En tiiä enää mitä teen ku ei mun bestiksel Veeral puhuminenkaa auta.
Me alettiin kaveerata vuos sitten, Veera oli sellane ns poikatyttö jolla oli pelkkii lökärei ja hupparei. Ei se ollenkaa meikannu jne.
Aluks se ihmetteli mun pieces hipsereit ja sit osti kasapäite samalaisii. Samoin sit se oli ihan järkyttyny mun stringeist et "miten sä voit käyttää tollasii? ei meijä äitikää käytä! mä en ikin pystyis laittaa tommosii jalkaan, en ikin!" joo ja arvatkaas mitä sil nyt sit on...
Nyt sit täs kesän aikana se on alkanu meikkaa samalaitte ku mää, alkanu ostaa melkee tismallee samalaisii vaatteita, sit se osti kuudet balleriinat vaiks kevääl viel nauro mun kaikil balleriinoil et "mite sä kehtaat käyttää tollasii balettitossui?" ja sit se osti jo syksyy varte kahet saapikkaat vaiks se sanos melkee kaks viikkoo aikasemmi ettei ikin haluu sellasii.
Ja edellispäivän me mentiin shoppailee ni se osti samalaisen Lacosten koululaukun ku mul, ja oli lakannu kyntensä ja sit mä kysyin "kuis sä nyt oot alkanu lakkaa kynsiäs ku oot ain sanonu mul et se on iha turhanpäiväst hössötyst?" ni se ei ees vastannu. Mut ei se mitään, eihä se mua haittaa et se on ostanu jopa samalaise kynsilakan jota mä ain käytän, oon käyttäny jo 11-vuotiaast samaa väriä ja se tietää sen.
Sit ain meijä läppä on ollu se ku mul on iha vitust kaikkii korui ku mul on ain pakko ol jotai ku tuntuu muute liia alastomalt ja sit kolme viikkoo sit ostin meil ystävyyskorun ja sanoin "aioin ostaa meille semmoset käsikorut mut en mä sit ku ne oli vähä rumat" ni Veera vastas "joo hyvä vaa, mä en voi sietää minkäänlaisii korui, korviksiikaa en oo kahtee vuotee käyttäny ja käsikorun mul on tää ponnari ja se pysyy"
Nyt sil on kaula ja kädet täynnä korui.
Veerast on tullu niin erilainen, en mä enää tunne sitä.
EI se ikin puhunu kenestäkään pahaa, ja nyt kaikki on vaa huorii ja rumii ja läskei.
Tänään se sanos hankkivansa korviin toiset reiät ja sano viel loppuun "niiku sullakin"
Ja mä oon alkanu pitää tosi paljon tukkaa nuttural tai sit vaan toisel puolel ni aluks Veera aina sano "hehe pikkumyy avaa tukkas" tai "näytät toiselt puolelt iha kaaljult" nyt sen tukka on aina nii.
Ja nyt se on alkanu kiroilee, et on must huonoiki vaikutuksii tullu...
Mut Veeras ei oo enää mitää samaa mitä ennen oli. Sit se kans dissaa mun poikaystävää kokoajan ja valittaa ettei mul oo aikaa sille. Niinpä nii, miks mä haluisin olla sen kaa ku se on ku mun klooni, ja ei voi sietää Joonasta.
Mä tulin tosi hyvin juttuun Veeran poikaystävän Villen kans, mut Veera ite ei sillo ollu mun kans koskaa, ja ku meil tuli pientäki riitaa ni se laitto Villen kaverit soittaa mulle ja haukkuu mut horoks. Ja ei se kestäny et tulin tosi hyvin juttuun Villen kaa. Ja kun ne eros ni Ville kerto et se luuli ain ettei me ees olla kavereit ku Veera ain vaa haukkus mua. En voi oikeest käsittää miks Veerast on tullu tollane, tuntuu ettei se vois sietää mun onnee. Ja ain ku teen jotai vähänki tyhmää ni se haukkuu mua, hankkis hei elämän.
Ja sit puhuin mun isosiskon kans täst kaikest ni se vaan sano et sekin joskus pienempän matkis sen yht kaverii ku sen mielest se oli niin kaunis ja ihana.
Mut en mä kyl tie et voiks tota Veeran vainoamist mua kohtaan laskee mikskää ihailuks.
