Olemme nuori parikymppinen opiskeleva pariskunta. Olemme seurustellet 3 vuotta, asuneet yhdessä 2. Olemme onnellisia, mitä nyt rahahuolia ja läheisten sairastumiset ovat tuoneet välillä raskasta taakkaa. Miehelläni on puolisen vuotta opintoja jäljellä, ja kun tässä eräänä iltana kysyin, mitä hän aikoo sen jälkeen. Hän kertoi ajattelleensa hakea rauhanturvaajaksi.
...siis olenhan minä sivusilmällä nähnyt että koneen sivuhistoriassa näkyy että puolustusvoimien sivuilla on käyty, mutta Ei mitään ole pukahdettu minulle aiheesta aiemmin. Ensiksi tietysti pelästyin, että minuako tämä lähtee karkuun. Toiseksi pälkähti päähän, että miten vaarallista hommaa se edes on, kuoleeko tämä heti ekalla reissulla jossain väijytyksessä. Enhän minä rauhanturvaajista tiedä mitään, päässä pyörivät vaan autopommit ja levottomuudet. Ääneen en pelkojani sanonut, tokaisin vaan "aijaa".
ja istuin googlettamaan. Ja siinä nettiä selatessa nousi mieleen uusia kysymyksiä. Miten kauan siellä ollaan? miten kaukana sitä ollaan? heitetäänkö sitä kenet vaan jonnekin afganistaniin, vai onko osa jossain toimistossa paperitöissä? Miten sinne pääsee, onko hakeminen pitkä prosessi? Maksetaanko siitä, onko meillä varaa siihen isompaan asuntoon, jota olemme ajatelleet vuokrata? Rakastaako hän minua niin paljon, että haluaa olla vielä kanssani takaisintullessa. Houkuttavatko ulkomaiset naiset rankan reissun ohessa, kun ollaan Miesten kanssa reissussa?
Kaikenkarvaisia kokemuksia, en sitten tiedä onko tämä suomi24 se paras paikka odottaa asiallisia vastauksia, mutta kokeillaan....
Mies haluaa rauhanturvaajaksi
91
11127
Vastaukset
- mk
Niin kun on vuoden rauhanturvaajan niin voi sitten ostaa asunnon kun on alkupääoma säästetty. Jos joutuu afganistaniin niin siellä on korotettu päivärähä ja kun kaiken saa ilmaiseksi niin rahat säästyy kokonaan miehesi tilille suomeen niin silloin kun palaa on rahaa. sopimus on aina vuosi ja 2-4 kukauden välein on pidemmät lomat niin joko hän tulee suomeen tai sinä naisena matkustat johonkin lomakohteeseen sinne mihin miehesi pääsee.
- blaahhhh
hmm...mun ex-mies on kosovossa puoli vuotta. niin paljon kertoi juttuja, et sielä käy tosi moni vieraissa. seura tekee kaltaisekseen. tänäkään päivänä en oo varma kävikö oma, parin asian perusteella oon näin päätellyt ja luultavasti olen oikeassa. ei varmaankaan kaikki, mutta aika moni kuitenki... muutenki meno on siellä villiä ja monelle nousi kusi päähän sillä reissulla. ryyppäsivät siellä USEIN. noh, mun kokemus ei oo hirveen positiivinen, ihan hyvin sieltä rahaa tuli kyllä jos jotain hyvää pitää sanoa. jos nyksä sanois lähtevänsä niin toivottaisin hyvää matkaa ja tervemenoa.
toivotan sulle parempaa onnea jos ukkos lähtee! eikä sielä kaikki toki huoris käy. no, en mäkään sentään omasta olis uskonu... nopeaa se aika lopulta menee ja melkein joka kk tuo exä tuli suomeen viikoksi. saatpaha tuliaisia ainaki, noissa maissa on tosi halpaa.- EpävarmaNti
Olen tuota pettämistäkin miettinyt, useampaan kertaan. oma mieheni on monessa asiassa pieni poika vielä, ja olen hänen ensimmäinen tyttöystävänsä. Hän on todella ihana ihminen, mutta olen miettinyt, että mahtaisiko seura tehdä kaltaisekseen, ja miten esim porukan painostuskin vaikuttaisi asiaan. Saanko muuttuneen miehen takaisin, hyvässä vai pahassa.
Pettämisestäkin pälkähti päähän ajatus. Että tehköön matkalla tyhmyyksiä. Kunhan ei tuo tauteja eikä siitä jälkikasvua pitkin maailmaa. Ja yhtä tärkeää: Kunhan ei rakastu muihin. Kunhan minun ei tarvitsisi tietää, miten on iltaa ja olo helpotettu. En haluaisi itse istua pitkiä iltoja kotona, odotella toista puoli vuotta-vuoden, ja sitten kun tämä kotiutuisi pysyvästi, saisin huomata, etten kelpaa enää, miten tämä on löytänyt jonkun eksoottisen naisen, ja olisi vaikka koko reissun ajan ollut tämän kanssa. :S kaikkea sitä mieleen juolahtaakin... - uskoisin näin
EpävarmaNti kirjoitti:
Olen tuota pettämistäkin miettinyt, useampaan kertaan. oma mieheni on monessa asiassa pieni poika vielä, ja olen hänen ensimmäinen tyttöystävänsä. Hän on todella ihana ihminen, mutta olen miettinyt, että mahtaisiko seura tehdä kaltaisekseen, ja miten esim porukan painostuskin vaikuttaisi asiaan. Saanko muuttuneen miehen takaisin, hyvässä vai pahassa.
Pettämisestäkin pälkähti päähän ajatus. Että tehköön matkalla tyhmyyksiä. Kunhan ei tuo tauteja eikä siitä jälkikasvua pitkin maailmaa. Ja yhtä tärkeää: Kunhan ei rakastu muihin. Kunhan minun ei tarvitsisi tietää, miten on iltaa ja olo helpotettu. En haluaisi itse istua pitkiä iltoja kotona, odotella toista puoli vuotta-vuoden, ja sitten kun tämä kotiutuisi pysyvästi, saisin huomata, etten kelpaa enää, miten tämä on löytänyt jonkun eksoottisen naisen, ja olisi vaikka koko reissun ajan ollut tämän kanssa. :S kaikkea sitä mieleen juolahtaakin...vaan erota. Jos itse painelisit ulkomaille, niin ei ukko odottelisi sinua.
- EpävarmaNti
uskoisin näin kirjoitti:
vaan erota. Jos itse painelisit ulkomaille, niin ei ukko odottelisi sinua.
En mä ihan niin simppeliksi asiaa usko :D
- pissapää
EpävarmaNti kirjoitti:
En mä ihan niin simppeliksi asiaa usko :D
Mun ex oli myös rauhanturvaajana ja sillä kyllä nousi niin kusi päähän sillä reissulla että huh huh
- epävarmaNti
pissapää kirjoitti:
Mun ex oli myös rauhanturvaajana ja sillä kyllä nousi niin kusi päähän sillä reissulla että huh huh
...Mitään taipumuksia moiseen ei ollut Ennen reissua? Että yksi reissu muutti tämän täydeksi kusipääksi?
arvasin ettei tää oo antoisin paikka :D - eX-FaSu
EpävarmaNti kirjoitti:
Olen tuota pettämistäkin miettinyt, useampaan kertaan. oma mieheni on monessa asiassa pieni poika vielä, ja olen hänen ensimmäinen tyttöystävänsä. Hän on todella ihana ihminen, mutta olen miettinyt, että mahtaisiko seura tehdä kaltaisekseen, ja miten esim porukan painostuskin vaikuttaisi asiaan. Saanko muuttuneen miehen takaisin, hyvässä vai pahassa.
Pettämisestäkin pälkähti päähän ajatus. Että tehköön matkalla tyhmyyksiä. Kunhan ei tuo tauteja eikä siitä jälkikasvua pitkin maailmaa. Ja yhtä tärkeää: Kunhan ei rakastu muihin. Kunhan minun ei tarvitsisi tietää, miten on iltaa ja olo helpotettu. En haluaisi itse istua pitkiä iltoja kotona, odotella toista puoli vuotta-vuoden, ja sitten kun tämä kotiutuisi pysyvästi, saisin huomata, etten kelpaa enää, miten tämä on löytänyt jonkun eksoottisen naisen, ja olisi vaikka koko reissun ajan ollut tämän kanssa. :S kaikkea sitä mieleen juolahtaakin......pettämisestä on tehty oikein tutkimus,en nyt jaksa enää muistaa tekijää mut oli oikein akateeminen lopputyö,numerot oli ällistyttävän suuria,molemmilla puolilla,niin kotona kuin kaukanakin,toki kaukana voitti!
Sul on viisas ajatusmaailma,ei kait sitä kukaan jollain lyhyellä lomalla joka ei suuntaudu Suomeen jos kavereiden kans on reisus niin jätä kavereita,jos muut menee häntimään niin "ohan se pakko" mennä mukana,tosin ei siittä mitään looserin mainetta saa jos ei mene mut pysyy paremmin porukois ja siellä alhaalla jos missä on kaverihenki kultaakin kalliimpi!
Mut suosittelen puhumista puolin ja toisin,voit heittää ilmaan ajatuksen vapaasta suhteesta palveluksen ajan,tosin varmasti tulee lunta tupaan mut mieli muuttuu poitsulla ko alas lähtee!
Muutoin kyl suosittelen lämpimästi lähtöä jos vaan on mahdollisuus,rahaa jää kivasti säästöön ja ohan toki Sulla käyttöoikeus ukkos tiliin...!:)) - bellazau
Minun mieheni oli Kosovossa. Vuosi siellä muutti jollain lailla, sehän on selvää. Eli ei sieltä ihan sama mies palannut. Mutta niinhän minäkin muutuin sinä aikana.Siellä saadut kokemukset, tapahtumat, tehtävät jne, jättivät jälkensä ja on hyvä antaa aikaa toiselle käydä niitä sisimmässään läpi ja sitten pikkuhiljaa kertoa sitä tahtia ja niitä asioita joista haluaa puhua.
Mieheni on sen jälkeen ollut ns normaalitöiden puitteissa ollut myös pitkiä aikoja muilla ulkomaan keikoilla( Amerikassa, Etelä-Amerikassa, Keski-Euroopassa ja nyt niinkin lähellä kuin Ruotsissa).
Meille tällainen elämä sopii hyvin, ja parisuhdetta se on vain vahvistanut!
En halua( eikä minulla ole oikeuttakaan) estää toista menemästä jos toinen kerran haluaa. Vastaavasti hänkin tukee minua omissa päätöksissäni ja unelmissani.
Älä liikaa mieti mitä kaikkea miehesi siellä ehkä mahdollisesti tekee. Ei siellä niin kauheasti ryypätä ja rällätä. Kortsuja tietysti jokainen vastuullinen käyttää jos vieraisiin menee ( tämä pettämisasiakin on ihan hyvä keskustella valmiiksi).
Sitähän ei kukaan tiedä rakastaako miehesi sinua kun sieltä tulee. Mutta eihän sitä tiedä muutenkaan. Voihan se rakkaus loppua kotimaassakin vaikka kuinka on kullan kainalossa. Turha pelätä etukäteen ( anteeksi, en halua kuulostaa tylyltä, yritän vain zempata sinua. Ja tiedän että kaikenlaisia asioita, kysymyksiä, epäilyksiä varmasti liikkuu mielessäsi, mutta ne tarvitsee käydä läpi, puhua ja miettiä)! :)
Usko ja luota että kaikki menee hyvin! Vuosi on loppujen lopuksi aika pieni aika.
Parhaassa tapauksessa se lujittaa suhdettanne. Siinä oppii toisesta ja itsestään aika paljon.
