Olin tuollaisena 18-19-vuotiaana lähes kaksi vuotta toivottoman rakastunut semmoiseen muutaman vuoden vanhempaan naapurinpoika-tyyppiin. Suorastaan roikuin perässä. Itse olin siihen aikaan neitsyt enkä ollut seurustellut kenenkään kanssa. Kuten ei muuten tämä mieskään. Olimme siis opiskelukavereita. Mutta hän suhtautui minuun aika viileästi ja suorastaan vältteli minua. En ollut siihen aikaan kovinkaan edustava ulkonäöltäni. Oli aika paljon ylipainoa ja iho-ongelmiakin oli. Toisaalta ei tämä mieskään mikään erityinen komistus ollut, vaan tosi tavallisen ja arkisen näköinen kaveri ja vähän ylipainoa oli hänelläkin, vaikka ei yhtä paljon kuin minulla. Joka tapauksessa en saanut häneltä vastakaikua tunteilleni. Lopulta rohkaistuin sen verran että pyysin häntä leffaan. Hän ei lähtenyt. Muistan, kuinka sinä yönä itkin itseni uneen. Sen treffeille pyytämisen jälkeen mies vältteli minua entistä enemmän ja minä siinä sydän särkyneenä totesin, ettei hän ilmeisesti vaan välitä minusta eli pitää vaan yrittää unohtaa hänet.
Valmistumisen jälkeen meni noin kolme vuotta, että emme tavanneet emmekä edes kadulla törmänneet, vaikka pikkukaupungissa asuimme. Näiden kolmen vuoden aikana koin muodonmuutoksen: Laihdutin 15 kiloa, sain oikealla hoidolla iho-ongelmat kuriin, kasvatin pidemmät hiukset ja nyt laihtuneena saatoin ostaa itselleni paremman näköisiä vaatteitakin. Pikkuhiljaa pääsin tästä onnettomasta ihastuksestani yli ja seurustelinkin vähän aikaa yhden miehen kanssa, tosin suhde kaatui jo puolessa vuodessa kun hän petti minua. Sitten yksissä bileissä ihan sattumalta törmäsin tähän ex-ihastukseeni. Nyt hän vaikuttikin yhtäkkiä tosi kiinnostuneelta, halusi hirveästi jutella ja pyysi tanssimaankin. Nyt vuorostani minä suhtauduin häneen viileästi. Hän kysyi, voisiko joskus soittaa minulle. Vastasin, ettei enää kiinnosta ja olet vähän myöhässä. Juna meni jo kolme vuotta sitten. Hän meni aika hiljaiseksi ja juttu jäi siihen. Jotenkin otti päähän, koska tuntui siltä, että aiemmin en hänelle kelvannut mutta nyt 15 kiloa laihempana kelpasinkin. Ajattelin uhmakkaasti, että nyt hän vuorostaan on minulle liian ylipainoinen eikä kelpaa minulle.
Tämän jälkeen sain työpaikan toiselta paikkakunnalta ja muutin. En ollut missään kanssakäymisessä tämän miehen kanssa viiteen vuoteen. Tässä välissä minulla oli poikaystävä pari vuotta, mutta suhde kaatui, koska hän muutti ulkomaille. Sen jälkeen olen elellyt tässä sinkkuna muutaman vuoden. Noin pari viikkoa sitten yhtenä päivänä puhelin soi. Ja suureksi yllätykseksi soittaja oli tämä entinen ihastukseni. Olin ihan mykkänä hämmästyksestä, kun hän yhtäkkiä soitti minulle, vaikka emme ole olleet missään tekemisissä viiteen vuoteen. En ollut edes pitkään aikaan ajatellut koko miestä. Hän jutteli ensin niitä näitä ja kysyi, voitaisiinko mennä vaikka syömään joku päivä muistelemaan vanhoja. Vastasin, että ei oikein käy, kun mulla on poikaystävä. Siis minulta pieni valkoinen valhe. Hän kuulosti hyvin pettyneeltä ja puhelu loppui siihen.
Nyt olen tässä itsekseni miettinyt, mikä ihme sai hänet soittamaan mulle näin monen vuoden jälkeen? Luulin, että tämmöistä tapahtuu vain elokuvissa. Ihan outo juttu. En ole enää kiinnostunut hänestä siinä mielessä, se meni ohi jo monta vuotta sitten, mutta toisaalta vähän uteliaisuus vaivaa. Miksi??
Valmistumisen jälkeen meni noin kolme vuotta, että emme tavanneet emmekä edes kadulla törmänneet, vaikka pikkukaupungissa asuimme. Näiden kolmen vuoden aikana koin muodonmuutoksen: Laihdutin 15 kiloa, sain oikealla hoidolla iho-ongelmat kuriin, kasvatin pidemmät hiukset ja nyt laihtuneena saatoin ostaa itselleni paremman näköisiä vaatteitakin. Pikkuhiljaa pääsin tästä onnettomasta ihastuksestani yli ja seurustelinkin vähän aikaa yhden miehen kanssa, tosin suhde kaatui jo puolessa vuodessa kun hän petti minua. Sitten yksissä bileissä ihan sattumalta törmäsin tähän ex-ihastukseeni. Nyt hän vaikuttikin yhtäkkiä tosi kiinnostuneelta, halusi hirveästi jutella ja pyysi tanssimaankin. Nyt vuorostani minä suhtauduin häneen viileästi. Hän kysyi, voisiko joskus soittaa minulle. Vastasin, ettei enää kiinnosta ja olet vähän myöhässä. Juna meni jo kolme vuotta sitten. Hän meni aika hiljaiseksi ja juttu jäi siihen. Jotenkin otti päähän, koska tuntui siltä, että aiemmin en hänelle kelvannut mutta nyt 15 kiloa laihempana kelpasinkin. Ajattelin uhmakkaasti, että nyt hän vuorostaan on minulle liian ylipainoinen eikä kelpaa minulle.
