Olen elämäni aikana seurustellut vakavissa suhteissa jo mielestäni ihan tarpeeksi siihen nähden että voisin vihdoinkin löytää sen unelmieni miehen.
Minuun kaiketi pätee sanonta, miksi naiset aina rakastuvat renttuihin.
Ensimmäinen suhteeni 15 vuoden vanhana kesti 3 vuotta, elin narsistin tallottavana koko tuon ajan kunnes ystäväni repivät minut irti.
Toinen suhteeni kesti 2,5 vuotta kunnes havaitsin komerossa oudosti liikkuvan laudan jonka takaa paljastui valtava kokoelma kirjeitä alastonkuvien kera hänen exältään koko seurustelumme ajalta.
Kolmas suhteeni oli todella ihana, kunnes tajusin 9 kuukauden jälkeen että ilmankos jätkä on varaton kun pelaa kaikki päivät rahansa nettipokeriin, tyhjensi jopa minun tilini.. ("Mulla ei todellakaan ole mitään ongelmaa, ihan turha kuvitellakaan että menen hoitoon" se oli siinä sekin
Neljäs suhteeni joka kesti vain puoli vuotta kosahti siihen että mies lähti riehumaan aseen kanssa kännipäissään.
Viidennessä suhteessa mies hakkasi minut pahanpäiväisesti.
Ja huom! Nämä kaikki ovat kestäneet minimissään puoli vuotta.
Miten minulle voi AINA käydä näin?
En ole tyhmä, en ole ruma. Tienaan töissäni mukavasti rahaa, poltan sillointällöin tupakkaa, en ole alkoholisti, juon kaveriporukalla ja perusmeiningillä sillontällön baariin. En ole niuhottaja enkä nipottaja enkä jaksa enempää luetella, olen täysin normaali nainen jolla pitäisi olla jo se elämän mies.
Joka ikinen mies kenen kanssa olen ollut on vaikuttanut täydelliseltä alkuun, jokaikisen muunkin kuin minun mielestäni, miksi toiset löytävät koko elämänsä suurimman rakkauden 15 vuotiaana kun minä löydän miehen joka saa minut uskomaan että on oikeesti OK elää neljän seinän sisällä unohtaen ystävänsä.
Ainoa positiivinen puoli koko kuviossa on että tunnistan joka ikisen yllämainituista ihmistyypeistä jo kaukaa, mutta mitä seuraavaksi joku kirkonpolttaja vai??
Miehet, mistä tunnistaa että olette "normaaleja"
Minuun kaiketi pätee sanonta, miksi naiset aina rakastuvat renttuihin.
Ensimmäinen suhteeni 15 vuoden vanhana kesti 3 vuotta, elin narsistin tallottavana koko tuon ajan kunnes ystäväni repivät minut irti.
Toinen suhteeni kesti 2,5 vuotta kunnes havaitsin komerossa oudosti liikkuvan laudan jonka takaa paljastui valtava kokoelma kirjeitä alastonkuvien kera hänen exältään koko seurustelumme ajalta.
Kolmas suhteeni oli todella ihana, kunnes tajusin 9 kuukauden jälkeen että ilmankos jätkä on varaton kun pelaa kaikki päivät rahansa nettipokeriin, tyhjensi jopa minun tilini.. ("Mulla ei todellakaan ole mitään ongelmaa, ihan turha kuvitellakaan että menen hoitoon" se oli siinä sekin
Neljäs suhteeni joka kesti vain puoli vuotta kosahti siihen että mies lähti riehumaan aseen kanssa kännipäissään.
Viidennessä suhteessa mies hakkasi minut pahanpäiväisesti.
Ja huom! Nämä kaikki ovat kestäneet minimissään puoli vuotta.
Miten minulle voi AINA käydä näin?
En ole tyhmä, en ole ruma. Tienaan töissäni mukavasti rahaa, poltan sillointällöin tupakkaa, en ole alkoholisti, juon kaveriporukalla ja perusmeiningillä sillontällön baariin. En ole niuhottaja enkä nipottaja enkä jaksa enempää luetella, olen täysin normaali nainen jolla pitäisi olla jo se elämän mies.