Kaikkea hyvää teille! :) - edellinen kirjoittaj
EpävarmaNti kirjoitti:
Olen tuota pettämistäkin miettinyt, useampaan kertaan. oma mieheni on monessa asiassa pieni poika vielä, ja olen hänen ensimmäinen tyttöystävänsä. Hän on todella ihana ihminen, mutta olen miettinyt, että mahtaisiko seura tehdä kaltaisekseen, ja miten esim porukan painostuskin vaikuttaisi asiaan. Saanko muuttuneen miehen takaisin, hyvässä vai pahassa.
Pettämisestäkin pälkähti päähän ajatus. Että tehköön matkalla tyhmyyksiä. Kunhan ei tuo tauteja eikä siitä jälkikasvua pitkin maailmaa. Ja yhtä tärkeää: Kunhan ei rakastu muihin. Kunhan minun ei tarvitsisi tietää, miten on iltaa ja olo helpotettu. En haluaisi itse istua pitkiä iltoja kotona, odotella toista puoli vuotta-vuoden, ja sitten kun tämä kotiutuisi pysyvästi, saisin huomata, etten kelpaa enää, miten tämä on löytänyt jonkun eksoottisen naisen, ja olisi vaikka koko reissun ajan ollut tämän kanssa. :S kaikkea sitä mieleen juolahtaakin...mutta ainaki kosovossa ne kävi maksullisissa :/ niitä oli sillon useempikin kaveri, sinne ne oli menny porukalla ja muut oli odottanu jossain huonees ku yks kerrallaan oli käyny tuuppimas sitä emäntää... niistä äijistä yks oli sinkku ja loput varattuja, yhellä ainaki lapsiaki... emmä oikein usko että sieltä ainakaan olis löytyny varsinaisesti uutta rakasta. ja mä sain vähän sen käsityksen miehen puheista, että he oli mielestään parempia ihmisiä kuin paikalliset, eli eivät paljon ees katsoneet päälle. sinänsä kyllä mies piti aktiivisesti yhteyttä, tuli sähköpostia ja soitti aina pusupuhelimesta joka päivä. tosin se linja oli huono sillon aikanaan ainaki. en tiä nykyistä systeemiä ollenkaan... sielä oli tavallaan niin erilaista se elämä, et sit kun tuli kotiin lomille ja lopullisesti, niin oli väliin aika tympäänty ja kyllästyny. no, sittenhän herra keksiki uuden paikan mihin lähtee reissuun ja koko meidän seurustelun ajan lupaili että rt:ksi haluaa vielä joskus uudestaan. ihan normaali se mun exä oli ennen lähtöä, mut pahasti teki seura kaltaisekseen. sai hetken leikkiä kingiä niin ikävä kyllä se oli vähän ärsyttävää katseltavaa välillä. mut kyllä seki siitä tasaantui ajan kans. kyllähän tuo reissu tavallaan vaikutti positiivisestikin meidän suhteeseen, oli ikävä toista! sielä on vaan sellanen sosiaalinen paine kaikkeen, mäki ku kaveriki...
- exakka
bellazau kirjoitti:
Minun mieheni oli Kosovossa. Vuosi siellä muutti jollain lailla, sehän on selvää. Eli ei sieltä ihan sama mies palannut. Mutta niinhän minäkin muutuin sinä aikana.Siellä saadut kokemukset, tapahtumat, tehtävät jne, jättivät jälkensä ja on hyvä antaa aikaa toiselle käydä niitä sisimmässään läpi ja sitten pikkuhiljaa kertoa sitä tahtia ja niitä asioita joista haluaa puhua.
Mieheni on sen jälkeen ollut ns normaalitöiden puitteissa ollut myös pitkiä aikoja muilla ulkomaan keikoilla( Amerikassa, Etelä-Amerikassa, Keski-Euroopassa ja nyt niinkin lähellä kuin Ruotsissa).
Meille tällainen elämä sopii hyvin, ja parisuhdetta se on vain vahvistanut!
En halua( eikä minulla ole oikeuttakaan) estää toista menemästä jos toinen kerran haluaa. Vastaavasti hänkin tukee minua omissa päätöksissäni ja unelmissani.
Älä liikaa mieti mitä kaikkea miehesi siellä ehkä mahdollisesti tekee. Ei siellä niin kauheasti ryypätä ja rällätä. Kortsuja tietysti jokainen vastuullinen käyttää jos vieraisiin menee ( tämä pettämisasiakin on ihan hyvä keskustella valmiiksi).
Sitähän ei kukaan tiedä rakastaako miehesi sinua kun sieltä tulee. Mutta eihän sitä tiedä muutenkaan. Voihan se rakkaus loppua kotimaassakin vaikka kuinka on kullan kainalossa. Turha pelätä etukäteen ( anteeksi, en halua kuulostaa tylyltä, yritän vain zempata sinua. Ja tiedän että kaikenlaisia asioita, kysymyksiä, epäilyksiä varmasti liikkuu mielessäsi, mutta ne tarvitsee käydä läpi, puhua ja miettiä)! :)
Usko ja luota että kaikki menee hyvin! Vuosi on loppujen lopuksi aika pieni aika.
Parhaassa tapauksessa se lujittaa suhdettanne. Siinä oppii toisesta ja itsestään aika paljon.
Kaikkea hyvää teille! :)sehän on vitsikin, et sieltä ne tulee alkoholisoituneena takasin... ei varmaan kaikki mut kyllä siinäki porukan paine vaikuttaa. ei sielä paljon tekemistä oo, että sehän on niiden viihdykettä sielä... mä pistin pahakseni sitä juomisen määrää, vaikka oltiin ennemminki menty pari-kolme kertaa kuukaudessa viihteelle...
- wamic
EpävarmaNti kirjoitti:
Olen tuota pettämistäkin miettinyt, useampaan kertaan. oma mieheni on monessa asiassa pieni poika vielä, ja olen hänen ensimmäinen tyttöystävänsä. Hän on todella ihana ihminen, mutta olen miettinyt, että mahtaisiko seura tehdä kaltaisekseen, ja miten esim porukan painostuskin vaikuttaisi asiaan. Saanko muuttuneen miehen takaisin, hyvässä vai pahassa.
Pettämisestäkin pälkähti päähän ajatus. Että tehköön matkalla tyhmyyksiä. Kunhan ei tuo tauteja eikä siitä jälkikasvua pitkin maailmaa. Ja yhtä tärkeää: Kunhan ei rakastu muihin. Kunhan minun ei tarvitsisi tietää, miten on iltaa ja olo helpotettu. En haluaisi itse istua pitkiä iltoja kotona, odotella toista puoli vuotta-vuoden, ja sitten kun tämä kotiutuisi pysyvästi, saisin huomata, etten kelpaa enää, miten tämä on löytänyt jonkun eksoottisen naisen, ja olisi vaikka koko reissun ajan ollut tämän kanssa. :S kaikkea sitä mieleen juolahtaakin...no voi tsiisus! afganistanissa jos pettää jonkun rättipääämmän kanssa niin silloin kannattaa antaa mennä. siellähän on maailman rumimmat ämmät.
eikä siellä dokata yhtään enempää kuin muutenkaan. toiset on enempi viinaan meneviä kuin toisetkin. - Minka60
Mulla on samanlaiset kokemukset kuin edellisellä.Viina virtasi ja vieraat naiset tuli sen myötä mukaan.Eikä mun kihlattu käynyt edes lomilla kotona saati olis pyytänyt minua sinnepäin.Kaikki siellä kuulemma kokeilee vierasta,kun sain hänet kiinni tekosistaan.
Positiivistä oli se,että palkka tuli suomeen ja hän eli päivärahoilla,joten rahaa oli,kun sieltä kotiutui.Päähän nousi tuo vuoden pesti ja sillä rehvasteltiin sitten kaikkialla lasin ääressä tietenkin.
Erosimme,kun hänelle jäi juominki ja vieraat naiset päälle täälläkin vielä.
Ei kaikki varmaan ole samanlaisia ja toivonkin kaikille jaksamisia,jos kaverinsa päästää lähtemään rauhanturvaajaksi.
- vai en
Ei liity asiaan täysin mutta olen kuullut tai sitten on ihan legenda. Että rauhanturvaajaksi lähtenyt mies palkkasi toisen miehen naiselleen. Nainen sai halutessaan seksiä, mies vei elokuviin ja kävivät viikonloppu matkoilla. Aviomies maksoi koko lystin. Vara-miehellä ei saanut olla tyttöystävää mutta yhden yön suhteet sallittuja. Toiminta tapahtui naisen ehdoilla samoin yhteiset yöt ja matkat.
Kyllä naisellakin on täällä "kotirintamalla" tarpeensa. Todennäköiseti mieskin harrasti irtosuhteita tänä aikana. Mutta se tapahtui vaimon hyväksynnällä. Siinä kyllä vaaditaan luottamusta.- EpävarmaNti
Minä en usko kaipaavani mitään seksiseuralaista tms miehen poissaollessa, mutta.... kuulostaa samperin typerältä, mutta minä en halua olla se rassukka, kenet jätetään rannalle ruikuttamaan! Mahdoinko sitä jo sanoakin jossain välissä? Että jos mies juoksisi vieraissa ja hankkisi jonkun uuden naikkosen, minä haluan olla asiasta tietoinen hyvissä ajoissa, etten sitten ole se surkea kotimaan pullukka yksinäni uudessa, liian kalliissa vuokrakaksiossa. Menen vissiin vähän asioiden edelle, ja näistä meidän on keskusteltava Ennen kuin paperit edes lähtevät liikkeelle.
- valentinus
Mulla on vähän samantapainen tilanne kun sulla. Ollaan seurusteltu poikaystäväni kanssa nyt kaks vuotta. ollaan 22-vuotiaita ja molemmat elää ensimmäistä kertaa suhteessa. Poikaystäväni on lähdössä parin viikon päästä vaihtoon ja on siellä vuoden. ollaan päätetty että erotaan vuodeks ja katsotaan sitten vuoden päästä saadaanko suhde onnistumaan uudelleen.
Ongelmana mulla on etten oo varma haluanko erota vai pysyä vuoden sittenkin yhdessä ja elää kaukosuhteessa.
Pelkkä ajatuskin siitä että rakastettuni on muiden naisten kanssa tai ei enää vuoden päästä haluakkaan olla mun kanssa on ihan hirvee.
itken lähes päivittäin sitä että enää muutama viikko ja sen jälkeen en nää poikaystävääni vuoteen. Melkein tukahdun kun ajattelen sitä ikävän määrää. Oon allapäin koko ajan enkä pysty edes ajatteleen muutakun sitä että kohta jään yksin suomeen itkeen poikaystäväni perään.
Samaan aikaan oon surullinen ja toisaalta oon raivoisssani, musta tuntuu että itse en voisi vapaaehtoisesti toista jättää ja että en oo yhtä tärkee poikaystävälleni kun hän on mulle.
Kaiken lisäks mua suoraan sanottuna vituttaa aatella että kumppanini kuvittelee että jään tänne vuodeks yksin odottaan ja oon sitten avosylin vastassa kun se palaa takaisin... oikein kun vihastun, ajattelen että helvetti sentään hankin ihan vaan kiusallani uuden poikaystävän enkä varmasti oo täällä vuoden päästä odottamassa!!!
tunteen hyppii ääripäästä ääripäähän.. einkä pysty edes puhuun koko asiasta poikaystäväni kanssa, kun siitä ei tuu yhtään mitään kun alan saman tiän vollottaan.... että sillai... oon kai tulossa hulluks..:)- --------------------
Rakkaus on liekki ja välimatka puhallus.
Kynttilän liekin voi sammuttaa puhaltamalla, mutta jos nuotoon puoltaa se vain siitä roihahtaa.
