Auttakaapa miehet vähän minua (naista) ymmärtämään miesten käytöstä.
Aika usein olen törmännyt tilanteeseen, jossa uuden miespuolisen tuttavuuden suhtautuminen minuun muuttuu tutustumisvaiheen jälkeen. Tilanteet eivät ole sellaisia, joissa ollaan iskemässä tai etsimässä kumppania, vaan ihan töissä, harrastuksissa tai kaveripiirissä.
Aluksi mies on mukava ja kiinnostunut, ja tuntuu, että meillä synkkaa hyvin. Jutellaan ja vitsaillaan rennosti, ja mies osoittaa selvästi sen, että tykkää minusta ihmisenä. Olen itse myös kiinnostunut tutustumaan tähän uuteen ihmiseen ja viestin selvästi, että onpa kiva kun ollaan saatu uusi ihminen mukaan tähän porukkaan.
Jossain vaiheessa _aina_ kuitenkin käy niin, että miehen suhtautuminen minuun muuttuu kertaheitolla vältteleväksi tai jopa vähän ilkeäksi. Enkä itse yhtään pysty käsittämään, että mistä se voisi johtua, mitään selvää syytä tällaiselle ei ole olemassa.
Uusien naistuttavuuksien kanssa tällaista minulle ei koskaan tapahdu, vaan kaveruus pysyy sellaisena kuin se on alkanutkin, tai joskus oikean tyypin kanssa syvenee ystävyydeksi asti.
Miksi ihmeessä mies muuttaa suhtautumistaan tuolla lailla sekunnissa, ilman mitään syytä? Tuollaisessa tilanteessa en itse keksi muuta kuin yrittää ns. pysyä poissa miehen tieltä, sillä jos jatkan entiseen malliin ystävällisellä ja tuttavallisella linjalla, se saa miehen entistä torjuvammaksi ja joskus jopa ilkeäksi.
Aika usein olen törmännyt tilanteeseen, jossa uuden miespuolisen tuttavuuden suhtautuminen minuun muuttuu tutustumisvaiheen jälkeen. Tilanteet eivät ole sellaisia, joissa ollaan iskemässä tai etsimässä kumppania, vaan ihan töissä, harrastuksissa tai kaveripiirissä.
Aluksi mies on mukava ja kiinnostunut, ja tuntuu, että meillä synkkaa hyvin. Jutellaan ja vitsaillaan rennosti, ja mies osoittaa selvästi sen, että tykkää minusta ihmisenä. Olen itse myös kiinnostunut tutustumaan tähän uuteen ihmiseen ja viestin selvästi, että onpa kiva kun ollaan saatu uusi ihminen mukaan tähän porukkaan.
Jossain vaiheessa _aina_ kuitenkin käy niin, että miehen suhtautuminen minuun muuttuu kertaheitolla vältteleväksi tai jopa vähän ilkeäksi. Enkä itse yhtään pysty käsittämään, että mistä se voisi johtua, mitään selvää syytä tällaiselle ei ole olemassa.
Uusien naistuttavuuksien kanssa tällaista minulle ei koskaan tapahdu, vaan kaveruus pysyy sellaisena kuin se on alkanutkin, tai joskus oikean tyypin kanssa syvenee ystävyydeksi asti.
Miksi ihmeessä mies muuttaa suhtautumistaan tuolla lailla sekunnissa, ilman mitään syytä? Tuollaisessa tilanteessa en itse keksi muuta kuin yrittää ns. pysyä poissa miehen tieltä, sillä jos jatkan entiseen malliin ystävällisellä ja tuttavallisella linjalla, se saa miehen entistä torjuvammaksi ja joskus jopa ilkeäksi.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Btw, tässä mielenkiintoinen klippi
http://youporn.com/watch/322999/fabulous-full-face-fuck/?from=search_soft&pos=4
Miehen seksuaalinen kynnys on ylitetty ja mies on valmis tositoimiin.