Joka ikinen mies kenen kanssa olen ollut on vaikuttanut täydelliseltä alkuun, jokaikisen muunkin kuin minun mielestäni, miksi toiset löytävät koko elämänsä suurimman rakkauden 15 vuotiaana kun minä löydän miehen joka saa minut uskomaan että on oikeesti OK elää neljän seinän sisällä unohtaen ystävänsä.
Ainoa positiivinen puoli koko kuviossa on että tunnistan joka ikisen yllämainituista ihmistyypeistä jo kaukaa, mutta mitä seuraavaksi joku kirkonpolttaja vai??
Miehet, mistä tunnistaa että olette "normaaleja"
Vastaukset 34
Vanhimmat
Oot tyhmä. "Fool me once, shame on you. Fool me twice, shame on me". Tajuatko mitä tuo ulkomaankielinen lause tarkoittaa.?
"Miehet, mistä tunnistaa että olette "normaaleja""
Meidät tunnistaa siitä, että te ette kiinnostu meistä, koska emme ole tarpeeksi jännittäviä ja ihanan itsevarmoja, rehvastelevia mulkkuja.
"Meidät tunnistaa siitä, että te ette kiinnostu meistä, koska emme ole tarpeeksi jännittäviä ja ihanan itsevarmoja, rehvastelevia mulkkuja"
Siinä juuri äsken kuvailit kaiken sen minkä vuoksi en menisi miestä lähellekään.
En etsi huonoja tapauksia, en epäilyttäviä miehiä, tahdon normaalin miehen ja aina käy näin miten ylempänä luettelin.
En ole yhtäkään miestä baarista edes yrittänyt, enkä sen enempää lähtenyt baarista kenenkään känniääliön mukaan.
Renttuihin langenneella lutkalla ei tee mitään.
kerrohan jotain uutta, ei ole minun ongelmani jos olet ajautunut tollaseen tilanteeseen, minua se ei nimittäin koske
"Siinä juuri äsken kuvailit kaiken sen minkä vuoksi en menisi miestä lähellekään. En etsi huonoja tapauksia, en epäilyttäviä miehiä, tahdon normaalin miehen ja aina käy näin miten ylempänä luettelin."
Selittelyn makua. Kyllä tuollaiset miehet tunnistaa. Ne tavalliset, normaalit ja luotettavat miehet ei kelpaa teille koska ovat teidän mielestä "tylsiä".
"Selittelyn makua. Kyllä tuollaiset miehet tunnistaa. Ne tavalliset, normaalit ja luotettavat miehet ei kelpaa teille koska ovat teidän mielestä "tylsiä"."
Ymmärrän kyllä että tilanne kuulostaa juuri tuolta, vaan kun ei ole niin.
Tavallinen, normaali, luotettava ja tylsä mies on minulle enemmän kuin hyvä,
en kaipaa mitään seikkailuja, kaipaan hyvän miehen rinnalleni mutta ilmeisesti ne on kaikki jossain kiven alla.
Olis nuorempana kannattanut etsiä pontevammin. Nyt olet käytetty etkä enää kelpaa kunnon miehille.
Ei jumalauta.
Missä sun elämä on?
Mut ei se mitään, sä piristät oikeesti, kiva huomata että eihän mulla niin huonosti loppupeleissä menekään
No ei menekään, kun olet nainen ja jo viidesti seurustellut. ATM:illä ei ole koskaan ketään eikä mitään, ei edes niitä huonosti päättyviä suhteita.
Ihmistuntemusta kannattaa kehittää. Ja katsoa toisen arvoja ja tekoja. Selvittää taustaa. Oliko se hakkaajatyyppi näyttänyt mitään merkkejä aiemmin väkivaltaisuudesta vai ykskaks?
