Olen ollut sinkkuna jonkin aikaa ja toiveissa olisi treffailut ja seurustelu. Mietin vaan sitä, että kannattaako ruveta etsimään suhdetta, kun oma elämäntilanteeni on vähän niin ja näin. Ei mitään kamalan vakavaa, mutta mietin pitäisikö elämäni olla enemmän raiteillaan ennen kuin seurustelua voisi ajatella.
Toisaalta, täydellisiä ihmisiä ei olekaan ja ne elämäntilanteet vaihtuu. Enkä minäkään missään myrskynsilmässä varsinaisesti ole, mutta pitäisiköhän odottaa asioiden tasoittuvan ennen kuin tulee mies sekoittamaan pakkaa? Ja jos odottaa liian kauan, voi menettää ihanan ihmisen järkeilemällä liikaa tällaisia asioita.
Asiallisia vastauksia, kiitos!
Toisaalta, täydellisiä ihmisiä ei olekaan ja ne elämäntilanteet vaihtuu. Enkä minäkään missään myrskynsilmässä varsinaisesti ole, mutta pitäisiköhän odottaa asioiden tasoittuvan ennen kuin tulee mies sekoittamaan pakkaa? Ja jos odottaa liian kauan, voi menettää ihanan ihmisen järkeilemällä liikaa tällaisia asioita.
Asiallisia vastauksia, kiitos!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Riippuu totta kai että onko elämäntilanteesi pahastikin sekaisin. Jos pakkasi on niin sanotusti sekaisin, niin älä kuitenkään väkisin etsi kumppania. Jos kuitenkin matkan varrelta löydät sopivan ehdokkaan niin suosittelen etenemään rauhallisesti, ja kokeilet pikku hiljaa miltä tuntuu. Älä kuitenkaan liian rauhallisesti :)