Monelleko meistä on lapsena tai nuorena kerrottu, että jossain vaiheessa elämääsi tapaat sen oikean ja perustat perheen jne..? Kunhan vain elät elämääsi...
Moni poika varttuessaan huomaa, että kyseinen sanonta on täyttä soopaa, kun ikä lähenee kolmeakymmentä tai neljääkymmentä. Missä se luvattu misukka oikein odottelee? Eikö normaali eläminen tuokaan häntä eteen. Toki sama asia vaivaa monia tyttöjäkin...
Jos joskus saatte lapsia, älkää huijatko heitä. Yhä useamman kohdalla "normaali" eläiminen ei tuo eteen sitä oikeaa. Se vaatii asiaan paneutumista ja erikoisratkaisuja. Yrittäkää jossain määrin kouluttaa varsinkin poikianne ja patistaa heitä tutustumaan vastakkaiseen sukupuoleen, toimimaan baareissa oikealla tavalla, pääsemään poikuudestaan jne, jottei heistä vain pääsisi tulemaan at-miehiä.
Moni poika varttuessaan huomaa, että kyseinen sanonta on täyttä soopaa, kun ikä lähenee kolmeakymmentä tai neljääkymmentä. Missä se luvattu misukka oikein odottelee? Eikö normaali eläminen tuokaan häntä eteen. Toki sama asia vaivaa monia tyttöjäkin...
Jos joskus saatte lapsia, älkää huijatko heitä. Yhä useamman kohdalla "normaali" eläiminen ei tuo eteen sitä oikeaa. Se vaatii asiaan paneutumista ja erikoisratkaisuja. Yrittäkää jossain määrin kouluttaa varsinkin poikianne ja patistaa heitä tutustumaan vastakkaiseen sukupuoleen, toimimaan baareissa oikealla tavalla, pääsemään poikuudestaan jne, jottei heistä vain pääsisi tulemaan at-miehiä.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Tämän voisi ehkä pelkistää niin, että lapselle kannattaa todellakin kertoa, että mitään ei tapahdu, ellei itse laita tapahtumaan. Vain aika hyvännäköiset naiset voivat jossain määrin olettaa, että joku ihana mies tulee ja tuo kiihkeää intohimoa tullessaan.
Ei tarvitse olla edes hyvännäköinen nainen saadakseen miehen helposti. Perusnättiys riittää. Kokemusta on.
Juuuu.. hyvännäköinen nainen tosiaan saa silloin tällöin ehdotuksia ihan kirjeinä kotiin tai tekstiviesteinä. Toinen tarina sitten on, millaisia miekkosia on ehdotusten takana ja sattuuko nainen innostumaan heistä. Pelkkä ehdotusten satelu ei merkitse rakkautta tai edes intohimoa!
Lasten kuuluukin kuulla satuja. - Joskus niillä on surullinen loppu ja ne ovat jopa järkyttäviä (vrt. Grimmin alkuperäiset sadut), mutta useimmiten niissä eletään onnellisina elämän loppuun asti.
Parisuhdepuheet otetaan esille vasta murkkuikäisten nuorten kanssa, eikä silloinkaan ole kiire.
Minusta Suomessa ei lapsia todellakaan pitäisi kannustaa pääsemään eroon poikuudestaan /neitsyydestään kovin aikaisessa vaiheessa.
Olethan sinä oikeassa. Liian varhaisessa vaiheessa ei tarvitse ottaa asiaa puheeksi. Kunhan se poikuus ei jää päälle vuosikymmeniksi.
Siinä vaiheessa, kun paljastaa nuorelle, että joulupukkia ei oikeasti ole, voi myös vihjaista, että se oikea ei välttämättä kävele vastaan "normaalissa elämässä".
Nyt puhut kyllä asiaa. Itse kuulun noihin onnettomiin joille tuollaista soopaa syötettiin pienenä ja vielä murrosikäisenäkin. Se on väärin lasta kohtaan ja seuraukset voivat olla todellakin turmiolliset, etenkin poikalapsille, tarkennan kohta.
