Voisitko seurustella naisen kanssa, joka on vastikään laihduttanut yli 40 kiloa? Häpesin lihavuuttani todella paljon, joten en ole kauheasti elänyt näiden vuosien aikana, kun olin lihava. En ole harrastanut seksiä, en suudellut, en pahemmin edes jutellut miesten kanssa lähes kymmeneen vuoteen. Olen nyt laiha ja harrastan paljon liikuntaa, mutta ihoni ei ole kovinkaan kiinteä ja minulla on venymisarpia. Minulla on edelleen lihavan ihmisen persoonallisuus ja tulee aina olemaankin. Onko mitään toivoa kelvata kenellekään vai kannattaako edes yrittää?
Kysymys miehille
näkymätön läski
71433
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 71
Vanhimmat
mene plastiikkakirurgille? Jos olet köyhä niin voit työttömyyskorvauksista/sossun-rahoista ottaa sivuun aina jonkun summan ja mennä hoidattaa homman. Kun sulla sitten on kroppa kunnossa niin tiedät ettet liho enää uudestaan :)
Ei nyt kyllä ihan uponnut tämä kommentti. Miten niin ei liho enää uudestaan, jos on käynyt plastiikkakirurgilla?
Mulla on kyllä ihan työpaikka ja saan palkkaa. Mutta ne rahat menee asunnon maksamiseen.
jotenkin takaamaan, ettet enää liho, niin ehkä, mutta ei kyllä kovin hyvältä kuulosta. Sori vaan...
Siihen en pysty, mutta et pysty sinäkään. Toivon, etten enää koskaan liho, mutta vannoa en voi.
mutta kuulostaa vähän liian hurjalta mun makuuni. Ehkä joku, joka on myös ollut ylipainoinen?
Joo, toinen ylipainoinen tai entinen ylipainoinen olisi varmaan aika sopiva.
Se sun lihavan ihmisen persoonallisuus on se ainoa este sulla miehenlöytämiseen. Jos et usko että olet todellakin upea, ethän sä voi löytää sellaista joka osaa arvostaa sinua. :( Kyllähän omaa itsetuntoa ja -arvostusta pystyy kehittämään ja päästä eroon siitä sisäisestä "lihasvasta" ihmisestä. Eihän kukaan meistä ole täydellinen.
mistään kun ei elämässä saa takeita.
aiemmin hoikka ihminen voi lihoa, sairastua, kaljuuntua, masentua, jäädä työttömäksi, ja vaikka mitä lopullista..
elämästä ei saa takeita, reklamaatioita ei voi tehdä, eli kaikki irti silloin kun se on mahdollista.
tuolla kun kadulla katselee kulkijoita, niin monilla reilun kokoisilla naisilla on kumppani..
Lihavan ihmisen persoonallisuus on jotain, jonka toivon aina säilyvän, koska se tekee minusta hyvän ihmisen.
"Jos et usko että olet todellakin upea, ethän sä voi löytää sellaista joka osaa arvostaa sinua." Mä EN todellakaan ole upea!
Voisitko seurustella naisen kanssa, joka on vastikään laihduttanut yli 40 kiloa?
- Noo...kyllä se vois olla vähän ongelmallista, sekä ulkonäköllisistä että luonteellisista syistä.
Onko mitään toivoa kelvata kenellekään vai kannattaako edes yrittää?
- On, on. Mä tunnen yhden joka on vasta laihduttanut noin 30 kiloa ja silläkin on omanlaisia pään sisäisiä ongelmia. Voisin pistää sulle sen puhelinnumeron, mutta se on tällä hetkellä suljetulla, joten sitä ei taida oikein saada puhelimella kiinni. Se vähän "romahti" n.10 vuotta sitten ku ensin sen akka lähti kävelemään, sitt se vähän katteli sydänsuruihin pullon pohjaa. No siinä kävi sitten niin, että siltä lähti kortti ja sen takia meni myös työpaikka.....jne, jne
Miltä kuulostais? Mä voisin ilmoitella sulle sitten ku se pääsee seuraavan kerran avohoitoon.
ylipaino on suunnilleen sama kuin kymmenen vuotta mielisairautta? Haluatko kenties hiukan perustella?
