Millaiseksi armeijan voisi muuttaa jos päätettäisiin luopua (a) siviilipalveluksen välttelijöiden armeijaan otosta ja/tai (b) Venäjän valtion hyökkäykseen varautumisesta, ja jos puolustusbudjetin koko pidetään muuttumattomana?
Puolustusbudjetin koko ei täysin ilmaise sotaan varautumisen rasitusta kansantaloudelle ja vielä huonommin se ilmaisee rasituksen Suomelle / suomalaisille. Karkeasti sanottuna, on yritettävä käyttää puolustusbudjetti niin, että puolustuskyvyn maksimoitumisen lisäksi kokonaisrasitus Suomelle minimoituu ja sivuhyödyt maksimoituvat. Mikä oikeasti on se optimoitava asia, jää nyt määrittelemättä. Osaako joku määritellä sen?
b: Jos ei enää varauduta Venäjän valtion hyökkäykseen joskus 30 vuoden sisällä, niin minkä hyökkäykseen sitten? Kiinan hyökkäykseen? Tulisiko Kiinan laivasto koillisväylää, Afrikan ympäri, Suezin kautta, Kap hornin kautta iskemään Norjan pohjoisrannikolle ja siitä Suomen Lappiin? Tai Tanskan salmien kautta Etelä-Suomeen? Vai tulisiko Venäjältä joku epävirallinen hyökkäys, jota Moskovan johto ei pysty estämään?
a ja b: Jos oletetaan, että johonkin pieneen hyökkäykseen pitäisi varautua:
Armeijaan otetaan vain sen verran nuorisoa, että heidän kanssaan on varaa tehdä näin:
Ensimmäiset 6kk opetellaan vain taitoja, joita voi käyttää sekä siviilikriiseissä että sodassa: suunnistusta gps:llä ja ilman, kompassilla ja ilman, etäisyyden mittausta, viestivälineiden viritystä, aurinkopaneelien viritystä, minisiltojen viritystä, sensorien viritystä, puiden raivausta, sähkölinjojen korjausta, valokaapelin korjausta, metsäpalojen sammutusta, ensiapua, kannettavan kaasunsuodatusjärjestelmän käytön opettelua... Päiväraha 6 euroa. Munkit ja kahvi osa muonaa.
Sitten seuraavat 6kk 20 euroa, 15% koulutetaan johtajiksi ja kaikille annetaan aseet ensimmäistä kertaa. Täysi valmius reagoida siviilikriiseihin. Joka hetki jossain on 200 sotilasta tunnin valmiudessa pelkkiä siviilikriisejä varten ja isompi joukko hitaammassa. Eli sotaan kouluttaminen tai sotilaskodissa oleilu voidaan äkisti keskeyttää ja lähteä menemään johonkin isolle turmapaikalle.
12kk jälkeen valmius torjua hyökkäystä tai mennä kansainväliseen tehtävään. päiväraha 30 euroa. ei-johtajille seuraavat 3kk valmiutta ja sitten reserviin. Johtajille seuraavat 15kk johtamista, lisäkoulutusta ja valmiutta. Tilanteesta riippuen johtajat voivat mennä pelkistä johtajakoulutetuista koostuvana yksikkönä johonkin operaatioon. Reservissä viikon kertausharjoituksia 4 kertaa vuodessa.
Lentäjiä vähennetään siten, että normaali harjoitustahti ei kuluta hornetteja loppuun 40 vuoteen ( jos tosiaan esim. alumiinin väsyminen on ongelmana).
Ilmavoimille hankitaan veden pinnasta vettä ottavia sammutuslentokoneita.
a: Armeijaan otetaan vain sen verran, että on varaa tähän:
suunnilleen nykyisenlainen koulutus 6kk ja 12kk, mutta päiväraha 3 kertainen. Nykyistä isompi suojeluskunnan tapainen systeemi.
Sodassa yritettäisiin värvätä 200 000 ammusten ym. kantajaa yms. päivän koulutuksella välttävästi suoritettavan homman tekijää. Taisteluharjoitukset, tekniikka ja taktiikka pitäisi muokata amatöörien liepeillä olon huomioiviksi.
