Olemme tapailleet reippaasti yli puoli vuotta. Olimme suht koht samanlaisia mutta hän on enemmän urheilullinen ja minä olin ns. bilehile. Aluksi olin ehdoton että en suostu muuttumaan ja hän hyväksyi minut sellaisena kuin olen. Kuitenkin häntä alkoi ärsyttämään jossai välissä se että hän itse lisäsi myös alkoholinkäyttöä minun seurassani koska hän haluisi sopetua kanssani.
Sitten puhuimme asiasta ja hän sanoi että alkoholi on ainut asia mitä hän pohtii minussa. Hän ei oikei tiedä voiko olla ihmisen kanssa joka juo niin paljon ja hän ei itse juo melkein mitään. Sovimme että vähennän koska itsekin sitä halusin. Ja reippaasti vähensin.
Katsoin hänen puhelinta kerran salaa ja siellä oli viestejä joltain joka halusi kovasti tavata ja kehui miestäni. Sydämeni alkoi hakkaa tuhatta ja menin järkyttyneenä puhumaan miehelleni että vaistoni vaistoo jotain että on peliä meneillään. No sitten hän kertoi tästä ihmisestä ja sanoi että se on juuri eronnut ja haluaisi jutella hänen kanssaan. Heillä oli joskus juttua ollut mutta ei vakavempaa. Mies valehteli minulle aikasemmin päivästä että näkisi seuraavana päivänä kavereitaan vaikka puhelimen viesteistä selvisi että hän on menossa tapaamaan tätä ihmistä. Puhuimme kuitenkin tunteja suhteestamme ja ilta muuttui jostain syystä todella romanttiseksi ja täydelliseksi.
Testasin sitten seuraavana päivänä pohtimalla ääneen että mitä tekisi tänään ja mies sanoi "mennään puistoon ja syödää jotai hyvää." Hetkinen, hänel piti olla deitit? Kuitenkin illalla hän sanoi "luota minuun. En mene tapaamaan häntä. Sanoin sille että seurustelen nyt ja kumppanini ei pitäisi siitä ette näemme." ja kuulemma asia saatiin sovussa kuntoon.
Pari kuukautta kului ja näin hänen pitkäaikaisen miespuolisen ystävän joka on myös urheilullinen ja ei harrasta alkoholia melkein yhtään. Olin halunnu että miesystäväni kävisi ostamassa meille juotavaa sinne koska haluisin palkita itseni koska olin yhtäkkiä alkanut käymään salilla kuukauden ajan vaikka olin vielä bilehile aikoinani sitä vastaan. Miesystäväni oli todella iloinen siitä että aloin käydä salilla hänen kanssaan. Pisteeni kuulemma nousivat. Mutta asiaan.. Hän vastahakoisesti haki sitten meille parit siiderit ja niitä nopeaan tahtiin join siellä mutta en kännissä ollut.
Menin vielä seuraavana päivänä ulos ryyppää kaverini kanssa ja yritin soitella kännipuheluita miehelle. Mies ei vastannut vaan tuli tekstiviesti "Nukun." Koin oudon muutoksen tuon parin päivän aikana ja ahdistuin alkoholista. Sanoin miehelle sitten pari päivää tapahtuneen jälkeen että lopetan alkoholin. Olin vähentänyt runsaasti muutenkin joten miksi en lopettaisi. Mieheni silmät kirkastui ja hän sanoi että ei voi uskoa kuinka joku ihminen voi yllättää näin paljon ja olla noin kehittyvä. Hän sanoi rakastavansa minua ja sanoi että antaa täyden tuen.
Hän kertoi että olen humalassa pelottava, agressiivinen ja ongelmista valittava. Hän ei kuulemma edes halua sillon koskea minuun koska olen vittuntunut ja vainoharhainen. Tämä sai päätökseni pysymään vielä selvempänä. En halua olla tuommoinen ja mielenlaatuni heikkenee aina alkoholin ottamisen jälkeen radikaalisti.
