90-luvun alussa oli muutama tuhat akateemista työtöntä! Pari vuotta sitten alle 30 000, viime kesänä jo reilusti yli ja tänä kesänä ainakin 40 000 akateemista työtöntä! Jopa tohtoreita paljon työttömänä!
MIkseivät akateemiset kapinoi?!?
Työtön KM, YTM
541447
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
voisivat opetella työllistämään myös itseään.
Jos on onnistunut käymään paljon kouluja yhteiskunnan kustannuksella ( hyvä asia sinänsä), täytyy olla sen verran järkeä päässä, että pystyy työllistymään itse.
Yrittäjiksi ruvetaan alemmilla koulupohjilla paljon herkemmin kuin akateemisilla loppututkinnoilla.
Ammatillista suuntautumista valitessa kannattaa myös miettiä työllistymismahdollisuuksia alalla.
mieltä; miettikää milllä alalla on todellisuudessa tarvetta ja pulaa työvoimasta; ei kannata elää mielikuvien ja titteleden "varassa".
Asian on vain niin, että insinöörejä/diplomi-insinöörejä on yli 10 000 työttömänä, ekonomeja ja opettajia tuhansia työttömänä, juristeja on työttömänä jne. jne.
Vain lääkäreillä on hyvä työtilanne!
Ei sitä kaikki voi lääkäreiksi kouluttautua!!!!!!!!!!!
lääkäreiksi, mutta on aloja joilla on työvoimapula; miksi lukea ekon. ins. opett. tms, jos työnsaanti epätodennäköistä ?
Opiskele esim. metallimieheksi, ansaitsetkin paremmin kuin em. töissä.
on joitakin (harvoja) aloja ja lähinnä ammatillisella puolella, joissa on työvoimapulaa.
Jyväskylän TE-keskuksen, tai mikö se nyt on, entinen työkkäri, johtaja kertoi haastattelussaan, että es. Jyväskylässä viime vuosina ovat eniten kasvaneet nuorisotyöttömyys sekä akateeminen työttömyys.
Koko Suomen tasolla oli toukokuussa muistaakseni 36,5 % alle 25-vuotiaista työttömänä. Ihmetyttääkin, että puhutaan eläkeiän nostamisesta samaan hengenvetoon, kun joka kolmas nuori ja oso osa akateemisesta väestä on samaan aikaan työttömänä. Ylipäätäänkin työttömiä on yli 300 000.
että kannattaa harkita mille alalle opiskelee; esim. Kiinasta tudaan Suomeen metallimiehiä (naisia) koska ammattilaisia ei Suomalaisissa ole riittävästi.
Akateeminen on lähtäkohdiltaan huono yrittäjä. Yrittäjänä tarvitaan rahan tekovainua, ahneutta ja synnynnäistä kauppamies taitoa. Kenellä on mahdollisuus menestyä yrittäjä näkyy jo peruskoulussa, osaavat tehdä rahaa jo silloin.
Yrityksen perustamisessa koulu älykkyydestä on enemmämkin haittaa kuin hyötyä, pitää olla röyhkeä ja toisia hyväksi käyttävä, ei sopeutuva ja yhteistyö kykyinen kuten koulussa opetetaan.
Akateemiseksi opiskeluun tarvitaan pitkäjänteisyyttä lukemiseen ja keskittymiskykyä, erilaista älyä kuin yrittäjyyteen. Opinto tiedoilla ei tee yrityksen pyörityksessä mitään.
Onhan monet lääkäritkin yirttäjiä, ja hammaslääkärit ... vaikka ovat pitkälle kouluttautuneita. Omaa osaamistaan voi akateeminenkin myydä, eikä sen toiminan tarvitse silloin perustua samalla tavalla pelkkään ahneuteen ja bisnesvainuun kui koulutamattomalla, jolla ei ole omaa osaamista tai ammattitaitoa, mitä voisi myydä. Kouluttamattomisat yrittäjistä tulee parhaillaan tuollaisia hjalliksia, kyöstikakkosia, toivosukareita ja vesakeskisiä, mutta akateemisista tulee erilaisia yrittäjiä. Meilläon aivan liian vähän yksityisiä terveyspalveluja, hoivapalveluja, koulutuspalveluja jne. Kaikki tuollainen on julkisen sektorin tasapaksussa massatuotannossa. Laatu on tasaisesti vähn keskinkertaista parempaa, mutta huiput puuttuvat. Yrityspohjainen toiminta toisi näille aloille tervettä kilpailua, ja vaikka se toisi varmaan n.s. halpahallitavaraakin ,niin se voisi myös nostaa kärkituotteiden tasoa kummasti.
paemmin ansaitsevia metallimiehiä jne.
