henkisesti väkivaltaisesta puolisosta..? Kannattaako yrittää kun lopputulos on aina itku ja hammastenkiristys? Jos sanot, että soitat toiselle naiselle niin puoliso alkaa uhkailla virkavallalla........
Kokemuksia
liinu.
5490
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pikaisesti pakoon ja mahdollisesti haettava lähestymiskieltoa; henkinen väkivalta kasvaa hyvin todennäköisesti myös fyysiseksi risririitatilanteessa!
Jos tuota pahaa oloa on jatkunut jo kauan, eikä parempaa ole näköpiirissä, niin onko järkeä tuhlata omaa elämäänsä? Meillä on vain yksi ainutkertainen elämä, joka pitäisi yrittää elää niin että itsestä tuntuu hyvälle. Tällaiseen johtopäätökseen ainakin minä tulin eropäätöstä miettiessäni. Itse elin enemmän riippuvuussuhteessa kuin rakkaussuhteessa. Tuo riippuvuussuhde on kyllä aika moniselitteinen juttu, mutta ainakin meillä se oli todella kuluttava ja kaikki voimat vievä.
Luulen että pahasta riippuvuussuhteesta onkin kyse..kummallakin. Ei ollut ehjä perhe ja miehellä näkyy toisina naisina ja minulla riippuvuutena ja ripustautumisena. Miten sait itsesi revittyä oikein irti..? Mieshän elää ja porskuttaa juuri kuin haluaa minusta vähät välittämättä joten..? Henkisen ja fyysisen väkivallan uhka on läsnä ja eräässäkin riidassa mies kävi kiinni käsistä ja uhkasi lyödä yksi ilta jos hiiskun enää sanaakaan..
Jossain vaiheessa olo tuli vaan niin sietämättömäksi että päätös piti tehdä. Ei enää ollut muuta vaihtoehtoa. Väkivaltaa, olipa se fyysistä tai henkistä, ei kenenkään tarvitse sietää. Pettäminen ja toisen laiminlyöminen on nimenomaan henkistä väkivaltaa tosi pahassa muodossa. Jaksamista sinulle/teille...
Ota myös huomioon että vaikka eroat ei se henkinen väkivalta siihen lopu poliisin kautta voi rauhoittua
mutta ottaa aikansa että pääset miehestä oikeasti eroon!!!
Minulla mennyt 11 kk ja nyt vasta näyttäis että mieskin osaa mennä eteenpäin ilman näitä vittuilu soittoja ja viestejä!!!
Itse erosin juoposta miehestä ja tämä henkinen väkivalta alkoi jo avoiliitossa ja on jatkunut nyt tämän eron ajan en ihan itsekkään uskonut toisen olevan noin sairas, mutta aika näytti muuta!!
Meillä yhteinen tyttö jonka asioita pitää yrittää yhdessä hoitaa tosin heikoin tuloksin!!
Jos ei olisi lasta tuskin asuisin enää tällä samalla paikkakunnalla olisin hakenut meidän firmasta sisäistä siirtoa jonnekkin uhtualle!!Lapsen vuoksi on pitänyt jaksaa ja uskoa että kaikki muuttuu paremmaksi!!
Nyt en vastaa enää ex miehelle omaan puhelimeen enää ja tarvittaessa muutan myös numeron salaiseksi lapsen puhelimen kautta hoidamme asiat mitä on !!!Että elämä on;) VOIMIA:)