Mistä hei oikeasti saisi sitä itsevarmuutta mitä naisen iskemisessä tarvitaan?
Ensinnäkin A ongelma on se, etten osaa katsoa naista silmiin. Naiset arvostavat ilmeisesti ylikaiken silmiin katsomista erityisesti jos katse on intensiivinen. Itsellä on ongelmana enemmänkin ujo katse joka pälyilee aina pois päin katsojasta. Tämä on heti ensimmäinen miinus piste treffeillä esim. Omituiseksi asian tekee siinäkin mielessä, että olen hirveän hyvä silmäpelin kanssa. Saan yleensä kenet vain silmäpeliin mukaan, jolloin homma on sellaista vilkuilua ja jopa suoranaista toisten tuijottelua. Sitten jos se nainen päättää ihme kyllä tulla luokseni vaikka niin jäädyn ja muutun samanlaiseksi kuten mainitsin aijemmin. Itsehän en ikinä pystyisi menemään naisen luokse vaikka kaverit antaisivat satasen kouraan.
En myöskään osaa keskustella varmasti. Pääasiassa esitän vain kysymyksen, että mitä kuuluu, mitä mistä pidät jne. En osaa jatkaa keskustelua siitä eteenpäin jolloin tulee hiljaisia hetkiä. Keskustelu myöskin jumahtaa jollain tapaa siihen, että minä kysyn, nainen vastaa eikä toisin päin. Itselle tulee sellainen kuva, ettei naista edes kiinnosta ja niin taitaa ollakin, eikö?
Elämässä ehkä kaikkein eniten vituttaa kuitenkin se, että jos oikeasti sitten kiinnostun jostain näistä typyköistä niin silloin se on aivan varma, ETTEN todellakaan tule saamaan hänen kanssaan mitään sen suurempaa aikaseksi. Jos nyt jonkun baari illan jälkeen tunteettomasti jonkun ihan tuurilla saa niin siihen ei tietenkään tule kiinnostusta. Sitten jos kiinnostuu johonkin niin silloin vain heikkouteni entisestään korostuvat.
En tajua miksi olen tälläinen. En vain tajua. Pistää masentamaan, koska olen jo kohta ikäloppu raakki ellen ala pikku hiljaa onnistua. No elämä on laiffii.
Ensinnäkin A ongelma on se, etten osaa katsoa naista silmiin. Naiset arvostavat ilmeisesti ylikaiken silmiin katsomista erityisesti jos katse on intensiivinen. Itsellä on ongelmana enemmänkin ujo katse joka pälyilee aina pois päin katsojasta. Tämä on heti ensimmäinen miinus piste treffeillä esim. Omituiseksi asian tekee siinäkin mielessä, että olen hirveän hyvä silmäpelin kanssa. Saan yleensä kenet vain silmäpeliin mukaan, jolloin homma on sellaista vilkuilua ja jopa suoranaista toisten tuijottelua. Sitten jos se nainen päättää ihme kyllä tulla luokseni vaikka niin jäädyn ja muutun samanlaiseksi kuten mainitsin aijemmin. Itsehän en ikinä pystyisi menemään naisen luokse vaikka kaverit antaisivat satasen kouraan.
En myöskään osaa keskustella varmasti. Pääasiassa esitän vain kysymyksen, että mitä kuuluu, mitä mistä pidät jne. En osaa jatkaa keskustelua siitä eteenpäin jolloin tulee hiljaisia hetkiä. Keskustelu myöskin jumahtaa jollain tapaa siihen, että minä kysyn, nainen vastaa eikä toisin päin. Itselle tulee sellainen kuva, ettei naista edes kiinnosta ja niin taitaa ollakin, eikö?
Elämässä ehkä kaikkein eniten vituttaa kuitenkin se, että jos oikeasti sitten kiinnostun jostain näistä typyköistä niin silloin se on aivan varma, ETTEN todellakaan tule saamaan hänen kanssaan mitään sen suurempaa aikaseksi. Jos nyt jonkun baari illan jälkeen tunteettomasti jonkun ihan tuurilla saa niin siihen ei tietenkään tule kiinnostusta. Sitten jos kiinnostuu johonkin niin silloin vain heikkouteni entisestään korostuvat.
En tajua miksi olen tälläinen. En vain tajua. Pistää masentamaan, koska olen jo kohta ikäloppu raakki ellen ala pikku hiljaa onnistua. No elämä on laiffii.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ensinnäkin tuo "itsevarmuus" on huono sana.
Nimittäin itsellä on tietynlaista "itsevarmuutta" jota sinulta ehkä puuttuu mutta silti naisten kanssa en oikein osaa olla koska minulta puuttuu se naisten odottama pelaileva itsevarmuus.