Ymmärrän, että se on ongelma ulkonäöllisistä syistä, mutta miksi luonteellisista?
Eli lihavat ihmiset on susta yhteiskunnan pohjasakkaa, niin vai? Mä olin lihava ja mulla oli pahoja ongelmia ruoan kanssa, mutta olen kuitenkin siinä samalla hankkinut akateemisen ammatin ja ollut töissä useamman vuoden ja elänyt ihan normaalia elämää. Mutta ainahan sä voit tehdä lakialoitteen, että laitetaan läskit suljetulle osastolle, mihin me kuulutaan, kun kehdataan pilata maisemat kunnon ihmisiltä!
joka juuri syönyt 40 kiloa persikoita
Esimerkiksi omenavatsaiset, mutta muuten pienet ja hintelät miehet eivät ole kovin nirsoja. Vai tarkoitatko, että onko sinulla itselläsi nyt varaa olla ulkokultainen? Mielestäni ei ole.
Tasoistani? Musta mun tasoinen ihminen on älykäs, sivistynyt, mukava, huumorintajuinen mies, joka ei ole pinnallinen. Juuri sellaista etsinkin.
Kai sinä muistit vaimoa etsiessäsi etsiä pinnallista ja ilkeää kusipäätä, joka kuvittelee olevansa parempi kuin kukaan muu?
Osuit juurikin oikeaan toisella yrittämällä. Sinä etsit älykästä, sivistynyttä, mukavaa, huumorintajuista miestä, joka ei ole pinnallinen. Silloin sinun ei tarvitse olla huolissasi, ellet itse ole pinnallinen. Mutta kun kysymyksesi oli pinnallisin ikinä. Mitä se kertoo sinusta itsestäsi?
Ps. Minua aina suuresti huvittaa tämän aiheen tiimoilta saamani miinuspeukut. Saisinko plussia, jos väittäisin, että vain naisilla on oikeus olla pinnallinen?
Tässä ei todellakaan ole kyse minun pinnallisuudestani!! Mikä vittu sun ongelma on? Lue nuo muut vastaukset, ei tosiaan ole entiselle läskille kysyntää! Mutta sehän ei ole pinnallisuutta, kun vain nainen voi olla pinnallinen, vai? Mies on vain rehellinen.
"Mitä se kertoo sinusta itsestäsi?" Se kertoo kymmenestä vuodesta, joiden aikana sain kuulla pilkkaa ja vittuilua ja ilkeyksiä ulkonäöstäni. Miehiltä, en naisilta! Se kertoo siitä, että tiedän, miten tärkeää naisen ulkonäkö on miehelle, koska en ole sokea enkä kuuro.
Ratikkakuski; sinä olet tuhat kertaa rumempi kuin minä olin painaessani 90 kiloa! Sinä saat miinuksia inhottavan luonteesi ja tekopyhyytesi takia!
"ei tosiaan ole entiselle läskille kysyntää!"
- Mä tiedän aika monta nykyistä läski joilla on kysyntää vähän joka suuntaan. Jospa popsisit itsesi takaisin kiinteän pyöreäksi.
Mä en tuntenut oloani hyväksi lihavana. Ja miten mä muka edes voisin deittailla niitä mulle kuuluvia miehiä, kun nehän on siellä suljetulla.
Voiko seurustella naisen kanssa joka laihdutti 40 kg.
Voiko seurustella naisen kanssa jolla on henkisiä ongelmia, tai ainakin minä sen luen noin. Millainen on "lihavan ihmisen" persoonallisuus. Tottahan se on että sitä ei noin vain muuteta, mutta yksi askel kerrallaan kaikki on mahdollista.
Jos pystyy katsomaan itseään peilistä ja toteaa että 40 kg on kadonnu, pystyy varmaan asettumaan seuraavan haasteen eteen. Tärkeintä ei ole se miltä näyttää vaan tärkeintä on se miten itsensä kokee.
....olen sanaton.
Sie vaan et viiti kirjottaa siitä miten typerää ja ylimielistä skeidaa mie suollan :p
Mitä Fretulle kuuluu?