Tämän jälkeen sain työpaikan toiselta paikkakunnalta ja muutin. En ollut missään kanssakäymisessä tämän miehen kanssa viiteen vuoteen. Tässä välissä minulla oli poikaystävä pari vuotta, mutta suhde kaatui, koska hän muutti ulkomaille. Sen jälkeen olen elellyt tässä sinkkuna muutaman vuoden. Noin pari viikkoa sitten yhtenä päivänä puhelin soi. Ja suureksi yllätykseksi soittaja oli tämä entinen ihastukseni. Olin ihan mykkänä hämmästyksestä, kun hän yhtäkkiä soitti minulle, vaikka emme ole olleet missään tekemisissä viiteen vuoteen. En ollut edes pitkään aikaan ajatellut koko miestä. Hän jutteli ensin niitä näitä ja kysyi, voitaisiinko mennä vaikka syömään joku päivä muistelemaan vanhoja. Vastasin, että ei oikein käy, kun mulla on poikaystävä. Siis minulta pieni valkoinen valhe. Hän kuulosti hyvin pettyneeltä ja puhelu loppui siihen.
Nyt olen tässä itsekseni miettinyt, mikä ihme sai hänet soittamaan mulle näin monen vuoden jälkeen? Luulin, että tämmöistä tapahtuu vain elokuvissa. Ihan outo juttu. En ole enää kiinnostunut hänestä siinä mielessä, se meni ohi jo monta vuotta sitten, mutta toisaalta vähän uteliaisuus vaivaa. Miksi??
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olit ennen miehen silmissä ruma. Nyt kaunis ja mies muisti miten tykkäsit hänestä ja ajatteli että olisit ehkä helppo apaja ja ehkä jopa itse ihastui sinuun. Vanhat muistot imartelivat eri tavalla kun näki että olet nättinä. Varmaan uteliaisuus on erilaista kuin tuntematonta naista kohtaan. Ehkä voi jopa naiivisti kuvitella että teidät on sittenkin 'tarkoitettu' yhteen tms.
Ymmärrän, että hän ajatteli noin silloin viisi vuotta sitten kun tavattiin. Ja mähän sanoin hänelle suoraan jo silloin, että on jo liian myöhäistä eikä kiinnosta enää. Mutta eniten tässä ihmetyttää, että hän soitti, vaikka ei olla oltu missään yhteyksissä viiteen vuoteen. Mähän olisin voinut olla vaikka perheellinen.
Mies on päässyt viidessä vuodessa kuittailevien teini pakkiesi yli, ja soitteli kiinnostuksesta, ja kuulostellakseen joskus sinäkin olisit päässyt hänen teini pakkiensa yli. Kertomastasi valkoisesta valheesta; jos tarkoitat ettet tapaile ketään ja käyttäydyt kuin sinkku, niin onkohan silloin ihan viisasta levittää tietoa, että olisi poikaystävä.
Ehkä tyyppi ei ole sinun jälkeesi löytänyt ketään naista ja nyt haaveilee sinusta menetettynä mahdollisuutena. Jätkästä on tullut vuosien saatossa atm ja hänellä olisi sínun ansiosta ollut mahdollisuus olla ktm, mutta missasi sen mahdollisuuden ja nyt jälkeenpäin harmittaa.
ja käy läpi menneisyyden tuttuja. Kaipaa seuraa. Mitään sen syvällisempää siihen ei liity. Jos hänellä olisi joku nainen nyt kuvioissa niin ei edes muistaisi olemassaoloasi, mutta yksin (tissutellessa?) on alkanut etsiä menneisyydestä sellaisia ihmisiä joihin voisi ottaa yhteyttä kun uusiakaan ei ole hollilla.
On noita puheluita tullut. Erään kerran, kun ammattilehdessä oli minusta juttu (työasioissa), soitti tuttu mies tosi monien vuosien takaa, eikä ollut edes ex-ihastus vaan ex-poikaystävän kaveri joka halusi kertoa olleensa silloin aikoinaan ihastunut minuun. Joku on soittanut kun on parisuhde katkennut ja on alkanut muistella menneitä. Yhden kanssa päädyin uudestaan yhteen tuollaisessa tilanteessa ja puolen vuoden jälkeen tajusin itse että ei menneeseen voi palata. Yhden kutsuin tiettyyn tilaisuuteen kaverina hänen otettuaan yhteyttä, ja kun hän tajusi ettei illan päätteeksi mennäkään yhdessä meille tai heille, hän alkoi lääppiä ystävätärtäni ja illasta tuli tosi kiusallinen..
Jätä omaan arvoonsa.