Hei,
seurustelen samanikäisen miehen kanssa ja ongelma on siinä että hän ei taida haluta yhteistä tulevaisuutta, tai ei tiedä mitä haluaa. Lisäksi hän käyttää runsaasti alkoholia ja sen parissa koko viikonloppu menee. Ei halua tulla sukujuttuihin mukaan, ei mökille j.ne.
Tiedän kyllä että tämä suhde varmaan joskus loppuu, mutta silti rakastan häntä jostain kumman syystä.
Mutta tämä ei ole ainoa ongelma. Töissä on yksi mies joka on avomieheni vastakohta. Ystävällinen, huomaavainen ja on sanonut suoraan että rakastaa mua. En vaan tunne mitään sellaista häntä kohtaan.
Hän on nähnyt perheeni ja äiti oli kun sulaa vahaa. Sanoo mulle että siinä olisi hyvä mies. Tiedän itsekin että hänen kanssa saisin sellaisen elämän kun olen aina toivonut. Sukulaiset ovat sitä mieltä että minun pitäisi jättää tämä nykyinen (jopa haukku häntä vaikka ei tiedä kaikkea hänestä) ja aloittaa seurustelun työkaverin kanssa.
Yritän sanoa että en tunne mitään semmosta häntä kohtaan mutta se ei auta, kaikki sanoo että ota se.Ja että tunteet voi tulla myöhemmin...........
Onko se sitten hyvä että seurustelee jonkun kanssa ja ehkä saa jopa lapsia jos ei tunne mitään? Vain sen takia että saa semmoisen elämän kun haluaa. Mielestäni ei! Mitä mieltä te olette?
seurustelen samanikäisen miehen kanssa ja ongelma on siinä että hän ei taida haluta yhteistä tulevaisuutta, tai ei tiedä mitä haluaa. Lisäksi hän käyttää runsaasti alkoholia ja sen parissa koko viikonloppu menee. Ei halua tulla sukujuttuihin mukaan, ei mökille j.ne.
Tiedän kyllä että tämä suhde varmaan joskus loppuu, mutta silti rakastan häntä jostain kumman syystä.
Mutta tämä ei ole ainoa ongelma. Töissä on yksi mies joka on avomieheni vastakohta. Ystävällinen, huomaavainen ja on sanonut suoraan että rakastaa mua. En vaan tunne mitään sellaista häntä kohtaan.
Hän on nähnyt perheeni ja äiti oli kun sulaa vahaa. Sanoo mulle että siinä olisi hyvä mies. Tiedän itsekin että hänen kanssa saisin sellaisen elämän kun olen aina toivonut. Sukulaiset ovat sitä mieltä että minun pitäisi jättää tämä nykyinen (jopa haukku häntä vaikka ei tiedä kaikkea hänestä) ja aloittaa seurustelun työkaverin kanssa.
Yritän sanoa että en tunne mitään semmosta häntä kohtaan mutta se ei auta, kaikki sanoo että ota se.Ja että tunteet voi tulla myöhemmin...........
Onko se sitten hyvä että seurustelee jonkun kanssa ja ehkä saa jopa lapsia jos ei tunne mitään? Vain sen takia että saa semmoisen elämän kun haluaa. Mielestäni ei! Mitä mieltä te olette?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miten töissä oleva mies voi olla ongelma jos et rakasta häntä? No kysy esittämäsi sama kysymys itseltäsi nykyisestä miehestäsi. Eli et siis halua hyvää elämää ja siksi on otettava juoppo renttu. Haluatko lapsia hänen kanssaan ja jäädä sitten jokupäivä lasten kanssa yksin. Tietenkään sellaisen ihmisen kanssa ei pidä olla ketä ei rakasta, mutta rakkauskin osaa olla sokea. Rakkaus on kuin mielenhäiriö jonka seurauksena tehdään harkitsemattomia tekoja. Sinuna etsisin jokatapauksessa uuden miehen ja vieläpä sellaisen jota rakastat.
renttu olla paljon mielenkiintoisempi ja lisäksi naisilla on se hoivavietti aika voimakas.
Ei toi anna kyllä kovin "ruusuista" kuvaa tulevaisuudesta, jos viikonloput menee kännätessä, eikä kumppanin sukulaiset kiinnosta pätkääkään.
Työkaveri kannattaa kanssa jättää pois laskuista jo ihan senkin vuoksi, että heti uuden suhteen aloittaminen edellisen jälkeen ei ole hyvä juttu ja mistäs se työkaveri sua voi rakastaa, jollei mitään yhteistä ole ollut, vai onko?
Liian helposti sitä sanotaan rakastavansa, siihen tarvitaan kyllä aikaa.
Se että rentut on mielenkiintoisempia on kyllä urbaani legenda. Tietenkin jos tykkää elää epämääräisesti ilman mitään haaveita tulevaisuudesta niin onhan se siinä mielessä varma valinta. Älykäs, tunteellinen ja fiksu mies voittaa rentut mennen tullen mielenkiintoisuudessa. Tuli yhtälailla mieleen ylemmän kommentoijan kanssa että onko joku yhteinen juttu kuitenkin ollut sen työpaikalla olevan miehen kanssa vai päättiköhän muuten vaan tulla kertomaan rakastavansa?
Ollaan tavattu vapaa-aikana ihan kavereina vaan......
Äitisi on sua vanhempi ja tietää jo, mikä on hyvän miehen ja rentun ero. Renttu ja pahapoika virittää seksuaalisesti. Kiltti ei. Mutta älä ota kumpaakaan!
Hyvässä suhteessa on sekä järki ja tunteet. Mutta ettehän te ATN:ät sitä ymmärrä.
Sä nait sen rentun, saat pari lasta sen kanssa. Se ryyppää ja hakkaa sua. Oot niin rakastunut. Viiskybäsenä kasvat ja lähdet ja mietit, miksi tuhlasit nuoruutesi juoppoon.
Miehiä on maailma täynnä. Tarvitset kiltin miehen, joka vain esittää hieman pahista. Sellaiseen kostut mutta sellainen myös pitää susta huolen ja tulee sukukekkereihin ja on muutenkin kunnollinen. Kunnollinen pahis on täydellinen mies.
Tuo tyokaverisi on ystävä, ja kunnon sellainen! Pidä hänet ystävänäsi muiden joukossa. Mutta laske tuo juopporetku menemään. Mitä sinä tunnet häntä kohtaan EI ole rakkautta, ehkä jotain alkellisia äidinvaisto- ja suojelemistunteita. Mutta päädyt voittajana kun säästät nuo tunteesi oikeampaan kohteeseen: rehellisiin kunnon ystäviin.
Alunperinkään oli täydellisen typerää liimata itseäsi tuohon retkuun. Toivottavasti et ole ollut niin tyhmä että hankkiuduit asumaan sen kanssa vielä saman katon alle.