Tosirakkaus muuttuu syvemmäksi jos olette erossa toisistanne. Voitte kirjoitella kirjeitä perinteisesti ja olla netin välityksellä yhdessä. Lähettelette toisillenne postissa ylläreitä ja vaikka mitä. Kummallakin ´pitää olla vain hyvä kirjallinen tunteiden ilmaisu taito. - aiheesta eikä
kiinnostakaan mutta sen sanon, että ILOITSEN JOKA AINOASTA RUUMIISTA JOKA TULEE SIELTÄ AFGANISTANISTA JA MUISTA "RAUHANTURVA" ALUEILTA POIS!
Se on täysin oikein niille jotka sinne kuolevat, miksi sinne pitää ulkopuolisten änkeä? Kyllä ne siellä on ennenkin pärjännyt!
Toivon sydämeni pohjasta, että ne idiootit jotka menee sinne jotain Kingiä leikkimään niin joutuu kohtamaan sen todellisen karun afganistanin ja saa napin otsaan!!! - puolisoa
aiheesta eikä kirjoitti:
kiinnostakaan mutta sen sanon, että ILOITSEN JOKA AINOASTA RUUMIISTA JOKA TULEE SIELTÄ AFGANISTANISTA JA MUISTA "RAUHANTURVA" ALUEILTA POIS!
Se on täysin oikein niille jotka sinne kuolevat, miksi sinne pitää ulkopuolisten änkeä? Kyllä ne siellä on ennenkin pärjännyt!
Toivon sydämeni pohjasta, että ne idiootit jotka menee sinne jotain Kingiä leikkimään niin joutuu kohtamaan sen todellisen karun afganistanin ja saa napin otsaan!!!etelään,tällä tyylillä
- mk
Kulkee pitkin mailmaa ja liput nykyisin halpoja ja kerran kuussa toinen menee toisen lyo niin suhde toimii.
- !Apina!
aiheesta eikä kirjoitti:
kiinnostakaan mutta sen sanon, että ILOITSEN JOKA AINOASTA RUUMIISTA JOKA TULEE SIELTÄ AFGANISTANISTA JA MUISTA "RAUHANTURVA" ALUEILTA POIS!
Se on täysin oikein niille jotka sinne kuolevat, miksi sinne pitää ulkopuolisten änkeä? Kyllä ne siellä on ennenkin pärjännyt!
Toivon sydämeni pohjasta, että ne idiootit jotka menee sinne jotain Kingiä leikkimään niin joutuu kohtamaan sen todellisen karun afganistanin ja saa napin otsaan!!!Oikein!!! :D Määki haluisin nähdä enemmän kuolleita rauhanturvaajia :) olis kiva jos vaikka vaan joka toisessakin kodissa olis sellanen poika joka olis sinne kuollu, tai kuollu nyt vaan jotenki muuten :)
- kesämie
aiheesta eikä kirjoitti:
kiinnostakaan mutta sen sanon, että ILOITSEN JOKA AINOASTA RUUMIISTA JOKA TULEE SIELTÄ AFGANISTANISTA JA MUISTA "RAUHANTURVA" ALUEILTA POIS!
Se on täysin oikein niille jotka sinne kuolevat, miksi sinne pitää ulkopuolisten änkeä? Kyllä ne siellä on ennenkin pärjännyt!
Toivon sydämeni pohjasta, että ne idiootit jotka menee sinne jotain Kingiä leikkimään niin joutuu kohtamaan sen todellisen karun afganistanin ja saa napin otsaan!!!No täytyy sanoa että luultavasti olet yrittänyt yk-joukkoihin ja et ole päässyt ja syy on heikko mielen laatusi. Tälläiset kirjoittelevat täällä perättömiä,asiattomia loruja. Voin kertoa että olen ollut kuusi kertaa rauhanturvaajana ja joka reissusta hyvät kokemukset. Lähtisin vieläkin jos ikä ei olisi esteenä.
- Supaaa
Eli itte oon Tshadis ollu ja ei siellä eikä afgoissa mee tuo ryyppäämine yli ku se on melko tarkon kitketty pois. Riippuu kohteesta mihi hakee äijäs, melko tod. Afganistan ku muita paikkoja ei oo pahemmin auki. Jos katsoo et kui monta on menehtyny suomalaisia 10-vuoden aikana niin aika vähä, mutta toki siel on mahollisuudet siihe et voi tapahtua kaikkea. Saanen myös muistuttaa että siviilipuolelta hakevilla on aika huonot mahdollisuudet nykysin enää ees päästä reissuun, kannattaa toki hakee, mutta aika pieni mahdollisuus päästä. Tuoho et lähtis huoriin, niin tietääkseni kaikenlainen ns. supailu eli huvit on aika vähissä afganistanissa, koska joka kerta ku campista astuu ulos tommoselle supailu reissulle niin tappioiden todennäkösyys kasvaa, toisin kuin kosovossa, jossa saa vapaasti liikkua campin ulkopuolel. En kuitenkaan väheksy yhtään Kosovon äijiä, tärkeetä työtä neki tekee, mutta sen operaation kuva on ihan erilainen ku afganistanin. 6 kuukautta on tietääkseni se perus setti mihi operaatiot pyritään luomaan ja 6 kuukaudesta jää käteen rahaa yli 30 000 tietääkseni. Tarkat tiedot löytää mil sivuilta. Miehes todennäkösesti katkeroituu aikas pahasti jos et suostu päästään sitä reissuun :D
- jeppppp
kannattaa oikeesti selvittaa. Esim Afgoissa ei supailla. Kun menet ulos niin taysi varustus paalla ja aikomus selvita hengissa. Tutustukaa asiaan nimelta muslimimaa....ei paljon kayda naisissa ja kaikki naiset jotka nakee on burghat paalla, ei lupa oikeastaan edes katsoa. Viinaa ei ole lupa kayttaa jne. sen sijaan tili on kohdallaan. kukaan ei leiki kingia koska siella on tosi kyseessa. Aika outoa iloita ruumiista. Liiton kestoon patee se etta se kestaa jos se on oikea kumppani.
- looppijuujuu
ole alusta asti sinun kanssasi tuota lähtöhaavettaan suunnitellut ja puhunut, kertoo kaiken suhteestanne! Muutenhan homma olisi ihan OK!
- Mie vain
Olen samaa mieltä kanssasi, että ehkä tää suomi24 ei ole se oikein paikka tiedustella muiden tuntemuksia ko aiheesta, kuten oot varmaan huomannu, että tääl on jos jonkinlaista tallaajaa ja uhoojaa.
Olen 22-vuotias ja avokki-kihlattuni on minua vuoden vanhempi. Olemme seurustelleet 5,5 vuotta, ja asuneet yhdessä reilut 3 vuotta. Mieheni suorittaa asepalvelusta parhaillaan, ja on todella motivoitunut, mikä on ehkä iän tuoma etu.
Hän on muutamaan kertaan kysynyt mielipidettäni hakemisesta joukkoihin palveluksen jälkeen. Hän kyllä valoitti asiaa minulle siten, että tällä hetkellä puolustusvoimat ei ota ensikertalaisia sen vuoksi, että ainoa paikka mihin lähetetään on Afganistan. Mutta hän halusi kuitenkin kuulla minun mielipiteeni siitä, että laittaisi paperit vetämään, vaikkei pääsisikään ikinä minnekään.
Pyysin miettimisaikaa, ja pohdinkin asiaa monelta kantilta. Vastaukseni hänelle viikon kuluttua oli: "Jos oikeasti haluat sinne hakea, niin en mie voi sitä sulta kieltää, mutta paikan todella tulee olla sitten joku muu, kun se Afganistan."
Mikäpä mie olen häntä kieltään, vaikka häntä rakastankin. Hänkin on tehnyt myönnytyksiä mun suhteen niin miksi en miekin voisi tehdä.
Noihin moneen muuhun kysymykseen en osaa sulle juurikaan vastata. Oon käsittäny, että ensikertalainen on vuoden ajan, mutta lomista en tiedä. Rahaakin sieltä ilmeisesti ihan kivasti saa, kun monethan sieltä tuo sitten jonkun kalliimman auton tai prätkän.
Enkä voi sanoa omasta puolestani, kun sen, että sun tulee vaan luottaa mieheesi, kuten minäki teen. Koska kyllä niitä houkutuksia on kotimaassakin, jos niille on taipuvainen.
Toivottavasti jotenkin osasin sua auttaa. Hyvää loppuvuotta ja yrittää puhua!- junQ
Jos pelkää että mies pettää tälläsellä komennuksella, onko silloin luotto kovin hyvällä pohjalla? Ja eikös se mies yhtälailla voi täällä kotisuomessa pettää, jos pettää aikoo... Entä jos mies löytää toisen naisen? No eikös se senkin voi yhtähyvin täältä kotimaastakin löytää?
Itse olin muutama kuukausi sitten tilanteessa, jossa mies ei halunnut seurustella koska oli hinku lähteä rauhanturvaajaksi ja ei olisi halunnut jättää kotia ja mahdollista perhettä sitten, jos komennus tulisi. Itse sitä asiaa miettiessäni tulin siihen tulokseen, että jos me oltaisiin hammasharjat samaan mukiin lyöty niin olisin potkinut sen vaikka sinne Afkanistaniin tai jonnekkin vastaavaan, jos hän ei olis ite lähtenyt.
Eihän sitä tiiä, tuleeko sieltä elävänä takaisin ja jos tulee elävänä tuleeko yksin, vai pienen perheen kanssa. Mutta ei mieskään tiedä, odottaako kotona vaimo yksin vai vieraan miehen kanssa. Molemmat ottavat riskejä, mutta jos oikeasti rakastaa toista niin noi riskit kannattaa. - käynyt
Ainakin jossain vaiheessa Afganistaniin ei lähetetty ensikertalaisia.
- Lolalalaa
Seurustelin taannoin juuri joukoista palanneen miehen kanssa. Hän oli ollut jo kahdessa eri paikassa palvelemassa ja mieli teki kovasti takaisin. Hän kertoi että joukoissa tulee helposti ns. adrenaliiniriippuvaiseksi. Paluu Suomeen ja arkeen on monella vaikea, on tylsistymistä eikä mikään tunnu miltään. Näin hän itse kertoi. Ja siksi päätti hakea kolannen kerran joukkoihin. En jäänyt odottelemaan vuodeksi kun suhteemme oli vasta aluillaan, se oli hei hei sille suhteelle.
Pari asiaa.
Ensiksikin, jos todella rakastat miestäsi ja suhteessa on luottamus kunnossa, niin annat hänen elää ja etsiä kokemuksia, myös KRIHA tehtävissä.
Toiseksi suurin operaatio lienee se Afganistan, ja siellä ei tietääkseni juurikaan huorissa juosta tai ryypätä, koska se on lähinnä oikeata sotaa jossa suomalaiset ovat olleet 60 vuoteen. Kosovo lienee sitten hiukan toinen juttu, mutta on sieltäkin lähetetty ihmisiä kotiin jos on soppa liian paljon maistunut...
Ja kolmanneksi, www.rauhanturvaajaksi.fi sivusto kannattaa lukea läpi.
Ja lopuksi. Hän kertoi ajatelleensa hakea... Kai sitä saa ajatella ja suunnitella? Ja luulisin että hän vasta kypsyttelee päätöstä, joten älä huoli. Muista avoin keskustelu yhteys ja se, että riitaan tarvitaan aina kaksi.
Hyvää loppu kesää- totta kai..
Sehän on ihan normaalia että käydään rauhanturvatehtävien aikana vähän paikallisissa naisissakin, vaikka nyt naimisissa oltaisiinkin. Ei siellä muuten jaksa olla. Ymmärrystä pitää olla miehelle.