Miten porno liittyy aiheeseen mitenkään? Tietysti miestenlogiikkapalstalla tällainen pikku offtopeilu lienee sallittua, jos ei jopa suotavaa. Etenkin, jos se liittyy pornoon.
olleet varattuja tai sinkkuja?
Joissain tapauksissa kun mies tulkitsee naisen puheet ja eleet, että nainen tahtoo jotain ystävyyttä enemmän.
Kun sitten totuus paljastuu, ettei ystävyytä enempää. Mieli saattaa muuttua ja ilkeily alkaa.
Ajatellen kohtaa "Mies muuttuu sekunnissa".
On myös mahdollista, että olet hetkeä aikaisermmin sanonut miehelle jotain, mikä on häntä hänen mukaansa loukkaavaa.
Voit oikeastaan huomauttaa, että hänen puheensa loukkaa sinua.
Kiitos Runontaja pohdinnastasi.
"Sekunnissa" oli ehkä vähän huonosti ilmaistu. Tarkoitan, että yhtenä päivänä kun nähdään, niin iloiseen tervehdykseeni ei enää vastatakaan kuten ennen ja mies on muuttunut vältteleväksi ja torjuvaksi. Ei oikein tahdo katsoa enää päinkään, ja jos menen juttelemaan entiseen malliin, niin antaa kylmää suihkua niskaan. Sikäli ei pitäisi johtua mistään juuri sanomastani, vaikka aikamoinen hölösuu osaan ollakin silloin, kun koen oloni rennoksi ja turvalliseksi. Joskus suusta on saattanut putkahtaa sammakko, mutta huomaan sen silloin heti itsekin.
Olen itse varattu ja niin ovat nämä miehetkin olleet, ja se on ollut selvää heti alusta lähtien. Jos mies on ollut sen tyylinen, niin joskus on ehkä ollut pientä flirttiä, siis sellaista jota ystävät voivat harrastaa, kevyttä ja harmitonta.
Naisten kanssa joskus tietysti menee myös niin, että ei tullakaan niin hyvin toimeen keskenään, mutta silloin se on selkeä prosessi joka johtaa välien viilentymiseen. Ja selkeästi molemmat tiedostavat tilanteen, että nyt ollaan liian erilaisia hyviksi kavereiksi tai ystäviksi asti ja molemmat perääntyy yhteisymmärryksessä. Nämä miesten viilenemiset ovat äkillisiä ja odottamattomia.
levittää sinusta vähemmän mairittelevaa "tietoa", jonka saatuaan miehet näkevät sinut tyystin toisessa valossa?
Erään tutkimuksen mukaan miehet pystyivät kiduttamaan uhriaa ilman empatian tunteita, jos kokivat kohteen toiminnan epäreiluksi. Naiset sen sijaan kokivat uhrin kärsiessä empatiaa. Se ei suinkaan sulje pois sitä tosiasiaa, etteikö nainen voisi olla alaullelaittaja likaiselle työlle. Ei tarvitse tietää kuin asioita, joita mies halveksii. Pääpääriin voidaan pyrkiä hyvin hienovaraisesti manipuloimalla kohdetta kielellisin avuin. Kohde ei edes ymmärrä olevansa viritetty ase. Voi tuottaa suurta mielihyvää, että jonkun ajatusten kohde tuhotaan täysin ja totaalisesti, tai muihin päämääriin pyrkiessä.
Eräs miestuttuni joutui kärsimään siitä, että ystävänainen oli vihjaillut toiselle miehelle joutuneensa häirinnän kohteeksi. Mies oli oikeastikin ihastunut tähän naiseen, joten tosiasiat piti paikkansa. Se asia johon nainen kuitenkin pyrki, oli kuitenkin ihan toinen. Kuulin sattumalta molempien miesten näkemykset asiasta, toisen äärimmäisen vihaisen ja ankaran ja toisen äärimmäisen pelästyneen ja puolustelevan. Se oli henkisesti rankka kokemus.