Minuun tämä paskapuhe upposi, uskoin että kyllä joskus sitten vastaan kävelee joku aivan vastustamattoman ihana nainen. Mutta, mutta... aika meni eteenpäin ja ennen kuin huomasinkaan olin jo 20v, ja kokematon naisasioissa. Muistan silloin joskus jo lukioikäisenä miettineeni että mistä johtuu että olen yhä kokematon? Kaikillehan on varmasti joku, eikö vaan? Ajattelin jopa jossain vaiheessa että vikaa on varmasti minussa itsessä, olen varmasti ruma tai tyhmä tai jollain tapaa iljettävä. Harva vielä lukioikäisenä elämänkumppaniaan tapaa, myönnän sen, mutta jos on TÄYSIN kokematon? Missä vika?
Onneksi sain kaksikymppisenä sitten kiinni langasta ja äkkäsin, että yksikään mukava ja nätti nainen ei tule luokseni itsestään tai edes sattumalta. Jos mies ei ole aloitteellinen hän jää varmasti yksin. Kuinka ollakaan, kun rupesin tosissaan ottamaan kontaktia naisiin, menin esim. baareissa juttelemaan, olin hämmästynyt miten helppoa se olikin. Vain aniharvoin sain pakkeja tai nyrpeitä naamoja vastaukseksi. Yliopistolla aloitettuani opiskelut sain paljon naispuolisia kavereita ja sitä kautta itse asiassa tapasin ex-tyttöystäväni. Juju on yksinkertaisesti siinä että pitää olla aloitteellinen, itsevarma ja sosiaalinen (ei onnistu kaikilta, mutta on opittavissa) mutta ei kuitenkaan lipevä tai ylimielinen. Ikuinen klisee renttujen suosiosta ei tosielämässä pidä paikkansa. Jos taas ongelma on se että on aivan järkyttävän ruma, niin... noh... tough luck.
Otan vielä kantaa aluperäiseen aiheeseen, että omalla kohdallani vastaavat "Kaikille on olemassa se oikea" tai "Jossain vaiheessa huomaamattasi tapaat sen oikean" -paskapuheet olivat haitallisia. Jos olisin jatkanut uskomista noihin iltasatuihin, saattaisin tänä päivänä, 26-vuotiaana olla katkera erakoitunut peräkammarin luuseripoika. Pahimmassa tapauksessa olisin osa tämän palstan AT-miehiä. On julmaa uskotella lapsille moista happy-go-lucky -paskaa, siihen uskominen on vahingollista ja pahimmillaan voi johtaa syrjääntymiseen kun ei ikinä sitä luvattua "neiti oikeaa" ikinä tapaa.
Kuinkahan moni ATM on ATM sen takia, että on kävellyt tähän miinaan? Jos joku ATM olisi hyvissä ajoin tarttunut reippaasti toimeen, hän voisi elää onnellisena parisuhteessa tälläkin hetkellä eikä olisi katkeroitunut masennuslääkkeiden syöjä. Toki naisia ei kaikille miehille riittäisi kuitenkaan, mutta kyllä se parisuhde on useimmilla omissa käsissä eikä kohtalon huomassa.
sitten koskaan saanut käyttämätöntä naista vai YMT:n jämiä?
Valitettavasti kuuluin itse noihin sinisilmäisiin ja hukkasin etsikkoaikani täydellisesti. Kyllähän tytöt silloin lähtivät diskossa tanssimaan ja pussailivatkin, mutta en tajunnut tarttua tilaisuuksiin, kun kuvittelin naiivisti, että tosi rakkaus kävelee vastaan ihan muualla. En ole tähän päivään mennessä koskaan seurustellut kunnolla ja suren sitä.
Tarkoitatko käyttämättömällä naisella neitsyttä? No, yhdenillan baarituttavuuksilta en rupea tenttaamaan partnereiden lukumäärästä jo kahdesta syystä:
A) Hän voi sanoa mitä vain, ja se on vain pakko uskoa. Onko mulla muka jotain todisteita että nainen ei puhu totta? Siinä mielessä jo turhaa kysyä.
B) Minua ei kiinnosta. Se onko neitsyt vai 15 kertaa elämänsä aikana seksiä harrastanut ei mielestäni tee kenestäkään "jämää". Toisekseen, mikä viittaa siihen että "käytetty" nainen olisi aina poikkeuksetta YTM:n "jämä"?