Entäs sitten, jos metallimiehen tai muun paremmin ansaitsevan esin. persepykimät tarvitsevat leikkaushoitoa: toinenko metallimies tai hevosmies ne sitten operoi?
oikeinkirjoitus on hakusessa ja pahanlaisesti.
Työttömyys on aina oma vika. Kuka tahansa voi tietenkin joutua työttömäksi, mutta jotkut löytävät uuden työpaikan paremmin kuin toiset. Jos koet, ettet saa omaa koulutusta vastaavaa työtä, niin kannattaa harkita uutta alaa. Eikä syyttää täällä muita omasta työttömyydestäsi.
sinun syntymäsi oma vikasi? Taitaa olla!
Jos akateemisia työttömiä on yli 10-kertainen määrä 90-luvun alkuun nähden, on vikaa jossakin muuallakin. Tai siis akateeminen työttömyys on nopeiten kasvanut työttömyyden laji nyt 2000-luvulla. Harva käy korkeakoulua 5-10 vuotta (maisteri/tohtori) päätyäkseen kortistoon!
Sinun syntymäsätäsi ei voi vanhempiasi syyttää! Oma vikasi!
Jos osaat lukea, tietänet, että enemmän kuin kolmannes alle 25-vuotiaista nuorista on työttömänä! Juuri hehän ovat valmistuneet ammattiin ja pitäisikö heitä syyttää siitä, että ovat työttöminä??
Siis syyttömiä vanhempasi ovat syntymääsi - oma vikasi!
tiedät, kun et ole työtä koskaan tehnytkään, et edes yrittänyt.
Suhteet vaikuttavat eniten siihen saatko töitä ja se onko sinulla osaamista jonka taitajista on pulaa. Tietenkin täytyy lähettää ne työhakemukset.
Voihan sitä tehdä väliaikaisesti jotain muuta työtä oman alan työtä odotellessa.
Akateemisen työttömän yksi ongelma on se, että työnantajat eivät mielellään ota "ylikoulutettuja" ns. tavallisiin hommiin. Ajattelevat, että kuitenkin katselevat koko ajan uutta ja parempaa työpaikkaa. On omaa kokemusta asiasta.
Lehtiä pääsee maisterikin jakamaan.
Mut miks menisi?
Työttömyyturvalla tulee toimeen paremmin.
Kun on hankittu aivokapitaalia vähintään 5 v, yliopistossa ja yhteiskunta on siinä mallissaan, että ylikouluttaa vaikka työt häviävät; on oikein, että maisterisihminen nauttii lomasta niin kauan kuin edes suurinpiirtein omalta alalta löytyy työtä.
En suosittele kenellekkään yrittäjyyttä, ellei ole tarpeeksi turvaverkostoa. Yrittäjä on yhteiskunnan riistaa ellei yritys menesty aina.
Jos suomalaisella yhteiskunnalla on varaa haaskata kouluttautuneita kortistoon, kannattaa lähteä huitsinevadaan ja siirtää osaamisensa ulkomaille :)
Monilla akateemisilla aloilla on ilmeisesti liikaa koulutuspaikkoja. Tähän johtaneita syitä:
Jokainen yliopisto pyrkii laajentumaan. Perustetaan uusia opintosuuntia. Näin on syntynyt surkeita yhden professorin ja parin assistentin laitoksia, joilta menee vuosikymmeniä ennen kuin ne ovat laajentuneet elinvoimaisiksi. Laajentumista edistävät vielä yliopistojen ympäristökunnat ja muut yhteisöt, jotka mielellään antavat rahoitusta uusille oppiaineille. Jokainen kaupunki haaveilee jostakin yliopiston sivutoimipisteestä. Moni kansanopistokin tavoittelee mahdollisuutta antaa approbatur-tasoista yliopisto-opetusta.
Jos jossakin yliostossa pyritään rationalisoimaan toimintoja ja yhdistämään pikku laitoksia, syntyy hirveä itku kulttuuriskandaalista. Rationalisointi kohdistuu usein myös vain toimistohenkilökuntaan, jolloin seurauksen on rutiinitöiden siirtyminen kalliimmin palkatulle opetus- ja tutkimushenkilökunnalle.
