Yhteenmuuttamisen vaikeus

ensinnäkin, suosittelisin suuresti että jättäisit muiden ihmisten mielipiteet omaan arvoonsa. tee niin miten sinusta itsestä tuntuu parhaalta ja muista viis, koska nämä asiat eivät heitä koske. ei kai sitä kotoaan tarvitse muuttaa, vaikka meidän kulttuurimme ei olisi sinun kotona asumisen puolella:) minusta tuntuu, että poikaystäväsi ajattelee aika järkevästi. raha on tosiaan sellainen asia, että siitä saa sitten ressata ihan liikaakin omillaan asuessaan, ja juurikin tilanteenne huomioiden. siksi ajattelinkin, että nyt kun olet etsimässä töitä, ja kun niitä löydät, niin säästä vähän aikaa rahaa ja muuta yksin asumaan. jos kuitenkin olette tosissanne naimisiinmenosta ja lapsista, niin voisi olla ihan kokemuksen vuoksikin hyvä asua vielä hetki ihan vain itsensä kanssa.

en ole pääkaupunkiseudulla yksin asunut, mutta minusta se ei ole kovin tavallista, että aikuista omillaan asuvaa lasta avustettaisiin jatkuvasti rahallisesti. tietysti välillä voi tulla jotain yllättäviä menoja, että voi tarvita apuja. ja kyllä sitä pitäisi pärjätä ihan loistavasti vuokranmaksusta ja muista menoista yksin asuessaan jos käy töissä. itse nyt on sattumalta pakko pärjätä työttömänäkin. poikaystäväsi tuntuu haluavan panostaa opiskeluunsa todellakin kaikkensa, ja pystyy ajatteleen tätä tilannetta nyt ehkä paremmin järjellä, kun taas sinä tunnet painostustusta yhteenmuutosta erinäisistäkin syistä. ja oikeasti, jos nyt muuttaisitte yhteen, menisittekö te nyt seuraavan kahden vuoden aikana naimisiin ja hankkiutuisitko sinä raskaaksi, kun siippasi vielä opiskelee ja sinulla ei ole vakityötä? kaikki ajallaan, ei teillä ole mihinkään kiire:)

mutta mieti tosiaan sitä omilleen muuttamista kunhan löydät töitä, sehän voi hyvässä lykyssä olla ainut mahdollisuutesi asua yksin jos menettekin poikaystäväsi kanssa naimisiin ja asutte yhdessä elämänne loppuun asti;) äläkä anna muitten ihmisten odotusten vaikuttaa itseesi. te poikaystäväsi kanssa teette päätökset teidän elämästänne. kyllähän tätä nykyä saatetaan olla vaikka kihloissa tai naimisissakin ja asua silti erillään. ei se kerro ystävillesi yhtään mitään teidän suhteenne tilasta, vaikka sinä muuttaisitkin yksin asumaan. ja edelleen, se on aivan sama mitä he ajattelisivat:) eiköhän sun ystävät kuitenkin sinut tunne, eivätkä mitään tuommoisia epäolennaisia asioita mitä mainitset mieti päivät pitkät.

voimia syksyyn ja työnhakuun:)

yhdessä asumista se kannattaa niin silloin tiedätte mitä se on :D

mutta rahaahan se vaatii alkuun ensin kuinka kulloinkin etukäteen muutaman kuukauden vuokran sun muuta mutta jos tämän vaiheen yli pääsee niin voithan tehdä niinkuin kaikki muutkin tossa vaiheessa elävät tekevät ;) että toinen muuttaa ja nostaa asumistuet kämppäänsä ja se toinen osapuoli pitää kirjat kotonaan käytännön syistä mutta "yö vierailee joka yö toisen luona" niin näin se yhteen muuttamisen kynnys vähän madaltuu :D

on ihan fiksut perustelut.

Hanki ensin töitä jolla maksat asumisesi. Tietysti jos vanhempasi heittävät sinut pihalle niin sitten täytyy asua vaikka tuilla. Mutta niin ei ilmeisesti ole käymässä.

Mitä omaan yksinäsi asumiseen tulee niin sehän on sinun oma valintasi. Jos muut ihmiset ovat sitä mieltä että teillä ei homma toimi siksi että asut yksinäsi, vaikka teillä silti menee ihan hyvin, niin ei se ole sinun murheesi vaan niiden toisten ihmisten. vai teetkö sinä muutenkin valintasi elämässä sen mukaan mikä näyttää paremmalta ulospäin?

Joka tapauksessa persaukisena minä en muuttaisi. Eikö sinua silloin huoletaisi niiden muiden ihmisten ajatukset? "No nyt se heitettiin kotoaan vaikkei sillä ole edes töitä. Yhteiskunnan varoilla elävä lusmuko siitäkin nyt tuli?"

Mutta jos elät yksinäsi nin poikaystäväsi alkaa tod. näk. ramppaaman luonasi enemmän kuin kotonasi, ja ehkä häntäkin alkaa sitten kiinnostaa kimpassa asuminen ilman vanhempien tarkkaila.