Mutta jos välttämättä haluat tietää, niin exä oli neitsyt ennen kuin yhdessä menetimme poikuuden ja neitsyyden.
Ylipäänsä en ymmärrä tätä käytetty nainen juttua. Yritätkö sanoa että ATM:yydestä pääsee eroon vain viemällä jonkun naisen neitsyyden? Kuulostaa mielestäni melko typerältä, mutta ei se minua haittaa jos joku haluaa mut luokitella ATM:ksi. Jos tapaa mukavan naisen niin onko sillä oikeasti mitään väliä onko neitsyt vai ei?
Voihan se olla toisinkin päin, itse tyttönä sain kotona kuulla, miten tyhmä ja ruma olen, enkä ikinä tulisi pääsemään naimisiin. Noh kyllähän se äiti tiesi mistä puhui! Nyt yli nelikymppisenä naimattomana mennään edelleen..
Mutta ei niin pahaa jottei jotain hyvääkin, nyt olen pitkällisen irtioton (vanhemmistani) jälkeen saanut pikku hiljaa rakennettua itsetuntoani ja olen jopa onnistunut luomaan hyviä miessuhteita, naimisiin menosta en tiedä edelleenkään, mutta kas kun en ole muutenkaan sitä rinkulaa sormessa koskaan oppinut arvostamaan, niin ei sillä minulle edelleenkään ole mitään arvoa.
naisille kyllä tule tällaisia psykologisia/kulttuurisia AT-tapauksia jotka syrjäytyvät näistä syistä parisuhde/seksi-markkinoilta, ja syrjäytyvät nimenomaan lopullisesti tai loppuiäkseen.
Nainen kun saa itsensä vaan vähänkin säällisen näköiseksi niin kyllä häntä aina naisia käsittelemään tottuneet miehet alkavat piirittää. Se voi olla että kokematon nainen on jollekkin tottuneelle panomiehelle pettymys, mutta siitä se lähtee ne kokemuksetkin sitten karttumaan. Eikä tässä siis naisen tarvitse olla mitenkään itsevarman oloinen eikä yhtään aloitetia tehdä, eikä tuntea trendien mukaisia perittelurituaaleja.
onko tää nyt uusi juttu mistä haetaan syytä ja syyllisiä ATMyydelle? voi jösses. kai sitä nyt normaalit ihmiset tajuavat ennen 30 ikävuotta ettei nuo puheet ole mitään lupauksia. luulisi että ihmiset myös tajuavat että elämässä pitää tavoitella asioita, harva juttu putoaa noin vaan nenän eteen poimittavaksi. onko nää ATMät nyt sitten niin yksinkertaisia vai vain saamattomia vai miksi he eivät muka tajua tällaisia asioita?
joo, näen sieluni silmin kun ATM menee äidille ja isille nyyhkimään että "te lupasitte että mä tapaan sen oikean, valehtelijat, pilasitte mun elämän...!" ja sukulaislapsille varmaankin selitetään jotain kyynistä masentavaa soopaa.
Varmaan ne vanhemmat ovat ihan hyväntahtoisuuttaan silloin leperrelleet lapselleen sellaisia... Ehkä edelliset sukupolvet ovat kohdanneet kumppanin noin vaivihkaa elämän kuluessa. Ja ne, jotka eivät ole kohdanneet, eivät tietenkään satua ole lapsilleen kertoneet, koska lapsia eivät ole saaneet.
Älkää kuitenkaan kertoko kovin huolettomasti satuja omille lapsillenne, vaan ainakin lapsen ollessa murrosikäinen yrittäkää ohjeistaa häntä tutustumaan vastakkaiseen sukupuoleen jne, jos eivät jo ole sitä hoksanneet tehdä.
" kai sitä nyt normaalit ihmiset tajuavat ennen 30 ikävuotta ettei nuo puheet ole mitään lupauksia. luulisi että ihmiset myös tajuavat että elämässä pitää tavoitella asioita, harva juttu putoaa noin vaan nenän eteen poimittavaksi. onko nää ATMät nyt sitten niin yksinkertaisia vai vain saamattomia vai miksi he eivät muka tajua tällaisia asioita?"