Pelkkä varmana itsestään oleminen ei riitä vaan pitää olla luottoa siihen että naisen saa kellistettyä yhdisttetynä sosiaalisiin taitoihin ja odotuksiin deittailupeleistä. Nykyään tämä on korostunut koska naiset kiinnittävät huomioita jo nyansseihin.
Tuo sinun tietty ujoutesi naisten kanssa jutustellessa johtunee siitä että kala on jäämässä kiinni koukkuun ja tavallaan tilanne tulee "syliin".
Ehkä kannattaisi naisten kanssa olla muutenkin tekemisissä enemmän sekä vain tutkiskella että mikä siinä ahdistaa jos joku kiinnostuisi.
Itselläni taas on se ongelma että suhtaudun naisiin liian yliolkaisen arkisesti ja tuttavallisesti jolloin saa olla kaikki maailman itsevarmuudet eikä asia etene siitä pidemmälle.
Valitettavasti naiset eivät useinkaan ole valmiit tulemaan näissä asioissa miestä vastaan tai arvioimaan miestä siltä osin ettei kaikki mennyt juuri silloin nappiin vaikka mies muuten hyvä tapaus olisikin koska kuuntelevat tunteitaan ja jos sopivaa tunnereaktiota (tässä on kemiaa, hänessä on sitä jotain) syntynyt niin sitten siitä ei tule sen enempää.
En tiedä sitten nostatko mielessäsi naisia jotenkin jalustalle ja jonkinlaiseksi palkinnoksi jonka saavutat oikeilla liikkeillä joka alkaa sua jännittää? Omalla kohdalla taitaa olla ongelmani naisten arvostuksen puute ja sinulla taas naisten yliarvostaminen. Samaa leipäähän ne syövät ja käyvät kakkaamassa sen sitten ulos.
"En myöskään osaa keskustella varmasti. Pääasiassa esitän vain kysymyksen, että mitä kuuluu, mitä mistä pidät jne. En osaa jatkaa keskustelua siitä eteenpäin jolloin tulee hiljaisia hetkiä. Keskustelu myöskin jumahtaa jollain tapaa siihen, että minä kysyn, nainen vastaa eikä toisin päin. Itselle tulee sellainen kuva, ettei naista edes kiinnosta ja niin taitaa ollakin, eikö?"
Asia voisi johtua ehkä tästä eli kun et ehkä osaa luontevasti viedä eteenpäin keskustelua niin jo se saa sinulla jännityksen aikaiseksi ja kun jännittää niin keskustelukaan ei onnistu.
Naisten kanssa täytyy olla valmis muuttamaan keskustelutyyliä helposta läpänheitosta vitsikäämpään ilmaisuun ja puolivakavaan asiallisuuteen tai jopa emotionaaliseen syvällisyyteen. Kuitenkaan liian raskasta ei saa olla vaan tietynlainen vire on hyvä koko ajan pitää yllä sekä myös vaihdella ilmaisuaan.
Sen sanon nyt suoraan että varsinkaan nuoria naisia jos eivät ole tavattoman kiinnostuneita susta heti etukäteen niin eivät tajua edes kysellä mitään vaan puheenaiheet liikkuvat lähinnä naisessa. Osa on sellaisia narsisteja joiden maailmankuva on hyvin itsekkäästi rajoittunut omaan itseen ja omiin tuntoihin joten heiltä on turha edes odottaa vastakysymyksiä ellei heillä ole joku valmis kuulustelusapluuna.
Tosiasia on se että se on usein mies joka joutuu viemään keskustelua ja tilannetta eteenpäin oikealla ja sopivalla vauhdilla naiseen nähden joka täytyy tavallaan hallita. Tuota voisi kutsua siksi "itsevarmuudeksi" jonka ehkä oppii helpommin kun on tarpeeksi naisia kellistänyt jolloin usko itseen on toki myös kova. Mutta ennen sitä hetkeä pelkkä "itsevarmuus" ei välttämättä sytytä. Sinun kannattaaa vain hankkiutua eroon noista jännityksistä joita monilla toki on varsinkin kauniiden naisten tai ihastusten kanssa.
"Pelkkä varmana itsestään oleminen ei riitä vaan pitää olla luottoa siihen että naisen saa kellistettyä yhdisttetynä sosiaalisiin taitoihin ja odotuksiin deittailupeleistä."
Itse olen tykännyt asenteesta, että ei ole väliä saako jonkun tietyn naisen kellistettyä vai ei. Että on riittävän välinpitämätön lopputuloksesta. Silloin hermostuneisuus vähenee/poistuu, koska odotukset ovat minimissä.
Ilman muuta pitää kuitenkin tehdä asioita siihen suuntaan, että nainen kellistyisi.
