suuria intohimon putouksia, mutta fyysisesti kuitenkin tyydyttävää, ainakin joskus. Ehkä tämä on sitä nuoruudeen intohimon kaipuuta, mutta ihanaa kuitenkin jokatapauksessa.
Sekin on hullua, että periaatteessa vieraan ihmisen kanssa voi jutella myös sellaisesta, mistä kotona ei osaa puhua. En tunne itseäni "likaiseksi petturiksi" enkä "huonoksi naiseksi", vaikka en voi miehelleni sanoa että minulla on tosi hyvä ystävä jonka kanssa viihdyn tuntikausia juttelemassa.