Jos se että joku on niin helvetin tyhmä, että lähtee leikkimään jotain sairasta sotilasta, on syy pysyä mahdollisimman kaukana kyseisestä sänkipäästä. Juuri sellaisten kusipäitten takia sotia on, joten on suhteellisen idioottimaista kutsua näitä kuningasajattelijoita joiksikin fakin "rauhanturvaajoiksi".
- yk-sotilas
No kyl oli typerä milipide doors 1 Jotenkin paistaa kateutes läpi mielipiteestäsi et ole päässyt joukkoihin se siitä .olen ollut kuusi eri reissua ja hyvä ettei tollaisia tyypejä huolita sinne. On ollut mielenkiintoista olla rauhanturvaaja,ja todella opettanut paljon.
- joiu
rauhanturvaajatko siellä sotii? sut vois lähettää johonkin mongoliaan itestää noitte sun mielipiteittes takia koska ilm. et mistään mitää tiedä.onnea elämääsi hippi.
- etäsuhde hahah hha h
niin se vaan on päästä vaan miehesi menemään olette vasta nuoria . miehesi lähtee vaikka kiellät lähtemästä jos pääsee joukkoihin ..
- KFOR-sotilas evp.
Itselläni yksi reissu takana, ja ei se homma kyllä ollut sitä itä muutama pökäle kaljapäissään kusetti. Ihan turha pelleilyä ja kaukana oikeista sotayhommista. Suomalaiset on yleensä leirissä reservinä tarjolla lihamuuriksi jos jouhassa (joukkojenhallinnassa) tarvitaan jonnekkin taka -alalle lisää läskimuuria.
- fasse02-03
Sun pitää itse arvioida se kestääkö suhde, ulkopuolinen ei sitä pysty tekemään. Miehen näkökulmasta kerron muutamia seikkoja ja faktoja joihin silmä tarttui.
Olin Kosovossa reilun vuoden 2002-2003. Olimme silloisen tyttöystävän, nykyisen aviopuolison kanssa siihen mennessä asuneet yhdessä puolisen vuotta, olin muuttanut toiselta paikkakunnalta hänen luokseen ja osittain myös töiden perässä. Yhdessä ollaan siis edelleen. Henkisesti tuo vuosi oli raju monellakin tapaa puolin ja toisin. Itse koin hankalaksi sen että tekstareihin olisi pitänyt olla vastaamassa välittömästi, ja auta armias kun linjat välillä lakkasivat toimimasta tai oli muuta ohjelmaa sen verran ettei puhelimen ääressä tullut päivystettyä. Oli syynä sitten duty eli ´duutti´ tai saunassa käynti ja ehkä muutaman oluen juonti.
Antoisaksi reissun teki suhdetta kohtaan taas se että olimme asuneet vasta sen puoli vuotta kimpassa. Sitä ennen kaukosuhdetta oli puolentoista vuotta kummankin asuessa itsekseen, näin sai hieman pehmeämpää laskua yhdessäoloon kun keskimäärin neljän viikon välein kävi viikon olemassa kotona (pisin alueella olo 7vkoa ja sen perään 2 vkoa lomaa).
Tunnen ja tiedän kavereita jotka ovat käyneet ´ei-niin-hohdokkaissa-supareissuissa´, itse en niistä koskaan välittänyt, ja tiedän sekä tunnen vielä enemmän niitä jotka näitä hölmöilyjä eivät tehneet. Osa perheettömiä, osa taas perheellisiä.
Rahasta sen verran, Suomessa normiduunilla tienaa melko lähelle saman, ellei jopa enemmän kuin Kosovossa. Afganistan on toinen juttu, siellä päiväraha on niin paljon isompi että fyrkkaa tulee enempi. Reissun voi periaatteessa tehdä niin ettei sotilas tarvitse rahaa lainkaan, majoitus/ruoka/vaatteet ynnä varusteet tulevat järjestävän seuran puolesta. Jos sälli haikailee verovapaan auton/prätkän perään, sitten alkaa rahaa mennä. Palkkataulukot löytyy alla olevista linkeistä, käytännössä miehistö/alipäällystö on se johon hänet sijoitetaan. Erikoismiehille sitten vielä vähän lisää, mitä eksoottisempi taito löytyy hyppysistä niin aina parempi, ainakin alueellepääsyn suhteen. En tarkoita siis sitä että kuinka monella eri keinolla kaveri osaa tappaa paljain käsin, vaan esim ammattitaitoinen sähköasentaja, diesel-asentaja, viestintäalan osaaja, mikä tahansa huoltopuolen erikoisempi homma.
Yritän sanoa tämän nätisti ja loukkaamatta nyt ketään, mutta ota avopuolisosi kanssa asia puheeksi. Varsinkin ne seikat jotka sinua arveluttavat. Mahdollinen rauhanturvareissu ei ole pelkästään poikaystäväsi projekti, vaan siinä olet mukana myös sinä. Ja yritä saada keskustelua aikaan. Kosovossa varsinkaan tuskin pääsee hengestään paitsi humalassa kompuroimalla tai liikenneonnettomuudessa, Afganistanissa taas paikalliset ovat valmiita kuolemaan uskonsa puolesta ja siinä hommassa mieluusti yrittävät viedä miehittäjiä mennessään. Eli riskit ovat hieman toiset. Toisaalta, Suomessa sattuu ja tapahtuu myös kuten Porvoossa, Enossa näin niinkuin viimeaikoina.
Jos homma menee putkeen ja kaveri käyttäytyy siivosti ja kotopuolen muistaen, on reissu muistelemisen arvoinen puolin ja toisin. Ja edellyttäähän se sinulta sitten myös, jonkun pitää talo pitää pystyssä, laskut ja juoksevat asiat jne.
Pari linkkiä, jos vaikka olis jotain uuttakin
http://www.holkkari.fi/
http://www.rauhanturvaajaliitto.fi/
http://www.rauhanturvaajaksi.fi/
http://rtlesket.nwps.ws/
Sitten löytyy myös SRTL:n projekti nimeltä ´Kotona ja kaukana´. Google kertoo lisää.
Toivottavasti oli apua.- Tyttö Epäkunnossa
Hei
Itse en tietenkään tiedä mitään suomen rauhanturvaajajutuista ja sellaisista, mutta olen rakastunut mieheen, joka on juuri nyt Afghanistanissa. Emme suoranaisesti ole suhteessa, hän ei ole suomalainen eikä rauhanturvaaja.
Välimatka on tietenkin hirveä. Tieto siitä, että hän tulee kyllä takaisin, kuitenkin rauhoittaa minua. Rakastuin häneen ennen kuin hän lähti, mutta armeija oli jo päättänyt komennuksesta, eikä hän voinut enää kieltäytyä/perua sitä.
Hän tuntuu selvästi tarvitsevan jonkun joka odottaa häntä. Saan maailman kauneimpia sähköpostiviestejä, ja eilen hän sanoi lähettäneensä minulle kortin. Hän on ollut siellä pian 2kk, vielä ainakin 4kk jäljellä.
Tietenkin se, että hän on niin kaukana, juuri tällänen uusi tuore rakastuminen, on todella vaikeaa, kun koko ajan on sellainen pakottava tarve olla häntä lähellä. Se repii mieleni. Välillä se, että en ole yhteydessä hänen kanssaan tuntuu helpommalta ratkaisulta kuin se, että olen.
Öhöm, anteeksi avautumiseni, itse aiheeseen.
Totuushan on se, että jos miehesi sinne haluaa, hän laittaa paperit sisään ja menee. Sinä voit vain olla tukena hänen päätöksessään. Tietenkin voit ilmaista mielipiteesi, ettet halua että hän lähtee. Mutta se ei voi olla sävyyn että "et saa lähteä".
Mieti jos itse kiinnostuisit esimerkiksi ulkomailla opiskelusta ja miehesi sanoisi "EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA". Minulle ainakin iskisi pakokauhu ja sitä suuremmalla syyllä lähtisin ja jättäisin miehen.
Todellisuus on se, että jos miehesi lähtee, hän joko pettää tai sitten ei. Siinä vellominen voi olla turhaa, koska jos hänellä ei kotona ole tarvetta pettää ja jossain kaukana rauhanturvaajan komennuksella on, todennäköisyydet ovat että kotiin palatessaan ei hänellä ole tarvetta taas pettää. Sinä tunnet miehesi parhaiten, onko hän pettävää tyyppiä? Jos on, miksi ylipäätänsä olet hänen kanssaan? Jos hän ei ole, hän tuskin pettää sielläkään. Asiassa on turha velloa, koska jos hän pettää, hän pettää ja silloinpa näät millaisen tyypin kanssa olet ollut. Jos hän ei petä, asiat menevät suunnitelmien mukaan.
Aina on kaksi vaihtoehtoa. Ei kannata maalata piruja seinälle. - dark lady
Tyttö Epäkunnossa kirjoitti:
Hei
Itse en tietenkään tiedä mitään suomen rauhanturvaajajutuista ja sellaisista, mutta olen rakastunut mieheen, joka on juuri nyt Afghanistanissa. Emme suoranaisesti ole suhteessa, hän ei ole suomalainen eikä rauhanturvaaja.
Välimatka on tietenkin hirveä. Tieto siitä, että hän tulee kyllä takaisin, kuitenkin rauhoittaa minua. Rakastuin häneen ennen kuin hän lähti, mutta armeija oli jo päättänyt komennuksesta, eikä hän voinut enää kieltäytyä/perua sitä.
Hän tuntuu selvästi tarvitsevan jonkun joka odottaa häntä. Saan maailman kauneimpia sähköpostiviestejä, ja eilen hän sanoi lähettäneensä minulle kortin. Hän on ollut siellä pian 2kk, vielä ainakin 4kk jäljellä.
Tietenkin se, että hän on niin kaukana, juuri tällänen uusi tuore rakastuminen, on todella vaikeaa, kun koko ajan on sellainen pakottava tarve olla häntä lähellä. Se repii mieleni. Välillä se, että en ole yhteydessä hänen kanssaan tuntuu helpommalta ratkaisulta kuin se, että olen.
Öhöm, anteeksi avautumiseni, itse aiheeseen.
Totuushan on se, että jos miehesi sinne haluaa, hän laittaa paperit sisään ja menee. Sinä voit vain olla tukena hänen päätöksessään. Tietenkin voit ilmaista mielipiteesi, ettet halua että hän lähtee. Mutta se ei voi olla sävyyn että "et saa lähteä".
Mieti jos itse kiinnostuisit esimerkiksi ulkomailla opiskelusta ja miehesi sanoisi "EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA". Minulle ainakin iskisi pakokauhu ja sitä suuremmalla syyllä lähtisin ja jättäisin miehen.
Todellisuus on se, että jos miehesi lähtee, hän joko pettää tai sitten ei. Siinä vellominen voi olla turhaa, koska jos hänellä ei kotona ole tarvetta pettää ja jossain kaukana rauhanturvaajan komennuksella on, todennäköisyydet ovat että kotiin palatessaan ei hänellä ole tarvetta taas pettää. Sinä tunnet miehesi parhaiten, onko hän pettävää tyyppiä? Jos on, miksi ylipäätänsä olet hänen kanssaan? Jos hän ei ole, hän tuskin pettää sielläkään. Asiassa on turha velloa, koska jos hän pettää, hän pettää ja silloinpa näät millaisen tyypin kanssa olet ollut. Jos hän ei petä, asiat menevät suunnitelmien mukaan.
Aina on kaksi vaihtoehtoa. Ei kannata maalata piruja seinälle.Ihan mielenkiinnosta kyselen.."miehesi" siis on afghanistanissa..minkä maalainen hän on..tai siis,minkä maan joukoissa?:) On ittelläkin ollu muutama noita solttu-rakkaus juttuja.
