Olen suomalainen nuori nainen ja olen parisuhteessa venäläisen miehen kanssa. Olemme parikymppisiä ja suhteemme on kestänyt alle vuoden. Yritän ymmärtää anoppiani parhaani mukaan, mutta en suostu alistumaan hänen edessään, vaikka siihen hän pyrkii. Olen vegaani ja hän pakotti minut syömään lihaa juhlissaan, vaikka oli myös kaikkea muuta tarjolla. Ja Hän tietää ruokavaliostani, mutta se on ilmeisesti hänelle suuri ongelma. Poikaystäväni on maailman ihanin, mutta hänen äitinsa soittaa hänelle joka päivä ja valittaa jostain. Anoppi asuu eri kaupungissa ja hänen äitinsä vaatii, että hän vierailee kotopuolessaan joka vknloppu ja aina kun on yksikin vp. Tämä nainen on saanut minut niin kiehumaan. Hän ihmetteli miten olen saanut hyvän työpaikan ja itse hän ei ole ikinä ollut töissä, kun on kotiäiti. Ja niin naisen kuulemma pitää ollakin?! Mieheni kuuntelee äitinsä kitinät, mutta minä en ymmärrä. Hän kehuu aina ulkonäköäni ja on iloissaan siitä, kun olen hänen mielestään kaunis ja en ole lihava. Anoppini haukkuu mieheni veljen naista minulle jatkuvasti, kun hän on kuulemma lahna ja liian lihava. En kestä ko. ihmistä, koska hänen arvonsa ovat niin erilaisia kuin omani, enkä tiedä miten voisin vältellä hänen seuraansa. Tuntuu myös todella törkeältä kun olen mieheni vieressä ja hänen äitinsä kertoo hänelle, että haluaisi hänen seurustelevan venäläisen kanssa, koska suomalaiset naiset on niin huonoja hänen mielestään. Hän itkee sitä, jos saamme lapsia, niin en antaisi hänen nähdä niitä, kun hän on venäläinen ja minä suomalainen nainen käyttäydyn hänen mielestään automaattisesti niin, että isovanhemmat eivät kuulu lapsen elämään. VOI HUOH. Jos joku voisi tarjota rohkaisevan vinkin, miten tällaista naista pitää käsitellä, niin olisin kiitollinen. :))
Venäläinen anoppini
Anoppi kaupan päälle
12659
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
koko eukon kanssa. Miehesi toki voi olla, mutta pidä sinä itsesi poissa koko kuvioista.
Ehkä miehesi vähän siitä loukkaantuu, mutta jos haluaa olla aidosti kanssasi, niin sopeutuu ajan myötä.
ansiosi mukaan.
Vegaani ei ole ihminen, joten miksi kohdella sinua tuon paremmin.
Oliko tämä mielestäsi hyväkin heitto.... Minulla nyt on kuitenkin oikeus ja vapaus päättää olenko vegaani vai lihansyöjä, mikälie. Tuskin anoppini mielestä olisi kohteliasta, että juhlissa alkaisin ripuloimaan kaikkien edessä ihan vain sen vuoksi, että söin jtn mikä sekoittaa elimistöni. ;)
siis te vegaanit teette tarpeenne juuri silloin ja juuri siina missa haluatte/tarvitsette.
Ymmarran ongelmasi, tai oikeastaan en ymmarra silla itse suoriudun saniteettitiloihin kun tarve vaatii.
Kiitos tasta, silla vahvistat kasitystani siita etta te heinansyojat olette samalla alyllisella tasolla kuin ne heinat mita popsitte.
Mikä saniteettitila tää palsta sulle on, nikillinen trollero :D
Sun juhlissa laktoosi-intorelantikonkin pitää syödä maitotuotteita. Entiselle alkoholistille tai ikuiselle absolutistille tarjoat naukut:
" Noo, Masa ota nyy, ei she tippha tapa, etshää ny yheest..."
Puhumattakaan allergioista kärsivistä...
AI NIIN, eihän nyt Sinun tuttavissasi saati tuttavien vaimoissa ja näiden vaimojen tuttavissa ja työtovereissa tai lapsissa tai ylipäätään kenessäkään siellä Brasiliassa ole MITÄÄN heikkouksia. Brasiliassa tosin voikin ihmiset olla vastustuskykyisempiä kun ei ole ihan niin putipuhdasta kuin Suomessa se elämä ja lisäksi saa d:tä.