Haluisin niin vanhan ihanan Veeran takaisin.
Me alettiin kaveerata vuos sitten, Veera oli sellane ns poikatyttö jolla oli pelkkii lökärei ja hupparei. Ei se ollenkaa meikannu jne.
Aluks se ihmetteli mun pieces hipsereit ja sit osti kasapäite samalaisii. Samoin sit se oli ihan järkyttyny mun stringeist et "miten sä voit käyttää tollasii? ei meijä äitikää käytä! mä en ikin pystyis laittaa tommosii jalkaan, en ikin!" joo ja arvatkaas mitä sil nyt sit on...
Nyt sit täs kesän aikana se on alkanu meikkaa samalaitte ku mää, alkanu ostaa melkee tismallee samalaisii vaatteita, sit se osti kuudet balleriinat vaiks kevääl viel nauro mun kaikil balleriinoil et "mite sä kehtaat käyttää tollasii balettitossui?" ja sit se osti jo syksyy varte kahet saapikkaat vaiks se sanos melkee kaks viikkoo aikasemmi ettei ikin haluu sellasii.
Ja edellispäivän me mentiin shoppailee ni se osti samalaisen Lacosten koululaukun ku mul, ja oli lakannu kyntensä ja sit mä kysyin "kuis sä nyt oot alkanu lakkaa kynsiäs ku oot ain sanonu mul et se on iha turhanpäiväst hössötyst?" ni se ei ees vastannu. Mut ei se mitään, eihä se mua haittaa et se on ostanu jopa samalaise kynsilakan jota mä ain käytän, oon käyttäny jo 11-vuotiaast samaa väriä ja se tietää sen.
Sit ain meijä läppä on ollu se ku mul on iha vitust kaikkii korui ku mul on ain pakko ol jotai ku tuntuu muute liia alastomalt ja sit kolme viikkoo sit ostin meil ystävyyskorun ja sanoin "aioin ostaa meille semmoset käsikorut mut en mä sit ku ne oli vähä rumat" ni Veera vastas "joo hyvä vaa, mä en voi sietää minkäänlaisii korui, korviksiikaa en oo kahtee vuotee käyttäny ja käsikorun mul on tää ponnari ja se pysyy"
Nyt sil on kaula ja kädet täynnä korui.
Veerast on tullu niin erilainen, en mä enää tunne sitä.
EI se ikin puhunu kenestäkään pahaa, ja nyt kaikki on vaa huorii ja rumii ja läskei.
Tänään se sanos hankkivansa korviin toiset reiät ja sano viel loppuun "niiku sullakin"
Ja mä oon alkanu pitää tosi paljon tukkaa nuttural tai sit vaan toisel puolel ni aluks Veera aina sano "hehe pikkumyy avaa tukkas" tai "näytät toiselt puolelt iha kaaljult" nyt sen tukka on aina nii.
Ja nyt se on alkanu kiroilee, et on must huonoiki vaikutuksii tullu...
Mut Veeras ei oo enää mitää samaa mitä ennen oli. Sit se kans dissaa mun poikaystävää kokoajan ja valittaa ettei mul oo aikaa sille. Niinpä nii, miks mä haluisin olla sen kaa ku se on ku mun klooni, ja ei voi sietää Joonasta.
Mä tulin tosi hyvin juttuun Veeran poikaystävän Villen kans, mut Veera ite ei sillo ollu mun kans koskaa, ja ku meil tuli pientäki riitaa ni se laitto Villen kaverit soittaa mulle ja haukkuu mut horoks. Ja ei se kestäny et tulin tosi hyvin juttuun Villen kaa. Ja kun ne eros ni Ville kerto et se luuli ain ettei me ees olla kavereit ku Veera ain vaa haukkus mua. En voi oikeest käsittää miks Veerast on tullu tollane, tuntuu ettei se vois sietää mun onnee. Ja ain ku teen jotai vähänki tyhmää ni se haukkuu mua, hankkis hei elämän.
Ja sit puhuin mun isosiskon kans täst kaikest ni se vaan sano et sekin joskus pienempän matkis sen yht kaverii ku sen mielest se oli niin kaunis ja ihana.
Mut en mä kyl tie et voiks tota Veeran vainoamist mua kohtaan laskee mikskää ihailuks.
Haluisin niin vanhan ihanan Veeran takaisin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.