No tässäkin juuri näkyy hyvin tuo parisiuhde/seksi-piireissä pyörivien suuri halu teilata kelvottomiksi typeryksiksi ja loosereiksi ne miehet jotka näistä piireistäå syrjäytyneet ovat.
Kyllä nämä syrjäytyneet miehet varmasti asian aika paljon huomaavatkin, mutta se ATM:yys pamahtaa päälle salakavalasti siten kun ei ole naisien kanssa tekemisissä ja ne muut miehet ovat ja antavat käytöksellään miehen mallia heille. Se alkaa slakavalsti jäädä päälle jo 20 vuotiaana kuitenkin, jolloin jo kaikilla vähänkin säällisen nnäköisillä naisilla alkaa olla parisuhde/seksi- kokemusta ja monilla silloin jo hivinkin paljon. Se on selvä että näin mennen ollaan jo aika pahasti syrjäydytty ATM-mieheksi 25 vuotiaana ja ajan kuluessa kierre sen kuin pahenee. Sellaisesta kierteestä on vaikea päästä irti, sillä siitä tilasta irtiottautumista estää niin miesten kanssa parittelavien naisten kuin heidän miehiensäkin asenteet ja suhtautuminen tällaisia miehiä kohtaan jotka eivät hallitse trendien mukaisia parittelukuvioita.
Sitten vähän vanhempanakin mutta ei vielä mummoina naiset pitävät aivan katastrofaalisina tapauksina sellaisia miehiä joilla ei ole paljon parisuhde/seksi-kokemusta, ja jotka miehet siis ovat eläneet ilman naisseuraa. Eikä siinä silloin enää auta edes hyvä ulkonäkö tai varallisuuskaan paitsi ehkä silloin jos mies on näitä molempia, mikä kuitenkin on harvinaista varsinkin ATM-tyypin miehillä.
No voihan sitä sitten joskus jos vanhaksi elää(varsinkin jos on vielä varallisuuttakin karttunut ja ja ehkä vielä hyvän näköinenki) alkaa leikkiä naistenmiestä vanhojen mummojen kanssa joita totisesti riittää kun naisasioissa menestyneet miehet heitä vaihtavat nuorempiin ja perustavat uusperheitään. Mutta ei siinä sitten ainakaan enää mitään perhettä perusteta ja lapsia hankita sellaisten tätien kanssa.
jäi vielä pois se varsinainen mielipiteeni.
Minä katson tämän asian olevan niin että jos kulttuurissamme naisten olisi yhtä vaikea saada miesseuraa kuin mitä miesten on saada naisseuraa niin tällaisia parisuhde/seksi-markkinoilta syrjäytyneitä miehiä olisi silloin vähemmän.
Kun sanoin että elämässä pitää tavoitella asioita, niin tarkoitin kaikkia asioita, en pelkästään kumppania. Kyllä sen nyt luulisi olevan kaikille itsestäänselvää. Jos haluat jotain; tietyn duunin (tai duunin yleensäkin), asua tietyssä paikassa, matkustella, harrastaa tiettyjä juttuja; ihan mitä vaan, niin niitä asioita pitää tavoitella. On se aika kummallista jos elää päälle kakskymppiseks olettaen että asiat vaan tapahtuu niitä miettimällä.
Kyllä mulla ainakin menee vähän yli hilseen jos joku aikuisena ruikuttaa siitä että lapsena hänelle luvattiin että hän löytää sen oikean. Että se on vahingollista, jopa että jos niin ei olisi sanottu niin asiat olisi toisin.
