Olen 23 vuotias, mieheni 25 ja meillä on puolitoistavuotias tytär. Suhdettamme on jo pitkään hiertäny miehen työttömyys, ei vain ole löytänyt töitä ja jos totta puhutaan niin ei sillä ole ollut paljoa edes mielenkiintoa ettiä niitä, istuu vaan päivät tietokoneella pelaamassa ja minä tietenkin valitan siitä jatkuvasti, mielestäni ihan aiheesta kuitenkin.. Mies on muutenkin aina ollut tosi saamaton, aloitti kerran maalaamaan kämppäämme, vuosi on mennyt eikä vieläkään valmista ja mies siis on ollut kotona koko ajan.
Lisäksi lapsen hoito ja kodin kunnossa pito on kokonaan minun vastuulla, ennen mieskin tykkäsi olla lapsen kanssa mutta nyt ei tosiaan muuta tee kuin istuu koneella ja minä leikin lapsen kanssa sillä aikaa, kun lapsi nukkuu, minä siivoan ja teen ruokaa ja mies edelleen koneella. no, kyllä se välillä siivoaa mutta harvoin kuitenkin. Joka ikinen yö se olen minä joka herää kantamaan lasta jos se itkee, mies kääntää kylkeään ja jatkaa uniaan. aamulla olen todella väsynyt ja kysyn jos saisin hetken levätä niin että mies hoitaa lasta ja siitä nousee joka helvetin aamu hirveä sota, mies ei ymmärrä miksei hän ikinä saa nukkua, vaikka siis minä hoidan kaikki yöt
en sitten jaksanut kattoa tätä touhua enää ja lemppasin miehen pihalle, ajattelin että ansaitsen parempaa..nyt kuitenkin kaduttaa, ikävä ja tuska on valtava, mietin että teinkö nyt ihan oikein?? en haluaisi olla yksinhuoltaja, rakastan miestäni valtavasti vaikka hän on mitä on.. tuntuu etten osaa enkä halua elää ilman häntä..kaipaan koko ajan ja tiedän että hänkin kaipaa meitä..mitä teen??
Lisäksi lapsen hoito ja kodin kunnossa pito on kokonaan minun vastuulla, ennen mieskin tykkäsi olla lapsen kanssa mutta nyt ei tosiaan muuta tee kuin istuu koneella ja minä leikin lapsen kanssa sillä aikaa, kun lapsi nukkuu, minä siivoan ja teen ruokaa ja mies edelleen koneella. no, kyllä se välillä siivoaa mutta harvoin kuitenkin. Joka ikinen yö se olen minä joka herää kantamaan lasta jos se itkee, mies kääntää kylkeään ja jatkaa uniaan. aamulla olen todella väsynyt ja kysyn jos saisin hetken levätä niin että mies hoitaa lasta ja siitä nousee joka helvetin aamu hirveä sota, mies ei ymmärrä miksei hän ikinä saa nukkua, vaikka siis minä hoidan kaikki yöt
en sitten jaksanut kattoa tätä touhua enää ja lemppasin miehen pihalle, ajattelin että ansaitsen parempaa..nyt kuitenkin kaduttaa, ikävä ja tuska on valtava, mietin että teinkö nyt ihan oikein?? en haluaisi olla yksinhuoltaja, rakastan miestäni valtavasti vaikka hän on mitä on.. tuntuu etten osaa enkä halua elää ilman häntä..kaipaan koko ajan ja tiedän että hänkin kaipaa meitä..mitä teen??
Vastaukset 12
Vanhimmat
en osaa antaa, teitkö oikein. Ymmärrän tunteesi, jos joudut tekemään kaiken ja toinen vain pelaa. Mutta tuli myös mieleen onko miehen kohdalla kyse pelkästä saamattomuudesta vai onko mukana masennusta? Jälkimmäinen ei hoidu sillä, että toista kehoitetaan ottamaan niskasta kiinni itseään. Ja vaikka olisi masennusta, se ei vähennä sinun taakkaasi, oikeastaan päinvastoin.
Oletko itse työssä vai hoitovapaalla? Lapsi päivähoitoon?
Mutta mieti miehen tapaamista lapsen kannalta. Lapsella on oikeus tavata isäänsä vaikka sinä et häntä jaksaisi samasa kämpässä katsella. Mihin mies muuten muutti? Ei kait vaan vanhempiensa luo (toki sekin parempi kuin kaverien nurkat)? Miten lapsi tapaa isäänsä?
Nyt pientä aikalisää ja realistista harkintaa asiaa? Voitko puhua kenenkään kanssa? Vaikka neuvolassa.
juu kyllä luulen että se on ton työttömyyden takia myös masentunut, olen yrittänyt sanoa, että jos vaikka kävisit jossain puhumassa, edes kokeilemassa miltä se tuntuu mutta ei suostu.
Itse olen siis hoitovapaalla, jonka jälkeen olisin halunnnut mennä opiskelemaan mutta se nyt jää kun on mentävä töihin. mies saa tavata lastaan tietenkin ihan niin paljon kuin haluaa, sitä en missään nimessä halua kieltää, lapsikin rakastaa isäänsä ja kaipaa tätä, hokee koko ajan "ikkä, ikkä, ikkä" eli siis iskä.. Mieheni muutti vissiin hetkeksi kaverinsa nurkkiin, kunhan löytää oman kämpän
tuollaisen onnettoman luuserin kanssa?
ei työ ole miehen mitta, mutta kyllä miehuuteen kuuluu olennaisesti se, että tekee jotain perheene eteen. jos ei voi tai kykene käymään töissä, niin sitten pitäisi tehdä niitä kotijuttuja.