Se liikkuva lauta nauratti, vaikka sen takana olikin tosi ikävä juttu. Pitääkin tutkia joskus mitä liikkuvia lautoja on kaapeissa. Mutta älä nyt mitään ihan hirveitä renttuja ota enää... mistä ne on löydetty? No on sitä itsekin törmännyt.
Vaadi jotain tasoa ja sellainenkin joka ei läträä viinalla, mutta muista että hyvissäkin piireissä liikkuu ikäviä tyyppejä joskus. Älä siis rakastu liian äkkiä.. tutki asioita ja ota pienetkin merkit huomioon. Toki syytöntä ei tarvii epäillä liiallisesti mutta aina voi olla varovainen.
Joo, eipä mullakaan mitään varsinaisia stereotyyppisiä renttuja ole ikinä ollut. Tykkään fiksuista, mukavista ja hyvin käyttäytyvistä miehistä. Vaan kuinkas ollakkaan, minäkin haksadin hakkaajaan. Oli niin syvällinen ja ajatteleva tyyppi, puhui paljon enemmän kuin miehet keskimäärin, arvosti rehellisyyttä. Ei ollut mikään äijämäinen, vaan enemmänkin herkkä ja ajatteleva. Mutta muuttui täysin noin puolentoista vuoden seurustelun jälkeen. Mustasukkainen ja väkivaltainen. Ei tuollaista nähnyt päälle yhtään. Vieläkin varmasti suurin osa sen tutuista luulee että se on tosi mukava tyyppi.
Joo ja pettäjäkin oli. Ihan helvetin fiksu mies. Ja todella sympaattinen. Enemmänkin sellainen ujohko. Mutta joo, petti minkä kerkesi, sain kuulla jälkeenpäin.
Ja seuraava, niin hyvä tyyppi, luulin että nyt tää on se loppuelämän kumppani. Hauska, rehti, fiksu, hyvä ihminen. Mutta joo sitten vähän hankaluuksia elämässä ja tuomio; maanis-depressivinen. Ei sekään vielä mitään, ajattelin että sama ihminehän se on kuin aikaisemminkin. Mutta ei. Kyllä se muuttui eikä juttu enään luistanut. Hajottavaa.
Seuraava mies pitkän tauon jälkeen. Mukava, aikaansaava, fiksu kanssa, tultiin todella hyvin juttuun. Hyvä olla yhdessä. Yhtäkkiä noin vuoden seurustelun jälkeen huomaan, että tuo hyvä käytös on ollut silmänlumetta. Ei hän ollutkaan se kohtelias ja mukava mies, vaan ajoittain aika kusipää. Rupesi heittämään typeriä kommentteja, sain usein hävetä hänen seurassaan kun hän sanoi jotain idioottimaista kovalla äänellä. Siis jotain mikä olisi voinut loukata muita ympärillä olevia. Ihan kuin joku yläastelainen. Ei kiinnostusta oikein jutella mistään syvällisestä, rupesi olemaan kiukkuinen turhista asioista. En mä halua kiukkuista miestä. Ihan kuin siltä olisi yhtäkkiä äly kadonnut johonkin kun se on mun seurassa. Muille se oli vielä mukava, mutta mun seurassa ja kohtaan ärsyttävä idiootti. Riitti mulle.
Jos joku sattuu tähän mun vierelle tulemaan niin sitten niin, mutta en oikein kaipaa mitään sellaista. Ennemmin olen yksin kuin jonkun ihmetyypin kanssa. Nautin elämästä ihan itseksenikin todella paljon. Kai sitä joskus yksinäisyys iskee, mutta eipä se huono suhde ole parempi. Nyt tähtään vain omiin juttuihin. En mä haluaisi yksin vanheta, mutta jos ei löydä ketään kenen kanssa vanheta, niin sitten ei. Olen kyllä aika onnellinen nyt. Saa nähdä mtä tulevaisuus tuo.
Hakkaaja ei näyttänyt mitään merkkejä, yhtenä iltana tuli poikien illasta kotiin, suuttui koska en jaksanut herätä tekemään ruokaa hänelle ja alkoi nyrkit heilumaan.