KUITENKIN eilen taas tongin mieheni puhelinta ja siellä oli selvästi sovittu treffit jonkun ex-hoidon kanssa (ennen alkoholin lopettamista kerrottuani). Kun miesystäväni kuuli alkoholin jättämisestä yöllisessä puhelussa niin hän oli lähettäny viestin tälle hoidolle "en nyt ehdi tapaamaan sittenkään. Nähdää joskus toiste. Muuta menoa." Eli suuri päätökseni sai hänet pysymään ruodissa taas? Hän sanoi eilen yöllä että "Älä ole huolissasi musta. Mä tuen sua täysillä nyt. Ei tule olemaan muita. Rakastan sua."
Hän sanoi että alkoholin käytön takia hän on joutunut miettimään voiko jakaa tulevaisuutta kanssani. Hän kuitenkin nyt sanoi että päätökseni takia hän rakastaa minua taas enemmän. Hän on oikeastu todella herkkä mies ja fiksu. Mutta vainoharhaisuuteni piinaa minua.. Mua petetty aikoinaan. Mutta ne olikin hulluja :O
MITÄ MIELTÄ?
Sitten puhuimme asiasta ja hän sanoi että alkoholi on ainut asia mitä hän pohtii minussa. Hän ei oikei tiedä voiko olla ihmisen kanssa joka juo niin paljon ja hän ei itse juo melkein mitään. Sovimme että vähennän koska itsekin sitä halusin. Ja reippaasti vähensin.
Katsoin hänen puhelinta kerran salaa ja siellä oli viestejä joltain joka halusi kovasti tavata ja kehui miestäni. Sydämeni alkoi hakkaa tuhatta ja menin järkyttyneenä puhumaan miehelleni että vaistoni vaistoo jotain että on peliä meneillään. No sitten hän kertoi tästä ihmisestä ja sanoi että se on juuri eronnut ja haluaisi jutella hänen kanssaan. Heillä oli joskus juttua ollut mutta ei vakavempaa. Mies valehteli minulle aikasemmin päivästä että näkisi seuraavana päivänä kavereitaan vaikka puhelimen viesteistä selvisi että hän on menossa tapaamaan tätä ihmistä. Puhuimme kuitenkin tunteja suhteestamme ja ilta muuttui jostain syystä todella romanttiseksi ja täydelliseksi.
Testasin sitten seuraavana päivänä pohtimalla ääneen että mitä tekisi tänään ja mies sanoi "mennään puistoon ja syödää jotai hyvää." Hetkinen, hänel piti olla deitit? Kuitenkin illalla hän sanoi "luota minuun. En mene tapaamaan häntä. Sanoin sille että seurustelen nyt ja kumppanini ei pitäisi siitä ette näemme." ja kuulemma asia saatiin sovussa kuntoon.
Pari kuukautta kului ja näin hänen pitkäaikaisen miespuolisen ystävän joka on myös urheilullinen ja ei harrasta alkoholia melkein yhtään. Olin halunnu että miesystäväni kävisi ostamassa meille juotavaa sinne koska haluisin palkita itseni koska olin yhtäkkiä alkanut käymään salilla kuukauden ajan vaikka olin vielä bilehile aikoinani sitä vastaan. Miesystäväni oli todella iloinen siitä että aloin käydä salilla hänen kanssaan. Pisteeni kuulemma nousivat. Mutta asiaan.. Hän vastahakoisesti haki sitten meille parit siiderit ja niitä nopeaan tahtiin join siellä mutta en kännissä ollut.
Menin vielä seuraavana päivänä ulos ryyppää kaverini kanssa ja yritin soitella kännipuheluita miehelle. Mies ei vastannut vaan tuli tekstiviesti "Nukun." Koin oudon muutoksen tuon parin päivän aikana ja ahdistuin alkoholista. Sanoin miehelle sitten pari päivää tapahtuneen jälkeen että lopetan alkoholin. Olin vähentänyt runsaasti muutenkin joten miksi en lopettaisi. Mieheni silmät kirkastui ja hän sanoi että ei voi uskoa kuinka joku ihminen voi yllättää näin paljon ja olla noin kehittyvä. Hän sanoi rakastavansa minua ja sanoi että antaa täyden tuen.