Oikeastaan on surullista, ettei miehillä ole kykyä ymmärtää milloin heitä yritetään manipuloida.
mä haluan miehen täydellisen halveksunnan naista kohtaan niin laitan alulle juorun että nainen tavalla tai toisella käyttää hyväkseen puolustuskyvyttömiä lapsiaan. Miehen suojeluvaisto herää ja inho tuota hirviötä kohtaan joka tekee moista. Miehellä ei silloin ole mitään väliä onko vastustajana mies vai nainen - turpaan tulee jos lapsia käytetään hyväksi. Joillain miehillä myös lemmikkieläimet aiheuttaa samankaltaista puolustusmekanismia.
En ole koskaan tehnyt tollasta enkä tule tekemään. Syynä on omatunto. Ja lisäksi jos henkilö josta puhun perättömiä valheita sattuu olee samallainen kuin minä niin voin odottaa 10 vuoden oikeudenkäyntejä erilaisten asioitten parissa. Sen yhden kerran kun se jää kiinni siitä että on toiminut mua vastaan ja näyttöä on, niin voin haastaa sen jälkeen sen oikeuteen uudelleen ja uudelleen perustuen aiempaan näyttöön.
Se ajattelee että olet liian kaunis/älykäs tai liian "jotain" sille ja se koittaa ilkeilyllään pistää sua matalaks jotta tuntisit olos paskaksi ja olisitte "samalla tasolla". Tai sitten se koittaa testailla sua ja katsoa onko susta vastusta. Tai sitten yksinkertasesti se on kusipää. TAI käyttäydyt itserakkaasti ja luonnollisesti itserakkaus ottaa nuppiin 99% ihmisistä ja se koittaa palauttaa sut maanpinnalle. Älä hermostu, en epäile että oisit itserakas mutta kun sellasiakin ihmisiä on. Fiksumpaa on, kun huomaa että joku on täynnä itseään (kehuu itseään ja haukkuu kaikki muut) että nauraa vaan päin naamaa ja sanoo että "lykkyä pyttyyn" ja antaa tapauksen toistaa virheitään loppuikänsä eikä lähtee sitä kouluttaa.
Nyt kun mietin näitä teidän vastauksianne, niin ehkä lähimpänä sittenkin olisi tuo vaihtoehto, että joku raportoi minusta jotain vähemmän mairittelevia tietoja. Sitä en tiedä, että mitä ne voisivat olla. Ja ennen kaikkea en pysty käsittämään, kuka sellaista tekisi, ja etenkin miksi.
Voi tietysti olla, että käyttäydyn ärsyttävästi tai itsekeskeisesti tai whatever, mutta senkin pitäisi mielestäni johtaa hiljaiseen turhautumiseen, ei tällaiseen äkilliseen muutokseen. Että ensin tykätään, ja sitten ei tykätäkään. Ja nyt kun ajattelen asiaa tarkemmin, niin miehet (siis näitä tapauksia on enemmän kuin yksi tullut vastaan) suhtautuvat vähän siihen tyyliin, ikään kuin olisin tehnyt jotain väärää.
Harmittaa vain se, että tällaista asiaa on hankala selvittää, kun kyse on uudesta ihmissuhteesta. Jos suhde olisi päässyt kehittymään vaikkapa ystävyydeksi, olisi helppoa nostaa kissa pöydälle ja kysyä, että oletko suuttunut minulle jostain. Kun ollaan vasta vähän aikaa oltu tekemisissä, niin en haluaisi suin surminkaan pakottaa miestä mihinkään piinaaviin tunnekeskusteluihin. Sitten tietysti jos tulee joku oikein selvä loukkaus, niin voi kysyä että miksi, mutta sellaisesta välttelystä ja lievästä vittumaisuudesta ei oikein voi nostaa numeroa.