"Minä katson tämän asian olevan niin että jos kulttuurissamme naisten olisi yhtä vaikea saada miesseuraa kuin mitä miesten on saada naisseuraa niin tällaisia parisuhde/seksi-markkinoilta syrjäytyneitä miehiä olisi silloin vähemmän. "
Niin, ehkä niin olisi. Minä katson että jos maailma ei olisi kapitalistinen tai vaikka vain media ei olisi niin sairas, niin kaikki ihmiset olisivat onnellisempia. Eli siis jos ihminen ei olisi sisimmältään niin ahne ja itsekäs, maailma olisi parempi paikka kaikille.
kun siellä vertauksena käyttämässäsi duunissakin sentään on inhimillisemmät käytännöt kuin seuranhakukulttuurissa. Ensinnäkin duunit yleensä ilmoitetaan tarjolle, eli toisin kuin naista lähestyessäsi et joudu arvailemaan, onko paikka vapaa vai ei (vapaatkin naiset pitävät yleensä kynttiläänsä vakan alla), sua jopa oikein houkutellaan hakemaan sitä erinäisin kehuin ja lupauksin. Vastaanotto on ystävällinen, sinusta ollaan kiinnostuneita ja saatat saada esim. kahvia ja pullaa. Ja jos tulee ns. pakit, niin sekin koetetaan hoitaa tyylikkäästi eikä painuv....-asenteella.
" Kyllä mulla ainakin menee vähän yli hilseen jos joku aikuisena ruikuttaa siitä että lapsena hänelle luvattiin että hän löytää sen oikean. Että se on vahingollista, jopa että jos niin ei olisi sanottu niin asiat olisi toisin. "
No minun ei kyllä mene yli hilseen mutta tulkitsen tuosta tuon käyttämäsi sanan 'ruikuttaa' kertaovan paljon itsestäsi ja myös siitä että haluat mahdollismman halventavasti minuunkin suhtautua.
Siis minulla kyllä on ollut naisiakin parikymppiseksi asti ja jotain vähän sen jälkeenkin. Se vaan että minä en todellakaan ole käyttänyt tuilaisuuksian hyväkseni ollenkaan, kun en tajunnut miten se minunkin kohdallani kuitenkin olisi ollut tärkeää juuri silloin nuorena kun ne hommat varsinaisesti ajankohtaisia olivat. Ei tämä nyt kertakaikkian ole mitään sen kummempaa ruikutusta kuin asioiden kertomista sellaisena kuin mitä oman elämänkokemuksensa pohjalta voi tehdä.
Kyllähän minä nyt junmaliste saisin naisia vieläkin ihan jonoksi asti jos sellaisia haluaisin, se vaan että mitä minä enää teen jollain viisikymppisillä naisilla joiden kanssa minulla ei ole juuri mitää yhteistä ja joihin ei enää naisenakaan voi ihastua, ja jotka eivät lapsiakaan enää voi saada. Tämä saman linjan meiniki on ollut päällä jo kolmikymppisestä, se vaan että nykyään se on sitten revähtänyt tämä juttu jo ihan karseisiin mittoihin. Ja juurikin myös tästä syystä olen jostain 35 vuotiaasta pitkälle luopunutkin koko ajatukseta, että koskaan ketään voisin löytää ketään säällisen olista naista, enkä siksi ole sellaista enää sitten vähääkään edes yrittänyt.
Itse asiassa yksi ihan hyvän näköinen nuori nainenenkin tarjoutui seuraani tässä muutama päivä sitten(mitä ei minulle kyllä todellakaan usein tapahdu). Hän oli tulossa baarista, minä paljon kauempaa. Se vaan että vaikka minä tykkään keskustella joidenkin parikymppisten naisten kanssa joista jotkut harvat ovat tosimukavia ja hämmästyttävän paljon tiettyjä ihmissuhdeasioita ymmärtäviä, niin en minä voi ajatella naisseurakseni naista jonka ikä alkaa numerolla kaksi ja hädin tuskin vielä numerolla 3 alkavan ikäistäkään.
Minulle esim. jotkut Thaimaan naiset olisivat liian pieniäkin, ja kokisin sellaisen myös vähän hyväksikäyttämisenäkin, niin että en sellaisiinkaan ole koskaan ruvennut.
Minun naiseni pitäisi olla joka suhteessa korviaan myöten ihastunut minuun(eihän hän muuten voisi olla edes hyvän näköinen), ja minunkin ainakin jotenkin olisi pystyttävä ihastumaan häneen myös naisenakin. No sen sentään luulisi olevan helppoa ymmärtää, että näiden tällaisien asioiden toteutuminen käy sitä harvinaisemmaksi mahdollisuudeksi mitä vanhemmaksi tulee.