Hän kertoi että olen humalassa pelottava, agressiivinen ja ongelmista valittava. Hän ei kuulemma edes halua sillon koskea minuun koska olen vittuntunut ja vainoharhainen. Tämä sai päätökseni pysymään vielä selvempänä. En halua olla tuommoinen ja mielenlaatuni heikkenee aina alkoholin ottamisen jälkeen radikaalisti.
KUITENKIN eilen taas tongin mieheni puhelinta ja siellä oli selvästi sovittu treffit jonkun ex-hoidon kanssa (ennen alkoholin lopettamista kerrottuani). Kun miesystäväni kuuli alkoholin jättämisestä yöllisessä puhelussa niin hän oli lähettäny viestin tälle hoidolle "en nyt ehdi tapaamaan sittenkään. Nähdää joskus toiste. Muuta menoa." Eli suuri päätökseni sai hänet pysymään ruodissa taas? Hän sanoi eilen yöllä että "Älä ole huolissasi musta. Mä tuen sua täysillä nyt. Ei tule olemaan muita. Rakastan sua."
Hän sanoi että alkoholin käytön takia hän on joutunut miettimään voiko jakaa tulevaisuutta kanssani. Hän kuitenkin nyt sanoi että päätökseni takia hän rakastaa minua taas enemmän. Hän on oikeastu todella herkkä mies ja fiksu. Mutta vainoharhaisuuteni piinaa minua.. Mua petetty aikoinaan. Mutta ne olikin hulluja :O
MITÄ MIELTÄ?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Juomisesi on ongelma teidän suhteellenne.
Mitä sinulle antaa bilehileenä oleminen?
Onko se kivempaa kuin tasapainoisen parisuhteen rakentaminen?
Miksi mies ei vilkuilisi muita, jos itsekin olen poissa suhteestanne ja baarissa muiden mukana?
Mietipä sitä.
Kiitos vastauksesta. Olen aivan samaa mieltä'. Siksi lopetan alkoholin ja keskityn kuntoilemaan. Mieheni on muuttunut silmissä nyt. Hän paijaa minua enemmän ja sanoo useammin rakastan sinua. Hän kuulemma kertonut ystävilleen että ihmettelee että kuinka joku voi näin muuttua ja kehittyä. Eli kyseessä ollut vain alkoholi? Vainoharhailut pettämisestä voin unohtaa nyt kun tilanne kääntynyt kun lopetin alkoholin.d
Hän itse sanoi että haluasi että puhun heti kun alan epäilemään tai tulemaan vainoharhaiseksi. Hän ei koe sitä epäluottamukseksi kuulemma. Ennen tartuin pulloon ja mietin asioita yksin ja en puhunu hänelle epäluottamuksestani. Hän sanoi että mun pitää sanoa heti kun joku mieltä vaivaa. Olen hieman vainoharhainen menneisyyteni takia ja en halua menettää näin hyvää miestä. Olen valmis kehittymään enemmän ja siksi lopetan nyt alkoholin. SIlti nuo viestit mua vaivaa, mutta tajuan itse nyt vasta millanen idiootti minä olen ollut.
Älä anna vanhojen viestien ja asioiden/suhteiden vaivata nykyhetkeä.
Muista, että juuri tässä ja nyt tämä rakastamasi mies on siinä vierelläsi eikä siellä missä ne viestin lähettäneet ovat. Kaikki kortit ovat siis sinun omissa käsissäsi. :)
Nauti uudesta minästäsi. Teit erittäin hienon työn jättäessäsi alkoholin ja osoitit rakkautesi omalla halullasi muuttua.
Äläkä siihen pulloon tartu seuraavan hankalankaan tilanteen tullen sillä aina niitä tilanteita tulee. Ja kaikissa suhteissa. Puhuminen on se kaikkein paras lääke. Puhu miehesi, ystävien ja läheisten kanssa, mutta ehdottomasti selvin päin. Kuulostat persoonalta jolle alkoholi ei käytännössä sovi ollenkaan.