Itsevarmuutta ei voi teeskennellä tai harjoitella. Se näkyy läpi. Sinulla pitää olla joku juttu joka antaa sen itsevarmuuden että olet naisista kiinnostava. Jos se ei ole ulkonäkö niin sitten joku muu. Raha, kuuluisuus esim.
Jos nainen on sinusta kiinnostunut ei sillä ole mitään väliä mitä puhut tai osaatko keskustella. Naiselle sillä ei ole mitään väliä. Ne alkaa kaipaamaan sitä vasta vuosien yhteiselon jälkeen. Itsellä pari kaveria jotka ovat naisista kiinnostavia hyvän ja eksoottsen ulkonäön takia. Tullut usein todistettua miten homma menee. Nää kaverit istuu eikä oikeastaan tee mitään muuta aloitetta kuin ehkä katselevat pitemään naista joka kiinnostaa niitä. Naiset tulee ja tekee aloitteen; pyytää tulta tmv. Kaverit on aika välinpitämättömiä eikä aloita mitään hirveää jutustelua vaan antavat naisen tehdä kaiken työn. Huvittavaa seurata miten nämä naiset tyytyy siihen kun kaveri vaan heittää jotain väliin ja naiset pälpättää kaikkea hirveen tekopirteesti antaakseen kuvan kuinka tässä oikein keskustellaan ja meillä synkkaa.
Harva mies keksii juttua naiselle.
Vaikka pidän nykyisin suurinta osaa PUA-jutuista paskanjauhantana niin mielestäni David DeAngelolla on yksi tosi hyvä neuvo:
Pidä mielessäsi yksi oletus-asia jokaista tilannetta varten, jota voit käyttää. Siis yksi riittää aluksi. Silloin ei tule sitä "öö öö, en keksi mitään".
Eli rautalangasta: Keksi mitä sanot, kun nainen tulee luoksesi silmäpelin yhteydessä. Varmista että se on hauskaa eikä "moi, mitäs kuuluu". Heitä vaikka että, "no sullahan on sukkelat jalat" tai "mikä kesti?". Ja kaikkiin muihinkin tilanteisiin keksi joku yks juttu minkä voit sanoa. Vaikka siihen, kun pakotat itsesi menemään juttelemaan naisille. Se on tietysti vain alkua, mutta luo kuules kummasti itseluottamusta. Tulet toki torjutuksi MONTA kertaa mutta älä anna sen häiritä. Naisten kanssa juttelu on todennäköisyyslaskentaa. Sinua on yksi, naisia miljoona, joku tulee lämpenemään ennen pitkää. Se luo kummasti itseluottamusta sitten kun saat positiivista vastakaikua.
Älä ole liian kiinnostunut! Se karkottaa naisen.
Jos olet *köhm* kotikonekäyttötaito-orientoitunut, pääset varmasti käsiksi hyvään pick up materiaaliin ilmaiseksi. Mutta varoitus: älä ota 70% siitä materiaalista vakavasti koska se sekottaa pääsi muuten.
David DeAngelolla on kyllä hyviä neuvoja, suosittelen myös ap:lle. Hänen perusohjeisiin kuuluu se, että älä ole NÖSSÖ, koska naiset hyvin harvoin ovat seksuaalisesti viehättyneitä nössöistä eikä nainen ihastu, jos ei tunne sinuun vetoa. Nössöyttä on esimerkiki se, kun pyytelet anteeksi jotain, mikä ei oikeasti pidä pyytää anteeksi. Jos nyt vaikka pääset treffeille eli nainen on jo osoittanut kiinnostuksensa ja "erehdyt" pussaamaan sitä ja nainen siihen sanoo, että ei pussaa ekoilla treffeillä, niin sanot ennemmin vaikka "Minä pussaan ekoilla treffeillä". Tarkoitan lähinnä sitä, että lähtökohtainen asenne ei ole anteeksi pyytelevä ja naista jalustalle nostava.
Mutta vielä enemmän suosittelen ap:lle ujojen miesten deittikoutsia Stephan Erdmania, jolla on inhimmillisempi ja kokonaisvaltaisempi lähestymistapa ja hän puhuu paljon ihan yleensä ottaen itseluottamuksesta. Blogista on saatavilla myös ilmaiseksi yksityiskohtainen ohjekirja siihen, miten naisen kuuntelemista ja puhekieltä voi käyttää attraktion luomiseen.
http://www.pimpyourlingoblog.com/2010/04/coming-soon-pimp-your-lingo-special.html
Mistä tietää mitä sanoa seuraavaksi?
http://www.youtube.com/watch?v=fKk0jXLz-Qg
Kiitoksia aivan hirveästi vastauksista! Alan tajuta virheitäni ja ymmärtää millä luon sen varmuuden mitä tarvitsen! Kiitoksia!