Huudapa piparias tai tulevaa anoppia paistamaan pari porsasta välipalaksi, että jaksat taas pari riviä viestiä kirjoittaa ja laskemaan paistaessaan olutta tissiensä välistä, niin saat käyttää käskystysvaltaasi. Ehkä sitten ei taas viikkoon vituta niin paljoa se, että tosiaan joku muu ei syö lihaa vaikka itse syötkin;) Voisit nyt vittuuntua kaikille niillekin, jotka ei hauku muita vaikka itse heität herjaa kaikesta... Mitä ? Eikö jo vituta... Ajattele nyt, siellä ne vaan on jotkut muita haukkumatta yrittää keskustella... HYI Helvetti mitä sakkia.
Sinne vaan kissapalstalle riehumaan että: "MIKSI te vittupäät ette vittuile täällä tarpeeksi toisillenne!"
Jos aloittaja tietää, että liha tekee hänen elimistölleen samaa kuin Seppo Lehto persuille, niin ei hänen anoppinsa saa häntä lihaa syömään laittaa vaikka mielestäsi ihq ulkkarinainen onkin ja mulkkuasi hänessä mielihyvin uittelisit.
On ihmisiä, jotka ovat olleet lapsesta asti vegaaneja, mielestäni se on heidän ongelmansa mutta erittäin kannatettava ongelma, sillä lihateollisuus rikkoo eläinten oikeuksia ja teuraseläimet usein kärsivät kohtuuttomasti ja elävät kurjasti. Minä ja sinä olemme kuitenkin niin raakalaisia ja kylmiä ihmisiä ettemme piittaa siitä. Minä annan muiden piitata mutta sinä haluat syöttää omaa uskontoasi niille, joilla on parempi oppi...
Opitkohan lihaisaan uskontoosi pakottamisen sillä "tripilläsi" musukuukereiden maassa?
Nyt sulla on vaan ongelma kun joku on TAAS venäläisen (ryssämiehen) kanssa.
Ikävä taitaa olla sulla bedeliaa ja iänikuista vegaanit vs. lihansyöjät sotaa...
ei taas mennyt jojensuun musukuukerienpatjalle jakeluun?
Tokihan ymmarran etta joku heikko yksilo ei pysty esimerkiksi lihaa syomaan, mutta sita en ymmarra etta pitaa paskantaa niille sijoilleen missa on.
Kuule sinunkon sekoilusi vaan todistavat sita kuinka huonosti teilla menee.
En halua nyt pilata onneasi, mutta kyllä anoppi-suhde on olennainen osa parisuhdetta ja elämää.
Vaikeata tulee olemaan, aina ja nyt, jos haluat jatkaa suhdetta. Miehelle äiti on aina nainen numero yksi.
Itselläni anoppi oikeastaan aiheutti eromme. Mies oli valittanut (tarkoittaa: kertonut kaiken omasta kierosta näkökulmastaan) äidillensä minusta, ja sitten hänen äitinsä kirjoitti minulle kirjeen, jossa mm. sanoi että "älä odota että joku tekee sinut onnelliseksi, vain sinä itse voit tehdä sen!"
No joo, tein itseni onnelliseksi, kun heitin hänen poikansa ulos asunnostani...
itse kokenut, anopit ovat viisaita. Heitä kannattaa kuunnella.
Tässä asiassa anoppi oli täysin oikeassa.
Anoppisi on oikeassa. Vegaani on ihmistyyppi joka perheessä pilaa kaikkien ruokailon. Myöskin lähes joka juhlatilaisuudessa on yksi tällainen huomion tavoittelija läsnä. Anoppisi täytyy pitää sinusta paljon. Muutoin Hän kehoittaisi poikaansa heittämään pois mielestään moisen haihattelijan. Itselläni on kokemusta moisesta miniätyypistä. Onnekseen lapset kävivät meillä syömässä usein. Kasvavilla lapsilla oli NÄLKÄ. Anoppisi tietää että lapsien pitää saada täysipainoista ravintoa. Siihen kuuluu myöskin liha. Tule järkiisi, heitä hemmettiin moinen huuhaa, pyydä anteeksi mieheltäsi ja kiitä anoppiasi.
Etkä varsinkaan ainoa venäläisen miehen kanssa avioitunut/seurusteleva, jolla on vaikea anoppi. Anoppi kuitenkin pitää sinun ulkonäöstä, mikä on jo yksi askel parempaan.
Kuten olet huomannut palstallakin on paljon ihmisiä, joilla on tarve pönkittää omaa surkastumaan päässyttä tai ylisuureksi kasvanutta egoaan. Tälläkin palstalla on myös ihmisiä, jotka haluavat kiusata muita, koska he eivät tee kuten nämä kiusanhenget haluavat/itse toimivat. Alkoholisti haluaa muidenkin juovan, ettei hän yksin olisi surkeassa jamassa. Anoppisi on tyytymätön ja purkaa sitä läheisiinsä.