Nyt on myös muodostettu yliopistojen yhteistyöelimiä. Nähtäväksi jää pystyäänkö niiden avulla voimistamaan toimintoja. Muutosvastarinta tulee varmasti olemaan kova. Moni yliopisto nimittäin kuvittelee olevansa maailman napa, jonka rinnalla muut ovat surkeita räpeltäjiä.
Opetusministeriössä työvoiman tarpeen seuranta on takavuosina ollut haparoivaa. Tyypillinen esimerkki on hammaslääkärikoulutus. Sieltähän lakkautettiin koulutusohjelmia, joita nyt taas ollaan perustamassa uudelleen, kun tulikin ankara hammaslääkäripula. Samaan aikaan suurin piirtein joka paikassa koulutetaan ekonomeja tai vastaavia. Yllättäen heitä onkin sitten liikaa. Huomataan siis, että ministeriö toisaalla säännöstelee ankarasti koulutusmääriä ja toisaalla taas unohtaa tehdä tämän.
Opetusministeriöllä on tähän saakka ollut tapana antaa valmistuniden maistereiden ja tohtoreiden määrien vaikuttaa yliopiston saamaan rahoitukseen. Tämä on johtanut siihen, että maistereita ja erityisesti tohtoreita yritetään tehdä myös väkisin, jolloin vaatimustaso automaattisesi laskee. Suomessa ei varmaankaan mikään yliopisto uskaltaisi antaa potkuja sellaisille opiskelijoille, jotka eivät pysy mukana. He saavat roikkua vuosikausia tekemättä juuri mitään. Maailman parhaissa huippuyliopistoissa annetaan potkut huonosti pärjääville opiskelijoille jo aikaisessa vaiheessa.
"Akateeminen vapaus" roikkua opiskelijana yliopistossa niin pitkään kuin haluaa.
tutkimusten mukaan työttömiksi jäävät tai suurin vaara on jäädä hyvillä/erinomaisilla opiskelijoilla!
He ovat puurtaneet opiskelunsa tunnollisesti ja suhdeverkoston luominen on jäänyt tekemättä. Nykyään kun työpaikat tuppaavat menevän pääsääntöisesti suhteiden avulla.
opiskelumenestyksellä ole mitään tekemistä työttömyyden kanssa! Itsekin olen tutkimuksia lukenut. Kun hakijoita avoimiin akateemisiin paikkoihin ja avoimiin työpaikkoihin ylipäätään on usein satoja, ratkaisee juuri tuo suhdeverkosto.
Tulisi olla suhteita ja löytääne piilotyöpaikat.
Itse tunnen Jyvässeudulta noni 40 työtöntä akateemista insinööriä/diplomi-insinööriä, maisteria tai tohtoria ja valtaosalla on hyvät toikkarit.
Suhteilla ne kaikki työpaikat menevät!
asian ytimeen!
Jyväskylässä ole kuin jotain 1000 maisteria työttömänä :)
Olen maisteri, töitä löytyis... mutta kun ei huvita tehdä???? Mieluummin lorvin opintotuella kunnes se loppuu ja sen jälkeen ajattelin hengailla ansiosidonnaisella. Onneksi tuli opiskelujen aikana tehtyä töitä kun vielä luulin että se kannattaa.
Suomi on siitä jännä maa että täällä työttömänä on paljon onnellisempaa kuin työelämän raa'assa lihamyllyssä. Ei kauheasti huvita niiden psykopaattien alaisena pokkuroida. Pahempaa kuin armeijassa.
Tehkäähän te keitä kiinnostaa ja keillä on vaikka lapsia elätettävänä...
Ajankohtaista
1.9.2010 14.04
Korkeasti koulutettuja työttömiä ennätysmäärä
Akava pitää korkeasti koulutettujen työllisyystilannetta vakavana. Uusimmat työttömyystilastot osoittavat sekä tutkijakoulutettujen että ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien lukumäärän olevan kaikkien aikojen huippulukemissa.
Heinäkuun lopun tilannetta kuvaavan työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömien työnhakijoiden lukumäärä Suomessa kasvaa edelleen. Työttömiä on lähes 11 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana ja noin 60 000 enemmän kuin taantuman alkuvuonna 2008. Avoimen työttömyyden kasvua viimeisen vuoden aikana hillitsi varsinkin se, että lomautettujen määrä nousi roimasti. Nyt lomautettuina olevien määrä on kuitenkin laskussa.
