Olen avioliitossa ja suhde kestänyt 5½v. Alkuun ihastuin miehen pirteyteen ja kuinka oli puhelias, mutta vuosien saatossa olen huomannut, että ei mies kykene puhumaan mistään. Kohauttelee vaan olkiaan ja ei vastaa mitään, jos haluaa jutella syvempiä asioita ja pohtia vaikka maailman menoa. Mies on vaan''kuhan nyt ollaan'' On ahdistavaa olla avioliitossa yksin ajatustensa kanssa :( Miksi on niin vaikeaa keskustella syvemmästikin asioista ja hoitaa suhdetta puhumalla? Toinen on, kun ei seksi enään luista mitenkään, kokoajan tietyt rutiinit pyörii ja ei mitään jännitystä yhdessä olossa. Mies on kuin jääpiikki sohvalla. Ei kuitenkaan juokse baareissa no eipä missään muuallakaan, menee kuin tinasotilas. Voin sanoa, että on maailman tympein mies kaikkien asioiden suhteen. Olen kuitenkin sellainen persoona, joka kaipaa syvällisiä keskusteluja ja arki rutiineista irtaatuminen vaikkapa ottaa auto ja lähteä johonkin yhdessä, mutta kun ei. Parisuhteen punainen lanka on aina keskustelujen ylläpitäminen, niin miksi sitä ei jotkut osaa/viitisi/halua. Eipä tässä oikein tunne itseään tärkeäksi.
Puhumaton mies
Puhuva nainen
7594
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
sinä itse olet "tukahduttanut" miehesi!Mietippä sitä..
Ehkäpä olen, tai sitten en. Voi olla että henkinen kapasiteetti i yllä enään samalle tasolle, siksi jumittuu=)?
En kuitenkaan kokoajan lärpätä, vaan silloin tällöin.
Sama ongelma, mutta meillä mies puhuu kaikista muista, paitsi itsestään. sama mitä kysyn meidän asioista, niin mies menee ihan mykäksi. Kun taas juorutaan muiden tekemisestä, miehellä juttua piisaa liian kanssa. Miksi omien asioiden hoitaminen on niin vaikeaa. Äitinsä on kyllä samanlainen. Tässä yhtenä päivänä hän taas kerran sanoi miehestäni yhden asian, jota ei voi itse hänelle kertoa, mutta tiesi, että minä ehkä voisin sen hänelle mainita. Näin sitten taas sanansaattaja on hirtetty. Mies on mykkäkoulua ja anoppi tieten tyytyväinen, että asiasta joku miehelleni mainitsi.
Miten mies saadaan puhumaan itsestään? Meistä? Meidän yhteisistä asioista?
Tuttua on.
Siinä käy kuule sillälailla, että sellainen suhde muuttuu aikaa myöten hiljaisuudeksi. Ei sitä yksinpuhelua kukaan jaksa vuositolkulla ja toisen mykkyyden ajattelee sitten välipitämättömyydeksi toista kohtaan.
Muualta pitää minukin juttuseurani haalia ja tuntuu, että kohta muukin seura! ;)
Mihin ne aikaisemmat keskustelut ovat johtaneet?
Miehelle ei riitä että puhutaan, tulosta pitää syntyä, johtopäätöksiä ja toimenpiteitä.
Jos keskustelu ei johda mihinkään, se on turhaa...
Meillä on juuri samanlaista nykyään elämä mutta vain toisin päin.....vaimo on hän joka ei puhu ei pussaa.
Olen pitkään jo harkinnut konkreettista muutosta elämääni...eli ero.
Parempi yksin kuin yksin suhteessa.
Jos on nuoremmasta parista kyse, niin eroon vaan.
Vanhapari ei enää niin välitä...