Rakastin kumppaniani todella paljon kaikki yhdessä olovuotemme (7), ja kun hän otti uuden valintansa elämäänsä ja minä jäin yksin, koin sellaiset aallon pohjat sekä henkisen murtumisen, että huh! Minulta oli kuollut läheinen omainen hieman ennen eroa. Että ikävöin sellasta paskaa elämästäni melkein kaksi vuotta, joka näin jälkeenpäin katsottuna oli elänyt kuin "Kukko Tunkiolla" haluten kävellä kaiken yläpuolella. Ikä- vöisin ehkä vieläkin, MUTTA sain kutsun samoihin sukujuhliin,mihin osallistuin ja missä näin ekakertaa exäni tämän kumppanin kanssa ja IHME se vapautti. Syy, kun katsoin heitä päin, näky oli tuttu minulle viimeisiltä vuosiltamme ja exäni toteuttaa ilmeisemmin itseään vielä vahvemmin. Toivon vain, että hänen nykyiseltä kumppanilta ei mene niin kauaa tajuta, että elää täysin itsekkään, ehkä narsistin kanssa kuin minulta meni aikaa selviytymiseen, että sain koottua itseni.
Ihanaa, että vanhat ystävät ja exän sukulaiset olivat niin lämpimän ystävällisiä. Luulin aina, että vain minä menetin PALJON, mutta ehkä hänkin menetti.
VAPAA :))
Ihanaa, että vanhat ystävät ja exän sukulaiset olivat niin lämpimän ystävällisiä. Luulin aina, että vain minä menetin PALJON, mutta ehkä hänkin menetti.
VAPAA :))
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.