Korkeasti koulutettujen eli vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne on muuttunut muuhun väestöön verrattuna vielä huonompaan suuntaan. Työttöminä työnhakijoina on tällä hetkellä lähes tuhat tohtoria ja lisensiaattia – enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden työttömyys on kaikkien aikojen ennätystasolla, melkein 17 000 henkilössä. Alemmallakin korkeakouluasteella on saavutettu uusi ennätyslukema: hieman alle 18 000 työtöntä.
– Työvoimapalveluilta odotetaan nyt erityisen ripeää ja ennakkoluulotonta toimintaa, jotta myös korkeasti koulutetut työttömät saavat asiantuntevaa tukea työllistymiseen. Aivan ensiksi tiedonkulku on saatava sujuvammaksi korkeakoulujen ja työvoimahallinnon välillä. Siksi tarvitaan työ- ja elinkeinotoimistojen toimipisteitä takaisin korkeakoulujen urapalveluiden yhteyteen, Akavan työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu painottaa.
Taulu toteaa, että näitä muutoksia on mahdollista toteuttaa henkilöresursseja kasvattamattakin, mikä on valtionhallinnon tuottavuusohjelman oloissa välttämättömyys.
Tulevien vuosien työvoiman koulutusrakenne määräytyy pitkälti työvoimatarpeen ennakointiprosessin seurauksena. Merkittävää edistystä on jo tapahtunut suomalaisessa ennakointityössä, mutta vielä riittää tehtävää. Seuraava iso kehitysaskel on otettava keskittymällä osaamisen ennakoinnin suuntaan. Myös alueellisen ennakointitiedon koordinoimisessa valtakunnallisen ennakoinnin kanssa on parantamisen varaa.
– Ennakoinnista saatava informaatio on käytettävä hyödyksi, kun suunnitellaan oppilaitosten aloituspaikkoja. Oppilaitoksia on kannustettava panostamaan koulutuksen sisältöön ja hyödyllisyyteen työllistymisen kannalta. Sen vuoksi Akava korostaa, että korkeakoulujen rahoituksen pitää perustua myös tähän laadulliseen tarkasteluun, Heikki Taulu sanoo.
Akavan työttömyyskatsaus, heinäkuu 2010: http://www.akava.fi/tutkimukset/akavalaisten_tyottomyys_-katsaus
Lisätietoja: työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu, puh. 050 361 2869
Todella synkältä :(
vain demarit puhuvat tuosta ääneen. MIssä ovat hallituspuolueiden vaalilupaukset? Työttömyydestä ja ennätyssuuresta akateemisesta työttömyydestä ollaan hiljaa!
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010090212282476_uu.shtml
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010090212282476_uu.shtml
* Alle 25-vuotiaista nuorista yli kolmannes työttömänä!
* Akateeminen työttömyys ennätyslukemissa!
* Muutenkin työttömyys virallisesti 300 000 iso osa koulutuksessa, työkokeilussa ym. olevia!
--> Tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa ja eläkeiän nostoa - miksi?
”Suomi kuuluu jokaiselle asuinpaikasta, elämäntilanteesta, äidinkielestä tai etnisestä taustasta riippumatta.” (Hallitusohjelma 15.4.2007)
ei sitä pidä työvoimapulalla perusteella, kun sitä ei ole!!
Oiskohan asiassa sellainenkin puoli,että kun ollaan asenteellisesti vähän liiankin akateemisia ja oman arvon tuntevia, niin eihän niitä työpaikkoja löydy. Tästä on esimerkkinä se, että joku akateeminen menee työhaastatteluun ja vaatii heti mahdottomia palkkoja. Katsokaas ei millään alalla ilman näyttöjä ja raakaa työntekoa, oli se sitten "herneen pyöritystä" tai hauiksen pullistelua, pääse eteenpäin ja ei keltanokille heti makseta maltaita. On paljon esim. tutkijoita, jotka eivät yksinkertaisesti pysty täyttämään niitä odotuksia, mitä yritysmaailmassa odotetaan. On ihan eri asia antaa näyttöä tuloksen tekemisestä yrityksissä kuukausittain, puolivuosittain ja vuosittain kuin hautautua tutkijaksi moneksi kymmeneksi vuodeksi yliopiston uumeniin, vääntää jotain tutkimusta vuosikymmeniä ja sitten huomatakin, että aika on ajanut koko tutkimuksen ohi mennen tullen.