En ollut koskaan huomannut hänessä pienintäkään kiivasluonteisuutta, muutama viesti tästä alaspäin nimim. njkg kirjoitti hyvän kuvauksen tuosta.
Hän soitteli viikkotolkulla ja pyysi anteeksi, sanoi että kaljaan oli ilmeisesti laitettu jotain pillereitä baarissa.. ei mennyt läpi enkä tuollaisen jälkeen voisi elää ilman että pelkäisin jatkuvasti.
"Se liikkuva lauta nauratti, vaikka sen takana olikin tosi ikävä juttu. Pitääkin tutkia joskus mitä liikkuvia lautoja on kaapeissa. Mutta älä nyt mitään ihan hirveitä renttuja ota enää... mistä ne on löydetty? No on sitä itsekin törmännyt"
Yksikään näistä ei ole ollut "renttu", jokainen vaikuttanut fiksulta, kiltiltä ja kaikinpuolin täydelliseltä, laitoin tuohon alkuun sen kommentin että minuun pätee ilmeisesti sanonta miksi naiset aina rakastuvat renttuihin, täsmennän sen verran että en ole tiennyt rakastuneeni renttuun, olen rakastunut hyviin miehiin joista on paljastunut täysin toinen puoli.
"Vaadi jotain tasoa ja sellainenkin joka ei läträä viinalla, mutta muista että hyvissäkin piireissä liikkuu ikäviä tyyppejä joskus. Älä siis rakastu liian äkkiä.. tutki asioita ja ota pienetkin merkit huomioon. Toki syytöntä ei tarvii epäillä liiallisesti mutta aina voi olla varovainen"
Tämä on tietenkin täysin totta, tapanani on ihastua nopeasti ja olisi parempi että aloittaisin kaiken muutaman kuukauden ystävyyssuhteella, tekemättä mitään vakavampaa, asiassa voi vain nopeasti käydä niin että miehen kiinnostus lopahtaa jos ei saa tarpeeksi vastakaikua..
uskon silti että se kunnollinen ja hyvä mies ymmärtää tilanteeni jos sen selitän ja kerron syyn hitaaseen etenemiseen
ja omaat huonot sosiaaliset taidot. Siltä vaikuttaa oman kokemuksen perusteella. Kaikki muuttuvat hulluiksi sinun seurassa.
"Olen elämäni aikana seurustellut vakavissa suhteissa jo mielestäni ihan tarpeeksi siihen nähden että voisin vihdoinkin löytää sen unelmieni miehen."
Mistä johtuu se harhakäsitys, etä oikean suhteen (kumppanin) löytyminen vaatisi seurustelua tai ns. "kokemuksia" usean kumppanin kanssa ? Ketä varten ja miksi harjoittelet, vai oletko pikemminkin epävarma, ja kaipaat huomiota ?
Todellisuudessa joudut kuitenkin aloittamaan jokaisen suhteen alusta, joten ei siinä paljon kokemukset muiden kanssa auta. Vai ajattelitko, että seuraavan kumppanin löytäessäsi voisit ikäänkuin mennä pikakelauksena suhteen alun ohi ?!
Ihan samaa ihmettelin. Tuohonko se naisten kokemattomien miesten pelko perustuukin? Ajattelevatko naiset, että löytääkseen hyvän miehen täytyy ensin sekoilla joidenkin juoppojen ja muiden ongelmatapausten kanssa?
Voin kertoa, että miehet eivät ajattele noin. Jos nainen kertoisi että on tapaillut ties kuinka montaa renttua yms, niin en ajattelisi että "Tosi hienoa, nyt olet valmis oikeaan suhteeseen", vaan ihmettelisin että mikä sen tyyppisissä miehissä oikein on naista kiehtonut ja onko nainen muka nyt muuttunut. Itse en usko, että ihminen muuttuu kovinkaan paljoa. Jos nainen on ennenkin ollut kiinnostunut ihan erilaisista miehistä, niin ei minulla ole oikein syytä uskoa, että hän olisi nyt aidosti minusta kiinnostunut.