Hyvää kesän loppua kaikille:) - EiMaailmaKaadu
Suosittelen tuosta linkkilistasta alimmaista oikein lämpimästi.
- Tyttö Epäkunnossa
dark lady kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta kyselen.."miehesi" siis on afghanistanissa..minkä maalainen hän on..tai siis,minkä maan joukoissa?:) On ittelläkin ollu muutama noita solttu-rakkaus juttuja.
Hyvää kesän loppua kaikille:)Hollannin joukoissa. Hehän ovat sieltä vetäytymässä, niin tämä herra on nyt siellä sen vetäytymis "projektin" ajan.
Vihaan tätä kyllä... Tänäänkin oli siellä samaisessa paikassa räjähdellyt. Ärsyttävä soltturakkaus, se vois jo lakata olemasta solttu. :D
Hyvää kesää sullekin.
- KFOR-sotilas evp
että unohtaa sen koko touhun. Jos se on kaksymppinen jätkä, niin ne laittaa sen Kosovoon, vaikka sinnekin kohta hankala päästä, koska turhaa porukkaa vähennetään.
Nuorilla ensikertalaisilla ei ole mahdollisuutta Afganistaniin, eikä niillä kestä pää siellä niitä eräolosuhteita. Ihan hyvä ettei nuoria afgoihin oteta, koska vain sillä varmistetaan taso mitä muille maille näytetään, -vaikkakin taka -alalla siellä ollaan kuin herran kukkarossa, vähän niin kuin silmänlumeena me suomalaiset mahtavat "SOTILAAT".
- Eli tuskin se sun hanis minnekkään lähtee ja pääsee: Ja voit kertoa sille lohdutuksena, että mistään se ei jää paitsi. - Ja sano myöskin, että se rt-reissu on vain joillekin tittelinkeräilijöille joku ihme status, mistä joka paikassa hölötetään ja millä jaetaan pieneen egoon pönkitystä ja yritetään joka tarinaa reissusta liioitellaan.
Ei todellakaan tarvitse olla mikään MIES päästäkseen reissuun. Pitää enempikin olla sellainen"turhake", jaksaakseen olla siellä tyhjänpanttina niiden huomionkipeitten turhien ihmisten seassa.- Ego on!
miten katkeraa tilitystä, vaikka onkin soin rehvakas nimimerkki.... :D
Sinun egosi ei saanut pönkitystä ja jouduit olemaan alimpana "KULINA".
Onhan se katkera.... :D
Elämä on, sotamies!
- ei vastaan
oma avopuolisoni oli 8 kk rauhanturvaamassa.silloin kun hän lähti olimme seurustellut vasta muutama kuukausi ja nyt on takana jo kaksi vuotta.kaikki vaahtoaa siitä kuinka siellä on petetty tai ei.minusta sitä kyllä voi pettää lähempänäkin kun että on rauhanturvaajaksi lähdettävä.luottamus on avain sana.on luotettava niin kuin normaalissa elämässäkin.samallalailla voit joka kerta pelätä kun puolisosi lähtee kavereitten kanssa viettämään iltaa tai baariin että noniin,varmasti siellä pettää tai jonkun kanssa nuoleskelee. samoin poikaystäväsi voi myös miettiä että noniin nyt sinä petät ja jätät hänet ja jatkat elämää sillä aikaa kun hän on rauhanturvaamassa.pitää osata ajatella asiaa myös toisen kannalta.rankkaa aika se oli olla erossa,mutta kun hän tuli takasin niin sitä onnen määrää ei voi edes kuvailla.kokemus kasvatti molempia ja osaa arvostaa yhteistä aikaa ja elämää.eikä koko aikaa tarvii kiehnätä kylki kyljessä,ilmankin tietää että toinen on siinä.
- Tai sit ei tuu
Se miehesi paljastaa kaappiluonteensa ja poraa sielä dyyneillä jotain enempi aurinkoo nauttinutta paimentolaispoikaa hanuriin. Totta kai vieras nainen houkuttaa, ei ne pojat sielä hansko kuukausitolkulla. Ihan samaa tekevät kuin kotimaahan jäävät vaimonsa ja tyttöystävänsäkkin, ei nekään asperiini polvien välissä istu kun mies reisuun lähtee.
Jos se suhteenne ei kestä hetken erossaoloo, ei sen ollu tarkotuskaan olla lopullinen. - ei se siitä kulu
sillä siitä pääsee, että sää jaat pillua täällä ja ukkos käy vieraissa siellä, ei siinä sen kummempaa. Sit kun se on taas himassa niin kaikki palaa entiselleen.
- soldier boy
Munkkeja ja Nunnia sinne menee puoleksi vuodeksi, siellä missä on sotilaita on myös aina tarjontaa.... ja käyttäjiä
- The Expendable!
Ei se edes pääse mihinkään! Näin on! Enää ei mennä nostamaan palkkaa silmänlumeeksi johonkin israiliin tms pönöttämään turhanpanttina!
- Wilmuska
Miten käy sen parisuhteen jos kiellät häneltä asian joka on selvästi elämässä tärkeä etappi?? Kokeilematta jääneet vaihtoehdot on niitä pahimpia mitkä kaivertaa mielessä lopun elämää.
- . mummeli . .
Minun sukulaispoika lähti rauhanturvaajaksi Kosovoon ja oli 8 kk. Palasi ja perhe hajosi melkein heti paluun jälkeen. Tuli muuttunut mies takaisin, oli vähän kihahtanut hattuun ja tavalliset kotiympyrät tuntuivat liian pitkävetisiltä. Toisessa tapauksessa kävi samalla tavalla, mutta siinä ei onneksi ollut lapsia, jotka olisivat jääneet kärsimään. Pitää olla todella vakaalla pohjalla parisuhde ja miestä, jolla vielä lastenleikit on mielessä, ei kannata päästää. Ei mitään hyvää sanottavaa siitä hommasta.
- puolisollasi
On vasta suunnittelu vaiheessa rauhanturvajoukkohin hakeminen. Sitä ei vielä kukaan tiedä,hakeeko hän edes sinne ja pääseekö hän? Eli turhaan vielä kyselet.
- Minäminäminäminäminä
ero, kaikki ratkeaa, kaikkia vain ei ole luotu toisilleen.
Esimerkiksi itsellä menee hermot naisten kanssa! - 20
Sanon vaan että miehelläsi on arvot viturallaan jos on tuosta vaan rahan takia valmis lähteä muiden mukaan murhareissulle, länsimaathan siellä hyökkääjinä on eikä mitään rauhaa turvaamassa.
- rauhanturvaaminenköl
Eiköhän se ole yksilöllistä miten siellä henkilö käyttäytyy...Jotkut saattavat käydä vieraissa...Eiköhän suurinosa hoida käsipelillä hommat omaa kultaansa ajatellen...Tiedä häntä.
Kyseinen touhu käsittääkseni maksaa ihan hyvät hillot, tottakai siinä on riskinsä...Mutta niin on autolla ajamisessakin riski joutua kolariin ja heittää lusikka nurkkaan.
Keskustele miehesi kanssa asiasta ja ole mukana minkä pystyt. Saat mielirauhan ja hän joko lähtee hommaan tai jättää menemättä. Se voi tietysti olla hyvä ideana, mutta toteutuksena ehkä heikko.- Rt
Omakohtaisena kokemuksena kolmesta erilaisesta rauhanturvatehtävästä (YK, NATO ja EU) ja jokaisessa yli vuoden palvelleena sanoisin, että jos suhde on kunnossa, se pysyy kunnossa ja kestää tälläiset reissut.
Maksullisten naisten käytöstä puhutaan paljon, mutta todellisuus on yleisesti ottaen se, ettei toimialueella juuri ole mahdollisuutta edes käydä maksullisissa. Alkoholinkäyttöäkin usein liioitellaan. Sitäpaitsi jos joku ei Suomessa juo älyttömästi, hän ei juo reissussakaan. Vaikka olisi nuorikin. Ja toiseksi, jos homma alkaa karata käsistä, todennäköisesti siihen joku puuttuu. Jos ei palvelustoverit, niin sitten se taho joka pistää takaisin Suomeen. Se, että esim. jollekin tulee tarve lähteä uudestaan (lue: pyrkiä uudestaan, ei sinne niin vain "lähdetä", vaan valitaan) pitää osin paikkansa. Mutta monelle riittää yksi kerta.
Kosovosta muuten pääsee viikon lomalle keskimäärin 4-6 viikon välein, riippuen miten lomalistat tehdään. Afganista ei sitten niin vain lomille tulla, matkat pitkiä ja lomat vähissä. Mutta nämä ovat valintoja, jotka jokainen itsekseen tekee. Fiksu kaveri pärjää kyllä ja hoitaa palveluksensa ja kotiasiansa hyvin.
Sitten muuten on näitä tyyppejä kuten tämä "KFOR-sotilas evp.", jotka avautuu täällä ja kertoo kuinka paskaa ja huonoa kaikki muka on ollut. Siellähän ei ole pakko olla; jos on pakottava syy tai ei viihdy, voi hakea kotiutusta. Ja PÄÄSEE KOTIIN TAKUUVARMASTI, KETÄÄN EI PIDETÄ JOS EI HALUA.
- IFOR-SFOR
Anna miehesi lähteä, tai hän on sinulle katkera lopun ikäänsä. Tai hän jättää sinut ja lähtee kuitenkin. Kyseessä on MIESTEN reissu. Hänen sotareissunsa. Hänen mahdollisuutensa osoittaa, että hänkin olisi kestänyt talvisodassa. Tässä ei ole tippaakaan ironiaa, vaan totuus on näin....
Paikkoja on käytännössä ainoastaan Afganistanissa, jossa käydään sotaa...
Lomia aikaisempien operaatioiden tapaan ei Aganistanista sen lähialueelle järjestetä, joten sen suhteen voit olla huoleton. Ja sukupuolisuhteet toimialueella sotilaiden (mukana on siis myös naissotilaita) ovat kiellettyjä (vaikka voihan niitäkin ajoittain syntyä). Afgaanien kanssa ei varmasti synny suhteita.
Palkka on kohtuullinen, eikä Afganistanissa ole juurikaan tilaisuuksia rahan tuhlaamiseen. Afganistanissa käynti todennäköisesti parantaa taloudellista tilannettanne.
Isoin ongelma on varsin suuri riski (ainakin kaikkiin aikaisempiin operaatioihin verrattuna) kuolla tai haavoittua. Todennäköisyyksiä voit laskea googlettamalla keskimääräiset kaatuneiden lukumäärät. Suomalaisia on toistaiseksi kuollut vain yksi, mutta väistämättä uusia tulee jossain vaiheessa. Se on vain ajan kysymys Valitettava totuus, johon puolustusvoimien komentajakin aiemmin viittasi.
Mutta kuolemamme päivä on määritetty jo ennen syntymäämme, joten anna miehesi mennä. Älä ruikuta, vaan tue häntä ja hän palaa luoksesi. - ex-avokki
Oma avomies lähti rauhanturvaajaksi, kun olimme seurustelleet muutaman kuukauden. Kertoi asiasta sinä iltana, kun tavattiin. Lähtö tuntui kaamealta, mutta ihan "jalat ristissä" häntä odotin. Monet täällä tuntuu sitä epäilevän. Lomia tosiaan oli aika paljon ja ne vietettiin tiiviisti yhdessä ja toisaalta ne lomat oli yhtä onnellisinta aikaa koko suhteemme aikana. Suhde kesti tuon rauhanturvaajakauden jälkeen 10 vuotta eikä hän mitenkään mielestäni muuttunut tai hänellä kusi noussut päähän. Vuosi itselläni meni tosi nopeasti. Viimeistelin gradua, urheilin jne. En itsekään ajatellut, että voisin rauhanturvaajaksi menoa häneltä kieltää. Toisaalta jotenkin on vaikea uskoa, että hän olisi siellä pettänyt. Ei oikein ole sen luonteinen ihminen. Toisaalta jos petti, niin suhteemme oli silloin kovin alussa ja kaipa se sitten on ollut vaan tarpeiden tyydyttämistä, kun tosiaan suhteemme jatkui sen jälkeen. Nyt tosin juuri erosimme, että olisi sitten ollut sama jo erota silloin :).