Pitäisi pikkaisen miettiä myös sitä, että mikä mahtaa olla se vetävä ala, jossa mahdollisesti olisi töitä tulevaisuudessa, vaihtaa valintojaan lennossa, jos alkaa näyttää, ettei tällä kyllä töitä irtoa. Katsokaas ei tässä maailmassa voi ainoastaan ajatella sitä, että mitä minä haluan tehdä isona, kyllä sitä määrittää myös se, että minkä alan työntekijöitä tämä yhteiskunta tarvitsee.
Asiat ovat niin yksinkertaisia, kun vähän viitsii ajatella kokonaisuuksia eikä vain ihailla ja tuijotella niitä loppututkintopapereitaan.
Valmistuin puolisentoista vuotta sitten maisteriksi ja olen ollut siitä pitäen työtön. Opiskeluaikana sain helposti alani hanttihommia, mutta enää niihin ei ole pääsyä kun on rasitteena tuo tutkinto. En ole havainnut, että opiskelijat nykyisin odottaisivat valmistuttuaan saavansa heti mielenkiintosia tai hyvin palkattuja tehtäviä - on selvää että ammattitaito hankitaan tekemällä töitä. Minäkin elän 400 € / kk rahoituksella ihan ok. Ehkä opintolainan korkojen maksu on hankalaa, mutta yritän nyt kuitenkin kuitata velkani. Lähtisin siis ihan mielelläni tekemään ilmaista harjoittelua pidemmäksikin aikaa, mutta ensin pitäisi säästää lainanlyhennyksiä varten.
Alan valintaa kannattaa tulevien opiskelijoiden miettiä tarkoin, mutta talouden ja yhteiskunnan rotaatiot ovat jo hyvän aikaa pyörineet vauhdilla, joka tekee ennustamisesta hyvin vaikeaa. Maisteriopinnot kestävät keskimäärin kuusi vuotta. Harva osaa ennustaa, mikä sektori työllistää tuolloin. Ei siitäkään tule mitään jos kaikki yrittävät juosta jonkun varman nakin perässä.
Jos asiat olisivat yksinkertaisia, niin ongelmia ei varmaankaan olisi: ministeriö tai akava olisi ratkaissut asian jo.
Minusta on erityisen omahyväistä, että omia mielikuvia ilman minkäänlaista käsitystä aiheesta kirjoitellaan faktana.
Mahdatko edes tietää mitä tutkija tekee tai kuinka monta akateemista olet haastatellut töihin? Et taida tietää paskaakaan mitä tuubaa kirjoitat. Tyypillistä on kouluttamattomalle ettei osata hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja tehdä asioista analyysia, vaan keskitytään oman asenteen luomaan yksityiskohtaan ja väännetään siitä yleinen selitys.
Uskon, että osaksi kysymyksessä on valtion päättäjien tekopyhyys ja osaamattomuus.
Suomi haluaa profiloitua korkean koulutuksen erityisosaamisen maana, koska halpatyö on siirtynyt kehitysmaihin.
Jo lukiossa opastetaan, että koulutus kannattaa: monin tavoin painotetaan kuinka tärkeää koulutus on. Yliopiston hakuoppaissa annetaan järjestään liian positiivisia kuvia työllisyystilanteesta.
Mutta sitten töitä ei olekaan. Kaikille kouluttautuneille ei riitä töitä.
Tulevaisuus on surkea: töitä löytyy ainoastaan hoiva-alalla tai rakennusalalla jne. mutta niihinkään ei voi kouluttatua kaikki.
Ongelmana on, että valtion virkamiehet ovat kyvyttömiä kehittämään yhteiskuntaa suuntaan jossa kaikille näille kalliisti koulututetuille erityisosaajille löytyisi tulevaisuudessa työmarkkinat. Samalla se sahaa omaa nilkkaansa temppu- ja tukityöllistämällä korkeakoulutettuja ilmaiseksi vieden ne vähätkin oikeat työpaikat.
Aivovuoto on mittava ja Suomi menettää verot ja tuottavat kansalaiset ulkomaille.
Eläköön työttömien Pisa-maa!
Olihan tosta viime viikolla uutisissa, vaikka ennätyssuuri akateeminen työttömyys tulee monelle täytenä yllätyksenä, ei tosin opiskelijoille / yliopistoissa työskenteleville...
laiskat voisi tietenkin lähteä töihin, noilla tutkinnoilla olisi töitä jos haluaisi,
taidat valehdella niistä
vai ajattelitko että juuri jyväskylään pitää muiden hommata sulle töitä?
säälittävä luuseri.
paremmin luuseri kuin tuollainen onneton vapiseva narkkari! Päätä päiväsi!