" Niin, ehkä niin olisi. Minä katson että jos maailma ei olisi kapitalistinen tai vaikka vain media ei olisi niin sairas, niin kaikki ihmiset olisivat onnellisempia. Eli siis jos ihminen ei olisi sisimmältään niin ahne ja itsekäs, maailma olisi parempi paikka kaikille."
Niin se olisi varmaan parempi paikka ainakin niille vähemmän ahneille ja agressiivisesti itselleen kaikkea kahmimaan pyrkiviä.
ATM:ien viha näyttää kohdistuvan sitä tosiasiaa kohtaan ettei luonnonilmiöitä ja tuuria voi lunastaa itselleen teoilla tai ajatuksilla kuten vaikka estää sadetta tulemasta tai soluja kuolemasta.
Kuitenkin normaalisti luonto ajaa tikan puuhun ja ajatus siitä että vanhempien pitäisi kädestä pitäen näyttää miten seurustellaan tai jopa muutakin tuntuu aika huvittavalta.
Normaalisti kuitenkin sitä seuraa eteen tulee mutta se ei tarkoita että se tulisi ihan itsestään. Se on vain toisten ihmisten biologian ja oman biologian myötävaikutusta joka kehittyy ajan kanssa suurella todennäköisyydellä. Lapsella ei sellaisesta vielä ole ymmärrystä mutta aikuisena sitten tajuaa mitä se tarkoittaa ja osaa myös toimia sen mukaisesti. Mikään ei toki ole 100% varmaa kuten reikiä voi tulla vaikka harjaisi hampaita kuten vanhemmat opettivat tekemään mutta se auttaa silti.
Niin moni jostakin kumman syystä vaalittu myytti kuitenkin lähettää juuri sellaisia signaaleja, että ATM:ksi ajautuminen on yllättävän helppoa, jos nuori poika on sinisilmäinen ja uskoo, että "oikein" tekemällä seuraa hyvää elämässä. Kun tosiasiassa pitäisi kapinoida ja toimia juuri päin vastoin kuin opetetaan, jotta tyttöihin/naiseuteen/seksuaalisuuteen tutustuminen sujuisi hänen etunsa mukaisella tavalla. Esim.
älä usko:
- käyttäydy kohteliaasti ja herrasmiesmäisesti, niin tytöt tykkäävät
- älä juo, käyttäydy aggressiivisesti tai koeta olla kovempi kaveri kuin olet
- ole oma itsesi, älä välitä mitään muiden mielipiteistä
- seurustelu, eroottiset kokemukset jne ja rakkaus kuuluvat yhteen, ja niiden tulee alkaa viimeksi mainitusta
- etenemisessä ei pidä olla liian aloitteellinen vaan odottaa sitä, että toinen on selvästi valmis ja halukas siihen
- sinun tulee ehdottomasti kunnioittaa toisen koskemattomuutta ja ymmärtää että ei on aina ei
- tytöt ja pojat ovat ja haluavat olla kaikissa asioissa tasa-arvoisia eikä kumpikaan määrää missään asiassa
- sisin on tärkeintä, ulkokuorella ei ole väliä
- ennemmin tai myöhemmin tulet kohtaamaan rakkautesi ja luultavasti kun sitä vähiten odotat, tunnistat sen kyllä sitten sillä hänkään ei voi olla ohittamatta sinua
Lapsena ja varhaisteininä kyllä tuollaiset väitteet saattavat upota aika laillakin. Miksi näitä juttuja sitten levitellään? Kuka hyötyy? Vanhemmat hyötyvät lyhyellä aikavälillä, kun olet kiltimpi etkä joudu hankaluuksiin. Äiti saattaa myös oikeasti uskoa näihin, mutta todennäköisesti hän ei ajattele koko asiaa kovin syvällisesti. Naispuolisilla kavereilla on helpommat oltavat, kun käyttäydyt kohteliaasti ja pidät näppisi irti heistä. Toiset pojat hyötyvät, kun heillä on vähemmän kilpailua tytöistä. Toisaalta toisilta pojilta on kaikkein todennäköisintä kuulla erilaisia mielipiteitä.