Voi kuule tehä ukolles ihan hyvää toi ulkoruokinta, jospa se pistäis vähän vipinää punttiin. Vaadi todella että etsii itselleen töitä, muuten ei ole takasin tulemista. Kyllä tolla ukollas olis nyt aika ottaa miehen rooli talossa. Jos nyt käyt lepsuilemaan, käy niin ettei mikään pyyntö tai uhkaus mene perille. Nyt vaaditaan jo kunnon herätystä!
Tämä ei välttämättä koske teitä, mutta jotkut miehet ovat varmasti jonkin verran masentuneita ja toivottomia sen jälkeen, kun on saatu lapsi ja vaimo sitten saattaa omistautua lapsen hoitoon täysin, eikä enää halua harrastaa seksiäkään miehensä kanssa. Syynä siihen ehkä vaimon oma synnytyksen jälkeinen masennus. Sellainen voi etäännyttää vaimosta ja jos siitä seuraa masennustakin, niin eipä sitä jaksa maalatakaan tai etsiä työpaikkaa, kun ei sillä ole niin merkitystä...
Ei välttämättä teillä, mutta ehkä joku tapaus on näinkin...
no ei meillä ainakaan, itse olen synnytyksen jälkeen voinut hyvin, ei mitään masennusta ole mulla ollut ja seksihalutkin pysyneet ihan normaalina synnytyksestä toipumisen jälkeen, ainoa vaan että tottakai lapsi vähän rajoittaa noita yhteisiä hetkiä..
ja -mies- : tein lapsen tollasen "luuserin" kanssa koska meillä meni silloin hyvin ja miehellä oli silloin vakituinen työ, joutui työttömäksi lapsen ollessa 4kk.. Olisi vissiin pitänyt käydä ennustajalla jotta oisin saanut tietää että näin käy.. ;) kyllä -mies- olet melko ajattelematon, noh, tyypillinen mies todellakin! :))))
todellakin on arki nyt tullut kuvioihin ja se taisi tulla yllätyksenä sinulle mutta etenkin miehellesi jos ei hän ymmärrä että jotain tarttis tehdä.
Teitkö oikein? Kai sinä harkitsit asian kaikkien teidän kolmen kantilta ja teit aikuisen kypsän päätöksen jonka takana seisot vai teitkö? Anteeksi nyt vain mutta kuulostaa ettet sinäkään oikein osaa ottaa vastuuta tekemistäsi päätöksistä...
Kyllä teit oikein. Muista ajatella itseäsi! Millaisen parisuhteen SINÄ elämääsi haluat? Tuskin sellaista kuin teillä oli. Ero tuottaa aina tuskaa vaikka olisikin varma päätöksestään ja valmis eroamaan. Kestä vielä. Tuskin haluat takaisin samaan jamaan kuin missä olitte. Parempi repäistä ero nyt, kuin viiden vuoden päästä kun itse olet katkeroitunut ja kaiken energiasi kuluttanut. Usko itseesi ja suo itsellesi täydellinen tulevaisuus! :)
Haluatko miehen vai kodinhoitajan?
Teit oikein. Kyllä miehen pitää kantaa vastuunsa yhteisessä arjessa.
Jossittelu on normaalia ja kuuluu eroon. Ole itsellesi lempeä.
Miehen voi olla HYVIN vaikea puhua mahdollisista mt-ongelmista. Jos sellasia oli, niin luulisi niiden nyt eron jälkeen pahenevan (ei se tietenkään olisi sinun syysi). Jos päätät vielä katsoa suhdettanne uudelleen, niin juttele ja kysele hienovarasesti ja ymmärtävällä asenteella onko tälläisiä seikkoja mahdollisesti taustalla. Jotkut eivät välttämättä siinäkään vaiheessa suostu "luopumaan" miehisestä kuvastaan ja kertomaan niistä kumppanille avoimesti.
Tämä ap haluaa vain keskustelua aiheesta.
Kaksi päivää aikaisemmin on ollut kirjoitus, että pitäisikö jättää.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9277076
ja nyt kaksi päivää myöhemmin on jo jättänyt? miten? kuka on muuttanut pois ja mihin?
Hänen mielestään mies on kelvollinen vain silloin, jos käy työssä ja tuo rahaa perheelleen.
Nainen oli ajatellut, että KUN MIES KÄY TÖISSÄ, nainen on vielä vuoden kotona ja sitten menee opistekelemaan. Aika huonosti he ovat voineet suunnitella perheen menoja yhdessä.
Epäilin jo ensimmäisen ketjun perusteella, että mies on masentunut, kun nainen häpeää hänen työttömyyttään ja sitä, että he elävät sosiaalihuollon tuilla.
Nyt nainen hakee täältä vielä tukea ajatuksilleen, että mies on täysi luuseri. Ihmettelen naisen itsekeskeisyyttä ja rahan ahneutta, jossa jalkoihin jää oma lapsikin.
Nainen halusi olla kotona lapsen kanssa, mutta jos jää yh:ksi, menee töihin ja pieni lapsi hoitoon, vain jotta perhe saisi enemmän rahaa. Nainen ei kuitenkaan suostuisi siihen, että hän menisi töihin ja mies hoitaisi kotona yhteistä lasta.
Ps. vanhempainvapaa on tarkoitettu molempien vanhempien käytettäväksi :)