Myöskin minulle tulee tunne, että alkoholin käyttösi on ollut miehellesi se suurin pelonaihe ja ongelmienne aihuttaja.
Teillä on ihan kaikki mahdollisuudet rakentaa onnellinen ja kestävä parisuhde. Luottamusta ja rakkautta kehiin vaan :D
Kiitos paljon viestistäsi. Se virkisti paljon mieltä. Alkoholi ei minulle sovi juuri sen takia että alan kuulemaan ääniä, näkemään vainoharhoja ja muutun sen takia vihaiseksi ja agressiiviseksi. Mieheni joskus jopa hieman peläten katsoi minua silmiin. Silmäni kuulemma muuttuvat humalatilassa ihan erilaiseksi. Olen selvänä hänen mukaansa hellän ja herkän näköinen, mutta humalatilassa vihaisen ja hyökkäävän näköinen. Ymmärrän häntä täysin nyt.
Jos alkoholi on ainut asia joka minussa mietityttää tulevaisuuden kannalta, niin voin hyvin olla ilman sitä. Olen bilettänyt 14 vuotiaasta saakka ja nyt olen kuitenkin 24 vuotias, niin koen että olen jo kypsä parisuhteeseen. Hän on minua hieman vanhempi. Hänen perheessään oli alkoholismia joka jätti häneen syvät arvet ja hän ei siksi koske siihen alkoholiin. Mielestäni on hienoa että hän ei kuitenkaan luovuttanut vaan jaksoi uskoa muhun. Odotus palkittiin sillä että minä halusin kehittyä. Hän ei vaatinut mitään. Pohti vain asioita mielessään. Pelkäsi sanoa mulle alkoholista koska alkuvaiheessa minähä olin ehdoton ja sanoin että mua ei vittu ketään muuta. Olin sinkkuna 5 vuotta alkoholistin jälkeen, joten tajusin nyt että olen itse kuin exäni. Silmät pelottivat aina minua myös
Hyi helvetti. En todellakaan aio olla samanlainen kuin exäni. Jos mua rakastetaan täysin kun olevan selvä ja arkinen niin miksi pilata se? Arki on juuri se asia joka meillä toimii täydellisesti.
Kannustan sua täydestä sydämestäni. Ei dokaaminen ole sen väärti,että menettäisi noin hyvältä kuullostavan suhteen.
Olet upea kun olet tajunnut asian!!!
Jatka samaan malliin,olet onnesi ansainnut.
WOW - Anna palaa ja täysillä .... olet viel nuori ja oikeaan suuntaan menossa
Bile aika on bile aikaa ja kaikilla se on ollu.... mutta... luin oikein ajatuksella ja monta kertaa kuin ihastuttavasti puhut poikaystävästäsi ja mikä mieletön ymmärrys sillä on... jestas!
noita on kuule harvassa! ! ! Älä kuitenkaan elä elämääs vain miellyttääkseen häntä mutta jätä turhan toilailu !
Olette olleet aika täpärällä ja viime hetkellä molemmat ovat koittaneet korjata suhdetta toistenne kanssa.
Hyvä :)
mies sun selän takana ja kyllä, teidän suhteen aikana sopi treffejä muiden kans?! mut nyt kun sä muutuit sen mieleiseksi, niin peruu ne... eli se katteli sopivaa, johon sut olis vaihtanu. lennosta?! kuulostaa ERITTÄIN huonolta. no okei, nyt varmaan menee hyvin. mutta...mitäs myöhemmin, ehkä vuoden-parin päästä?! kyllä meissä kaikissa vikoja on...se vittuuntuu johonkin sun ominaisuuteen tms. ja sä et halua tai pysty muuttamaan, mitä sitte?? se EI oo ok että kattelee muita ja sopii treffejä toisaalle SEURUSTELUN AIKANA. järkevä ihminen eroaisi ja alkaisi treffailla vasta sitten. kuulostaa siltä, että tyypistä voi ilmetä lisää narsistisia piirteitä myöhemmin. mulla hälytyskellot soisi... ja valehtelu...huono juttu! sinänsä tuo alkoholin lopettaminen on varmaankin hyvä päätös. mutta nyt on ihan väärät motiivit jos toisen takia sen lopetat. älä myöskään unohda omaa elämääsi ja omia kavereitasi! mulla on kans aika paskoja kokemuksia ja niitä en vain toivoisi kenellekään...toivottavasti kaikki päättyy hyvin!