tapauksia on ollut useampiakin niin kyllä mäkin sitten uskon että joku mustamaalaa sua. Mietippä asia niin, että jos ite lähtisit jollekkin miehelle haukkuu jotain naista tyyliin "älä hyvän tähden vaan missään tilanteessa rupee olee ton kaveri!!!!!" niin miksi sen tekisit? No siksi tietenkin että haluisit ettei siitä toisesta naisesta tykkää joko henkilökohtasesti juuri se mies tai sitten tekisit sen siksi ettei tällä naisella olis kavereita ollenkaan. Ja miksi sä haluisit ettei sillä naisella olis kavereita? Vanha kunnon suomalainen kateus on syynä. Ilmeisesti olet sosiaalinen ja välitön tapaus ja susta pidetään joten joku on vetänyt siitä herneen nenään. Ilmeisesti mustamaalaaja on tottunut itse olemaan se kaikkein mukavin tai sitten häneltä puuttuu samallainen sosiaalinen taito kuin sulta. Jos nyt vielä kerran käy noin, niin kysäseppä ihan suoraan mieheltä että mikä häntä on alkanut vaivaa. Kerro myös aiemmista samanlaisista kokemuksista jos kehtaat ja siitä että sulla on kävässyt mielessä mustamaalaako joku sua. Voit vedota miehen reiluuteen että olis reilua kertoa sulle jos sun kaveripiirissä pyörii joku mustamaalaaja että osaat hankkiutua hänestä eroon.
Siis teidän että naiset ja ihmiset yleensä voivat olla kateellisia toisilleen, ja itsekin joskus olen, mutta en ole koskaan törmännyt siihen että se johtaisi noin röyhkeään toimintaan. Siksi en aiemmin vakavissani ajattelut tätä vaihtoehtoa.
Lisäksi tässä nykyisessä tapauksessa mustamaalaaja ei voisi olla mitenkään nainen, vaan sen pitäisi olla mies. (On niin miesvaltainen porukka, ja meidän muutamien naisten kesken ei ole kateutta eikä kyräilyä.)
En tosin todellakaan voi tajuta, miksi joku mies haluaisi mustamaalata, ja ennen kaikkea miksi joku toinen mies haluaisi sen perusteella muuttaa käsityksen minusta? Ihme touhua, jos näin on.
välisestä kateudesta puhutaan paljon ja kaikki sen tietää, mutta siitä miten mies voi olla raaka henkisesti naiselle, ei puhuta niin paljoa ja harva siitä tietää (tai en tiedä että tietääkö siitä nyt mitenkään kauheen harva mutta ei siitä ainakaan puhuta yhtä paljon kun naisten välisestä kateudesta). Ero on siinä että jos naiset mustamaalaa toisiaan niin moni osaa ajatella niin että se on taas jotain akkojen "kotkotusta" mutta kun mustamaalaaja onkin mies, niin naiset uskoo mustamaalaaja-miestä helpommin kuin naista. Lisäksi miehet pitää yhtä joten hekin uskovat helpommin miestä joka mustamaalaa kuin naista. Sillä miesten (kuten myös naisten) mustamaalaamisella ei ole sitten mitään rajoja. Mikään ei ole pyhää ja jutut on suorastaan kuvottavia jollon tulee mieleen miten jollain voi pyöriä päässään sellasia ajatuksia.