Ehkä kustannetaan munkit ja kahvi, ja ehkä 175 miljoonalla eurolla saisi kohtuu tarkkuudella toimivan tiedustelusatelliitin kiertoradalle, jos Ranska myy laukaisupalvelut.
Puolustusbudjetin koko ei täysin ilmaise sotaan varautumisen rasitusta kansantaloudelle ja vielä huonommin se ilmaisee rasituksen Suomelle / suomalaisille. Karkeasti sanottuna, on yritettävä käyttää puolustusbudjetti niin, että puolustuskyvyn maksimoitumisen lisäksi kokonaisrasitus Suomelle minimoituu ja sivuhyödyt maksimoituvat. Mikä oikeasti on se optimoitava asia, jää nyt määrittelemättä. Osaako joku määritellä sen?
b: Jos ei enää varauduta Venäjän valtion hyökkäykseen joskus 30 vuoden sisällä, niin minkä hyökkäykseen sitten? Kiinan hyökkäykseen? Tulisiko Kiinan laivasto koillisväylää, Afrikan ympäri, Suezin kautta, Kap hornin kautta iskemään Norjan pohjoisrannikolle ja siitä Suomen Lappiin? Tai Tanskan salmien kautta Etelä-Suomeen? Vai tulisiko Venäjältä joku epävirallinen hyökkäys, jota Moskovan johto ei pysty estämään?
a ja b: Jos oletetaan, että johonkin pieneen hyökkäykseen pitäisi varautua:
Armeijaan otetaan vain sen verran nuorisoa, että heidän kanssaan on varaa tehdä näin:
Ensimmäiset 6kk opetellaan vain taitoja, joita voi käyttää sekä siviilikriiseissä että sodassa: suunnistusta gps:llä ja ilman, kompassilla ja ilman, etäisyyden mittausta, viestivälineiden viritystä, aurinkopaneelien viritystä, minisiltojen viritystä, sensorien viritystä, puiden raivausta, sähkölinjojen korjausta, valokaapelin korjausta, metsäpalojen sammutusta, ensiapua, kannettavan kaasunsuodatusjärjestelmän käytön opettelua... Päiväraha 6 euroa. Munkit ja kahvi osa muonaa.
Sitten seuraavat 6kk 20 euroa, 15% koulutetaan johtajiksi ja kaikille annetaan aseet ensimmäistä kertaa. Täysi valmius reagoida siviilikriiseihin. Joka hetki jossain on 200 sotilasta tunnin valmiudessa pelkkiä siviilikriisejä varten ja isompi joukko hitaammassa. Eli sotaan kouluttaminen tai sotilaskodissa oleilu voidaan äkisti keskeyttää ja lähteä menemään johonkin isolle turmapaikalle.
12kk jälkeen valmius torjua hyökkäystä tai mennä kansainväliseen tehtävään. päiväraha 30 euroa. ei-johtajille seuraavat 3kk valmiutta ja sitten reserviin. Johtajille seuraavat 15kk johtamista, lisäkoulutusta ja valmiutta. Tilanteesta riippuen johtajat voivat mennä pelkistä johtajakoulutetuista koostuvana yksikkönä johonkin operaatioon. Reservissä viikon kertausharjoituksia 4 kertaa vuodessa.
Lentäjiä vähennetään siten, että normaali harjoitustahti ei kuluta hornetteja loppuun 40 vuoteen ( jos tosiaan esim. alumiinin väsyminen on ongelmana).
Ilmavoimille hankitaan veden pinnasta vettä ottavia sammutuslentokoneita.
a: Armeijaan otetaan vain sen verran, että on varaa tähän:
suunnilleen nykyisenlainen koulutus 6kk ja 12kk, mutta päiväraha 3 kertainen. Nykyistä isompi suojeluskunnan tapainen systeemi.
Sodassa yritettäisiin värvätä 200 000 ammusten ym. kantajaa yms. päivän koulutuksella välttävästi suoritettavan homman tekijää. Taisteluharjoitukset, tekniikka ja taktiikka pitäisi muokata amatöörien liepeillä olon huomioiviksi.
Ehkä kustannetaan munkit ja kahvi, ja ehkä 175 miljoonalla eurolla saisi kohtuu tarkkuudella toimivan tiedustelusatelliitin kiertoradalle, jos Ranska myy laukaisupalvelut.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.