Taitaa olla akateemisella työttömällä itsellään aineet käytössä kun ei ole töitä saanut.
Vakiopaineessa kaltaistensa kanssa heiluu?
Mitä sitä töitä etsimään kun ei tee mieli herätä aamusin.
seli narkkari!
en ole työtön!
Oikein loistavaa argumentointia "akateemiselta" ..tainnut mennä opinnot hukkaan.
kannata kommentoida, kun et mistään mitään tiedä :D
Kannattaa nyt lukea ittensä joksikin turhaks filosofian maisteriks joita ei todellakaan tarvita mihinkään muuhun kun puhumaan paskaa yliopistolle. Toiset akateemiset lukee ittensä ekonomeiks, it-nörteiks DI, arkkitehdiks, lääkäriks yms. yms. Hittoako edes ruveta lukemaan johonkin fysikan tohtoriks? tiedät saatana pilkun tarkasti kellonajan millon maailma synty ja miten, mutta ei sillä tiedolla kukaan tässä maailmassa oikeesti mitään tee. Oisit vallinnu linjas paremmin tai menny AMK.hon.
"Asian on vain niin, että insinöörejä/diplomi-insinöörejä on yli 10 000 työttömänä, ekonomeja ja opettajia tuhansia työttömänä, juristeja on työttömänä jne. jne." Haluaisin tietää minkä alan inssit on työttömiä?? it alalla on kyllä ylitarjontaa mutta eipä tule muuta mieleen.
Tiedän Jyväskylästä eri alojen työttömiä inssejä, diplomi-inssejä ja tekniikan tohtoreita yhteensä noin 20. Siis ei alojen!
paperialan insinöörit...
Insinööreille eikös löydy töitä Saksassa. jos itse olisin insinööri lähtisin sinne.
Muuten on se kumma juttu, että se työttömyys on aina oma vika joidenkin mielestä...
Päättäjinä meillä on ahneita idiootteja tai täysin tietämättömiä todellisuudesta. Siinä sahataan omaa oksaa jos ei työpaikkoja keksitä jostain. Ei yhteiskunta kestä tällaista. Ok, syy työttömyyteen on maiilmanlaajuisten rakennemuutosten tai miten sen ilmaisisi. Silti viisaat hallitukset ajattelisivat koko kansa etua sillä koko kansa etu vaikuttaa kokonaisuuteen. jos muutama ahnehtii seuraukset tulevat hirveiksi.
Akateemiset työttömät voisivat lähteä puolustamaan työttömiä ja ajamaan meidän oikeuksia, käyttää osaamista nyt.
viikolla oli uutisissa, että insinööreistä 25 % valmistuu suoraan kortistoon, että se inssien täystyöllisydestä!
Oma luottamus kotimaahan on kadonnut. Olenhan jo tämän maan työmarkkinoille "out ja vanha".
Ikää peräti 45v, omasta mielestäni parhaassa työiässä!
Tarjolla on vaan hanttihommia, siivousta, kunhan muistaa valehdella ja unohtaa akateemisen tutkinnon.
Nyt sain ensimmäisen ulkomaisen hakemuksen perusteella 3v oman alani työpaikan Lontoosta. Takana satoja, kenties tuhansia hakemuksia kotimaassa. Aina paikka mennyt suhteilla jollekkin toiselle.
Ainoa mitä nyt kadun, että en ole lähtenyt pois aiemmin. Vanha ja sairas äitini kuoli kesällä, nyt ei ole enää mitään syytä jäädä tähän maahan. Tässä maassa kannattaa vain käydä ilmaiset hyvät koulut ja sen jälkeen lähteä!
Jos mahdollista muuttaa niin se on hyvä juttu...onnea lähtijälle. :)
Nosto
Älyttömän ylikouluttamisen lisäksi täysin idioottimaista on kouluttaa tuhansia ulkomaisia Suomessa insinööreiksi ja perustella sitä opetusministeriönkin puolelta työvoimapulalla. Monella alalla suurin osa insinööreistä valmistuu kortistoon tai smuihin opintoihin. Äärimmäisen harva työllistyy. Tuntuu siltä, että oppilaitokset antavat liian hyvän kuvan työllistymisestä. Insinöörikoulutuspaikkoja pitäsisi vähentää todella reilusti ja nopeasti.