Heps,
nyt on todella ahdistunut mieli.. olen ollut kolmen lapsemme kanssa kotona ja nyt olen juuri palannut työelämään. Olemme molemmat miehemme kanssa karsineet kaikki ns omat menot minimiin pikkulapsiajaksi ja muutenkaan emme kulje oikeastaan missään. Nyt sitten minulle tulisi 2kk sisään kahdet juhlat, työpaikan kekkerit ja ystäväporukkamme kynttiläkutsut/naisten saunailta. Mikä oli mieheni kommentti, ei suoraan kiellä menemästä, mutta alkoi syyllistäminen. Joo, laita vaan asiat tärkeysjärjestykseen, koko ajan menemisestä yms Olen ollut lasten kanssa kotona 5vuotta, kuinka kehtaa kyseenalaistaa tärkeysjärjestykseni!!!! Nyt ärsyttää todella paljon!! Hänelle itselleen riittää kun saa silloin tällöin kotona juoda 6-10 olutta (koko illan aikana) kun meillä on esim vieraita, mutta en minä osaa/halua silloin juoda kun lapset on kotona (vaikka nukkuisivatkin) ja tykkään kumminkin välillä ottaa ja rentoutua.. aaaaargh!
nyt on todella ahdistunut mieli.. olen ollut kolmen lapsemme kanssa kotona ja nyt olen juuri palannut työelämään. Olemme molemmat miehemme kanssa karsineet kaikki ns omat menot minimiin pikkulapsiajaksi ja muutenkaan emme kulje oikeastaan missään. Nyt sitten minulle tulisi 2kk sisään kahdet juhlat, työpaikan kekkerit ja ystäväporukkamme kynttiläkutsut/naisten saunailta. Mikä oli mieheni kommentti, ei suoraan kiellä menemästä, mutta alkoi syyllistäminen. Joo, laita vaan asiat tärkeysjärjestykseen, koko ajan menemisestä yms Olen ollut lasten kanssa kotona 5vuotta, kuinka kehtaa kyseenalaistaa tärkeysjärjestykseni!!!! Nyt ärsyttää todella paljon!! Hänelle itselleen riittää kun saa silloin tällöin kotona juoda 6-10 olutta (koko illan aikana) kun meillä on esim vieraita, mutta en minä osaa/halua silloin juoda kun lapset on kotona (vaikka nukkuisivatkin) ja tykkään kumminkin välillä ottaa ja rentoutua.. aaaaargh!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mitä jos juttelisit miehesi kanssa asiasta? Tehkää vaikka sopimus, että jos sinä pääset nuo kaksi kertaa ulos niin hän voi vastaavasti pitää pari vapaa iltaa omien kavereidensa kanssa.
Äiti tahtoo bilettää normaalisti jopa joka toinen viikonloppu. Lapset 2 ja 3v, lisäksi hänellä 10v lapsi joka käy meillä joka toinen viikonlppu. Taustasta sen verran et äiti hoitaa vielä näitä kahta kotona, itse käyn töissä ma-pe 8h/pv.
Ollaan vähän keskusteltu että vois harventaa alkon käyttöään esim joka toinen lähtö lähtemättä. Ja että käytäis sitten yhdessä. Lasten vahdit on mun takana pääsääntöisesti, minun sukuni, ja arvatkaa ilkeänkö olla noin usein edes tyrkyttämässä lapsia jollekin? Valittaa aina kun ei tehdä mitään yhdessäkään viikonlppuna. Kun keksin tekemistä perheen kanssa, näytti hän jäävän siitä menosta pois mieluumin kuin biletykseltään. Isi pitää lasten kanssa hauskaa, ja siitäkin sai kuulla kun hän ei muka päässy mukaan, vaikka pyysin häntä useamman kerran valitsemaan perheensä. Ja tämä hänen lapsensa kun tulee käymään joka toinen viikonloppu, yleensä äidin meno on just silloin, äiti häipyy illalla ja makaa krapulassa seuraavan päivän. Lisäksi baarit menee kiinni 3:00 ja hän kotiutui pari kertaa 4 jälkeen, vaikka matkaa kodin ja baarin välillä on kilometri, milloin mikäkin selitys. Oltiin jo kerran asumus erossa, eikä tämä näytä muuttuneen miksikään...=(
Olenko liian kahlitseva kun en tykkää hänen toiminnastaan? Ainakin hän on saanu minut mustamaalattua yhteisille kavereillemme, jotka ovat lähes joka viikonloppu ryyppäämässä, perheettömiä jne... Perustelu on tosiaan vaan se että kun hän on minun työ ajatkin lasten kanssa. Ikää jo/vasta 30v...
Kuulostaa siltä että miehesi on epävarma muutoksen vuoksi. Voisihan käydä niin, että työelämän ym. kodin ulkopuolisen elämän innoittamana alkaisitkin mennä yhä enemmän, löytäisit kaikenlaisia intressejä ulkouolisesta maailmasta ja kenties jäisitkin sille tielle... Järjen tasolla mieskin varmaan ymmärtää ettei kahdet kekkerit sitä tarkoita, mutta kerropa se tunteille.
Ulkopuolisen silmin olette muutosvaiheessa, lapset kasvaa ja enää ei ole välttämätöntä tarvetta olla niin kotisidonnainen. Keskustelkaa tästä ja sopikaa omia JA yhteisiä menoja kodin ulkopuolelle (lapset hoitoon siis). Miehesi on muutaman vuoden aikana tehnyt olonsa mukavaksi kotosallakin eli sopeutunut vallitseviin olosuhteisiin. Ja saatatte keskustelussa todeta, että hänelle riittää vielä se. Mutta tee selväksi ettei sinun menemiset ole uhka perheelle ja parisuhteelle, tuskin ajattelit alkaa jatkuvasti kynttiläkutsuilla riekkumaan? (Onhan ne niin pirun kalliitakin... :D)
Voit myös miettiä toistepäin: kuvittele että miehesi olisi ollut monta vuotta kotona lasten kanssa ja palaisi töihin. Hetkohta hän tulisi silmät loistaen kertomaan että hänellä on poikien iltaa ja työpaikan kekkereitä - olisitko sinä yksinomaan iloinen että miehelläsi on uusi uljas elämä vai tuntisitko pienen epävarmuuden häivähdyksen kun tilanne muuttuu...? Minä ainakin pystyn samastumaan miehesi tunnelmiin, ehkä olen kahlitseva. Ei, enemmänkin epävarmuutta se ainakin minulla on.