Minä en ala kenenkään seksikumppaneita laskemaan, mutta niiden edellisten miesten tyypistä voi kyllä vetää jotain johtopäätöksiä. Jos aina kiinnostuu vain ongelmatapauksista, niin onko se enää pelkkää sattumaa?
Ihminen tarvitsee vain yhden hyvän kumppanin, ei ensin 15 huonoa.
"Mistä johtuu se harhakäsitys, etä oikean suhteen (kumppanin) löytyminen vaatisi seurustelua tai ns. "kokemuksia" usean kumppanin kanssa ? Ketä varten ja miksi harjoittelet, vai oletko pikemminkin epävarma, ja kaipaat huomiota ?"
Muotoilin väärin tuon lauseen, en ainakaan koskaan ole ajatellut hakevani kokemusta tai huomiota, enkä muutenkaan kulje etsimässä tulevaa kumppaniani, jostain syystä vain ne miehet joihin olen tutustunut ovat olleet mitä ovat olleet...
"Todellisuudessa joudut kuitenkin aloittamaan jokaisen suhteen alusta, joten ei siinä paljon kokemukset muiden kanssa auta. Vai ajattelitko, että seuraavan kumppanin löytäessäsi voisit ikäänkuin mennä pikakelauksena suhteen alun ohi ?! "
Tottakai aloitan suhteen alusta, en ole yhtäkään miestä elämässäni verrannut toiseen vaan aloittanut puhtaalta pöydältä toivoen parasta tulevaisuudelta.
"Ihan samaa ihmettelin. Tuohonko se naisten kokemattomien miesten pelko perustuukin? Ajattelevatko naiset, että löytääkseen hyvän miehen täytyy ensin sekoilla joidenkin juoppojen ja muiden ongelmatapausten kanssa?
Voin kertoa, että miehet eivät ajattele noin. Jos nainen kertoisi että on tapaillut ties kuinka montaa renttua yms, niin en ajattelisi että "Tosi hienoa, nyt olet valmis oikeaan suhteeseen", vaan ihmettelisin että mikä sen tyyppisissä miehissä oikein on naista kiehtonut ja onko nainen muka nyt muuttunut. Itse en usko, että ihminen muuttuu kovinkaan paljoa. Jos nainen on ennenkin ollut kiinnostunut ihan erilaisista miehistä, niin ei minulla ole oikein syytä uskoa, että hän olisi nyt aidosti minusta kiinnostunut.
Minä en ala kenenkään seksikumppaneita laskemaan, mutta niiden edellisten miesten tyypistä voi kyllä vetää jotain johtopäätöksiä. Jos aina kiinnostuu vain ongelmatapauksista, niin onko se enää pelkkää sattumaa?
Ihminen tarvitsee vain yhden hyvän kumppanin, ei ensin 15 huonoa"
Tämä oli hyvä kirjoitus mutta valitettavasti ei liittynyt minun tilanteeseeni pätkääkään.
Etsi oman tasoista seuraa, älä etsi mitään palvottavaa puolijumalaa.
Toinen, pidä puoliasi ja ole jämäkkä.
kolmas, yritä rakastua tasapainoisiin miehiin ja jätä heti jos miehestä paljastuu kummallisuuksia
neljä, jos mahdollista etsi mies kaveri- tai harrastuspiireistä jolloin ystäväsikin tuntevat hepun ja voivat varoittaa jos hänessä on jotain kummallista.
Ai, niin.
Etsi kiltti mies.
"Etsi oman tasoista seuraa, älä etsi mitään palvottavaa puolijumalaa."
Miksi nainen myöntäisi itselleen oman tasonsa, ellei se ole objektiivisesti jumalattoman korkea?
Ihan siitä samasta syystä kuin mieskin on myöntämättä. Miksi tyytyä siihen tavis tyttöön kun se baarin äänekkäin pissis-blondi on niin ihana? Kerro sinä.