Yks mua reilusti vanhempi mies kysyi alkaisinko suhteeseen sen kanssa. Sanoin täysin selvästi kiertelemättä että en halua alkaa suhteeseen kenenkään kanssa (totuus on se että vaikka oisinkin voinut harkita suhdetta jonkun kanssa niin en ainakaan hänen kanssaan). Ton tapauksen jälkeen mulla oli yhdenillan juttu jonkun miehen kanssa niin tää vanhempi mies tuli mesoo mulle että olen pettänyt häntä. Sanoin sille että enhän mä ole häntä voinut pettää kun en suhteessa sen kanssa ole, niin se vaan riehui että "kaikki naiset on samallaisia". Sen jälkeen olen kuullut että se levittää musta niin sairaita ja törkeitä juttuja että ei voi kun ihmetellä istuuko se kotonaan niitä miettimässä vai tuleeko siltä ihan luonnostaan niin sairaita juttuja suusta. Juoruissa ei ole mitään perää. Vaikka asiasta kirjotan niin se ei silti mua haittaa lainkaan. Ne ihmiset joille se sitä paskaa suoltaa on mulle yhdentekeviä sillain että olipa ne musta mitä mieltä tahansa niin en heidän kanssa kaveerais jokatapauksessa. Ja mun tutuille tai kavereille jos se menis niitä puhumaan niin ne ei usko hetkeäkään, koska ne tietää että ne sen jutut ei yksinkertasesti voi olla totta (kun se puhuu tyyliin "näin ton akan eilen kaupungissa ja se teki sitä ja tätä ja samaan aikaan olen ollut jossain muualla kaverini seurassa joten hänen juttu ei voi pitää mitenkään paikkaansa).
Muutenkin syitä siihen miksi mies lähtee mustamaalaa naista voi olla vaikka kuinka monta. Vaikka pettymys naisiin, naisviha, tai sitten syyt joita on tuolla mun ketjussa jossa keskusteltiin ensivaikutelmasta. Syynä voi olla myös se että se mies joka sua mustamaalaa tietää (tai kokee) ettei hänellä ole mitään saumaa suhun ja sitä vituttaa se asia niin rankasti että lähtee mustamaalaa. Ja kateus ei ole sukupuolisidonnaista - mies voi olla kateellinen naiselle ja nainen miehelle.
Onpa tosi "kiva" kokemus sulla, struzi.
Hienosti osaat jättää tuon ääliön sekoilut omaan arvoonsa.
Niinhän se on, ettei toisia ihmisiä voi mitenkään kontrolloida (joku voi juuri nytkin puhua minusta tai sinusta paskaa sen minkä kerkiää ja joku ne jutut uskoo jos niin haluaa), joten pitää vain muistaa se, että itse tietää miten asiat ovat ja että yleensä totuus tulee enemmin tai myöhemmin ilmi tavalla tai toisella. Ja että hyvät ystävät eivät mene tuollaisia juttuja uskomaan.
ja mä luulen että ne ihmiset myös joille hän sitä paskaa suoltaa, ei usko niitä juttuja. Esittävät vaan mulle että "muka uskoisivat" jotta mulle tulis sellanen olo että "voi ei, nyt kaikki luulee että mä oon sellanen ja teen sitä ja tätä" :) Sen mustamaalaajan jutut nimittäin on niin törkeitä että ainoastaan ihminen joka syvästi vihaa mua tai on yksinkertaisesti typerä, uskoo niitä. Itsensä se mustamaalaaja nolaa joten antaa palaa vaan :D
Mutta tosiaan kehottaisin sua kysymään siltä mieheltä että mikä on homman nimi ja jotenkin sillain naurahdat niinkun mukamas puolivitsillä että "hitto, mustamaalaako mua joku vai mitä täällä on tekeillä".
Täytyy katsella että miten tilanne kehittyy ja jos tulee joku oikea hetki kysyä. Yritän välttää kaikenlaista ylimääräistä dramaa, kun kuitenkin ollaan porukka, ja draamoilla tuppaa olemaan koko porukkaan vaikutusta.
voi tietää mikä syynä on. Jos miehen miehuus on uhattuna koska olet niin "kinkku" mies voi keksiä päässään_ihan_mitä_tahansa_tekosyitä. Ristiriitainen käytös, vähättely, seksuallinen ylivalta, itsekehu ja kaikenlainen epäaitous mitä näitä nyt on...
