Nyt alkaa riittää! Pitkä seurustelu takana ja suhteessani en ole mennyt eteenpäin koska hiljalleen alan epäillä jonkinmoista persoonallisuushäiriötä tyttöystävälläni. Ei osaa ottaa vastuuta itselleen, käyttäytyy todella törkeästi ja alkaa riehumaan luultavasti koska kokee kaikki ihmiset jotka ovat ympärilläni "uhaksi" jopa miehet jotka vievät liikaa huomioita pois hänestä koska tykkään myös luonnollisesti olla kavereideni seurassa. Itsemurhalla uhkailua ja selvää ylireagointia, varmaan jonkinmoista huomion hakua tämä kaikki. Jokainen ihminen on vastuussa itsestään jä täytyy pystyä myös kantamaan se vastuu! Kukaan ei voi olla toiselle jonkinlainen hoitaja. Tiukkana pysyn, en nöyrry ja asenteeni ei tule muuttumaan, toivon vain että kyseinen ihminen saa apua.
Pakko pysyä
lujana!
17578
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kiitos tuesta.
onko samanlaisia tilanteita ?
Itsemurhalla uhkailu on vakava asia. Sinun tulee hakea ulkopuolista apua tilanteeseen. Älä jää yksin.
Sinun tulee hankkiutua eroon kyseisestä ihmisestä, koska itsemurhalla uhkaaminen on niin äärimmäinen teko, ettei kenenkään pidä alistua sellaisen ihmisen valtaan. Henkilö tarvitsee hoitoa ja on myös hänen oman etunsa mukaista, että sinä lähdet pois ja hän saa asianmukaista ammattiapua.
Älä tee sitä virhettä että jäät suhteeseen. Älä anna kiristää itseäsi. Ja jos hän tekee itsemurhan niin muista että vastuu ei ole sinun.
Me emme voi jäädä itsemurhalla uhkailevien ihmisten sätkynukeiksi vain siksi että pelkäisimme heidän toteuttavan aikeensa.
Tsemppiä! Älä lannistu! Muista, että mikään ei ole sinun vikasi. Hänellä on mielenterveysongelmia, jotka tarvitsevat ammattiapua. Sinä et siinä pärjää.
ihan noin mustavalkoista? Kerrot ettet ole mennyt eteenpäin koska alat hiljalleen epäillä?? Eli olet jarrutellut pidempään ja nyt syytät siitä naisystävääsi? Kuka tahansa rakastunut sekoaa enemmän tai vähemmän jos huomaa että toinen jarruttaa, mutta ei ymmärrä syytä! Minulle tuo kuulostaa siltä, että sinä pelkäät sitoutua, ja nyt olet pelollasi ajanut tyttöystävääsi ehnkiseen umpikujaan. Kysyn sinulta ihan suoraan; Oletko laiminlyönyt häntä, roikottanut narussa kuin pässiä? Antanut ihan vähän, ja sitten taas vetäytynyt. Juuri sen verran, ettei hän luovuttaisi... - Oletko yrittänyt auttaa, vai oletko vaan tehnyt johtopäätöksiä koska hän reagoi vahvasti kun hyljeksit häntä?
Kysyn tämän siksi, että olen itse käynyt hyvin syvällä miehen vuoksi. Hän oli todella itsekeskeinen ja oikeutti itselleen ihan kaikkea, eikä nähnyt kuinka vähän hän antoi parisuhteeseemme. Hän vaan otti. Seksiä piti saada joka käänteessä, annoin tietysti. Kuitenkin hän löysi minusta vaikka mitä vikoja (pikkumaisia asioita). Itse en saanut mistään huomauttaa, edes kertoa kun hän oli mua loukannut. Silloin hän rangaistukseksi saattoi olla jääkylmä minua kohtaan useita päiviä. Minä olen herkkä ihminen, ja otin sellaiset todella rankasti. Masennuin, ja kävin terpiassa päästääkseni kuntoon. En sano, että aina olisi näin, mutta sanon, että ehkä sinä pelkäät turhaan? Ehkä hän on vaan niin peloissaan tällä hetkellä? Ehkä hänen suurin toive olisi, että sinä ottaisit hänet syliisi ja pyytäisit anteeksi jos olet häntä loukannut? Et voi olla parisuhteessa ja 'jarruttaa' niin että toinen aistii sen, mutta ei ymmärrä syytä siihen. Syöt vaan hänen (varmasti kolhiintunutta) itselouttamustaan. Auta tai poistu kuvioista rehdisti. Hoitajaksi ei tarvitse ryhtyä, mutta jos olet toiminut itse väärin, niin voit myös saada tuloksia korjaamalla omia virheitäsi. Se ei ole nöyrtymistä. Se on vastuun ottamista toisen kunnoittamista.
ap. lujana, vai oletko vaan jästipää?
En kohtele naisystävääni huonosti, enkä jarruttele suhdetta tahallani. Minunkin hartain toiveeni on että kaikki olisi hyvin, sillä todellisuudessa tämä nainen on hienoin nainen mitä olen koskaan nähnyt. Koen että hän tarvitsee apua, ja hän kokee sen myös joten olen luvannut olla tukena mutta tehnyt selväksi että hänen oma elämänsä on hänen omissa käsissään. Olen kyllä tukena aina kun hän tarkitsee mutta kaikenlaista käytöstä minun ei tarvitse sietää.
Muista kuitenkin ap, että itsemurhalla uhkailu on vakava oire mielenterveysongelmasta eikä kuulu normaalin ihmisen sanavarastoon.
Vaikka rakastaisit sitä naistasi miten paljon tahansa, niin sinun velvollisuutesi on pysyä lujana ja vaatia häntä menemään hoitoon. Jonain päivänä se nainen terrorisoi omia lapsiaan.
En ymmärrä miten joku voi sanoa itsemurhalla uhkaavaa ihmistä hienoksi ihmiseksi.
Kysehän on pahimman laatuisesta uhkailijasta. "jos et tottele - tapan itseni".
Karmeaa henkistä väkivaltaa.
Itsemurhalla uhkailuun pitää aina suhtautua vakavasti. Mitä vanhemmaksi nainen käy sen huonompi hänen mielenterveytensä tulee olemaan, jos hän ei saa ammattiapua nyt, kun siitä olisi vielä apua.
Soita nyt edes ja pyydä itsellesi ammattiapua, miten sinun tulee reagoida asioihin. Et pärjää yksin tuon asian kanssa.
Voin sanoa hienoksi koska tässätilanteessa luen asian hätähuudoksi, ehkä huomion hauksi. Kyse ei ole järin vanhasta vaan nuoresta naisesta, tunnen hänet hyvin ja tiedän myös rankan lapsuuden suureksi osaksi tätä ahdistusta hänessä. Tämä nainen ei mielestäni ole mikään "hullu" vaan takana on nyt jotain muuta. Itsekkin tietää tarvitsevansa apua pahaanolonsa ja on sitä jo saamassa. Tiedän että minun on oltava asian kanssa suhteellisen varovainen ja niin olenkin, haluan seurata mihin asiat johtaa. Uskon että toivoa on.
Kuten todettua, sinä olet rakastunut häneen, mutta minä näen asian ulkopuolisena.
Itsemurhalla uhkailu ei kuulu koskaan kenenkään tervejärkisen ihmisen sanomisiin missään olosuhteissa. Se on AINA osoitus vakavasta mielenterveysongelmasta.
Usko huviksesi, että niitä mainitsemiasi "hätähuutoja" tulee aina jos hän ei saa tahtoaan läpi.
Hienoa, että hän on saamassa apua ja sinä tuet häntä asiassa. Rankka lapsuus voi olla syy käytökseen, mutta oleellista on kuitenkin se, että itsemurhasta PUHUMINEN on aina vakava oire mielenterveysongelmasta. Kyse on moniongelmaisesta ihmisestä, joka tarvitsee mielenterveyspalveluita.
Sinä näet hänet vaaleanpunaisten lasien läpi koska olet rakastunut, mutta minä puhun tästä asiasta koska minulla on ammatillista kokemusta.
Kyseinen itsemurhakandidaatti suistuu aina raiteiltaan jos jotain tavanomaisuudesta poikkeavaa tapahtuu, ja näin ollen tuollainen käytös pitäisi saada korjattua ammattiavulla. Sinä et pärjää.
Häntä ei huomioida, suhde päättyy tai jotain muuta saattaa riittä syyksi laukaisemaan taas tuon itsemurhalla uhkailun. Hän pitää muita ihmisiä otteessaan, koska ihmiset pelkäävät että se ihminen toteuttaa aikeensa. Minä en kuuntelisi hetkeäkään moista terroristia vaan pistäisin suljetulle osastolle hoitoon. Tuossa voi tulla kyseeseen myös pakkohoito, jos henkilö on vaaraksi itselle.
Mielenterveydeltään normaali, tasapainoinen ihminen ei koskaan uhkaile itsemurhalla.
Kyse ei ole mielipiteestä, vaan faktasta. Perehdy aiheeseen ja ota yhteyttä ammattilaisiin.
Ymmärrän, että olet rakastunut ja haluat nähdä hänet hyvässä valossa. En minä ole sanonut että hän olisi paha ihminen, vaan sairas. Hänellä on vakava mielenterveysongelma.
