On niin vaikeaa ymmärtää,kun kaksi ihmistä rakastaa toisiaan, muttei voi olla yhdessä. Seurustelin poikaystäväni kanssa kolme vuotta. En halunnun enää seurustella hänen kanssaan tai oikeastaan minusta tuntui, että hän ei halunnut minun kanssani. Ei vain pystynyt sitä ehkä sanomaan, siltä minusta tuntui. Eli minä tavallaan hänet jätin, mutta halusinkin hänet pian takaisin. Hän ei kuitenkaan enää halunnut seurustella. Kun erottiin, hän vannoi silti rakkauttaan. Rakkaus ei kuulemma koskaan loppunut ja hän sanoi, että unohtaminen on vaikeaa. On niin vaikea hyväksyä, ettei olla yhdessä, jos rakkautta silti riittäisi. Olihan meillä ongelmia, eikä olisikaan enää järkevää palata yhteen. En vain pysty unohtamaan, en ainakaan vielä. Rakastan häntä, ajattelen häntä koko ajan ja nään hänestä unta joka yö. En tiedä mitä hän nyt ajattelee, ehkä alkaa jo unohtaa, ehkä ei enää rakastakaan. Ymmärtäisin eron ehkä paremmin, jos hän olisi sanonut, ettei rakasta minua enää..pyysin häntä sanomaan niin, mutta hän ei sanonut. On vain mieletön ikävä...
Rakkaus ei aina riitä
11
1827
Vastaukset
- ???
kauanko tuosta erosta on aikaa?
- yksin
Noin kuukausi. Elättelen silti toiveita yhteen paluusta, vaikkei pitäisi. Aikaa on kulunut erosta melko vähän, niin ehkä sitten unohdan hänet joskus. Nyt tuntuu vaikealta..
- ???
yksin kirjoitti:
Noin kuukausi. Elättelen silti toiveita yhteen paluusta, vaikkei pitäisi. Aikaa on kulunut erosta melko vähän, niin ehkä sitten unohdan hänet joskus. Nyt tuntuu vaikealta..
eihän sitä koskaan tiedä. Mulla oli kamala maailmansota pystyssä miehen kanssa ja pettämistä sun muuta siihen liittyi. Erottiin yhteisestä sovinnosta ja olin aivan rikki. Kappas vaan välit lämpis 4kk:n kuluttua erosta, nyt hän on mun avokki ja menee todella hyvin. Meille se ero osoitti sen miten paljon toisillemme merkitään ja korjas siinä sivussa meidän välitkin huippukuntoon!
Joten ei sitä koskaan tiedä, mutta kyllä se siitä ajan kanssa helpottaa. Onneksi teillä ei ollut kolmatta osapuolta teitä erottamassa, se nimittäin sattuu vieläkin enemmän.
Voimia sinulle, kyllä se suremalla surukin häviää ajan kanssa. Muista että kesä on tulossa ja onhan noita yksinäisiä maailma pullollaan.=)
- Sama
täysin sama tilanne jos haluat jutella niin [email protected]
- ihanaa
Luulin että oon ainut ihminen jolla on sama tilanne! Mulla meni poikki poikaystäväni kanssa pari viikkoa sitten, parin vuoden suhde kariutui, eikä syynä ollut rakkauden puute. Vaan se, että oli järkevämpää erota... Ja varmasti me molemmat haluttais olla toistemme kanssa mutta kun siinä ei ole enää mitään järkeä, ellei pystyttäis olee toistemme kanssa kun aikaa on mennyt vuos tai muutama vuos eteenpäin... Olis kiva kuulla enemmänkin sun tarinasta ja vaihtaa tuntemuksia!
- T.P
Me erottiin avopuolisoni kanssa noin 3 viikkoa sitten ja meillä oli myös sama tilanne. Rakastamme toisiamme, emme riidelleet, olimme kuusi vuotta yhdessä, meillä oli ihan kivaa...
Mutta mikä tuli???
Näemme edelleen viikonloppuisin ja vietämme ihanaa aikaa, mutta luultavasti ilman yhteistä tulevaisuutta...
Toivottavasti aika tekee tehtävänsä yhdistää tai erottaa... Nyt on liian vaikeaa kun ei osaa ajatella mitään muuta kuin häntä ja ihanaa menneisyyttmme. - surusilmä
T.P kirjoitti:
Me erottiin avopuolisoni kanssa noin 3 viikkoa sitten ja meillä oli myös sama tilanne. Rakastamme toisiamme, emme riidelleet, olimme kuusi vuotta yhdessä, meillä oli ihan kivaa...
Mutta mikä tuli???
Näemme edelleen viikonloppuisin ja vietämme ihanaa aikaa, mutta luultavasti ilman yhteistä tulevaisuutta...
Toivottavasti aika tekee tehtävänsä yhdistää tai erottaa... Nyt on liian vaikeaa kun ei osaa ajatella mitään muuta kuin häntä ja ihanaa menneisyyttmme.Hei! Laitoin kaksi päivää sitten kihlattuni kanssa poikki. Syynä se, ettei rakkaus aina riitä. Ehdimme seurustella kolmisen vuotta, ja olla kihloissa muutaman kuukauden.
Minulla on myös vaikea olla. On lohduttavaa tietää, etten ole ainoa. En saa nukuttua, opiskeltua enkä syötyä. Viime yönä näin ihanaa unta rakastamastani henkilöstä ja minusta onnellisena.
Tunnen kovaa syyllisyyttä siitä, että minä jätin -vaikka rakastan häntä niin valtavan paljon. Eroa oli kihlattuni harkinnut liian monta kertaa kihlauksemme jälkeen; pojalle taisi tulla suurena yllätyksenä se,etten jaksanut kuunnella opiskelujen lomassa hänen puheitaan poikkilaittamisesta ja riiteoja ja päätin siksi toimia itse.
Kutsumme eroamme aikalisäksi. Minä jaksan uskoa, että voimme joskus toiste aloittaa uudelleen, kun on suotuisampi ajankohta. Kuitenkin pelottaa, palaako poika jonkun vanhan "lohduttajan" luo kuitenkin.Kamalin tilanne olisi se, että minä jaksaisin uskoa ja odottaa, mutta hän löytäisi jonkun "paremman".
Rakkaus on vaikeaa. Ja kieroa. Siksi toimivaa suhdetta kannattaa arvostaa.
--surusilmä menee itkemään. - Paula
surusilmä kirjoitti:
Hei! Laitoin kaksi päivää sitten kihlattuni kanssa poikki. Syynä se, ettei rakkaus aina riitä. Ehdimme seurustella kolmisen vuotta, ja olla kihloissa muutaman kuukauden.
Minulla on myös vaikea olla. On lohduttavaa tietää, etten ole ainoa. En saa nukuttua, opiskeltua enkä syötyä. Viime yönä näin ihanaa unta rakastamastani henkilöstä ja minusta onnellisena.
Tunnen kovaa syyllisyyttä siitä, että minä jätin -vaikka rakastan häntä niin valtavan paljon. Eroa oli kihlattuni harkinnut liian monta kertaa kihlauksemme jälkeen; pojalle taisi tulla suurena yllätyksenä se,etten jaksanut kuunnella opiskelujen lomassa hänen puheitaan poikkilaittamisesta ja riiteoja ja päätin siksi toimia itse.
Kutsumme eroamme aikalisäksi. Minä jaksan uskoa, että voimme joskus toiste aloittaa uudelleen, kun on suotuisampi ajankohta. Kuitenkin pelottaa, palaako poika jonkun vanhan "lohduttajan" luo kuitenkin.Kamalin tilanne olisi se, että minä jaksaisin uskoa ja odottaa, mutta hän löytäisi jonkun "paremman".
Rakkaus on vaikeaa. Ja kieroa. Siksi toimivaa suhdetta kannattaa arvostaa.
--surusilmä menee itkemään.Tunteeni olivat aivan sekaisin, en tiennyt enää mitä haluan elämältäni. Sitten tein virheen, jota nyt kadun niin paljon että sydämmeni repeää.
Mutta virheeni myös opetti, tajusin mitä rakkaus on....se on ruokakaupassa käyntiä, metsässä kävelyä, yhdessä siivoamista, arkea....sen minä tajusin liian myöhään. Nyt hän haluaa aikaa, ei halua nyt tehdä päätöksiä ( meillä oli loppujen lopuksi erittäin paljon rakkautta ). Tiedän että olen loukannut, miten voin hyvitää edes yrittää, sillä nyt tiedän mitä haluan. Voi kun jonain päivänä sade lakkaisi ja aurinko alkaisi paistaa, sillä hän on minun aurinkoni......
- Sarua
Mitenköhän tälle palstalle kirjoittaneiden on elämässään käynyt...?
- Olikoapua
Voisisin sanoa samaa
- näkökulmanimun
itse näen että mikään muu ei riitä kuin rakkaus.
rakkaus on se liima mikä pitää yhdessä, kaikki muu on paskaa
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1952043
- 1331138
- 1131063
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa21805- 58796
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä34721ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann42628Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m175574Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..45538- 9522