Toisin sanoen, muut pääsevät helpommalla, ja tavallaan hallitsevat sinua. Jossain vaiheessa näiden läpi kyllä alkaa näkemään, jos on sosiaalisempi ihminen ja näkee miten asiat toimivat oikeassa elämässä.
"Lapsena ja varhaisteininä kyllä tuollaiset väitteet saattavat upota aika laillakin."
Ja kun näin on käynyt, niin sitä kokemusta ja itseluottamusta tyttöasioissa ei kerry. Pitää tuntea peli, jotta osaa pelata sitä. Jo nuoresta tyttöjä pyörittäneillä on valtava osaamisetu jo nuoruusiän iskemismarkkinoilla. On kuin laitettaisiin apupyörät fillaristaan ensi kertaa irti saava lapsi ja jo ilman käsiä sujuvasti ajava kloppi kisailemaan siitä, kumpi ajaa nopeammin korttelin ympäri. Joka osaa, kerää voitot eli tytöt, ja kierre syvenee ja osaamiserot vain kasvavat. Vaikkei aikuisuuden iän puolesta saavuttanut nuori mies enää sokeasti uskoisikaan ainakaan kaikkiin mainittuihin oppeihin, vahinko on tässä mielessä jo tapahtunut ja altavastaajan asema selvä. Myös syvään iskostuneista toimintatavoista pois oppiminen on vaikeaa.
Ihmeellistä tämä puhe että pitäisi osata pelit ja olla aktiivisena joillain "iskemismarkkinoilla" ja ties millä muilla markkinoilla ja pyörittää naisia tai miehiä ja viedä voitot. Kyllä ihmetyttää se kokemattomien miesten näkemys siitää miten asiat elämässä toimivat. Ihan kuin heidän koko käsitys miesten ja naisten välisestä kanssakäymisestä perustuisi ainoastaan sellaisten lihatiskiyökerhojen maailmaan. Ihan kuin muuta ei oliskaan.
Jos minä nyt sanon että olen 28v nainen ja pari vakavaa suhdetta takana, pari yhdenillanjuttua, niin tarkoittaako se että elän joillain iskemismarkkinoilla ja pelailen pelejä ja nämä ihmissuhteet on jotain voittoja?
Oman kokemukseni mukaan suurin osa ihmisistä ei ole mitään pelien pelaajia, vaan ihan tavallisia ihmisiä. Ihmisiä jotka tutustuvat toisiinsa ihan tavallisesti (mikään pelikäyttäytymisosaaminen ei ole pakollista), luovat erilaisia suhteita toisiinsa, haaveilevat monenmoisista asioista, suhtautuvat toisiinsa nimenomaan ihmisyksilöinä eikä jonain pelinappuloina ja voittoina.
Suurin osa ihmisistä, sekä miehistä että naisista, haaveilee siitä että löytää kumppanin ja perustaa perheen. Ei silloin ole kyse jostain pelien pelaamisesta, vaan oman elämän rakentamisesta.
Ja noista asioista tuolla listalla voisin vielä huomauttaa, että ei ne mitään soopaa ole. Ei kukaan nainen oikeasti tykkää siitä että heitä kohtelee sikamaisesti ja on aggressiivinen, eikä kunnioita heidän mielipiteitä. Taidat olla vielä aika nuori (ja elää nyt sitä kapina-aikaasi) jos sanot että oikein tekemisestä ei seuraa hyvää elämässä. Mietippä jos kaikki ihmiset olisivat täysin kusipäitä toisilleen, millainen maailma silloin olisi? Mieti, että jos sulla olisi lapsi, niin haluaisiko että siitä kasvaisi kusipää vai hyvä ihminen?
Ja voin vielä lisätä, että kun muistelen näitä kovispoikia kouluajoilta, niin kyllä ne urpoimmat (=tyttöjä kohtaan sikamaisia) olivat ilman naisseuraa. Kyllä monet niistä ei-urpoista koviksista, jotka ujoimpien poikien silmissä olivat huonosti käyttäytyviä ja ilkeitä, olivatkin tyttöystävilleen aikamoisia herrasmiehiä ja pehmoja.