...hämmästyi ku jätkä pölähti ihan tuosta vaan palstalle ja otti tilan taas haltuun \../
Nyt omistan puolet 3 kerroksisesta omakotitalosta. Teen pikkupomon hommia ja emännällä on vauvakuume.... en siis oo selvinny puhumalla. Mut muuten menee ihan hyvin. Tänään vetästään kalsarit ja huomenna mennään keikalle soittamaan...
...jo kysyä, että ootko sä taas poikamies vai ootko ukkoontunut niin pahasti, että oot päätyny takas palstalle :)
Emäntä, talo ja harrastukset pitää niin kiireisenä että ei ees s.postiaan saa luettua. :D
Kuhan tässä valosan aika lyhenee ja nurtsi ei kasva niin tiukkaan niin jos taas ois mahdollista tervehtia teitäkin. Eli yritän kovasti ukkoutua "tosi pahasti"
että ihminen voi halutessaan kehittää itselleen uuden ongelman.
Ensiks ylipaino... sit se löysä nahka. Sen jälkeen itsetunto. Sit taas roikkuvat tissit bla blaa blaa. Ehkäpä jos et tarkastelis itseäs liian kriittisesti vaan etsit sitä omaa hyvyyttäs. Luonnetta sulla ainaki löytyy. Laihdutus ei oo pikkujuttu. Mitäs kaikkee sillä luonteella voiskaan tehdä?
se sama emäntä, josta et oikeasti tykännyt, mutta joka sopi joukkoon sun kavereiden kanssa?
tätä minä rakastan ku hullu puuroa.
Lihavan ihmisen persoonallisuus? Sitä on vaikea selittää sellaiselle, joka ei ole lihava, mutta jokainen läski tai jokainen joka on ennen ollut lihava tietää. Siihen kuuluu tunne siitä, että olen edelleen lihava, mutta sitä ei vain enää näy. Siihen kuuluu tietynlainen nöyryys, häpeä omasta itsestään, tieto siitä, ettei pidetä osana yhteiskuntaa(kuten joku tuolla vertasi minua suljetulle kuuluvaan potilaaseen), sosiaalinen arkuus, jne. Se on myös osa minua, josta en halua päästä eroon, koska se tekee mielestäni minusta hyvän ihmisen.
hyvä että vaihdoit. :) Olisi ollut todella väärin naista kohtaan.
Luonne on hyvä juttu esimerkiksi ystävien hankinnassa, mutta miesten kanssa sillä ei ole mitään merkitystä.
jäi se vaihto harmittamaan. :)
Ujous, riittämättömyys, "mie nyt vaan oon tällainen" mentaliteetti. Joo vaatimattomuus kaunistaa, on hyvä jäädä taka-alalle, yms muut merkit huonosta itsetunnosta, ne tekee ihmisestä kauniin... noin teoriassa. Käytännössä ne tekee ihmisestä huomaamattoman. Huonon itsetunnon omaava opiskelijanörtti voitas laskee kans tuohon kategoriaan.
Mut taisit sanoa että sillä ei pärjätä miesten maailmassa. Se johtuu just siitä että kuljetaan lantio takana ja hartiat lysyssä. Kun kääntää lantion vähän eteen, nostaa hartiat taakse ja kattoo peiliin ja hymyilee. Ihminen muuttuu täysin, alkuun se on taistelua ja epävarmuutta tulvillaan, mut hymyilee vaan sitkeesti ja päättää, "jos pystyn pudottamaan 40 kiloa, niin pystyn kyllä muuttamaan myös asenteeni." Onnistuminen ruokkii onnistumisia. Eikä takaiskuista kannata masentua.
Jos tietoisesti alkaa rakentamaan uutta minää niin tiedän että se on rankkaa, mut se on mahdollista. Ihminen tietää mitä haluaa säilyttää, ja tietää mitä haluaa muuttaa, mut se että uskaltaa pitää sen pään pystyssä silloin ku tuulee kovasti vastaan. Se on se vaikein pointti. Jos ihminen haluaa kehittyä, sen pitää oppia ottamaan vastuuta itsestään. Sen pitää oppia ottamaan haasteita vastaan ja sen pitää oppia epäonnistumaan ja yrittämään uudelleen.
mutta vääristä syistä.
Musta on ihanaa olla huomaamaton! Parasta laihuudessa, ihan ehdottomasti!