Täällä kirjoitelleen Bedelia-nikin tilanne on paljon omasi kaltainen (vegaani nainen, vaikea venäläinen anoppi). Hän varmaan jakaisi kanssasi kokemuksia mielellään. Hän on rekisteröitynyt joten löydät hänen tekstejään täältä.
(Rakas Watson tykkää hänestäkin kovasti, siksi ikävissään mourusi sinulle vegaanisuudestasi...)
Anoppi tietää, että hänellä on sinun poikansa kautta valtaa, eikä hän häpeile käyttää sitä. Millainen hänen asemansa perheessä muuten on? Mitenhän käyttäytyy muiden ihmisten kanssa? Onko hänellä valtaa keskusteluissa tai suhteessa mieheensä? Mistähän voisi olla elämässään katkera tai tyytymätön (ilmeisesti siitä että on täytynyt jäädä kotiin...)
Voisitte ehkä perheen kanssa katsoa "Anoppi on pahin" leffan, josko nainen ymmärtäisi ja tuntisi piston sydämmessään;P Joskus elokuvilla on enemmän vaikutusta mieliimme kuin uskoisimmekaan. Romanttisilla elokuvilla on tutkittu olevan myönteisiä vaikutuksia mm. tyytyväisyyteen parisuhteessa.
Mummollani oli kaamea anoppi, joka asui vielä samassa taloudessa... Mummo hoiti häntä yksin loppuun asti.
Anoppi tulee vieläkin mummon uniin riehumaan jos mummo ei ole käynyt pitkiin aikoihin haudalla. Ukkini on myös samaa sorttia kuin äitinsä Aivan käsittämätön peto ihmiseksi, jos nyt kauniisti sanotaan. Mutta mummoni on kuin enkelimarttyyri, joka aina jaksaa ajatella muiden parasta ja siirtää omat tarpeensa syrjään... Hän päätti olla myös hyvä anoppi (sanoi näin minulle "kun mie sen Siirin kanssa elin niin minä päätin vuan omalle miniälle en sammoo paskoo tie...") Hänkin rakasti liian vähän poikaansa voidakseen luopua mustasukkaisuudestaan, eli pientä kitkaa oli/on myös äitini ja mummoni suhteessa.
Mummo oli katkera kun äiti kävi kokouksissa ja hoiti muitakin asioita kuin lapsia ja karjaa. Hän itse oli koko nuoren elämänsä vain uhrannut mammanpoika miehelleen, lapsilleen, kiittämättömälle anopileen sekä omalle sairaalle äidilleen. Nyt ukki on vanhainkodilla ja mummo saa viimein olla oman elämänsä herra. Minulle mummo on hyvin rakas ja läheinen ja vaikka hänen elämänsä on katkeraa hänellä on hyvä huumorintaju ja huom. hän ei tarkoituksellisesti halua loukata ketään, hän on aina ollut se "kiltti tyttö".
Tavallaan olet itse osasyyllinen anoppisi käytökseen kun annat tuon tapahtua. Ihmiset ovat sellaisia että ne tekee mitä vaan jos niille ei laita vastaan. Useissa ihmisissä on se piirre, että jos niille antaa pikkusormen niin ne vie koko käden.
Sun olisi pitänyt jo ensimmäisellä kerralla kun anoppisi käyttäytyy sopimattomasti älähtää oikein kunnolla. Esim. silloin kun anoppi pakotti sua syömään lihaa, olisit kommentoinut että onko se kuuro vai tyhmä kun sanoma ei mene perille. Kai sä riidellä osaat? ;-)
Tästä älähtämisestä seuraa joko se, että anoppisi alkaa kunnioittamaan sinua taikka sitten ei halua olla missään tekemisissä. Kerran työelämässä jouduin tekemään yhteistyötä veemäisen henkilön kanssa jota monet jopa pelkäsi. Hän saattoi sanoa todella suorasti ja kommenteillaan ikäänkuin syytellä ja yrittää todistaa olevansa oikeassa ja muut väärässä. Tämä kaikki tapahtui bisnesmaailmassa missä porukalla on kravatit kaulassa ja istutaan palavereissa. Kun hän yritti 1. kerran sanoa minulle pahasti kysyin häneltä suoraan muiden läsnäollessa että "Yritätkö vittuilla mulle?" Hän vastasi En. Sanoin että en katso sellaista läpi sormien. Tämän pienen episodin jälkeen meidän yhteistyö sujui ilman mitään ongelmia ja ainakin mun kanssa palavereissa hänen käytöksensä oli moitteetonta.
Tarinan opetus on se että joillekin ihmisille täytyy näyttää ikäänkuin peiliä mistä ne näkee oman käytöksensä. Anoppisi ei välttämättä tajua että sanoo pahasti ja toimii väärin kun hänelle ei kerrota sitä.