Se pissis-blondi voi olla ihmisenä niin kokovartalokyrpä, että se ei kelpaa pitkiin suhteisiin. Siksi kannattaa tyytyä siihen tavistyttöön, jos se käyttäytyy viehättävästi ja on hyvä tyyppi.
" Miehet, mistä tunnistaa että olette "normaaleja" "
Lähinnä siitä, että ensi silmäyksellä ei tunnu olevan sitä kemiaa. Naiset eivät yleensä malta tutustua "tylsiin" miehiin tarpeeksi, huomatakseen näiden hyviä puolia. Naiselle ensimäiset 5 minuuttia ovat tärkeimmät ja siinä lajissa parhaiten pärjäävät sosiopaatit.
Eikö noita tyyppejä erota edes ns. mikroilmeistä, jotka on vähän kuin jäävuoren huippu paljastaen asenteita ja ajatuksia? Kyllä kaikki pienet merkit kannattaa ottaa tosissaan näinkin vakavissa asioissa.
Jutelkaa tarpeeksi älkääkä pitkö mitään salaisuuksia. Kaikki pitäisi olla kysyttävissä ja kaiken pitäisi tuntua siltä, ettei kuitenkaan haluaisi irti. Myös kaikista tunteista pitäisi pystyä puhumaan vapaasti. Suosittelen, että etsii ystäviä, ei parisuhdetta. Jos ystävä on sellainen jonka kanssa kaikki toimii, niin kyllä se parisuhteeksi muuttuu.
Mä ymmärrän. Mun entinen oli tosi kiltti, ja kunnollinen. Joopa: läheisriippuvainen psykopatiaan saakka ja mustasukkainen. Sitä edellinen oli ihana ja huomaavainen, taas kiltti mies: sairaanloisen mustasukkainen, ehdin karkuun ennenkuin tuli turpaan. Lähinnä muhun ihastuu teeskentelijät, narsistit ja sekopäät. Jotka osaa kyllä kerrasta toiseen hyvin uskottavasti olla selväjärkisiä: muittenkin mielestä. Montako kertaa olen kuullut "te olitte niin täydellinen pari" joo, aivan takuulla, jos nyt semmosesta tykkää.
No, kerran sitten ihastuin rumaan, vanhempaan mieheen, joka oli ihan erilainen: taatusti renttu ja juoppo. Se oli kiltein näistä vaihtoehdoista, siis nämä kunnolliset ja kiltit miehet oli psykopaateista seuraavia ja se, mistä olisi voinut luulla ja mistä tietenkin kuulin "parempiakin varmaan löytyy", oli sitten se kiltti?!
Niin, ja toinen miesvahtoehtoni on äitiriippuvaiset, mä olen aikaansaava, kaunis nainen, jolla on tissit ja ilmeisesti vastaan niille mammanpojille äidin kuvaa: harmi etten halua leikkiä sellaista. Hoida kaikki, tee kaikki, järkkää kaikki, ole mun itsetunto, ole mun elämä...
Eipä ole juurikaan terveitä suhteita näkynyt, enkä oikeastaan enää ihastukaan. Ei kiinnosta, tosin se hyvä puoli on, että nykyään kyllä tunnistan nää tyypit, jotka siis edelleen osoittaa kiinnostustaan. Voi torjua jo suoraan. Ja mä tiedän myös, miksi musta kiinnostuu vaan noi tyypit, nykyään. Sanotaan nyt näin, että kun ne hakee samoja asioita: itsetunnon kohottajaa, koristetta ja oman egon nostattajaa, heidät kokonaiseksi tekevää ja heitä nostavaa tyyppiä (muka), jne. mistä voisi tietenkin olla imarreltukin. Taviksille olen liikaa, ja noille taas edustan jotain, mikä on pakko saada. Harmi, ettei mua enää suhteet kiinnosta, olen tosi surullinen joskus asiasta, mutta onneksi voin saada paljon asioita, mitä haluan, ja muuten elää täyttä elämää.