Kiitos viesteistä! Niin no minäkin mietin kyllä niitä tekstiviestejä, mutta tajusin itsekin että vaihtelin tossa tekstareita erään minuun ihastuneen varatun miehen kanssa ja heiteltiin muuten vaan läppänä että nähdäänkö. Olin silloin tarttunut taas kerran pulloon ja koin taas pahaa vainoharhaisuutta ja siksi tämän tein. Kuitenkin peruin heti typerän läppätapaamisen. Voiko kyseessä olla vain samanlainen huulenheitto? Mies kuitekin minulle vannoi silmiin katsoen että mitään hoitoja ei todellakaan ole. Kysyin mieheltä että mitä mieltä olisit siitä jos näkisin minuun monta vuotta ihastuneen miehen? Hän sanoi että luottaisi minuun että mitään en tekisi. Musta tuntuu että mies koki mun baareilun ja alkoholin ahdistavana ja ei pystynyt olemaan suhteessa 100 % varmuudella ja voi ehkä luulla että minä petän häntä koska häntä on aina petetty myös. Ei vain ehkä kehtaa puhua siitä?
Mieheni eilen sanoi että vaikka käytin alkoholia paljon, niin hän ei silti luovuttanut koska kokee meissä sielunkumppanuutta vaikka vaikeaa se olikin. Mies ei todellakaan ole narsisti. Exäni oli pahasti narsistinen alkoholisti joka hakkasi minua ja ei yhtään välittäny mun tunteista. Ja se luonne tuli jo parin kuukauden päästä esiin.
Mun kaikki ystävät on sanonu että tästä miehestä vaan huokuu huolehtivaisuus. Hän huolehtii musta todella paljon ja on todella herrasmies. Mulla on sen verran ihmistuntemusta valitettavasti että narsistia en tästä miehestä saa tehtyä mitenkään vaikka kuinka yritän. Vainoiluissani ennen sain kaikista miehistä tehtyä narsistin.
Viestit vieläkin vaivaa kyllä minua ja vainoilen välillä. Mutta jos alkoholia otan on ajatukset vielä pahemmat. Koitan vain luottaa.
On ihan pakko sinulle vielä vastata elämänkokemukseni pohjalta ;)
Kuten tuolla yllä jo sanoin, sinuna unohtaisin ne kaikki viestit ihan kokonaan. Miehesi kuulostaa Todellakin hyvältä tyypiltä - on huolehtivainen, rakastavainen ja auttavainen. Pitkämielinen sekä kannustava myös.
Se, että hän on kriisissänne johonkin toiseen ihmiseen ollut yhteydessä ei minusta ole mitenkään kummallista tuossa tilanteessanne mikä teillä silloin oli. Ihan vastaavasti olisin todennäköisesti itsekin tehnyt - ahdistuksissani ja tarvitessani itse tukea ja välittämistä.
Se osoittaa minusta vaan sitä että miehesi osaa rakastaa myöskin itseään ja se taas puolestaan on toisen ihmisen rakastamisen tärkein edellytys. Ihminen joka hyväksyy ja rakastaa itseään on kykenevä tuntemaan samoin myöskin toistaihmistä kohtaan. Ja rakastamisen lisäksi myöskin hyväksymään, kuten miehesi sinulle teki. Mielestäni hän osoitti suurta henkistä kypsyyttä sinun kohdallasi/sinua kohtaan ja kykeni näkemään sen kaikein hankalan 'ylitse', missä teidän suhteenne sillä hetkellä oli. Hän kykeni näkemään sen kaiken hyvän mahdollisuuden, joka teidän suhteessanne voisi olla.