ylivalta on ainakin melkeinpä varma keino saada mies "akkamaiseksi" juoruämmäksi. Ja siis tietenkin niin että mies kokee että tilanne on se että naisella on seksuaalinen ylivalta häneen.
minäkin tätä, et menet ja sanot suoraan, että miksi sinusta tuntuu, et ikäänkuin hän olisi sinulle vihainen jostakin. Luultavasti et saa vastausta, mutta ainakin saatat herättellä häntä. Ihan ihmeellisiä juoruämmin minäkin tavannut elämäni aikana. Eikä pitäisi sanoa mitään juoruämmä, ihan kauniita ja mukavia naisia, mutta sitten kun joku kateus iskee päälle, niin alkaa kamala sopan vaivaaminen. Yksikin kiersi kuin jehovan todistajat sitä rooliaan vetämässä ja myrkkyä levittämässä. Varmaan yönsäkin viettävät pohtien, että missä valossa mennä kellekin asioita esittämään. Sama juttu miehilläkin, esittävät vaan suoremmin, et paska jätkä, älä luota siihen. Yritä siinä sitten selvittää itse, että onko toinen niin paska... Vai onko molemmat ihan paskoja. Yleensä kaikki joutuvat kärsimään.
Eipä sitä tosiaan voi tietää, että mikä siellä on se perimmäinen syy. Tai tietääkö lopulta ne miehet itsekään. Sen tiedän, että itsessäni on monta asiaa, jotka voivat jotenkin ärsyttää. Olen ihan tavallisen näköinen, kropaltani hyvin naisellinen nainen. Pukeudun tilanteen mukaan tavallisesti. Usein farkkuihin ja t-paitaan tai huppariin tms. Olen hyvin ulospäinsuuntautunut, suurimman osan ajasta hyväntuulinen ja hyvää huumoria rakastava, sosiaalisissa suhteissa aloitteellinen ja mies- ja naisseurassa hyvin viihtyvä. Olen tyytyväinen itseeni ja kiinnostunut ihmisistä. Välitön.
Ehkä käytökseni vaikuttaa jotenkin sitten yli-itsevarmalta, kun en jää nurkkaan nököttämään. Ja se ärsyttää. Ehkä jotenkin "tungen" miehiselle alueelle, kun otan osaa juttuihin ja heittäytyn asioihin. Ehkä naisen kuuluu olla jotenkin passiivisempi ja vetäytyvämpi. Aktiivinen nainen siis ärsyttää.
Mutta kun kyse ei ole mistään parinmuodostushommeleista, niin en ole ajatellut että pitäisi tehdä mitään vaikutusta noihin miehiin mitenkään naisena. Että kaikki voivat olla sellaisia persoonia kuin ovat, eikä minunkaan tarvitse tukahduttaa itsessäni mitään siksi että "kelpaisin". Kun ei tässä olla mitään hyväksyntää hakemassa, miehenä tai naisena.
Eihän tämä tietysti niin iso asia ole, mutta kyllä tuo yht'äkkinen muutos pistää itsevarmemmankin naisen hieman hämmentymään. Ja miettimään, että olenko tehnyt jotain väärää. Eipä se välttämättä ikinä selviä, mutta harmi sinänsä, kun ryhmän toiminnan kannalta (ja itseni kannalta ryhmän jäsenenä) olisi hyvä ettei tuollaisia henkilökohtaisia vitutuksia näytettäisi noin avoimesti.
Tietenkin kyseiset miehet odottaneet ko. ihmissuhteelta enemmän, eli seksiä. Entä oletko itse seurustellut tuolloin ja miehet saaneet tietää siitä vasta myöhemmin, jolloin heidän kiinnostus lopahtanut?
Ei tässä sellaisesta ole kyse, minä olen varattu, miehet ovat varattuja, ja se on ollut selvää alusta lähtien. Ei ryhmästä haeta mitään seksiseuraa.