Olen 10 vuotta seurannut äitini ja siskoni tappelua. Tiedän että kumpikin kuitenkin välittää toisesta, mutta mitään ei tehdä asian eteen. Muutaman kerran kait ovat keskustelleet asioista. Minua ahdistaa tilanne ja haluaisin tehdä jotakin asian eteen. Voitteko ystävällisesti kertoa että mitä. Olen miettinyt että varaan ajan johonkin keskusteleen ja pistän heidät sinne.. Mitä mieltä olette?
äiti ja sisko
mimmu50
3588
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ei sinun kuulu puuttua heidän kahden väliseen asiaan, hoida vaan omat riitasi.
Tai ajattele se näin että jos sinulla olisi riitaa jonkun kanssa, haluaisitkos siihen jonkun, vaikkapa siskosi, puuttuvan?
Elä omaa elämääsi, pääset paljon vähemmällä elämässäsi kun et ota turhia murheita.
Oma äitini ja siskoni eivät tule toimeen keskenään. Luulen että se johtuu siitä, että he eivät osaa olla erossa toisistaan. He ilmeisesti soittelevat joka päivä, ja näkevät kerran viikossa. Molemmat yrittävät tahoillaan kiukutella toisesta minulle, ja loukkaantuvat kun en suostu heidän riitojensa keskelle. Itse olen jo kauan sitten lakannut kiinnostumasta heidän riidoistansa, aiheella ei ole väliä, kunhan pääsee suuttumaan ja loukkaantumaan ja kiukuttelemaan. Välit pistetään dramaattisesti poikki, ja seuraavalla viikolla nähdään uudelleen.
Älä sekaannu, älä kommentoi, älä yritä ratkoa. Annat heidän vain tapella itsensä uuvuksiin, sitähän he haluavat.
En tule toimeen oman äitini kanssa;olen 40vuotias ja äitini on 65vuotias.Jo lapsena pelkäsin äitiäni,joka antoi risusta ja oli aina hermostunut.
Kun sain lapseni,äitini sanoi ,että odotahan kun tulee murrosikä;hän viittasi aikaan,jolloin oli oma murrosikäni ja en uskonut äitiä ja paiskoin ovia.
En ole saanut tukea,neuvoja tai mitään kannustusta äidiltäni.Äitini on aina arvostellut minua ja tekemisiäni eikä mikään ole tehnyt häntä koskaan tyytyväiseksi.
Hänen viime vuoden vierailu riitti minulle.En jaksa ottaa häntä enään vastaan.
Puhelimessa pystymme hetken puhumaan normaalisti.Kävin muutaman tunnin vierailulla hänen luonaan tänä kesänä.Se sujui hyvin.
Syksyllä ovat syntymäpäiväni ja äitini on usein tullut silloin yökylään.Nyt aion sanoa,etten ole kotona!
Rakastan äitiäni,mutta emme tosiaankaan tule toimeen.Luulen,että tapaamisemme jäävät todella vähäisiksi,mutta näin on parasta,jotta mielenrauhani säilyy.