Uskon että kyse voi olla epäväkaasta persoonallisuushäiriöstä tai muusta persoonallisuushäiriön muodosta. En katso asioita tunteiden valossa vaan järellä, olen myös jutellut paljon ulkopuolisten ihmisten kanssa jotka ovat tilanteesta perillä. Olenpa melkei varma että hän on oppinyt hakemaan huomiota väärällä tavalla lapsesta asti, ja saanut tahtonsa läpi. Minä ja ihmiset jotka ovat tästä tietoisia ei missään nimessä lähde tähän "peliin" mukaan ja rajat on selvät. Uskon että hoito voi saada tämän ihmisen silmät aukeamaan. On totta mitä puhut, kyse on vakavasta asiasta. Siksipä olen varpaillani asian kanssa ja seuraan tilannetta. Tilanteen vakavuuden ymmärrettyäni hänellä ei ole otteessaan ketään. Itse pidän järjenpäässä!
Pidä nyt kuitenkin mielessäsi se, että se tyttöystävä saattaa takertua sinuun ja alkaa roikkumaan sinussa. Eikä kestä jätetyksi tulemista eli kyllä tuollaisessa suhteessa saa tosiaan olla varpaillaan koko ajan. Normaalin ihmisen pitää pystyä kestämään pettymyksiä ja kolhuja elämässä eli jotenkin se nainen pitäisi saada ymmärtämään tuo asia. Pettymykset elämässä eivät ole maailmanloppu, vaan muutokset voivat olla myös hyviä.
Sinä olet kovin rakastunut kun jaksat olla hänen kanssaan. Moni olisi jo luovuttanut, koska suhteen jatkaminen noin epävakaan ihmisen kanssa on liian suuri riski, tarkoitan, että hän ei kestä jätetyksi tulemista jolloin itse en esim. uskaltaisi seurustella tuon tyyppisen ihmisen kanssa. Takertuminen ja roikkuminen ovat yleensä oireina, samaten itsemurhalla uhkailu. "tapan itseni jos jätät minut". Aika kovaa peliä, täytyy sanoa.
Melkeinpä sanoisin että kyseisen ihmisen tulisi elää yksin. Jos pärjää yksin niin ei sitten takerru muihin ihmisiin ja kestää sitten tulevaisuudessa normaalit suhteiden erimielisyydet ja jättämiset paremmin. Ei maailma siihen kaadu. Siihen hän tarvitsisi apua.
Toivottavasti hän saa hoitoa ja hoidosta on apua.
Älä kuitenkaan jätä omaa elämääsi elämättä hänen vuokseen.
Se voi olla hyvinkin mahdollista, enkä todella sitä halua, haluan myös elää omaa elämääni. Onko sinulla kokemusta asiasta vai puhutko muuten vain viisaita? Olisiko hyvä ottaa tietyin ajoin etäisyyttä ja katsoa kestääkö hän sen ?
ap:lle sanoisin että jos hän pysyy tyttöystävänsä tukena noinkin vaikeina aikoina niin se osoittaa vain sen kuinka tosissaan hän on suhteessa mukana, ja jos muillakin ihmisillä riittäisi yhtälaiseen ymmärrystä toisilleen, niin ehkäpä masennustilastot eivät olisi niin surullista luettavaa.
sinulle "vakavaa puhetta", oletko tietoinen että lähes joka päivä, joku suomalainen ihminen saa sairaslomaa, terapiaa ja lääkkeitä masennukseen?kun niin väität olevasi kyseisen alan ammattilainen, niin eikö sinunkin pitäisi olla tietoinen tuosta ikävästä tosiasiasta?
voin itse kertoa rehellisesti itsestäni että olin jo pidemmän aikaa sairastanut jonkinasteista masennusta, syitä siihen oli monenlaisia esim. menneisyyteni, ulkonäköni, koulu,työttömyys, ystävien puute, parisuhdeongelmat..loppujen lopuksi tilanteeni alkoi kärjistyä kun en saanut pahaa oloani purettua kellekään ja itkin ainakin sen kerran päivässä, kunnes jokin aika sitten miesystäväni kanssa keskustelimme parisuhteemme tilanteesta ja minun tilanteestani ja päätimme hakea apua.
tällä hetkellä olen miedolla mielialalääkityksellä, joka on piristänyt olotilaani, enkä tunne oloani niin voimattomaksi ja surulliseksi, tietyt asiatkaan eivät enää tunnu niin ylitsepääsemättömiltä.
olemme mieheni kanssa seurustelleet kohta 4v, ja suhteeseemme on mahtunut niin iloja kuin surujakin niinkuin jokaiseen suhteeseen.
ap, jos oikeasti välität tyttökaveristasi, niin jutelkaa avoimesti tuosta ongelmasta, keskustelkaa siitä tarvitsisiko hän ammattiapua, ja ehkä voitte myöhemmin pariskuntana mennä juttelemaan terapeutille. ei ole ennenkuulumatonta että on masentunut, se on nykyään melkomoinen suomalaisten "kansantauti", kun ihmiset ajetaan ihan loppuun ja ylikoulutetaan, sitten päädytään ns."roskikseen".