- heta88
hei saahan miehesi siitä hyvän korvauksen suhdekkin saa vahvuutta kun toi ei ole aina niskaan henkkitämässä
minulla oma kohtaiset kokemukset mutta ne ovat aika huonot itse olin seurustellu monta vuotta jätkänikaa hän halusi ottaa isästään mallia meni rauhan turvaajaksi kosovoon aluksi meni ihanhä hyvin ja se pääsi lomalle kuukaudekset siiten se palasi takaisin kosovoon seuraavan kerran sen piti tulla lomille tulikin soitto että miehenii on vakavasti loukaantunut että se tuodaan suomeen suomessa se ei kauaa elossa säilyny
jotkut menee sinne vain rahan takii toiset menee testaamaan ei kannata jos ei oo tarkoin harkinnu heippa!
hakemiseprosessi kestää hetken ja saattaa mennä pitkiäkin aikoja ennekuin valituksi tulee.. sen jälkeen kun sen paperin on allekirjouttanut ei oikeastaan åaluuta ole, ilman hyvää pätevää syytä ei sitä pysty enää peruuttamaan. päätös kun tulee siitä että lähtö tulee alkaa kaikki pikakoulutukset suomessa. ne kestävät päivistä viikkoihin. riippuen paikasta mihin miehesi ajatteli mennä ni lomille pääsee parin kuukauden välein. esim. minun ex oli kosovossa ja pääsi sieltä viikoksi lomille lähes joka toinen kk. kosovo olis iehkäpä sellanen vähä rauhallisempi, ja siellä on myös vapaa aikaa vähän enemmän ja pystyy pitämään yhteyttä koneen välityksellä jne. afganistan ja tsadi on sitten jo vähän hurjemipia paikkoja missä sitten näitä kuolemantapauksiakin on tullut..
jos miehesi sitä tosissaan haluaa älä estä.. itse meinasin tehdä sen virheen mutta tajusin että se on mieheni unelma jaminu täytyy antaa hänen tehdä se. ja jos hän jäisi mun takii ni en antais sitä ikinä itelleni anteeks. reissut kestää yleensä sen vuoden verran ja loppujen lopuks se ei oo kauheen pitkä aika. meidän suhde kaatui siihen koska minä en jaksanut odottaa. te ootte ollu pidempään yhdessä ni jotenki kuvittelisin että jos teidän suhde sen kestää ni se tulee sen jälkee kestämään mitä vaan. mieheni kuyn palasi reissultaan kotiin olimme kavereina meilkein läheisempiä mitä ennen reissua, eli se myös todella syventää suhdetta kun sen toisen tärkeyden tajuaa vasta kun se on oikeesti poissa.
ongelmaksi voi sitten vain tulla se että miehesi haluaa lähteä uudestaan ja oot sotaleski lopunelämääs.. mutta keskustelka siitä kuinka tosissaan miehesi on ja olisiko se vain yksi reissu ja mitä se todella miehellesi merkitsee. rauhantuvaajaksi lähteminen miehelle vähän on sama ku naisille lapset ja synnytyksestä puhuminen, vähän huono vertaus mutta toivon että ymmärrät pointin.
melko turhaan olet huolissasi, siitä että meihesi sille tielle jää. aika hyvin nuo edellisetkii on sieltä hengissä tulleet.- kate cat
....jos oikeesti rakastat miestät - niin sä et ees mieti tälläsiä asioita. YK-tyypit tekee niin hommia siellä, että eivät kyllä varmasti ehdi muita katella. Jos sinne joku houkuttaa, se on veroton tuonti auto -jos niitäkään enää on olemassa.
- olen*
suhde on vakaalla pohjalla niin se kestää myös nämä rt-hommat. Ei siihen mitään tilastoa/tutkimusta tarvita. Yllätävän moni mies pakenee rt-tehtäviin siviilissä olevia suhdesotkujaan,jotka ei todellakaan parane "erossa" jos asioista ei keskustele kasvotusten.
Mitä vaaroihin tulee niin niitä on täällä suomessakin ja jokainen joka lähtee reissuun varmaan tiedostaa vaarat siellä ja niistä on hyvä puhua. Suomen päässäkin on saa olla huolissaan hyvällä tavalla.
Jos miehesi on päättänyt että ei hae rakkautta rahan kanssa siitä päätöksestä myös pitää...ei kai se sen kummempaa ole ! (Sellanen sanonta on/oli RT-hommissa. Mies joka ei runkkaa valehtelee ja siellähän ei valehtelua suvaita )
Saman naisen kanssa olen jonka kanssa olin nämä reissut (3 takana ja uusia ei enään edessä :) Suhteeseen tarvitaan kaksi jos on suunitelmat samanlaiset tulevaisuutta ajatellen se kestää myös vuoden "eronkin" - Exsikko-aloittajalle
vertaistukea ja kokemusta sekä varmasti enemmän luotettavaa tietoa kuin täällä suomi24:ssa. täällä jutut tosiaankin paisuvat enemmän ja enemmän. pyh ja pah sanon minä näistä kirjoituksista. kiitän ja kuittaan! kaikki tulevat "lesket" tervetuloa.
http://rtlesket.nwps.ws/keskustelu/index.php - Entinen "sotaleski"
Älä turhia stressaa etukäteen. Jos olette toisillenne tarkoitettu, niin kyllä suhde yhden rauhanturvausvuoden kestää. Olen itse ollut "sotaleskenä" 2001-2002, kun mies oli vuoden Kosovossa. Olimme olleet miehen lähtiessä yhdessä vasta reilun vuoden päivät, mutta kaikki meni hienosti etäisyydestä huolimatta ja olemme edelleen yhdessä, onnellisesti naimisissa ja kahden lapsen vanhempia. Ajattele mielummin niin, että tämä on suhteenne kannalta hyvä juttu. Selviääpä ainakin, onko suhteenne oikeasti vakavalla pohjalla ja rakastatteko tosissaan toisianne! Kyllähän sitä itselläkin oli tosi kova ikävä ja itku tuli aina, kun piti mies lomien jälkeen päästää takaisin reissuun. Mutta sähköpostittelimme päivittäin, tekstailimme ja soittelimme. Ja itse ei tullut mieleenkään, että mies ravaisi vieraissa. Kyllä pitää suhteessa senverran luottamusta olla! Eikä kyllä käynyt itselläkään mielessäkään pettäminen. Jos oma suhde on hyvällä tolalla, niin ei pitäisi n. kuukauden mittainen selibaatti tehdä tiukkaa!!
- sotaleski vuosien ta
No eihän se kaikilla tietenkään näin mene mutta lyhyesti oma tarina:
mies lähti Kosovoon. Aluksi meni suht ok paitsi että ikävä oli kova. sitten jossakin kohtaa siihen kai vähän väsyi ja oli tietyllä tapaa vähän vähemmän ikävä, tai ehkä enemmän. En tiedä mutta tuli turtuminen. Sitten olikin pettämistä puolin ja toisin ja kun hän oli tulossa pois sieltä ja lähdin vastaan, tarkoituksena samalla ajella uudella autolla euroopassa pari viikkoa, niin erosimme. Tai päätimme erota.
Tavallaan ehkä hyväkin, koska sinä aikana sain ehkä elämäni parasta seksiä ja ymmärsin ettei mieheni olisi ollut minulle oikea. Hän sen pettämisen aloitti ja en vielökään tiedä varmaan puoliakaan. - Sisjasenvel
Itse seurustelin rauhanturvaajan kanssa. Reissuja oli takana kaksi ja edessä Afgoihin lähtö. Erottiin hetki sitten, mutta päätökseen tultiin muiden ongelmien takia. Olen ylpeä exästäni, hän tekee työtä mistä pitää ja kokee olevansa hyvä siinä. Tiedän että jos suhteemme olisi ollut muuten kunnossa, olisin odottanut ja että hän olisi ollut uskollinen. Tottakai parisuhteessa tulisi ottaa kumppanin toiveet huomioon ja asioista on puhuttava ennen päätöksien tekoa, mutta itse olen ehdottomasti sitä mieltä että jokaisen tulisi päästä toteuttamaan unelmiaan ja kumppanin tukena tulisi olla jos se vaan on mahdollista. Kyllä oikea rakkaus sen kestää jos on kestääkseen ja uskon että kumppanilta saatu tuki saattaa vaan lujittaa suhdetta.
Ehkä poikaystäväsi on vasta miettinyt asiaa, ja kuten olen myös ymmärtänyt, lähteminen ei ole itsestäänselvyys. Hän saattoi tiedustella mielipidettäsi heittämällä tälläisen ajatuksen ilmaan. Kyllä terveessä ja vakituisessa parisuhteessa tulisi olla mahdollista puhua peloistaan ja toiveistaan avoimesti. Suosittelen että otat asian puheeksi uudestaan ja kerrot mitä olet miettinyt. Fakta on kuitenkin se, että jos miehesi on se oikea, hän on uskollinen ja pysyy rinnallasi sen reissun jälkeenkin. Jos hän pettää tai suhde ei jostain syystä toimi, se tulee loppumaan jossain vaiheessa kuitenkin. - eräs henkilö
että pettää voi yhtälailla suomessaki... niin ei se mee ihan niin. sielä jos petät niin 99% todennäköisyydellä et jää ikinä kiinni. kynnys on paljon matalampi ja vielä kun elämä siellä on ihan erilaista, tavallaan irtaantuu vanhoista kuvioista ja uudet tulee tilalle... että ei välttämättä omatuntokaan pakota. ikävä kyllä.
- p-anomies
Itse olen seksistä nauttiva mies ja jalat tukevasti täällä kotimaassa, olen suorittanut siviilipalveluksen ja käytän omaa "sotavarustustani" rauhan ja rakkauden rakentamiseen.
Olen huomannut varsinkin täällä kotirintamalla että aika helpolla kaatuu tuollainen yk-joukoissa olevan miehen muija petiin kun hetken lämmittelee ja vetää oikeista naruista.
Suosittelenkin kaikille Yk-joukoissa palvelevien puolisoille että antaudutte rakkauden kutsulle, unohdatte mahdollisesti reissulla pettävät puolisonne ja rakastelette täällä kotimaassa itsetuntonne kuntoon, sen jälkeen omantunnon ohitusleikkaukseen ja mekko päällä ottamaan vastaan lomille palaavia pikku sotilaitanne... - Rauhanturhaaja
p-anomies kirjoitti:
Itse olen seksistä nauttiva mies ja jalat tukevasti täällä kotimaassa, olen suorittanut siviilipalveluksen ja käytän omaa "sotavarustustani" rauhan ja rakkauden rakentamiseen.
Olen huomannut varsinkin täällä kotirintamalla että aika helpolla kaatuu tuollainen yk-joukoissa olevan miehen muija petiin kun hetken lämmittelee ja vetää oikeista naruista.
Suosittelenkin kaikille Yk-joukoissa palvelevien puolisoille että antaudutte rakkauden kutsulle, unohdatte mahdollisesti reissulla pettävät puolisonne ja rakastelette täällä kotimaassa itsetuntonne kuntoon, sen jälkeen omantunnon ohitusleikkaukseen ja mekko päällä ottamaan vastaan lomille palaavia pikku sotilaitanne...Noinhan rt-lesket tekevätkin. Osaavat homman ihan ilman ohjeitakin.
Keikat ovat myrkkyä parisuhteelle. Eroprosentit pariutuneilla avo-, avio- ja muilla säädyillä lienevät jotain kolmanneksen luokkaa. - Afganistaniin toivot
Rauhanturhaaja kirjoitti:
Noinhan rt-lesket tekevätkin. Osaavat homman ihan ilman ohjeitakin.
Keikat ovat myrkkyä parisuhteelle. Eroprosentit pariutuneilla avo-, avio- ja muilla säädyillä lienevät jotain kolmanneksen luokkaa.Antakaa palaa ja lähtekää! Vatuttaa myöhemmin jos ei tullut lähdettyä.
- salitos sotilas
Kyllä nuo naiset osaa sitten vain kummastuttaa älykkyydellään. Hahaha. Tiedoksi että rauhanturvaajat eivät sodi, vaan nimen mukaisesti rauhaa turvaamaan. Muukalaislegioona on sotiva palkkaarmeija, mutta ei mikään rauhanturvaaja.
Noloa veto ja vielä Suomi24:ssa. Jatka samaa rataa niin saadaan uudelleen makeat naurut :D- Oon minä
Hyvä suhde kyllä kestää pitkän välimatkan!
- poukamo
Sinä huolestunut
Rauhanturva operaatiot ovat lähes yhtä turvallisia kuin päästäisit miehesi kauppaan,siis jos jotain sattuu sattuu se myös Suomessa.Ei kannata murehtia asioita aiemmin kuin ne ovat tapahtuneet eikä mitään kauhu skenaarioita kannata luoda omaan mieleen.Itse ollessani Libanonisa 1986 - 1987.esim. palkkani tuli kotiin vaimolleni ja pojalleni ja he pärjäsivät sillä aivan hyvin,Suomen valtio huolehti meistä siellä paikanpäällä sillä saimme ruuan ,vaatetuksen ja terveydenhoidon.NO SITTEN NE VIERAAT NAISET,jos mies on uskollinen Suomessa on hän sitä myös ulkomailla.Siis sekin voi tapahtua Suomessa vaikka ei ulkomaille lähtisikään.
Kokemuksena tälainen retki on kävijälle niin antoisa ettei sitä voi verrata mihinkään muuhun retkeen,tällaisen keikan jälkeen ajatusmaailma muuttuu hyvin paljon siihen suuntaan ettei todellakan ole mitään muuta valtiota joka olisi yhtä hyvä.
Terv.Sakke - boooooj
No turha odottaa asiallisia vastauksia kun tuollainen itsekäs ämmä tulee tänne ruikuttamaan. Olisit ylpeä kun miehesi haluaa tehdä jotain noin hienoa. Painu sä uikuttaa koloos takaisin!
- ex-turvaaja kessu
onko tämä sun siippasi käynyt armeijan ja jos niin mikä se on arvoltaan jos on 6kk koulutuksen käynyt ja on siinä kaikki niin ei se ole edes varmaa että pääsee koulutukseen joka on porin prikaatis ei kannata huolestua siitä et jos on poissa ja keskustelkaa asiata ennen kuin teet mitään hätiköityä koska se muuten pahentaa sinun pelkoa jos toinen puolisko afgenistaniin pääsee.
- yttemmel
p-anomies kirjoitti asiaa. Mun mielestäni pettämisestä on tehty liian iso numero.Ihminen jolla on hyvä itsetunto ei välitä ukkonsa pettämisestä. Oon nainen. Mun avomies oli aikoinaan Kyproksella ja kävi myöskin vieraissa siellä ja minä täällä Suomessa. Tiesin hänen reissuistaan ja hän minun. Kun tuli takaisin niin jatkettiin siitä mihin oltiin jääty hänen lähdettyään. Elettiin 35 vuotta yhdessä joka päättyi hänen kuolemaansa sairauden seurauksena. Koskaan ei ollu pettämisistä mitään sanomista ei puolin eikä toisin. Me kyllä oltiin vähän erikoinen pariskunta muutenkin.
- Täti.
Kerron vaan tarinan.
Minun siskon poika lähti Libanoniin.
Olimme kaikki, mummo ja me muut ihan paniikissa.
Tuli uutisia... joku oli kuollut....
Ikävää aikaa.
Yllätyksiäkin tuli.
Sisko tuli mökiltä... Pojan huoneen ikkunaverhot auki...äitienpäivä.
.....On tullut kotiin.
Kului vuosia. Poika perusti perheen. Lapsia syntyi.
Hän lähti uudestaan rauhanturvaajiin. Lapset itki, miksi isi lähtee.
Mummo lohdutti vanhinta:" Sinä ymmärrät, isi tulee takaisin".
Isi tuli. Lapsia on kuusi, ja onnellisia isistä.
Tämä on se onnellinen tarina, en kuitenkaan ymmärrä, miksi sinne joku haluaa lähteä , rauhanturvaajiin.- Rahantuhlaaja
Joku tuolla väitti että sopimus on aina vuodeksi - ei pidä paikkansa. Riippuen operaatiosta sopimus voi olla muutaman kuukauden, ja vielä niin että kertaakaan ei pääse välillä kotiin.
Kaksi reissua takana, enkä pettänyt kummankaan reissun aikana. Kyllä kotomaassa hairahtuminen on paljon helpompaa.
- hippidyyd
V*tun säälittävää lähteä turvaamaan jotain rauhaa muiden sotiin. Sotikoot keskenää, jos eivät osaa muuten selvitellä välejään. Aseilla ei voi tehdä rauhaa, se on fakta ja mitä enemmän sinne menee ulkopuolisia mylläämää ni sitä sekavammaks homma menee.
Sotahullut joutaakin pois tästä maasta. Jätä koko jannu ja ala elämään. - Jenstin
Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta ystäväni seurustelee (noh, on kihloissa, parin vuoden sisään häätkin) rauhanturvaajan kanssa. Yksi pidempi reissu Afganistaniin on takana, ja hyvin meni. Tietysti oli ikävä puolin ja toisin. Miehen tilannetta helpottaa, jos nainen on luotettava ja pitää mielessään että on varattu, sillä näin päin se yleensä tuppaa unohtumaan. Tuskin siellä sodan keskellä mitkään muhvipäät pahemmin kiinnostavat. Ja jos kiinnostaa, niin mies on läpeensä paska eikä sellaisen perään kannata itkeä.
Rahaa tulee, riippuu tietysti myös siitä millä arvolla sinne lähtee. Ystäväni miehellä omistusasunto, hieno auto, ostipa se kihlatulleenkin auton. Varaa matkustella jnejne. Tietysti jotta sinne pääsee, pitää käydä läpi koulutus ja erilaisia testejä.
Erossa olo joko vahvistaa tai heikentää suhdetta, se on ihan yksilöllistä. Mut jos se on sun miehes unelma, niin paras vaihtoehto olis tukea ja ottaa yhdessä selvää asioista. Puhua. Kaikki selviää ajallaan. - :)
Oma mieheni haki viime haussa ja pääsi valmiuteen joka kestää ensi kevääseen. Tänä vuonna ei ainakaan vielä lähde mihinkään ja ensi vuosikin on todella epävarma. Hakijoita taisi olla parituhatta ja ilmeisesti 100-200 otetaan, joten ei asinne ihan automaattisesti pääse/joudu..
Itse olen sitä mieltä, että suhde kestää tai sitten ei, mutta jos ei niin ei sitten ollu tarkoituskaan.. Ollaan kyllä jo oltu yhdessä 10 vuotta..
Kyllähän asia mietityttää, mutta kaikella tarkoituksensa :o missioni kestää vuoden ja joka neljäs kuukausi tehdään uudet sopimukset,ja saman veron maksat kuin suomessa mutta ruoka vatteet majotus lääkärit ilmaisia ,palkaa saa tehtävän mukaa ne jotka ovat vaarallisella esim recon saa vaaralisen työ alisän sekä saippua rahat,ne ovat verovapaita,ja tottakai siellä pirkkoja joka toinen liitto menee hylkyyn joko aikana tai kun tulee suomeen sopeutumisvaikeuksia.
itse 2 vuotta reconissa hyvää loppu kesää- juurinkainen
Yks heppu oli viime vuonna Kosovossa ja toi sieltä 500 sarjalaisen bemun, et muuta säästöön ei jääny. Kihlattu (nainen) näkyi usein baareissa ja seuraa oli loppuun asti ja aina taksitolpalle saakka. Miehestä tiedän sen verran juttujen perusteella, että kova siittäjä on, jos mahdollisuus antaa. Nuo on niitä juttui, et töitähän mä sinne meen tekee, enkä ryyppäämään tai naimaan. Sen verran voin vielä sanoa, että kolleegoja (miehiä) minulla työmaalla on noin kymmenen. Niistä yhdeksän tiedän pettävän puolisoaan aina, kun on mahdollista. Yhden miehen naisen tiedän pettävän, koska olen sen omin silmin nähnyt. Väitän että 99% ukoista pettää lähtiessään Kosovoon ja se on fakta!
- Meillä suhde vain pa
Mun mies oli puoli vuotta kosovossa. Meillä on myös lapsia joten kotioloissa taisi olla rankenpaa kun rauhanturvaajana. Meidän puoli vuotta meni hyvin. Rahaa tuli hyvin ja mies jaksoi kotona tosi hyvin ja jopa poti koti-ikävää aika ranksasti. toki ryyppäsivät siellä aika paljon ja lomille pääsi harvoin n.6 vkon välein ja lomilla oltiin vaan viikko. En mä koskaan miettinyt,että pettäisi. Kyllähän se pettää täälläkin jos on tarvetta. Huolissaan ei tarvinnut olla koska Kosovossa oli silloin rauhallinen tilanne. Meidän avioliitolle toi kokemus teki hyvää.
Jos miehesi sinne haluaa..päästä ja kannusta lähtemään..tulee kuitenkin lähtemään;) Ja onhan sinne karsinnatkin ja ehkä ei pääsekkäään,mutta ainakin päästit kokeilemaan.
Ikävä tulee olemaan kova ,mutta nykyään yhtettä voi pitää aika monella tavalla. Ja voi sitä jälleen näkemisen tunnetta kun seuraava loma koittaa.
Yleensähän aika jakso on se vuosi tai käsittääkseni aina kirjoitetaan vuoden sopimus,jonka voi anoa sitten puolivuotta kestäväksi. Paikka on sit se missä tarvitaan porukkaa.esim.Kosovoonhan ei lähetetä enään. Jos suhteenne on muuten kunnossa,kestää se tälläisenkin vuoden. - XXXKristaXXX
Ja siinä nettiä selatessa nousi mieleen uusia kysymyksiä.
Miten kauan siellä ollaan? Kyllä siellä puolesta vuodesta vuoteen ollaan..
miten kaukana sitä ollaan? Ulkomailla, sijoitusta voi hakea itse..
heitetäänkö sitä kenet vaan jonnekin afganistaniin, vai onko osa jossain toimistossa paperitöissä? Tuskin miehesi sellaisiin hommiin menee, jossa istutaan päivä toimistossa. Partiointia ym. tiedossa melkoisen varmasti.
Miten sinne pääsee, onko hakeminen pitkä prosessi? Ei ole kovin pitkä. Ja pääseehän sinne jos läpäisee hakuprosessin.
