Hei kaikki te aviopuolisot,joiden puoliso on pettänyt teitä työkaverin kanssa.
Kaipaisin kipeästi neuvoja miten pääsemme tästä tilanteesta yli.
Olemme sopineet,että yritämme jatkaa liittoamme. Itse petettynä osapuolena halusin eron, pettäjä uuden mahdollisuuden.. En vain näytä pystyvän luottamaan puolisooni,koska tämä "salarakas" yhä on töissä, ja he näkevät päivittäin.
Kertokaa miten olette selvineet eteenpäin?
Kaipaisin kipeästi neuvoja miten pääsemme tästä tilanteesta yli.
Olemme sopineet,että yritämme jatkaa liittoamme. Itse petettynä osapuolena halusin eron, pettäjä uuden mahdollisuuden.. En vain näytä pystyvän luottamaan puolisooni,koska tämä "salarakas" yhä on töissä, ja he näkevät päivittäin.
Kertokaa miten olette selvineet eteenpäin?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos puoliso katsoo työnsä tärkeämmäksi kuin avioliiton, niin eiköhän se ollut siinä.
Tiedän kokemuksesta, että tilanne on hankala.
Meilläkin mies petti joitaki kuukausia sitten työkaverin kanssa. Tiedän, että näkevät päivittäin ja myöskin yhteisiä työmatkoja... Itsellä aina hirvee olo kun ajattelen asiaa. Mies kuitenki omalla käytöksellään yrittää pelastaa suhdettamme; tulee nykyään ajoissa töistä kotiin, ollaan paljon yhdessä ja on muutenkin minua kohtaan todella huomioiva.
Työkaverillaki on puoliso ja mietin välillä, että tekis mieli paljastaa tämä salarakaskin, mutten ole tehnyt sitä. Ja jossain vaiheessa olisi tehnyt mieli myöskin paljastaa asia työpaikalla tai jollekin kavereillemme, mutten ole tehnyt sitäkään. Ja välillä on tehnyt mieli soittaa tälle salarakkaallekin, mutten ole tehnyt sitäkään.
Syy, miksi en ole tehnyt mitään muuta kuin työstänyt asiaa mieheni kanssa on se, että haluan vielä katsoa onko meillä yhteistä tulevaisuutta. Olen myöskin yrittäny panostaa meidän suhteeseen (ja itseeni) ja katsoa tuleeko tästä mitään. Rakastan miestäni, mutta nyt katkeruus on saanut valtaa ja valtava loukatuksen tunne. Pelkään, että vaikka kuinka yrittäisimme, niin häviääkö tämä katkeruus ja sen aiheuttama tunne ikinä. En luota mieheeni enää sokeasti, kyselen ja epäilen. Saattaa jopa olla, että tämä tuhoaa lopullisesti suhteemme. Elän päivän kerrallaan, en laske enää mitään mieheni varaan. Rankkaa on ollut ja välillä vieläki, laihduin noin 10 kiloa, mutta tässä vielä yhdessä mennään.
Mies ei enää edes halua puhua asiasta, hänelle tulee aina niin syyllinen olo. Itselläni olisi vielä paljon kysyttävää, joihin en ole saanut vastauksia. En tiedä, lisääkö tieto lisää tuskaa vai helpottaako pääsemään yli...
Älä tee hätköityjä ratkaisuja.
Jos rakkautta on, niin anna miehellesi mahdollisuus. Ainahan voi erota myöhemminkin.
Mikään ei enää ole niin varmaa kuin epävarma...
Voimia sinulle, niitä tarvitaan!
Itsellesi paras on kun pyydät miehesi tunnustamaan sinulle ilman yksityiskohtia että on pettänyt. Anteeksianto vaatii aikaa, koska asia nousee yhä uudestaan mieleesi. Sinun on kyettävä antamaan anteeksi myös itsellesi, sillä ethän ole kyennyt estämään tätä ... miten olisitkaan, sillä sinun miehesi on yksin syyllinen pettämiseen ja se tunnustettu petos sinun on kyettävä anteeksiantamaan.
Tilaisuus se varkaan tekee. Se pätee tässä.
Pettäjän on osoitettava todellisia ja konkreettisia tekoja siitä, että on tosissaan asian korjaamiseksi.