Itsemurhalla uhkaaminen on aivan eri asia kuin masennus. Voi olla samat syyt taustalla, mutta jos ihminen uhkailee itsemurhalla kyse on sellaisesta asiasta johon pitää puuttua.
Miten niin kylmää tekstiä? Minähän nimenomaan sanon että itsemurhasta puhuvaan ihmiseen pitää suhtautua vakavasti. Minä toimin enkä hyssyttele. Moni lähiomainen hyssyttelee ja sen vuoksi osa mielenterveysongelmista jää hoitamatta. Kun annetaan sille uhkailijalle periksi aina jottei se vaan toteuttaisi aikeitaan vaikka oikeasti pitäisi saada apua. Annetaan sille ihmiselle valtaa ja toimitaan omaishoitajina. Moni nainen pelkää esim. henkensä edestä jotain itsemurhalla uhkailevaa lähiomaistaan. (äidin aikamiespoika tarinat yms.)
Tukemista on nimenomaan asioihin puuttuminen koska nuo ovat vakavia asioita.
Jos en välittäisi, en puuttuisi asiaan, jos huomaan sellaista.
Hoitoon ohjaaminen on välittämistä.
Ammattilaisena pitää pystyä näkemään asiat asioina. Itsemurhalla uhkaaminen on aina osoitus vakavasta mielenterveysongelmasta. Masennus on eri asia, kuitenkin.
Tässä oli kyse itsemurhalla uhkailemisesta. On hienoa jos jaksaa tukea vaikeina aikoina, mutta on myös pidettävä mielessä että parisuhde ei ole hoitosuhde. Riippuvalle ja takertuvalle ihmiselle tekee hyvää elää yksin. Itseluottamus kasvaa kun huomaa pärjäävänsä ihan omillaan ja vointi voi kohentua jopa erinomaiseksi.
Mielenterveysongelmat eivät myöskään ole mikään pysyvä olotila. Kyllä niistä selviää ihan samalla tavalla kuin muistakin vaivoista, jos vain omaa tahtoa löytyy.
No kysymys sitten kaikille; miten reagoisit jos puolisosi uhkaa itsemurhalla jos haluat lopettaa parisuhteen? On selvää, että tuo ei ole normaalin, terveen ihmisen käytöstä, mutta aika ajoin tuollaiseen ilmiöön törmätään ja tilanne on aina yhtä vaikea.
Tuollaista tilannetta en toivo kenellekään.
huomaan kyllä ns. uhkailuiden vähentyneen kun olen kertonut että minä en sille voi mitään jos hän näin tekee ja että jokaisella on oma vastuu omasta elämästään. Kyse ei minusta ole siltikään niin sanotusti "vakavista" uhkailusta, teksti näyttää jälkeenpäin kuvailtuna ehkä karummalta kuin miten tilanne pitäisi ymmärtää. Ehkä jonkinlaista huomionhakemista?
Vaiktutat hienolta ihmiseltä. Kiitos että vastasit. Sinä tunnet tyttöystävääsi parhaiten ja jos sinusta tuntuu, että hän on enimmäkseen huomionkipeä, niin pääsette varmasti uskomattomiin tuloksiin puhumalla ja käymällä terapiassa. Nimimerkki 'vakavaa puhetta', katsoo asiaa ilman tunteita, ulkopuolisena niin kuin pitääkin, ja hänellä on hyvä pointti, että et saa rikkoa itseäsi. Mutta mielestäni hän ehkä takertui liikaa siihen uhkailuun, ja hänen tekstinsä ei ole kovin kannustava. Tee kuten sydämesi sanoo, terveellä itsesuojeluvaistolla höystettynä, niin hyvää tulee =). Terapia tekee sinullekin hyvää, pysyt ajantasalla tyttöystäväsi tilasta ja saat purettua omatkin huolet ja paineet jotta et itse masennu auttaessasi. Minä toivotan teile sydämestäni onnea ja tsemppejä! Voitte onnistua, ja voitte löytää todellisen, syvän onnen vielä. Kiva, että autat ja tuet. Olisipa kaltaisiasi miehiä enemmän!
Taas tyypilliseen tapaan äärimmäisen pelottavaa puhetta tällä palstalla. Itsemurhalla "uhkailu" on vakava hätähuuto, ja useimmille ihmisille oma seurustelukumppani on se luottohenkilö, joka voisi auttaa hänet hoitoon ja kuunnella. Luottamuksen pettäminen ja säälimättömyys eivät ainakaan paranna tilannetta. Toivottavasti tyttöystävällä on joku toinenkin, jolle hän uskaltaa puhua.