Jos olisin ikäisenäsi noin upean miehen tavannut, en koskaan olisi muita edes ajatellut :-)
Ja vahtimalla tai epäilemällä toista ei saa kuin ainoastaan pahaa suhteelle aikaiseksi. Oma jatkuva epäily vaan tuhoaa sen kaiken hyvän mikä sillä hetkelläkin olemassa on. Ja sitä kautta suhde muuttuu mahdollisesti vähitellen huonommaksi ja näin pelot alkavat toteutttaa itse itseään....Itse aiheutetusti :(
Ihminen saa omalla ajattelullaan hyvin paljon pahaa itselleen aikaiseksi. Siksi kannattaa mieluummin aina keskittyä näkemään se hyvä, mikä elämässä on. Aina sitä on, riippuu vaan siitä näkeekö sen juomalasin puoliksi täynnä vaiko puoliksi tyhjänä. Sillä hyvän ajatteleminen jo tuottaa mielihyvää - itselle ja toisille - ja sitä kautta elämä ihan todella muuttuu valoisammaksi. Vähitellen ja pikku hiljaa, mutta se muuttuu... :) Tämän voin sano kohta 50v kokemuksella ja olen ollut siipi maassa nuorempana hyvinkin paljon. Ja tullut huonosti kohdelluksi ihmissuhteissani, eronnut kahdesti, eli ei elämä ole kohdellut itseänikään ihan silkkihansikkain.
Siksipä erotankin jyvät akanoista ja sinulla on vierelläsi kultajyvä! :)
Nauti elämästä ja kierrä kaukaa ihmiset ja sellaiset ystävät (?), jotak sinua saavat negatiivisia asioita näkemään ja tuntemaan.
Tsemppiä itsesi kehittämisessä! :)
"Jos olisin ikäisenäsi noin upean miehen tavannut, en koskaan olisi muita edes ajatellut :-)
Ja vahtimalla tai epäilemällä toista ei saa kuin ainoastaan pahaa suhteelle aikaiseksi. Oma jatkuva epäily vaan tuhoaa sen kaiken hyvän mikä sillä hetkelläkin olemassa on. Ja sitä kautta suhde muuttuu mahdollisesti vähitellen huonommaksi ja näin pelot alkavat toteutttaa itse itseään....Itse aiheutetusti :("
miten voi itse aiheuttaa ne pelot todeksi?
Juuri siten että jatkuvasti epäilemällä ihminen toteuttaa ne pahimmat pelkonsa toisen petoksesta. Etkö ymmärrä???
Kun ihminen jatkuvasti seuraa toista ja miettii sekä epäilee, hän samalla kadottaa kaiken sen hyvän suhteestaan. Luottamuksen ja rakkauden ilmapiirin... Ja epäilijä alkaa itse käyttäytymään oudosti ja epäluuloisesti parisuhteessa.
Mitä ajattelee silloin vastapuoli? Miten reagoi tilanteeseen, jossa koko ajan hankalaa olla toisen epäluulon ja kyräilyn seurauksena?
Aivan, vastapuoli toteuttaa suurella todennäköisyydellä juuri sen mitä se epäilijä on koko ajan pelännytkin - etsii toisen seuraa ja mahdollisesti pettää. Tai sitten vain jättää ja lähtee...
Silloin tämä epäilijä saa varmistuksen epäilylleen - näinhän hän arvasi, toinen pettää häntä....Toiseen ei voi luottaa... :(
Niinpä niin.
Joko nyt ymmärsit? Ellet, niin pohdi ja mieti sitä! :)
Dodiin.. Minä täällä taas :D Olen tässä pohtinut miksi hän tekstaili tossa pari päivää ennen alkoholinpäätöksen lopettamista. Olimme tosiaan katsomassa hänen ystäväänsä (melki perhetuttua) ja minä vaadin että siideriä on oltava kun haluan rentoutua ja palkita itseni salilla käymisestä. Mies tunnusti tosiaan että hän oli jopa epätoivosessa tilassa koska rakasti minua mutta koki sen todella inhottavaksi eleeksi multa että en voinu tulla katsomaan hänen perhetuttuaan ilman siideriä vaan sinnekin piti hakea siiderit minulle. Hän ei itse juonut kuin yhden. Hän oli vihainen minulle ja ei edes katsonut silmiin kun olin huppelissa.