Maksetaanko siitä, onko meillä varaa siihen isompaan asuntoon, jota olemme ajatelleet vuokrata? Kyllä maksetaan kuukausipalkka päivärahat. Kuukausipalkka riippuu tehtävän vaativuudesta. http://www.rauhanturvaajaksi.fi/html/fi/1165926606528152962.html
Afganistanissa on paremmat päivärahat, mikä houkuttaa monia. Laskeppas paljonko päivärahoja tulee kuukaudessa, niin ymmärrät monelle suuren kimmokkeen.. ;)
Rakastaako hän minua niin paljon, että haluaa olla vielä kanssani takaisintullessa.
Sen tietää vasta kun kotiin palataan. Joka tapauksessa maailma on reissussa aivan eri kuin koti, mutta kotiinpääsyä odotetaan. Mieti minkälaisen kotiinpaluun toiselle haluisit antaa? Itkupotkuraivarin? :D
Moni muuttuu matkan aikana, ja monelle jää reissu "päälle" vielä pitkäksi aikaa homman tultua päätökseen. Kaikenlaisia tapauksia on tullut kyllä vastaan.. Voihan olla, että itse löydät jotakin muuta? Hän ei halua olla kanssasi, jos kiukuttelet prosessia vastaan.. Varmasti kannattaa mennäkin nyt, kun ei ole vielä lapsia! Älä katkeroidu, vaan mieti mitä itse voisit tehdä tuon vuoden ajan. Opiskella tms.? Itse en ottaisi pulttia asiasta, mutta ymmärrän nuoremman huolen erittäin hyvin. Kannusta miestäsi, sillä teet palveluksen itsellesikin.
Houkuttavatko ulkomaiset naiset rankan reissun ohessa, kun ollaan Miesten kanssa reissussa?
Valitettavasti tämä voi pitää paikkansa. Muistelen, että hiv-testi tehdään kotiinpalatessa jokatap. Maksulliset naiset eivät korvaa kuin fyysisen läheisyyden puutetta, joten jos rakkaus ja asiat on suhteessa kunnossa, ei sinulla pitäisi olla hätää. - sinibarettimies
Olen itse ollut YK-joukoissa ja kyllähän se ainakin silloin meni niin että ne joilla oli vaimot tai tyttöystävät kotona, niistä YK-miehistä harvempi teki mitään epämääräistä YK-joukoissakaan. Minun kokemus oli että suurin osa oli ehdottomasti uskollisia. Totuus on myös se että ei siellä palveluksen aikana säntäillä todellakaan minnekään huoriin, palvelus hoidetaan kunnialla tai saa lähtöpassit kotiin saman tien. Palveluksen aikana sellainen ei tule kyseeseen. Et sä voi esim. partioinnin aikana vaan pujahtaa jonnekin porttikongiin häsläämään jonkun muijan kanssa. No way. Eri asia on sitten lomat, että jos niiden aikana eksyy esim. maksullisiin naisiin. Toki sitäkin tapahtui siellä lomilla, mutta ei määrä ole todellakaan niin suuri kuin voisi luulla. Eikä ne kaverit sillä asialla loppujen lopuksi ylpeilleet, tuntui että joitakin heitä vaan alkasi kaduttamaan tehty syrjähyppy ja siitä ottivat opiksi, että toista kertaa eivät hypi! Kyllä se on niin että moni haluaa olla myös uskollinen sille omalle kullalleen siellä kotimaassa. Eivät kaikki todellakaan petä. YK-joukoista lähdetään hakemaan kokemuksia ja toki siellä vähän tienaakin. Ei sinne todellakaan lähdetään huorien perään. Ne jotka siihen haksahtavat, se on niiden oma asia. Mutta oma kokemukseni YK-palveluksesta on se että suurin osa on uskollisia sille omalle kullalleen. Se on se yleinen YK-kokemus jota sieltä lähdetään hakemaan, ja se on todella arvokas elämänkokemus, ei sellaista saa täällä kotosuomessa.
Jos kultasi haikailee YK-joukkoihin, voit olla hänen tukenaan. Ei kannata yhtään alkaa hyppimään seinille. Se on vaan muutama kuukausi ja suhdekin voi sinä aikana vahvistua todella ihanalla tavalla. Puhelimet toimii ja yhteyttä voi silti pitää vaikka ei näekään joka ilta. Ja on myös Suomi-lomat, jolloin kultasi tulee sininen baretti päässä lomille. Silloin on onnellista olla häntä vastassa lentokentällä:)) - leikki kaukana
Aina toki mielessä on raha ja omaisuus, mitä sitten ostaisi kun palaa Suomeen.
Moni unohtaa, että satoja Suomalaisia on kuollut rauhanturvatehtävissä.
Oma veljeni kuoli ollessan 26v.
Onko raha tai auto sen arvoista, että elämä kannattaa uhrata, esim Afganistanin ja Usan sodan takia.
Miettikää kahdesti.- EpävarmaNti
Olipas tähän tullut tosiaan kaikenkarvaisia vastauksia! :) Ja osa juuri niin Suomi24-tasoa ;P
Kiitos kaikille asiallisille kuitenkin. Asiaa on kerennyt miettiä, ja jo iha parin päivän päästä tokaisin, että olin hieman yliragoinut ensin, ja että en missään nimessä kiellä häntä lähtemästä.
Olen itse tehnyt kesätöitä, joissa olin viikot poissa, välillä viikonloputkin, ja muutenkin osaamme olla erossa. Pettämispelko johtuu omasta huonosta itsetunnosta, joku mun päänsisällä vaan naputtaa mulle, että kuka tämmöistä akkaa jaksaa odottaa. Minä keksin itselleni tekemistä, pidän jalat ristissä ja olen onnellinen, jos kultani pääsee toteuttamaan unelmaansa. Ja toivon, että takaisintullessa minä olen vielä kiinnostava.
Yhdessä aletaan kuntoa kohentamaan jne, ja lähempänä istutaan alas keskustelemaan, emme kumpikaan voi toistemme ajatuksia lukea aiheen tiimoilta. - hmm jaa
EpävarmaNti kirjoitti:
Olipas tähän tullut tosiaan kaikenkarvaisia vastauksia! :) Ja osa juuri niin Suomi24-tasoa ;P
Kiitos kaikille asiallisille kuitenkin. Asiaa on kerennyt miettiä, ja jo iha parin päivän päästä tokaisin, että olin hieman yliragoinut ensin, ja että en missään nimessä kiellä häntä lähtemästä.
Olen itse tehnyt kesätöitä, joissa olin viikot poissa, välillä viikonloputkin, ja muutenkin osaamme olla erossa. Pettämispelko johtuu omasta huonosta itsetunnosta, joku mun päänsisällä vaan naputtaa mulle, että kuka tämmöistä akkaa jaksaa odottaa. Minä keksin itselleni tekemistä, pidän jalat ristissä ja olen onnellinen, jos kultani pääsee toteuttamaan unelmaansa. Ja toivon, että takaisintullessa minä olen vielä kiinnostava.
Yhdessä aletaan kuntoa kohentamaan jne, ja lähempänä istutaan alas keskustelemaan, emme kumpikaan voi toistemme ajatuksia lukea aiheen tiimoilta.ei ihan liity aiheeseen mut ite oon tytteli joka menee reilun vuaden pääst armeijaa. haluisin mennä vudeks sinne mutta poikaystäväni on vastaan sitä. antoi sentään luvan mennä puoleksvuadeks. oon suunnitellu armeijaan menoo pienestä asti eikä kukaa oo vastustanu. pettää en aio rakastani mut sitä sit pelkään et jos vuoden oon siel ni pettääköhän poikaystäväni minua jos joudun oleen muutaman viikon putkeen intis.tulee iha itku silmää ku miettii mite kulta pärjää kaksikin viikkoa ilman mua. ihana ja ymmärtäväinen hän. lyhyt aikahan tua kolmekin viikkoa on ku verrataa vuoteen. lomil ollaan kyl yleensä se pari päivää.
ei ole pitkä aika kun serkkuni meni kihloihin ja nyt tämän kihlattu on parhaillaan afganistanissa. yhdessä he ovat olleet ainakin 6 vuotta enkä usko serkkuni kihlatun pettävän. en si tiedä kui kauan se siel afganistanis meinaa viipyä - naisia petetään
hmm jaa kirjoitti:
ei ihan liity aiheeseen mut ite oon tytteli joka menee reilun vuaden pääst armeijaa. haluisin mennä vudeks sinne mutta poikaystäväni on vastaan sitä. antoi sentään luvan mennä puoleksvuadeks. oon suunnitellu armeijaan menoo pienestä asti eikä kukaa oo vastustanu. pettää en aio rakastani mut sitä sit pelkään et jos vuoden oon siel ni pettääköhän poikaystäväni minua jos joudun oleen muutaman viikon putkeen intis.tulee iha itku silmää ku miettii mite kulta pärjää kaksikin viikkoa ilman mua. ihana ja ymmärtäväinen hän. lyhyt aikahan tua kolmekin viikkoa on ku verrataa vuoteen. lomil ollaan kyl yleensä se pari päivää.
ei ole pitkä aika kun serkkuni meni kihloihin ja nyt tämän kihlattu on parhaillaan afganistanissa. yhdessä he ovat olleet ainakin 6 vuotta enkä usko serkkuni kihlatun pettävän. en si tiedä kui kauan se siel afganistanis meinaa viipyäMaksullisia naisia tulee YK:n miehien luo pahvit kainalossa itseään kauppaan ja sex-suhteita harrastetaan hiekkamontuilla ja ties missä. Älkää naiset uskoko, että mies siellä pysyy uskollisena. Väillä ryypätään pää täyteen viinaa ja pohditaa keskenään tapahtumia, jotka ovat jännittäviä kertomuksia.Miehet ei saa kertoa kotimaassa mitään eikä kirjoitella lehtiin mitä on rauhanturvaajan elämä siellä.
- joopajoo2
Vähän myöhässä tulee tämä vastaus mutta kai joku tietoa kaipaava löytää tiensä tähän ketjuun näin myöhemminkin.
Ensinnäkin, jos yksi päällimmäisistä ajatuksista on se, pettääkö toinen vai ei, kannattaa miettiä suhteen tilaa. Pettää voi kyllä ihan Suomessakin jos niikseen on. Toisekseen jos Afganistaniin lähtee niin siellä ei ilman kunnon varustusta yksinään saa lähteä edes leirin ulkopuolelle. Toisekeen Taleban-hallinnon myötä naiset eivät juuri saa liikkua omin päin ulkona. Ja jos he erehtyvät vieraalle miehelle, tässä tapauksessa turvaajalle, edes puhumaan, on se henki pois kyseiseltä naiselta. Tästä syystä reissuihin otetaan myös naisturvaajia mukaan, koska miesturvaajat eivät voi paikallisen naisväen kanssa jutustella.
Lisättäköön vielä, että ihmiset, jotka lähtevät rauhanturvahommiin, lähtevät ainakin Afganistaniin tekemään jotain ihan muuta kuin käymään maksullisissa, sitä varten ei tarvitse vaivautua lähtemään Suomen rajojen ulkopuolelle ja hankkimaan kriha.koulutusta. Toisekeen ainakin Afganistanissa palvelevien turvaajien henki on vaarassa, siinä vaiheessa kun läheinen siellä palvelee, on enemmän k**i sukassa siitä, lähteekö toiselta henki, kuin siitä pettääkö se toinen nyt vai ei. Pientä suhteellisuuden tajua näihin juttuihin. - utelias4
No kerroppas alottaja, oletteko viellä yhdessä jne :D
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!
Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten3063608Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?2052996Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en712554Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.2412027Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla
"Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"161455Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?421371Nukkumisiin sitten
Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny41337Nesteen bensapumput pois, tilalle latausasemat
Näin se maailma muuttuu, kun Suomessakin liikenneasemat lopettavat polttoaineiden myynnin ja tarjoavat enää sähköä autoi1701334Syö kohtuudella niin et liho.
Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on241318Muistatko komeroinnin?
Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu511277