Minä en halua uutta persoonaa, olen tyytyväinen olemassaolevaan persoonaani. Halusin vain kysyä, onko toivoa koskaan saada parisuhdetta ja siihen sain vastauksen. Ihan hyvä näin, keskitän energiani muihin asioihin. :)
joskus joudut ihan sata varmaan syömään nuo sanat. Tulee päivä jolloin unohdat sen että olet nyt aivan huomaamaton ja sit unohdat sen että jos mies puhuu sulle, se ei oo sääliä tai vittulua ja ihan sata varmaan mokaat ja alat hymyilemään.
Muista siis. Pukeudu harmaisiin tai ruskeisiin asuihin, älä käytä korkoja ja meikkiä. Jos joku mies puhuu sulle, niin varmuuden vuoksi juokse pakoon. Pakene vessaan ja pysy siellä ainaki vartti, sit poistu taka-ovesta äläkä koskaan palaa :p Se saattaa nimittäin flirttailla tai yrittää iskeä sinua. Oishan se peräti kurjaa jos just saa elämäsä kohilleen eikä jaksa huolehtia siitä mitä mieltä muut on niin joku tulee ja alkaa hymyillä sulle ilman mitään naurun aihetta...
Mä olen aina ollut parhaani mukaan ystävällinen muille ihmisille, se tapahtuu sitä paitsi ihan refleksinä.
Mutta kyllä, pukeudun aina peittävästi, enkä koskaan meikkaa ja luulen, että näiden vastausten perusteella voidaan aika sata varmasti todeta, että olen pysyvästi turvassa flirttailulta ja iskuyrityksiltä. Se on ihan ok, ei mun maailma tästä särkynyt, en oikeastaan muuta odottanutkaan. Onnea perheenperustamiseen! :)
Mie oon kyllä nyt vähän pettyny :)
Oisit voinu campäkin kunniaks ees pikkasen murtaa mailmaas :D No ei oikeesti. Mie oon aina sanonu et aikainen ihminen tietää mitä tekee. Mut elämä on muutosta ja jatkuvaa kehitystä niin miksipä sitä ei hyödyntäis.
Minäki yritän kamppailla muutosta vastaan. Ois helpompaa olla vaan parisuhteessa ku "isi" mut taitaa olla niin että se kehitys johtaa siihen "isi" suuntaan. (ainaki emännän mielestä ;D ) joten ehkä on aika opetella hyväks isiks. Kyllä siunki pitää hyväksyy se seikka että sinä oot nyt sopusuhtainen. Ehkä sen seikan hyväksyminen ei oo liian helppoo, mut kyllä mieki ootan emännän menkkoja....
Jos et halua lasta, niin älä hanki lasta. Se olisi väärin sitä lasta kohtaan. Mun "isi" teki sen tempun, että suostui isäksi äitini mieliksi ja mun kannalta olisi ollut parempi kuin koko äijä olisi vain häipynyt ennen mun syntymää. Ainoastaan sellainen, joka aidosti ja vilpittömästi haluaa olla isä, pystyy olemaan hyvä isä, siihen ei mikään maailman yrittäminen riitä!
noinkaa mene
Omasta mielestäni en ois lainkaan terve jos en miettis sitä mitä se lapsen saaminen tuo tullessaan. Vastuu painaa jo nyt harteilla ja vaikuttaa valintoihin siitä mitä teen. Kysymys ei ole siitä onko minusta isäksi... vaan onko minusta hyväksi isäksi tai paremminkin sanottuna maailman parhaaksi isäksi koko universumissa.
Ja jos en oo varma tuosta asiasta niin pitäskö muka jättää se homma sikseen? Sama juttu on kaikessa muussaki. Jos pelkkä "oma itse" ja parhaansa tekeminen ei riitä niin miks ees yrittää.
Noh... En halua lannistaa, mutta ehkä 10 prosenttia vanhemmista on hyviä vanhempia. Loput... Enemmän tai vähemmän huonoja. En minä sitä tarkoita, että se olisi syy jättää lapsi hankkimatta, mutta harkintaan se tosiaan antaa aihetta.
Mun suurin haave olisi saada lapsi, mutta olen päättänyt, etten hanki sitä, koska en olisi riittävän hyvä äiti. Minä tekisin kyllä parhaani, mutta se ei todellakaan riittäisi.
