On huomionarvoista, että Karjalassa ei tunneta karjalanpiirakkaa eikä karjalanpaistia. On vain piirakka ja paisti.
- hähä -
Pitäisi taas pakata, mutta mieli tekisi terassille. On tämä elämä sitten niin hankalaa.
- hähä -
Pitäisi taas pakata, mutta mieli tekisi terassille. On tämä elämä sitten niin hankalaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tavalla huomionarvoista, kuin se, että joka toisen kansan omakielinen nimi itselleen tarkoittaa ihmistä. Lähdeviitteetön tietoni kertoo, että sanat Suomi, Häme ja Saami ovat kaikki samaa kantaa ja ovat peräisin muinaisgermaanisesta tai -balttilaisesta ihmistä tarkoittavasta sanasta.
Me ja muut.
,
vaikka "Viro" viittaa vain yhteen Eestin maakuntaan??????
.
Viro vai Eesti?
Helsingissä toimiva virolainen tavaratalo käyttää suomenkielisissä esitteissään kotimaastaan johdonmukaisesti nimeä Eesti ja tuotteistaan laatusanaa eestiläinen. Eräässä satunnaisessa keskustelussa tavaratalon edustaja suositti näitä sanoja myös suomalaisten käyttöön.
Virallisen kielenhuollon kanta asiaan on yksiselitteinen: Virossa virolaiset puhuvat viroa. Eestillä on suomen (kuten vironkin) kirjakielessä lyhyt historia.
Maannimi Viro perustuu Viron pohjoisimman maakunnan Virun nimeen. Suomalaiset ovat nimenneet koko eteläisen naapurinsa sen maakunnan mukaan, jonka ovat parhaiten tunteneet. Periaatteessa samalla tavoin ovat saaneet suomalaisen nimensä Ruotsi (Roslagenin maakunnan mikaan), Saksa (Saksin maakunnan mukaan) ja Venäjä (Itämeren etelärannalla asuneen vendien muinaisen slaaviheimon mukaan), lähimmät naapurit. Muissa kielissä näiden maiden nimet muodostuvat aivan eri pohjalta. Samalla tavalla Viron eteläiset naapurit latvialaiset käyttävät Virosta nimeä Igaunija, joka perustuu eteläisen maakunnan Ugandin nimeen. Mitä läheisemmät ja syvällisemmät suhteet jollakin kansalla on toiseen kansaan, sitä varmemmin tuosta toisesta kansasta käytetään omaperäistä nimeä.
Itämerensuomalaisten kielten tutkija Riho Grünthal on äskettäin selvitellyt perusteellisesti suomen lähimpien sukukansojen nimityksiä kirjassaan Livvistä liiviin. Siitä selviää, että Viro on lainattu varhaisilta balteilta tai germaaneilta. Se on viime kädessä samaa indoeurooppalaista juurta kuin latinan sana vir 'mies'.
Eesti-nimen alkuperä taas on hämärämpi. Sekin lienee aikanaan saatu lainana indoeurooppalaisilta naapureilta. Indoeurooppalaiset ovat käyttäneet sitä jo parituhatta vuotta sitten, mutta se on viitannut lähinnä baltteihin.
Virolaisten alkuperäinen itsestään käyttämä nimitys on maarahvas. Kielen nimitys on ollut maakeel 'maan kieli'. Eesti-nimeä virolaiset ovat alkaneet käyttää itsestään vasta 1700-luvulla, ja viron kirjakieleen tämä maannimi on tullut viime vuosisadan puolivälissä.
Suomen kielessä Eesti-sanalla on ollut vaihtelevia kohtaloita. Viron itsenäisyyden alkuaikana 1920- ja 30-luvuilla nimitystä suosivat erityisesti heimotyöstä harrastuneet; vain lievästi yleistäen sanottuna poliittisesti oikeistolaiset. Neuvosto-Viron aikana taas Eesti-nimeä hellivät vasemmistolaiset, ne jotka hellivät myös muuta neuvostokomentoa.
Suomen kielenhuolto vierastaa Eesti-nimeä siksi, että se on turha raakalaina. Saman periaatteen mukaan Ruotsista pitäisi käyttää nimeä Sverige, Saksasta Deutschland ja Venäjästä Rossija. Eesti-nimi poikkeaa edellisistä vain sikäli, että suomalaisen on se helppo ääntää.
Vaikka äkkiä ajatellen naapurikansan nimen (Eesti) lainaaminen ja käyttäminen on kohteliasta, omaperäisen nimen (Viro) käyttö on vielä kohteliaampaa. Omaperäinen nimi kantaa viestiä pitkistä, vuosisatojen ja -tuhansien aikana muotoutuneista suhteista, joita poliittiset tai kaupalliset konjunktuurit eivät heiluttele.
Erkki Lyytikäinen
Erkki Lyytikäinen on Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen amanuenssi
Helsingin Sanomat Kuukausiliite tammikuu 1998. Julkaistu kirjoittajan luvalla.
http://users.jyu.fi/~saarinen/Viro-seura/viro_vai_eesti.html
Ei se tarkoita ihmistä, vaan maata: "Suomi - samoin kuin Saame ja Häme - siis yksinkertaisesti tarkoittaa maata. Me siis olemme maan kansaa. "
http://takkirauta.blogspot.com/2007/12/suomalaista-etymologiaa.html
Alkuperäisen piirakkahavainnon pariksi tämä tosin sopii ihan yhtä hyvin
Meillä täällä Kalliossa on jotain samaa tai samankaltaista syvyyttä vuosituhantiseen ruokakulttuuriin.
http://omakaupunki.hs.fi/kallio/palvelut/282879/
munavoin kanssa, niitä harvoja suun kautta nautittavista suomalaisista asioista josta tykkään.