Njääh. Harvoin on niin, että on monia peräkkäisiä pieleen menneitä suhteista, joista jokaisessa syy olisi vain miehessä. Jos sulle aina käy noin, silloin vikaa löytyy luultavasti myös itsestäsi. Joko omasta käytöksestäsi, tai valinnoistasi.
BTW: Millä tavalla "olet liikaa taviksille"? Kenelle taviksille? Etkö muka itse ole tavis? Millä tavalla liikaa?
Sama kokemus renttu vs. ujo/ muille naisille kelpaamaton kontrastista. Komea renttu oli se ihana, kohtelias ja vaivaa näkevä, kun taas häntä ennen ollut ruma, ujo ja minua n. 10-20 cm lyhempi nörtti taas oli ilkeä ja pilkkaava, vaikka kuinka koitin ymmärtää ja olla se suunnileen ainoa joka oli valmis hänen kanssaan yrittämään ja kunnioittaakin miehenä noista luettelmistani ominaisuuksista huolimatta.
Lisäksi tapaus nörtti/ujo koitti juoksennella yökerhoissa heti muiden naisten perässä selkäni takana. Oli vielä ujoudestaan, 'atm:yydestään' ja nörtteydestään huolimatta lähes alkoholistin oloinen, oli iltoja jolloin joi tilinsä tyhjäksi - kun taas alussa manitsemani renttu ei koskaan ollut seurassani änkyräkännissä, otti kyllä mutta korkeintaan hiprakkaan asti.
Eikä se nörtti muuten ollut kiitollinen edes neitsyydestä vaan syytti vihaisena kuinka hommista ei ekalla yrittämällä tullut mitään. Kaiken huipuksi siihen aikaan en edes pitänyt tuota hänen huudahdustaan enkä muita ilkeitä kommentteja minusta törkeänä, vaan erittäin huonon itsetunnon takia koin että vika oli sitten mussa kun niin kerran sanottiin.
No, toisaalta hyvä että 'suuttui' heti ekan yrittämän epäonnistumisesta ja häipyi, niin eipä tullut oltua moisen kusipään kanssa sentään sängyssä. Se kyllä kaduttaa että ensisuudelman tämä tunnekylmä nörtti kuitenkin sai. Ja myös se, että tuli kumminkin kokeiltua jopa sänkyyn menoa, vaikka onneksi ei varsinainen homma onnistunutkaan. Asia jota kadun eläissäni eniten on tämä 'nörtti', eikä suinkaan se myöhemmin tullut renttu.
Kyllä huono itsetunto pistää roikkumaan täysin huonosti kohtelevien luuserien kanssa, jossa ei ole kunnossa sitten MIKÄÄN (ulkonäkö nyt ei olekaan tärkeä, mutta kyllä täytyy olla ainakin sellainen joka KUNNIOITTAA toista ihmistä eikä kohtele kuvaamallani tavalla). Osoitti taas sen ettei itsetuntoaan kannata koskaan päästää missään olosuhteissa tai minkäänlaisen elämän jälkeenkään luisumaan siihen että 'saan olla kiitollinen jos edes JOKU, millainen tahansa, minkä ikäinen tahansa, kiinnostuu minusta'.
Mutta tässä yksi esimerkki siitä, että ei ne ujot/ nörtähtävät atm:t suinkaan ole aina niitä naisia kunnioittavia/ hyvin kohtelevia ja rentut kamalia.
No mikä siitä ihanasta komeasta miehestä sitten rentun teki? Tuo "nörtti" tuntui kuvauksesi perusteella olevan myös melkoinen renttu, jos ryyppäsi tiliään tyhjäksi, yritti iskeä muita naisia yms.
Etkä sinäkään kovin kauniiseen sävyyn nyt muista kirjoita. Mikä siinä muuten on, että naisten on aina pakko päästä haukkumaan lyhyitä miehiä? Luuletteko että se ei tunnu miehestä pahalta? Miksi lyhyitä miehiä on aina lupa haukkua? Ei se heidän vikansa ole etteivät ole pitkiä.