...asian suhteen sellainen ennakkoon luovuttaja. Miten ihmeessä sä oot saanut tuon painon putoamaan? Rasvaimulla?
Miinus 45 kiloa...
http://bariatrictimes.com/wp-content/colwell-figure-1.jpg
Jeps, sepä siinä onki mie oon aikonu olla siinä kymmenessä prosentissa tiukasti mukana tai ainaki tehdä kaikkensa että siihen pääsee.
Onneks mulla on hyvät roolimallit. Siis sellaiset jotka itte on saanu valita. Mut se jännittää siitä huolimatta.
Itse nimittäin uskon että ihminen muuttuu. Ihan niinkuin vallitseva ympäristöki. Tietty realiteettien tunnustaminen auttaa... kartoittamaan muutostarpeen. Tarttee vain riittävän hyvän motivaattorin.
Ihan perinteisellä nälkäkuurilla. Suomessa ei edes tehdä laihduttavia rasvaimuja.
En mä nyt ihan tuolta näytä, se on tosi yksilöllistä. Dietgirl(et varmaan tiedä kuka on, mutta kaikki lihavat tietää) laihdutti 80 kiloa eikä sille jäänyt ylimääräistä ihoa oikeastaan ollenkaan.
Mä en usko, että ihminen muuttuu.
"tai ainaki tehdä kaikkensa että siihen pääsee" ei siihen pääse tekemällä töitä, ei se toimi niin.
Mutta onnea kuitenkin! :) Erityisesti lapsen takia.
on outo ominaisuus. Useinmiten se alkaa vetäytyä laihtumisen jälkeen. Harmi sinänsä ettei se tapahdu niinku *zapp* ja sit ollaan jo timmissä kunnossa, mut ainaki 4/5 ihmisestä omaa elimistön joka kutistaa myös ihon kasaan. Se vaan vaatii pikkusen enemmän aikaa.
Ei siis kannata alkaa panikoimaan asiasta, harmi vaan jos upea urheilullinen kroppa jää vääristyneen mielikuvan takia piiloon.
Se on kiinni asenteesta :D
T: entinen epäsosiaalinen ruma ja huono itsetuntoinen opiskelijanörtti joka päätti olla jotain muuta.
...aivan kuten reetukin totesi, niin ihon palautuminen/kutistuminen ottaa aikaa vuosia.
Kyllä minäkin ole pari (miestä tosin) nähnyt jotka ovat pudottaneet noin puolet omasta painostaan pois ja 3-5 vuoden päästä ei oo enää nahka roikkunut. Niillä oli resepti vähän sellanen, että ensin lähes kaikki rasva pois ja sen jälkeen vähän lihasta tilalle.
Mä kamppailin todella kauan viimeisen viiden kilon kanssa ja myös lääkärit on sitä mieltä, ettei ihoni palaudu enää enempää. En minä ole läheskään yhtä paha, kuin tuon kuvan nainen, mutta ei mun kropasta upeaa saa, eikä edes siedettävää. Mutta mä itse tuhosin vartaloni erilaisten syömishäiriöiden kierteellä ja nyt maksan siitä hinnan, lopun elämääni. Sain mitä ansaitsin, en minä siitä syytä ketään muuta kuin itseäni.
Mulla tosiaan suurin osa painosta lähti jo aikoja sitten, mutta viimeisen viiden kilon viimeinen kilo kolme päivää sitten! Mulla on ihan kivasti lihasta, koska harrastan liikuntaa sen 2-3 tuntia päivässä. Lääkärit on sitä mieltä, ettei enempää palautumista tapahdu ja suosittavat jonkinlaista leikkausta, mutta mulla ei ole siihen varaa.
Tai sitten sä vain kuvittelit olevasi jotain muuta ja aloit omaksi itseksesi. :)
Joo eipä sitä oikeastaan ketään muuta voi syyttää ku itseään, mut alistuuko siihen. Lääkärit on tässä maailmassa erehtyny niin monta kertaa ettei mitään rajaa.
Omalla kohdalla se meni näin.
