Huomasin cv-oppaasta maininnan: Työnantaja iskee silmänsä työhistorian aukkoihin. ”Pitkät tauot työhistoriassa herättävät kysymyksiä. Jos tauko johtuu armeijasta, hoitovapaasta tai työttömyydestä, tauon syy on tuotava esiin”.
Olen ollut hoitovapaalla, mutta en ole sitä koskaan tuonut cv:ssäni esiin (ja päässyt haastatteluihin). Pitäisikö vapaa mainita erikseen? Minusta riittää, että kun olen ollut vakituinen työntekijä jo kohta 10 vuotta, ja jossain välissä oli 1,5 vuoden hoitovapaa, sitä ei tarvitse erikseen mainostaa.
Mitä mieltä olette?
Olen ollut hoitovapaalla, mutta en ole sitä koskaan tuonut cv:ssäni esiin (ja päässyt haastatteluihin). Pitäisikö vapaa mainita erikseen? Minusta riittää, että kun olen ollut vakituinen työntekijä jo kohta 10 vuotta, ja jossain välissä oli 1,5 vuoden hoitovapaa, sitä ei tarvitse erikseen mainostaa.
Mitä mieltä olette?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuohon nyt ei ole mitään yksiselitteistä vastausta. Pitkät tauot historiassa tai kovin repaleinen jatkumo nyt tietysti pistävät miettimään rekryvaiheessa syytä siihen. Esim. pienyrittäjä nyt tietysti miettii helposti, että sairasteleeko henkilö paljon tai on muusta syystä kausia pois. Ja tietysti jos nyt töitä vain siellä täällä, niin joku voi miettiä onko henkilö pätevä hommaan eli riittääkö osaaminen. Ja sitten on tietenkin niitäkin, jotka ajattelevat työttömyyden olevan oma vika ja laiskuutta josta syystä aukot näyttävät huonoilta. Eihän koskaan ole kristallipalloa miten kukakin asiat tulkitsee.
Mutta toisaalta miksikäs nyt ei sitten syytä ihan hyvin voi mainitakin. Etenkin jos asiasta kysytään haastattelussa, niin silloinhan ainakin torppaa sen työnhaun jos alkaa selittää jotain "en halua kertoa" tai kierrellä jotain. Jos nyt on hoitovapaalla niin sehän on ihan selkeä syy. Jos taas olet ollut mielenterveyssyistä sairaslomalla kolme viimeistä vuotta hiljattain, niin ehkä se kannattaisi taas sitten muotoilla jotenkin mahdollisimman loivasti. Jos pystyy...
Jos hakemuksessa selvittää aukkoja, niin sitten täytyy toki käytännössä jotenkin selittää kaikki kohtuullisen ajan sisään (muutama vuosi) olevat.. Itse ainakin ihmettelisin työnantajana, miksi jotain ei mainita jos vaikkapa on mainittu jotain Armeijaa, opiskeluvapaata ym. erikseen ja sitten olisi jokin aukkopaikka jota ei olisi selittänyt lainkaan. Eli joko-tai, ei sen kummemmin erittele tai sitten erittelee kaikki. Tilannekohtaista varmaan.
Tosin eiköhän nykypäivänä ole sikäli selkeätä, että työttömyyspätkät varmaankin ovat aika yleisin syy taukoihin töissäolossa.
Tuo on varmasti totta. Tarkoitin sitä, että jos on lapsi, luonnollisesti sitä pitää äitiysloman. Kuuluuko perhevapaat mainita cv:ssä? Jos perheellisyys selviää haastattelussa (vaikka perheestähän ei saisi kysyä mitään), antaako epäluotettavan kuvan, jos perhevapaata ei ole mainittu? Ei tätä asiaa ole minulta koskaan tingattu, tulipahan vain mieleen. Vai lasketaanko tauoksi se aika, kun ei ole ollut minkään työnantajan palveluksessa, esim. työttömänä vai vankilassa?
"Työttömänä tai vankilassa", hyvä tuollainen samaan lauseeseen vetäisty esimerkki:)
Mutta noin ihan asian puoleen, niin ainahan nuoret naiset ovat niitä jotka saattavat olla hiukan suurennuslasin alla. Tiedän työnantajia (ei varmaan yllätys kenellekään), jotka katselevat hyvinkin nenänvartta pitkin parhaassa lisääntymisiässä olevia ja vastaavasti sellaisia joilla on niin pieniä lapsia, että heidän vuokseen saattaa tulla poissaoloja.
Eli ainahan nyt joku voi tietty ajatella, että ahaa tämä yritti pimittää olevansa pienen lapsen äiti, juu henkselit tähän hakemukseen. Ja jos taas merkitsee, niin joku voi todeta rehellisyyden vuoksi saman, jotta juu ei tätä kun lapsi on kuitenkin nuhakuumeessa koko ajan.
Mitään patenttivastausta siis ei ole. Toinen katsoo toisin ja toinen toisin. Äitiysloma nyt on maailman yksinkertaisin ja luonnollisin asia joten siinä ei sen puoleen ole tietysti mitään ihmeellistä. Ja ainahan joku voi katsoa niinkin, että saattaa olla pienempi todennäköisyys tulla kys. henkilön heti taas äitiyslomalaiseksi kun perhettä jo on... Eli ei ole se kaikista pahin kirosana 20 - 30 -vuotias naispuolinen ilman lapsia, jolloin riski on kaikista suurin tulla ei-toivotusti raskaaksi. Siis tuo ei-toivottavuus työnantajan kannalta..
Mutta tosiaan kristallipallojuttuja, joihin ei mitään oikeata vastausta. Näissä on vain stereotypioita ja yleisiä ajattelumalleja, mutta jokainen paikka on kuitenkin aina erilainen, samoin kuin on haettava työtehtäväkin.
Kummalla lailla tulee hulluksi ennemmin, rehkimällä itsensä piippuun vai muuttumalla vihannekseksi.