Mulla on ilmeisesti käsitteet vähän hukassa kanssa. Miten ihana, kohtelias ja vaivaa näkevä oli renttu? Sehän kuulostaa ihan oikeasti kunnon mieheltä, oli komea tai ei.
Juu, ei ulkonäkö sitä määritäkään, mutta hänellä oli suht paljon rentun piirteitä. Renttu ei aina tarkoita kusipäätä, vaan enemänkin sellaista railakasta ja seikkailunhaluista (en viittaa nyt seikkailulla irtosuhteisiin vaan vauhdikkuuteen) ihmistä. Lisäksi tyypillä oli mm. 'pahan pojan' maine kaupungilla liikkuessaan (vaikka ei kyllä liikaa ryypiskellytkään ja polttaminenkin rajoittui vain yökerhoihin), mutta kahden kesken sitten todella hellä ja huomaavainen. Lisäksi kiroili paljon, ja huumori oli suht rivoa. Hyvin avoin ja sosiaalinen verrattuna atm-tyyppiin, ei estoja.
Voi olla että olisi ehkä joskus 15-20-vuotiaana vielä ollut käytökseltään sitten sellainen julmuri kuin, en tiedä koska en häntä sen ikäisenä vielä tuntenut, mutta silloin hänet tavatessani hänen ollessaan 25-vuotias oli kaikista edellä mainitsemistani piirteistä huolimatta vastuuntuntoinen.
No, tuohon mikä tekee rentun -kohtaan vastasin alempana. Ei tarkoitus ollut haukkua vaan todeta että vaikka yleensä lyhyys mainitaan piirteeksi jota muka 'kaikki naiset karttavat' niin olin välittämättä siitä ja yritin parhaani. Enemmän merkitsi se että olisin saanut jonkun joka olisi oikeasti arvostanut, mutta meni valitettavasti kyllä siltä osinkin pieleen.
Tyypillinen renttu tämä ujo mies ei ainakaan ollut, sillä oli itsekin vielä yhtä kokematon kuin minä minut tavatessaan siinä 23-vuotiaana. Ei sillä, kyllä hän yrittänyt oli kuten yökerhokuvauksestani kävi ilmi joten jos olisi tarjoutunut tilaisuuksia, olisi ollut jo varmasti melko kokenut. Yleensähän rentuille kuitenkin niitä olisi tarjoutunut jo tuohon ikään mennessä. Tietokoneella hän viihtyi paljon tavallista enemmän, irkkasi, oli ilmeisesti riippuvainen.
Lisäksi hän oli naisten seurassa muuten aika ujo, vaikka sitten kanssani ollessaan minua jostain syystä paljon haukkuikin. Ja ei asioista joita olin tehnyt vaan lähinnä siitä millaisia itsestäni riippumattomat asiat minussa olivat. Pahalta pojalta ainakaan sellaisena minä nimitys yleensä käsitetään hän ei vaikuttanut, vaikka tietysti nimitys voi olla venyvä ja eri ihmisillä hieman eri määrittelyt.
Ei pidä käsittää väärin, en tuolla tarkoita että on väärin olla 23-vuotiaana kokematon. Itse ottaisin mieluiten kokemattoman, jos keskusteltaisiin pelkästään kriteeristä kokematon/kokenut, mutta koska ihminen arvioidaan kokonaisuutena ja luonne ja kunnioitus lienee tärkein niin kokeneisuuskriteeri jää aika yhdentekeväksi. Pointti vain oli että RENTUILLA yleensä on ollut vähintään joku tilaisuus tuossa iässä.
Tai ehkä se loppulauseen voisi muotoilla uudelleen, pointti kuitenkin sama: "Mutta tässä yksi esimerkki siitä, että ei ne ujot/ nörtähtävät atm:t suinkaan ole aina niitä naisia kunnioittavia/ hyvin kohtelevia ja päällepäin sanavalmiit ja vallattomat kamalia."
Tuli numerokoodi vahingossa nimimerkin kohtaan.