Se ei oo ku pikkunen tulehdus. -väärin
Se ei oo ku pikkunen leikkaus ja viikon saikku. -väärin
Sie et pysty enää urheilemaan -väärin
Yli puolet kuluneen 8 vuoden aikana minua hoitaneet lääkärit on ollu väärässä. (niitä on ollu muuten muutama) Mut sit kaks fyssaria totes että kannattaa yrittää.
Korvien välissä tapahtuu sellasia asioita joita ei voida vielä vissiin ihan ymmärtää. Toiset sanoo niitä ihmeiks toiset väittää sen olevan placebo vaikutusta. Kolmas väitti että se on vaan tuurii... jne.
Ehkä joutu tekemään vähän myönnytyksiä lajien suhteen, mut edelleen pelissä mukana... Vielä ainaki yhden kauden.
se voi olla. Mutta miten sie erotat sit kuvitteellisuuden ja todellisuuden jos mie en siihen kykene?
Läskiyden hyvä puoli; ihmiset kertoo mielipiteensä ihan ilman, että sitä pyytää.
Joo, ehkä mun iho palautuu, kun oikein toivon sitä... Eli ei.
Ikähän tietenkin vaikuttaa aika paljon siihen kuinka hyvin iho palautuu....niiden yksilöllisten erojen lisäksi.
...sun pitää hankkia 13-15 vuotiaita tyttöjä Facebook-kaveriksi, sit pistät kuvan näkyville, niin kaikki hihkuu "ihq" "söpö" "Nätti", jne, jne, jne. SIllä sä pääset tuosta "lihavasta persoonasta". =D
En ymmärrä kommenttiasi.
...niin ymmärrät =D
Kokeile sinä aikuiseksi kasvamista, niin saatat sinäkin ymmärtää jotain. Tai itse asiassa, tuskin.
Tuun paljon paremmin toimeen lasten kanssa ku oon suurinpiirtein samalla tasolla.
masti. Elimistöllä on taipumus saada se ennätyspaino takaisin aina......
Että kysyisin mieluummin, että onko seurusteluissa ylipäätään mitään järkeä?
Mummiälest ei ol.
Toi häpeä ja sen lieveilmiöt voisivat olla hankalampi selätettävä parisuhde-elämänkin kannalta.
Ehkä joo, joskaan en minä nyt enää niin kauheasti häpeä. Tai häpeän sitä läskiä ihmistä joka olin, nykyinen on ihan ok.
Tota, miksi kysyt tätä asiaa miehiltä, eikös sun pitäisi olla oman elämäsi "herra"?
Eli itseltäsi löytää hyväksyntä siihen mitä haluat? Et voi saada rakkautta jos et oikeasti itse halua sitä. Kun sitä ei anneta vaan se ansaitaan omalla rakkaudellisuudella.
Ehkä aika auttaa ulkomuodollisiin puoliin jonkinverran kuitenkin, taisit laihduttaa liian nopealla tahdilla?
Joo sanoit itsekin, sun pitää muuttaa se sisäinen lihavan ihmisen persoonallisuus muuksi, muuten susta tulee jojotar. Vinkkaan omasta vinkkelistäni jos kelpaa, niin meditaatio, henkiparannus yms voisivat selkeyttää (poistin kodistasi haitallisia energioita toivottavasti auttaa, usein selkeyttää tilanteita)
Kaikkea hyvää sinulle.
"(poistin kodistasi haitallisia energioita toivottavasti auttaa, usein selkeyttää tilanteita) "
- Latasin just sun kodin täyteen seksuaalienergiaa, toivottavasti et saa sydäriä sormettaessasi :)
muka on? Olet varmasti täydellinen puoliso kenelle vain, joka sinua hyvin kohtelee, kun haluat näköjään olla hyvä.
Ei raskausarvet ja löysä iho ole mikään kovin viehättävä yhdistelmä, päinvastoin. Onhan niistä ihan valtavasti haittaa ja muutenkin olen täydellisestä kaukana. Musta tuntuu nyt, että miksi ihmettä mä edes kyselen täällä tälläisiä, tiedänkin minä, etten kelpaa. Hetkellistä heikkoutta kai, ei tapahdu uudelleen. :)
on, jos olet muuten hyvä nainen? Sä et ole, mikään näyttelyesine, tai kauppatavara, niin eiköhän ne raskausarvet vielä ole jollekin hirveen rakkaita...