Ymmärrän että se ajaa hänet jopa sekavaan tilaan; rakkaus ja viha tilaan. Kostoksi hän olisi voinut jopa sopia muita treffejä sitten koska hän oli mulle suuttunut hieman. Hän ei kuitenkaan uskaltanut sanoa siitä koska mä olin muutenkin tehny jo suuren muutoksen että jos hän olisi sanonut siitä olisin saattanut alkaa raivoamaan että eikö vittu mikään riitä.
Olen hieman vaikea tyyppi ja mies tietää sen. Mutta jännä juttu oli se että mies perui samantien deitit ja kaikki kun kerroin lopettamispäätöksen. Sinä keski-ikäinen nainen olet ollut todella kannustava ja ihanan ihmisen oloinen. Olen vainoillut tekstiviesteistä mutta sait minut tajumaan että kukapa niin ei tekisi kun on epätoivosessa tilassa ja jos asiasta ei vaan uskalla sanoa. Mies saattoi pelätä myös sitä että menettää minut.
Mies ei ole koskaan pettänyt kuulemma suhteissaan. Tietysti tekstiviestit sai mut miettimään ,mutta enhän minä tiedä mikä hänen ja hoidon tilanne on. haluaako mieheni olla ystävä tämän hoidon kanssa (ystäviä hänellä niitä ei ole niin paljon) ja tällä hoidolla voi olla väärä kuva. Hoito oli lähetelly myös rivoja viestejä hieman, mutta mieheni ei ollut niihin edes vastannut. Tokaviimeinen viesti oli hoidolta hieman seksistinen ja ehdotteleva mutta lähetetyissä viesteissä ei ollut siihen mitään vastausta. Viimesin viesti tosiaan oli se että hän perui deitit ja viesti oli jopa hyvin torjuvan oloinen.
kiitos kamalasti viesteistänne!!!
Itse olen ollut 20 vuotta yhdessä miehen kanssa, joka on viinankäytöllään pilannut paljon suhteestamme. Alussa se oli silloin tällöin juopottelua ja minä nuorena tyttönä ajattelin selättää sen, mutta ei pullolle mitään voi, jos ei ite juomari sitä tosissaan halua..
Pikkuhiljaa vuosien myötä rakkaus loppui ukon tissutteluiltoihin ties missä ja kun se luottamus lopullisesti katosi, ei sitä takaisinkaan saa..
Nykyään mies ei juo juuri lainkaan ja pelkästään sen takia, kun tietää minulla olevan jo jalan ovenraossa, mutta rakkaus loppui jo, enkä usko että miehen juomattomuuskaan enää pelastaa suhdettamme. Älä sinä tee sitä virhettä, että alkaisit taas juomaan ,jos olet hyvän miehen rinnallesi löytänyt...yleensä on toisinpäin.
Mikään ei ole kamalampaa kuin kumppani jolle häppä maistuu...ihmisistä tulee epämiellyttäviä kännissä...
Alkuperainen kirj - yksi neuvo sinulle : lopeta juominen. Minulla itsellani aivan vastakkainen tilanne, mieheni juo ja muuttuu aivan silmissa, kuulee aania, nakee vainoharhoja, elama aivan kamalaa sanalla sanottuna. Ja kaikki tama alkoholin syyta.
Se on ollut rikkoa kotimme ja avioliittomme, joten jos arvostat miestasi ja rakastat hanta, laitapa tama pullo toiselle sijalle.
Ymmarran hyvin mita miehesi kay lapi naiden juopotteluiltojesi suhteen. Teet hanen elamastaan todella helvettia.
Elikkäs. En juonut kuitenkaan kovin usein vaan ihan kavereiden kanssa otin joskus pari kertaa viikossa tai kerran. Myös hänen seurassaan. En kuitenkaan joka päivä. Eli sekin voi olla jo ärsyttävää ja ahdistavaa jos ihminen muuttuu käytökseltään humalassa?
Outo toi sun mies?????