Eivät ne pahimmat urpot saaneet kovin hyvin tyttöjä, mutta eivät totisesti hiljaiset ja kiltitkään. Siis nimen omaan ne pojat menestyivät, joilla oli pelisilmää, jos oikein muistan.
Nainen ei ehkä tajua, että miehen näkökulmasta naisen etsiminen näyttäytyy nimen omaan pelinä. Ehkä mies ajattelee asiat kaavamaisemmin kuin nainen, mutta koska monelle tavalliselle miehelle naisen saaminen on varsin kovan työn takana, alkaa se vähäinenkin menestys tuntua voittona.
Naisen ei tarvitse nähdä näissä asioissa niin isoa vaivaa, koska miehen tehtävänä on tehdä aloitteet ja kokea pakkien saamisen tympeys. Miehen täytyy tässä pelissä kyetä voittamaan muut urokset.
"Mieti, että jos sulla olisi lapsi, niin haluaisiko että siitä kasvaisi kusipää vai hyvä ihminen?"
Jos mulla olisi poika, niin haluaisin, että siitä kasvaisi mies, joka saa naista kun haluaa, mm. äitinsä tapaisen tyttäresi yhden illan hoidokseen. Kovaksi on poika keitettävä, ainakin päältä. Samaa mieltä.
Tässä on nyt ehkä sellainen ongelma, että naiset käsittävät tuon listan asiat vähän eri lailla kuin miehet. Jos valmiiksi kiltille pojalle sanotaan, että käyttäydy herrasmiesmäisesti, niin se käyttäytyy aivan liian herrasmiesmäisesti. Samoin jos sanotaan, että ole oma itsesi, niin se jatkaa nörtteilyä, ja pitää pullonpohjalasit päässä. Ja totta kai kannattaa olla melkoisen aloitteellinen, kunhan pitää näppinsä erossa erogeenisilta alueilta ennen kuin naisen kanssa ollaan jo pidemmällä muutenkin.
Tietynlainen peli pari- ja seksisuhteet onkin. Pitää tuntea sosiaaliset käyttäytymissäännöt, jotka siinä pelissä toimivat. Naiset ja tytöt testaavat usein miehiä, ja silloin pitää tietää minkälaista asennetta haetaan. Ei nämä ole enää mitään kokemattomien miesten näkemyksiä.
Sulle naisena mies taitaa yleensä tulla vain jostain ja asiat vain tapahtuvat. jos nuorelle pojalle sanotaan että ei tarvitse olla aktiivinen tms., se tajuaa sen väärin ja jää "ujoksi pojaksi".
"Kyllä monet niistä ei-urpoista koviksista, jotka ujoimpien poikien silmissä olivat huonosti käyttäytyviä ja ilkeitä, olivatkin tyttöystävilleen aikamoisia herrasmiehiä ja pehmoja."
Niin. Tämä kertoo, että ymmärrät itsekin mistä on kysymys.
Lapsille pitäisi lukea sellainen satu, missä uljas prinssi pelastaa prinsessan, päätyy palkinnoksi kaveripojaksi, ja saa katsella vierestä kun joku aivoton retku pumppaa pelastettua prinsessaa.
olisi hyvä kertoa pojille juurikin joku tämän kaltainen satu. Näinhän nämä asiat todellakin menevät elävässä elämässä. Minä voin sanoa tämän asian nimenoman aika pitkään kokemukseen ja omiin havaintoihini perustaen, eikä minulla ole mitään syytä olla enää kenenkään puolesta tai ketään vastaan. Nussikoot ihmiset mitä nussivat tai olkoot nussimatta, mutta näin nämä asiat kyllä menevät että ei niitä prinsejä todelalkaan palkita vaan huonosti niiden vaan pakkaa käymään vaikka olisivat vielä komeitakin.
meillä tuollaista kotona opetettu. Kuten ei opetettu sitäkään, että rahaa tulee pankkiin ihan itsestään.
Kyllä kotona kasvatettiin ahkeraksi ja yritteliääksi.
Ja kumppani on löytynyt yrittelijäisyyden tuloksena?
Yksikään ei ole tullut kotoa hakemaan.