Etäsuhde

Miten itse pariuhteesanne hoidatte suhdetta, jos toinen on eri paikkakunnlla töissä? Kotona viikonloppuisin, jos kohta ei aina silloinkaan työkiireiden takia. Näin olemme eläneet viimeiset 4.5 vuotta. Meillä on kaksi alaikäistä lasta ja olemme eri kulttureista lähtöisin. Tuntuu, että ajaudumme tämä fyysisen eron takia väkisen erillemme. Eivät lyhyet viikonloput kiireineen riitä korjaamaan suhdetta tasapainoon. Aikaa ei tahdo lapsiltakaan millään löytyä. Perjai-illasta sunnuntai-puoleen päivään. Keskimäärin 2 krt/kk. Välillä on mennyt yli kuukausi erossa. Tämä rassaa minua, ei niinkään vaimoani. Ainakaan ei sano, ei ylipäätään puhu kysyttäsessä, mistä kenkä puristaa. Saattaa vain tokaista, että on tylsää! Ja - ei neuja, että muuttakaa yhteen. Mistä sitten työpaikka, Työttömäksi en lähde! Kesksutelkaa. Kun toisesta ei saa mitään irti, ei näe suhteesamme mitään ongelmaa. Ehkä myötäilen hänen tarpeitaan liiaksi? En tuo itseäni tykö tarpeeksi. En tiedä, mitä tehdä!
6363
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Olisiko mahdollista vaihtaa työpaikkaa? Joko sinä tai emäntä vaihtais? Niin ne muutkin tekee. On meinaan aika pirun pitkä aika toi 4,5v vetää tommosilla näkemisillä. Kenelle työ on niin tärkeä, että muu elämä kuolee? Uusia mahdollisuuksia hakemaan vaan.

Äänestä

Niin... kumpi on teille tärkeämpää... hyvä toimeentulo vaiko kaikki muu elämä... perhe... läheisyys... hyvinvointi... lapsennekin kärsii siitä että olette erillänne noin pitkiä aikoja vain työhteon tähden. Luulenpa, että te kyllä pärjäisitte ihan hyvin keskenänne, vaikkei toinen välttämättä töissä olisikaan; Järjestelykysymyksiä.

Kaikki lähtee ihan vaan siitä mitä oikeasti elämältään tahtoo? Suhteelle kuolee, jos se tuollaisena jatkuu. Mikä on tärkeintä?

Äänestä
  • Vaimoni ei ole työssä. Katsoo alaikäisiä lapsiamme kotona. Toimeentulomme on täysin minun varassani. Työn löytäminen omalta paikkakunnalta ei ole ihan helppo asia. On haettu jo vuosia. Ja vaikkei omaltakaan, niin pirun vaikea löytää. Työttömyys ei ole vaihtoehto, siihen en lähden. Vaikka olisi perhe kassassa, mutta minua ei kotona kestäisi kukaan. Tarvitsen työn tuomaa tyydytystä, mikä ei mielestäni ole ollenkaan luonnotonta!

    Äänestä

  • Vaihtoehtoja? kirjoitti:

    Vaimoni ei ole työssä. Katsoo alaikäisiä lapsiamme kotona. Toimeentulomme on täysin minun varassani. Työn löytäminen omalta paikkakunnalta ei ole ihan helppo asia. On haettu jo vuosia. Ja vaikkei omaltakaan, niin pirun vaikea löytää. Työttömyys ei ole vaihtoehto, siihen en lähden. Vaikka olisi perhe kassassa, mutta minua ei kotona kestäisi kukaan. Tarvitsen työn tuomaa tyydytystä, mikä ei mielestäni ole ollenkaan luonnotonta!

    No muuta perheesi työpaikkakunnallesi tai lähemmäksi sitä!!

    Äänestä

Yks päivä vaan huomaatte, että meneehän tämä näinkin ja lasten kasvettua vielä vähemmän motivaatiota enää nähdä päivittäin...

Äänestä

Miksi työtön vaimosi ei muuta työpaikkakunnallesi?

Tuolla tavalla vieraannut lapsistasi. Sitä menetystä et voi jälkeenpäin oikein mitenkään korvata.

Tai ota kerran kuussa viikon vapaa ja teet muut ajat reippaasti töitä. Ei se raha voi olla noin tärkeää, että ihmissuhteet voi jättää toiselle sijalle.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Miten eteenpäin? kirjoitti:

Miten itse pariuhteesanne hoidatte suhdetta, jos toinen on eri paikkakunnlla töissä? Kotona viikonloppuisin, jos kohta ei aina silloinkaan työkiireiden takia. Näin olemme eläneet viimeiset 4.5 vuotta. Meillä on kaksi alaikäistä lasta ja olemme eri kulttureista lähtöisin. Tuntuu, että ajaudumme tämä fyysisen eron takia väkisen erillemme. Eivät lyhyet viikonloput kiireineen riitä korjaamaan suhdetta tasapainoon. Aikaa ei tahdo lapsiltakaan millään löytyä. Perjai-illasta sunnuntai-puoleen päivään. Keskimäärin 2 krt/kk. Välillä on mennyt yli kuukausi erossa. Tämä rassaa minua, ei niinkään vaimoani. Ainakaan ei sano, ei ylipäätään puhu kysyttäsessä, mistä kenkä puristaa. Saattaa vain tokaista, että on tylsää! Ja - ei neuja, että muuttakaa yhteen. Mistä sitten työpaikka, Työttömäksi en lähde! Kesksutelkaa. Kun toisesta ei saa mitään irti, ei näe suhteesamme mitään ongelmaa. Ehkä myötäilen hänen tarpeitaan liiaksi? En tuo itseäni tykö tarpeeksi. En tiedä, mitä tehdä!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu