Vaalitaiston ensi askeleet

katsella taloutta. Helsinki tarvitsee ne 60 000 euron roska katoksensa. Eihän sellasista voi luopua.

16 000 asukasta kunta.

Kun katsoo noita kuntien talouksia niin nyt on Kriisissä juuri tuon asukasmäärärajan ylittäneet kunnat ovat nyt kriisissä.

Eli onko Kataisen ja Heinäluoman tavoitteena saada kaikki kunnat samaan kurimukseen, koska Heidänkin asuinkunnat ovat?

Mitä järkeä on suurentaa kuntia kun niiden toimeentulomahdollisuudet heikkenee?

Pieni kunta pystyy vielä kaiken lisäksi turvaamaan palvelunsa tehokkaammin kuin nuop isot kiunnta. Pienissä kunnis terveyskeskuksen päivystyksen pääsee puolen tunnin jonotuksella. Oulussa ei riitä 12 tuntia. Joskus menee 20 tuntia. On pitkä aika jonottaa sairaana että pääsee näkemään edes vilahdusta lääkäristä.

Oulussa harvoin riittä vuorokausi siihen että saa flunssaansa antibiootti reseptin ja sairaslomatodistuksen.

Ranualla siihen menee korkeintaan 45 minuuttia. Yleensä selviää 10 minuutissa.

sieltä löytyykään?? esim. Rovaniemen kaupunginjohtajana on Mauri Gardin ja puolu KEPU.
Rovaniemen valtuustossa istuu 75 edustaja joista 23 KEPU, 17 Kokoomusta ja 12 muita pikku porvareita eli mitenkäs se talous nyt menikään??

että maalaiset on suomen ainoa hyvinvoinnin lähde.
Elämä muuttuu paremmaksi aina siellä minne ne muuttavatkin!

Kuinka kunnat tulevat toimeen ja mitkä kunnat ovat taloudellisesti heikosti pärjääviä, ei ole huutoäänestyksellä määrättävissä oleva asia. Julkisentalouden menoja ja tuloja seurataan hyvinkin tarkkaan. Mikäli siis on kiinnostunut siitä, miten omalla kunnalla menee, se on tarkistettavissa. Jos vielä haluaa tarkkailla ja vertailla eri kuntamuotojen pärjäämisiä, silloinkin kannattaa käyttää tätä tietokantaa hyväkseen.

http://www.kunnat.net/k_htmlimport.asp?path=1;29;374;69182

Jos haluaa tietää, mitkä kunnat ravaavat huonolla hapella, silloin seuraaviin tunnuslukuihin kannattaa kiinnittää huomiota: Mikä on vuosikate ilman harkinnanvaraisia avustuksia, lainakanta suhteessa maan keskiarvon, taseen alijäämään, tuloveroprosentin, ja omavaraisuusasteen ja suhteelliseen velkamäärään. Nämä luvut tutkimalla saa varsin hyvän kuvan kuntien taloudesta.

Helsinki ei ole kovinkaan huonosti pärjäävä, tosin paremminkin menestyviä kuntia on.

joka kannattaa sinun tyyppistä ajatusmallia?
Eikö nimenomaan esim, SDP ole vaatinut lisää rahaa pienten kuntien valtionosuuksiin?

1. Onko nyt aamu vai ilta?
2. Onko Kekkonen vielä presidenttinä?
3. lisäksi vielä ohjeellinen osio: Gini ja koknakki voi aiheuttaa laksatiivisen vaikutuksen. Jos kuulet kurahduksen vatsan seudulta niin se on jo myöhäistä lähteä vessaan.

Kuten tuossa edellä MPP:lle on vastattu, ei kuntien yhdistäminen sinällään ole ratkaisu.

Kun sadan pienimmän kunnan yhteenlasketut menot ovat 3% kaikkien kuntien yhteenlasketuista menoista, ei edes tuon sadan pienimmän kunnan totaalinen lakkauttaminen toisi kovin merkittävää säästöä. Puhuminen kuntien liittämisistä ongelmien ratkaisuna niin kauan kun pääkaupunkiseudun annetaan tuhlata holtittomasti kolmen ison kaupungin mallillaan on äänestäjien pahimmanlaatuista sumuttamista.

Kuntien menojen supistamiseen on muitakin keinoja kuin yhdistämiset. Terveydenhuolto näyttää toimivan tehokkaimmin noin 20 000 asukkaan muodostamissa kokonaisuuksissa. Valtion tulisikin ottaa vastuu terveydenhoidon järjestämisestä, ja sovittaa niin hallinto kuin palvelut tuohon asukasmäärään. Kuntien ja kuntayhtymien tietojärjestelmät tulisi keskittää yhteen, aluksi vaikka valtio-omisteiseen, myöhemmin yksityistettävään, tietohallintayhtiöön. Nyt sadat kunnat puuhastelevat kaikki omien systeemiensä kanssa eikä esim. terveydenhuollon alalla saada kuluja alas kun jokaisella sairaalayhtymällä on omat järjestelmät ja niiden vaatima hallinto.

Kuten tuossa MPP:lle anetussa vastauksessa sanotaan, todellinen ratkaisu on selvittää syyt kaupunkien asukasta kohden suurempiin menoihin ja löytää ratkaisu niihin, painaa isojen toimijoiden kuten Helsingin menot samalle tasolle muiden kuntien kanssa. Siellä ne määrällisesti merkittävimmät menot syntyvät. Tuon 3%:n kanssa puuhastelu saattaa maksaa enemmän kuin sieltä syntyvä hyöty, mutta pääkaupunkiseudulla yksikin prosentti säästöä on huima summa.

puolue... kirjoitti:

joka kannattaa sinun tyyppistä ajatusmallia?
Eikö nimenomaan esim, SDP ole vaatinut lisää rahaa pienten kuntien valtionosuuksiin?

...kokoomus edustaa sitä ajatusmallia, jota minäkin kannatan. Kokoomus ei ole asettanut mainitsemiasi ehtoja ja edellytyksiä kuntien yhdistämistavoitteilleen, vaan sille näkyy riittävän se, että siten saavutetaan suuria kokonaissäästöjä ja pystytään turvaamaan ihmisille palvelut, vaikka ne olisivat eräille entistä kauempana.

Kataisen esitystä koko Pohjois-Savon muodostamisesta yhdeksi kunnaksi Kuopio keskuksena pidän kyllä liian massiivisena. Kyllä mielestäni Ylä-Savo Iisalmen ympärille yhdistyneenä olisi riittävän suuri itsenäiseksi kunnaksi, samoin etelämpänä Varkaus ja Pieksämäki ympäristökuntineen yhdistämällä riittäisi hyvin elinvoimaiseksi kunnaksi, jolla kylläö tällä hetkellä on se heikkous, että siellä aikoinaan vahva teollisuus - Varkaudessa lähinnä - on hiipunut kovasti.

"Eihän alueeltaan suuri mutta väestöltään vähäinen ja koko ajan pienenevä kunta voi tarjota asukkailleen sellaisia palveluja kuin isompi kokonaisuus voi."

Eipä tietenkään voi. Kepukunta ei voi tarjota 12-tunnin jonottamista TK:ssa, ei 12-tuuman mulkkua naisystävälle, ei ooppreraa, ei Kiasmaa.
Kapin kunto jääkiekkohallissa on tietysti legenda mutta ainahan voi jääkiekon korvata muulla vähemmän kuntoa vaativalla harrastuksella vaikkapa hirvenmetsästyksellä, sitä kun ei Palonurmessa voi harrastaa.

Hauskin ja samalla tärkein kapin palveluissa on aamuinen istunto vessassa, jossa kaksi paskaa irtoaa toisistaan, kaikki muu onkin sitten toisarvoista.

Kyllä Sinun pitäisi jo sotaväen ajalta muistaa: Organisaatio monimutkaistuu kasvaessaan ja se jättää yhä vähemmän pelivaraa luottamushenkilöilleen, so. demokratialle.

mietippä sitä kirjoitti:

Kuten tuossa edellä MPP:lle on vastattu, ei kuntien yhdistäminen sinällään ole ratkaisu.

Kun sadan pienimmän kunnan yhteenlasketut menot ovat 3% kaikkien kuntien yhteenlasketuista menoista, ei edes tuon sadan pienimmän kunnan totaalinen lakkauttaminen toisi kovin merkittävää säästöä. Puhuminen kuntien liittämisistä ongelmien ratkaisuna niin kauan kun pääkaupunkiseudun annetaan tuhlata holtittomasti kolmen ison kaupungin mallillaan on äänestäjien pahimmanlaatuista sumuttamista.

Kuntien menojen supistamiseen on muitakin keinoja kuin yhdistämiset. Terveydenhuolto näyttää toimivan tehokkaimmin noin 20 000 asukkaan muodostamissa kokonaisuuksissa. Valtion tulisikin ottaa vastuu terveydenhoidon järjestämisestä, ja sovittaa niin hallinto kuin palvelut tuohon asukasmäärään. Kuntien ja kuntayhtymien tietojärjestelmät tulisi keskittää yhteen, aluksi vaikka valtio-omisteiseen, myöhemmin yksityistettävään, tietohallintayhtiöön. Nyt sadat kunnat puuhastelevat kaikki omien systeemiensä kanssa eikä esim. terveydenhuollon alalla saada kuluja alas kun jokaisella sairaalayhtymällä on omat järjestelmät ja niiden vaatima hallinto.

Kuten tuossa MPP:lle anetussa vastauksessa sanotaan, todellinen ratkaisu on selvittää syyt kaupunkien asukasta kohden suurempiin menoihin ja löytää ratkaisu niihin, painaa isojen toimijoiden kuten Helsingin menot samalle tasolle muiden kuntien kanssa. Siellä ne määrällisesti merkittävimmät menot syntyvät. Tuon 3%:n kanssa puuhastelu saattaa maksaa enemmän kuin sieltä syntyvä hyöty, mutta pääkaupunkiseudulla yksikin prosentti säästöä on huima summa.

Lue lisää

...pääkaupunkiseudun kaupungit - neljä niitä on, Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen - pitäisi yhdistää, sillä saavutettaisiin moniakin etuja, suurimmat edut maankäytössä - kaavoituksessa - rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa yleensäkin, ja vähennettäisiin byrokratiaa. Tosin täytyisi varmaan perustaa kaupunginosakomiteoita lähialueensa etuja valvomaan, sellaiset olisivat tarpeen jo nytkin, mutta eivät ne paljon kustannuksia ja byrokratiaa lisäisi, se olisi paljolti vapaaehtoispohjaista lähidemokratiaa.

Kyllähän täällä pääkaupunkiseudulla jo nyt runnotaan palveluja suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Valitettavasti asuinalueeni Paloheinä terveysasemakin on lopetusuhan alla, vaikka sen alueella - Paloheinässä , Torpparinmäessä ja Länsi-Pakilan Kehä I:n pohjoispuolisella alueella asuu kai lähes 20 000 ihmistä. Laboratoriopalvelut sieltä ovat jo muuttaneet Maunulan terveyskeskukseen, joka Maunulan lisäksi huolehtii Länsi-Pakilan Kehä I:n eteläpuolisesta alueesta, varmaan myös lähemmäs 20 000 ihmisestä. Surkuhupaisaa sikäli, että muutama vuosi sitten Paloheinän terveysasemalla otettiin käyttöön lääkäri-hoitaja-työparit ja omalääkärisysteemi, jolla terveysasema voitti Helsingin kaupungin laatupalkinnon.

Varmasti saavutetaan etuja myös ehdottamillasi toimilla, mutta kyllä kuntien yhdistäminen niiden tuloksellisuuden uskoakseni varmimmin takaa.

Mihin perustanet käsityksesi Helsingin menojen suhteettomuudesta? Kyllä ne minun näkemieni tilastojen mukaan ovat olleet vähintään kilpailukelpoisia minkä tahansa kunnan kanssa, vaikka paikkakunnan kalleus tietenkin oman rasitteensa kaikkeen kustannustasoon aiheuttaa. Voi olla, että sadan pienimmän kunnan yhteenlasketut menot ovat vain 3 % luokkaa kaikkien kuntien yhteenlasketuista menoista, mutta varmaan niissä kunnissa ei ole asukkaitakaan sitä 3 % enemmän, ja ne saavat huonompia palveluja kuin muualla.

kapi_ kirjoitti:

...pääkaupunkiseudun kaupungit - neljä niitä on, Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen - pitäisi yhdistää, sillä saavutettaisiin moniakin etuja, suurimmat edut maankäytössä - kaavoituksessa - rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa yleensäkin, ja vähennettäisiin byrokratiaa. Tosin täytyisi varmaan perustaa kaupunginosakomiteoita lähialueensa etuja valvomaan, sellaiset olisivat tarpeen jo nytkin, mutta eivät ne paljon kustannuksia ja byrokratiaa lisäisi, se olisi paljolti vapaaehtoispohjaista lähidemokratiaa.

Kyllähän täällä pääkaupunkiseudulla jo nyt runnotaan palveluja suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Valitettavasti asuinalueeni Paloheinä terveysasemakin on lopetusuhan alla, vaikka sen alueella - Paloheinässä , Torpparinmäessä ja Länsi-Pakilan Kehä I:n pohjoispuolisella alueella asuu kai lähes 20 000 ihmistä. Laboratoriopalvelut sieltä ovat jo muuttaneet Maunulan terveyskeskukseen, joka Maunulan lisäksi huolehtii Länsi-Pakilan Kehä I:n eteläpuolisesta alueesta, varmaan myös lähemmäs 20 000 ihmisestä. Surkuhupaisaa sikäli, että muutama vuosi sitten Paloheinän terveysasemalla otettiin käyttöön lääkäri-hoitaja-työparit ja omalääkärisysteemi, jolla terveysasema voitti Helsingin kaupungin laatupalkinnon.

Varmasti saavutetaan etuja myös ehdottamillasi toimilla, mutta kyllä kuntien yhdistäminen niiden tuloksellisuuden uskoakseni varmimmin takaa.

Mihin perustanet käsityksesi Helsingin menojen suhteettomuudesta? Kyllä ne minun näkemieni tilastojen mukaan ovat olleet vähintään kilpailukelpoisia minkä tahansa kunnan kanssa, vaikka paikkakunnan kalleus tietenkin oman rasitteensa kaikkeen kustannustasoon aiheuttaa. Voi olla, että sadan pienimmän kunnan yhteenlasketut menot ovat vain 3 % luokkaa kaikkien kuntien yhteenlasketuista menoista, mutta varmaan niissä kunnissa ei ole asukkaitakaan sitä 3 % enemmän, ja ne saavat huonompia palveluja kuin muualla.

Lue lisää

Kepu estää turmiolliset aikeenne. Siitä pitää huolen kunta-asioihin perehtynyt Mari Kiviniemi, jolla on kokemusta ja näkemystä ihmisten parhaaksi.
Hieno homma.

mietippä sitä kirjoitti:

Kuten tuossa edellä MPP:lle on vastattu, ei kuntien yhdistäminen sinällään ole ratkaisu.

Kun sadan pienimmän kunnan yhteenlasketut menot ovat 3% kaikkien kuntien yhteenlasketuista menoista, ei edes tuon sadan pienimmän kunnan totaalinen lakkauttaminen toisi kovin merkittävää säästöä. Puhuminen kuntien liittämisistä ongelmien ratkaisuna niin kauan kun pääkaupunkiseudun annetaan tuhlata holtittomasti kolmen ison kaupungin mallillaan on äänestäjien pahimmanlaatuista sumuttamista.

Kuntien menojen supistamiseen on muitakin keinoja kuin yhdistämiset. Terveydenhuolto näyttää toimivan tehokkaimmin noin 20 000 asukkaan muodostamissa kokonaisuuksissa. Valtion tulisikin ottaa vastuu terveydenhoidon järjestämisestä, ja sovittaa niin hallinto kuin palvelut tuohon asukasmäärään. Kuntien ja kuntayhtymien tietojärjestelmät tulisi keskittää yhteen, aluksi vaikka valtio-omisteiseen, myöhemmin yksityistettävään, tietohallintayhtiöön. Nyt sadat kunnat puuhastelevat kaikki omien systeemiensä kanssa eikä esim. terveydenhuollon alalla saada kuluja alas kun jokaisella sairaalayhtymällä on omat järjestelmät ja niiden vaatima hallinto.

Kuten tuossa MPP:lle anetussa vastauksessa sanotaan, todellinen ratkaisu on selvittää syyt kaupunkien asukasta kohden suurempiin menoihin ja löytää ratkaisu niihin, painaa isojen toimijoiden kuten Helsingin menot samalle tasolle muiden kuntien kanssa. Siellä ne määrällisesti merkittävimmät menot syntyvät. Tuon 3%:n kanssa puuhastelu saattaa maksaa enemmän kuin sieltä syntyvä hyöty, mutta pääkaupunkiseudulla yksikin prosentti säästöä on huima summa.

Lue lisää

vaan myös ne suuret tulot pitää ottaa tässä yhtälössä huomioon. Jos jollakin kunalla on varaa elää levemmin ja vähän tuhlaillenkin, ei siinä muilla pitäisi olla nokan koputtamista. Kyse on siitä, että tulot ja menot ovat tasapainossa. Sellaisissa kunnissa, missä valtionosuudet ovat kunnan tuloissa merkittävin tai yhtä merkittävä tulonlähde kuin verotulot ja joissa veroprosenssi on korkea, asiat eivät välttämättä ole oikein kunnossa.

Kuntien pitäisi antaa vapaammin kilpailla keskenään ilman valtion puuttumista peliin. Näin saadaan sellaisia malleja, joissa kuntalaiset ovat tyytyväisimpiä. Jos kunta tarjoaa hyviä palveluja kohtuullisella veroprosentilla, se on kuntalaisille mahdollisesti hyvä paikka asua. Sellainen kunta nousee helposti muuttovoittokunnaksi, kun muutkin huomaavat kunnan onnistuneen hoitamaan taloutensa hyvin. Tämä ei ole pelkästään kunnan hyvyyttä, koska perustekijänä on se, että alueen taloudellinen kantokyky on oikeassa suhteessa siellä asuvan väestön määrään ja rakenteeseen. Tällaista oikeasuhteisuutta kohden pitäisi kulkea. Tavoitteeksi pitää asettaa se, että kukin alue kykenee elättämään sillä asuvan väestön. Jos ei kykene, voidaan nähdä, että alueella asuu liikaa väestöä sen taloudelliseen kantokykyyn nähden tai väestörakenne on epäedullinen taikka alue ei kiinosta suuremmin yrittäjiä.

Kunnan optimaalikoko ei liity vain sellaisiin menovertailuihin, joista kerrot. Tätä paljon tärkeämpää on se, että löydetään sellaisia kuntakokoja ja rakenteita, missä taloudellinen toimeliaisuus tuottaa parhaimman saldon. Ei siis vain ne pienet menot vaan ennen kaikkea ne suuret tulot.

tyhmälle kepulireppanalle, missä on pihvi, niinkuin jenkkiystävämme asian ilmaisevat?

"Jos kuntia yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi, tietysti laitaosien ihmisille palvelut jäävät kauaksi, mutta niitä palveluita kuitenkin on. Varmaan väki myös muuttaa niiden palveluidenkin perässä ja myös monista muista syistä keskuksiin, jolloin he saattavat ruveta kannattamaan muita puolueita kuin kepua, ja se onkin se suurin vaara kepun kannalta ja tosiasiallisin syy, jonka vuoksi kepu vastustaa kehitystä, jolla muutoin olisi vain myönteisiä seuraamuksia. "

Eikö nykyisellänkin palvelut ole kaukana, mutta niitä kuitenkin on? Mikä muuttuisi?

Eikö väki nykyisellään muuta palveluiden perässä keskuksiin? Mikä muutuisi?

Ja ennenkaikkea, mistä se säästö syntyisi, jos kaikille kuitenkin taattaisiin samat palvelut
asuinpaikasta riippumatta?

Ettei vaan taas paljas kepuviha ohjaisi ajatustesi suuntaa?

Mielipidepankki kirjoitti:

vaan myös ne suuret tulot pitää ottaa tässä yhtälössä huomioon. Jos jollakin kunalla on varaa elää levemmin ja vähän tuhlaillenkin, ei siinä muilla pitäisi olla nokan koputtamista. Kyse on siitä, että tulot ja menot ovat tasapainossa. Sellaisissa kunnissa, missä valtionosuudet ovat kunnan tuloissa merkittävin tai yhtä merkittävä tulonlähde kuin verotulot ja joissa veroprosenssi on korkea, asiat eivät välttämättä ole oikein kunnossa.

Kuntien pitäisi antaa vapaammin kilpailla keskenään ilman valtion puuttumista peliin. Näin saadaan sellaisia malleja, joissa kuntalaiset ovat tyytyväisimpiä. Jos kunta tarjoaa hyviä palveluja kohtuullisella veroprosentilla, se on kuntalaisille mahdollisesti hyvä paikka asua. Sellainen kunta nousee helposti muuttovoittokunnaksi, kun muutkin huomaavat kunnan onnistuneen hoitamaan taloutensa hyvin. Tämä ei ole pelkästään kunnan hyvyyttä, koska perustekijänä on se, että alueen taloudellinen kantokyky on oikeassa suhteessa siellä asuvan väestön määrään ja rakenteeseen. Tällaista oikeasuhteisuutta kohden pitäisi kulkea. Tavoitteeksi pitää asettaa se, että kukin alue kykenee elättämään sillä asuvan väestön. Jos ei kykene, voidaan nähdä, että alueella asuu liikaa väestöä sen taloudelliseen kantokykyyn nähden tai väestörakenne on epäedullinen taikka alue ei kiinosta suuremmin yrittäjiä.

Kunnan optimaalikoko ei liity vain sellaisiin menovertailuihin, joista kerrot. Tätä paljon tärkeämpää on se, että löydetään sellaisia kuntakokoja ja rakenteita, missä taloudellinen toimeliaisuus tuottaa parhaimman saldon. Ei siis vain ne pienet menot vaan ennen kaikkea ne suuret tulot.

Lue lisää

Toki tulot ja menot pitää olla tasapainossa, mutta kun puhutaan valtion osuudesta kuntatalouteen, pitää muistaa, että 2000 asukkaan kunta joka saa valtionosuuksia 2000 euroa per asukas, maksaa valtiolle 4 miljoonaa vuodessa, kun taas Helsinki joka saa 700 euroa per asukas valtion kassasta, maksaa valtiolle 400 miljoonaa.

Pitää myös muistaa, että Helsinki kerää toimintatuotoista ylijäämää, siis piiloveroa, jolla se paikkaa kaupungin kassaa. Näin veroäyri on kohtuullinen, mutta asumiskustannukset Helsingin Energian, Vesilaitoksen yms. tulouttamien voittojen vuoksi korkeammat.

Valtiontalouden kannalta on siis oleellisinta koettaa löytää malli, jossa kuntatalouden kokonaismenot pienenevät. Varmasti pienten kuntien yhdistämisellä jotain säästetään ajan oloon, mutta kovin marginaalista se on. Jos vaikka 10 % säästä saataisiin, olisi se tuollaisessa 2000 asukkaan pikkukunnassa siis 400 000 euroa, eli promille (yksi tuhannesosa) Helsingin saamasta valtionosuudesta. Niinpä toimet pitää keskittää sinne, missä säästöpotentiaalikin on. Helsingin löysäkätisyyttä menopuolella ei voida hyväksyä ennenkuin se kattaa kaikki tulonsa itse, nyt siis tuo 400 000 000 tulee valtiolta. Helsingin ja pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien korkeita menoja per asukas täytyy pystyä painamaan muun maan keskiarvoa kohden, sillä täytyyhän tiiviin yhteiskuntarakenteen tuoda niitä väitettyjä säästöjä. Vai onko sittenkin niin, että suuruus tuo vain lisää tyhjäkäyntiä, byrokratiaa ja muuta kustannuksia lisäävää kitkaa?

kapi_ kirjoitti:

...pääkaupunkiseudun kaupungit - neljä niitä on, Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen - pitäisi yhdistää, sillä saavutettaisiin moniakin etuja, suurimmat edut maankäytössä - kaavoituksessa - rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa yleensäkin, ja vähennettäisiin byrokratiaa. Tosin täytyisi varmaan perustaa kaupunginosakomiteoita lähialueensa etuja valvomaan, sellaiset olisivat tarpeen jo nytkin, mutta eivät ne paljon kustannuksia ja byrokratiaa lisäisi, se olisi paljolti vapaaehtoispohjaista lähidemokratiaa.

Kyllähän täällä pääkaupunkiseudulla jo nyt runnotaan palveluja suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Valitettavasti asuinalueeni Paloheinä terveysasemakin on lopetusuhan alla, vaikka sen alueella - Paloheinässä , Torpparinmäessä ja Länsi-Pakilan Kehä I:n pohjoispuolisella alueella asuu kai lähes 20 000 ihmistä. Laboratoriopalvelut sieltä ovat jo muuttaneet Maunulan terveyskeskukseen, joka Maunulan lisäksi huolehtii Länsi-Pakilan Kehä I:n eteläpuolisesta alueesta, varmaan myös lähemmäs 20 000 ihmisestä. Surkuhupaisaa sikäli, että muutama vuosi sitten Paloheinän terveysasemalla otettiin käyttöön lääkäri-hoitaja-työparit ja omalääkärisysteemi, jolla terveysasema voitti Helsingin kaupungin laatupalkinnon.

Varmasti saavutetaan etuja myös ehdottamillasi toimilla, mutta kyllä kuntien yhdistäminen niiden tuloksellisuuden uskoakseni varmimmin takaa.

Mihin perustanet käsityksesi Helsingin menojen suhteettomuudesta? Kyllä ne minun näkemieni tilastojen mukaan ovat olleet vähintään kilpailukelpoisia minkä tahansa kunnan kanssa, vaikka paikkakunnan kalleus tietenkin oman rasitteensa kaikkeen kustannustasoon aiheuttaa. Voi olla, että sadan pienimmän kunnan yhteenlasketut menot ovat vain 3 % luokkaa kaikkien kuntien yhteenlasketuista menoista, mutta varmaan niissä kunnissa ei ole asukkaitakaan sitä 3 % enemmän, ja ne saavat huonompia palveluja kuin muualla.

Lue lisää

Kuntien menot per asukas voit tarkistaa kunnat.net sivustolta. Helsinki siis on yksi maamme kalleimmista kunnista palvelujensa tuottajana. Miksi, sitä sopii pohtia, kun ainakin täällä niin sinä kuin vaikkapa MPP koko ajan toitotatte kuinka kalliiksi maaseutu tulee ja kuinka keskittäminen säästää. Tilastojen mukaan siis onkin päinvastoin, suuruuden tuoma hyöty häviää jonnekin muualle, onko se byrokratia, ruuhkat, työn alhaisempi tuottavuus vai mikä? Koetappa pohtia sitä niin keskustellaan asiasta.

mutta myös kirjoitti:

Toki tulot ja menot pitää olla tasapainossa, mutta kun puhutaan valtion osuudesta kuntatalouteen, pitää muistaa, että 2000 asukkaan kunta joka saa valtionosuuksia 2000 euroa per asukas, maksaa valtiolle 4 miljoonaa vuodessa, kun taas Helsinki joka saa 700 euroa per asukas valtion kassasta, maksaa valtiolle 400 miljoonaa.

Pitää myös muistaa, että Helsinki kerää toimintatuotoista ylijäämää, siis piiloveroa, jolla se paikkaa kaupungin kassaa. Näin veroäyri on kohtuullinen, mutta asumiskustannukset Helsingin Energian, Vesilaitoksen yms. tulouttamien voittojen vuoksi korkeammat.

Valtiontalouden kannalta on siis oleellisinta koettaa löytää malli, jossa kuntatalouden kokonaismenot pienenevät. Varmasti pienten kuntien yhdistämisellä jotain säästetään ajan oloon, mutta kovin marginaalista se on. Jos vaikka 10 % säästä saataisiin, olisi se tuollaisessa 2000 asukkaan pikkukunnassa siis 400 000 euroa, eli promille (yksi tuhannesosa) Helsingin saamasta valtionosuudesta. Niinpä toimet pitää keskittää sinne, missä säästöpotentiaalikin on. Helsingin löysäkätisyyttä menopuolella ei voida hyväksyä ennenkuin se kattaa kaikki tulonsa itse, nyt siis tuo 400 000 000 tulee valtiolta. Helsingin ja pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien korkeita menoja per asukas täytyy pystyä painamaan muun maan keskiarvoa kohden, sillä täytyyhän tiiviin yhteiskuntarakenteen tuoda niitä väitettyjä säästöjä. Vai onko sittenkin niin, että suuruus tuo vain lisää tyhjäkäyntiä, byrokratiaa ja muuta kustannuksia lisäävää kitkaa?

Lue lisää

Mielenkiintoinen ajatuskulku, koska helsinkiläisiä tuetaan suhteessa merkittävästi vähemmän, kuin muualla asuvia, niin heidän tukemisensa on valtiolle kalleinta? Tietenkin on niin, että jos väestömäärä on suuri, silloin valtionapuja annetaan määrällisesti enemmän. Vaikka on selvästi nähtävissä, kuinka epäreilusti valtio on avustuksiaan jyvittänyt. Valtionosuudesta kun puhutaan, niin on myös muistettava se, mitä näihin osuuksiin lasketaan mukaan. koostuvat, niihin lasketaan mm. kuntakohtaiset opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet, työllistämistuet ja muut tuet ja avustukset valtiolta. Ihmetellä täytyykin sitä, miksi suhteellinen valtionosuus on noinkin pieni per. helsinkiläinen.

Suomessa pientenkuntien tukeminen tulisi sitoa siihen, että mikäli tukieurot ylittävät tietyn prosentin, silloin kuntatalous tulisi tarkistaa ja valvontaa lisätä. Kuntien yhdistymisellä ei saavuteta niitä säästöjä joiden avulla kuntientalous saataisiin terveelle pohjalle, myös muita toimia on keksittävä.

Heinäluoman ehdotus, kuntien itsenäisyyden lisäämisestä ja vastuunkannosta näin, ei ole toimiva ratkaisu. Kuntien päästäminen suoritustilaan, toisi meille kreikkalaisen ongelman ja se on kallista lystiä. Kuntia ei voi päästää suoritustilaan.

Tiivisyhdyskuntarakenne tuo säästöjä, mutta koska tiiviiseen rakenteeseen liittyy myös se, että yhdyskunta houkuttelee kaikenlaisia asukkaita, sen vuoksi myös sosiaali- ja terveysmenot kasvavat suhteellisesti ottaen. Helsingin löysäkätisyyttä (menojensa suhteen) ei voida kritisoida, ei mikäli toimitaan reilunpelinhengessä, niin kauan kun kaupungin osuus valtiontuista on noinkin suhteettoman pieni.

Niinpä niin kirjoitti:

Mielenkiintoinen ajatuskulku, koska helsinkiläisiä tuetaan suhteessa merkittävästi vähemmän, kuin muualla asuvia, niin heidän tukemisensa on valtiolle kalleinta? Tietenkin on niin, että jos väestömäärä on suuri, silloin valtionapuja annetaan määrällisesti enemmän. Vaikka on selvästi nähtävissä, kuinka epäreilusti valtio on avustuksiaan jyvittänyt. Valtionosuudesta kun puhutaan, niin on myös muistettava se, mitä näihin osuuksiin lasketaan mukaan. koostuvat, niihin lasketaan mm. kuntakohtaiset opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet, työllistämistuet ja muut tuet ja avustukset valtiolta. Ihmetellä täytyykin sitä, miksi suhteellinen valtionosuus on noinkin pieni per. helsinkiläinen.

Suomessa pientenkuntien tukeminen tulisi sitoa siihen, että mikäli tukieurot ylittävät tietyn prosentin, silloin kuntatalous tulisi tarkistaa ja valvontaa lisätä. Kuntien yhdistymisellä ei saavuteta niitä säästöjä joiden avulla kuntientalous saataisiin terveelle pohjalle, myös muita toimia on keksittävä.

Heinäluoman ehdotus, kuntien itsenäisyyden lisäämisestä ja vastuunkannosta näin, ei ole toimiva ratkaisu. Kuntien päästäminen suoritustilaan, toisi meille kreikkalaisen ongelman ja se on kallista lystiä. Kuntia ei voi päästää suoritustilaan.

Tiivisyhdyskuntarakenne tuo säästöjä, mutta koska tiiviiseen rakenteeseen liittyy myös se, että yhdyskunta houkuttelee kaikenlaisia asukkaita, sen vuoksi myös sosiaali- ja terveysmenot kasvavat suhteellisesti ottaen. Helsingin löysäkätisyyttä (menojensa suhteen) ei voida kritisoida, ei mikäli toimitaan reilunpelinhengessä, niin kauan kun kaupungin osuus valtiontuista on noinkin suhteettoman pieni.

Lue lisää

Niin, asioita voi nähdä monella tapaa. Jos katsotaan suhteellisia valtionosuuksia, niin toki pienillä kunnilla on suuremmat valtionosuudet per asukas. Mutta kun siinä pikkukunnassa saattaa olla vain 2000 asukasta, niin absoluuttisesti tuo osuus on mitätön koko valtionosuuspottiin verrattuna. Helsingissä tai muissa isoissa kaupungeissa suhteellinen osuus, siis osuus per capita, on pinenpi, mutta absoluuttisesti ne saavat isoja summia.

Kun säästöjä haetaan niin pienistä summista ei edes yhteenlaskien tule paljoa verrattuna. Kuten todettua, sadan pienimmän kunnan yhteenlasketut menot ovat vain 3 % koko kuntasektorin menoista. Siis sata kuntaa tyystin lakkauttamallakaan ei saavutettaisi juuri mitään.

Isojen kuntien suhteellisesti korkeampien menojen syyt pitää selvittää, ja löytää tapa pienentää kustannustasoa. Jos kiinteän yhdyskunnan kustannusten syy on, että se "houkuttelee kaikenlaisia asukkaita", mitä ikinä tuolla tarkoitatkin, niin silloin pitää pyrkiä kohden hajautettua mallia joka ei houkuttelee kaikenlaisia asukkaita ja tulee silloin halvemmaksi. Tähän saakka olet sinäkin väittänyt keskittymisen tuovan säästöjä yhteiskunnalle. Mutta jos onkin niin, että keskittyminen lisää sosiaali- ja terveysmenoja ja muita kuluja, niin eihän keksittymisessä ole mitään järkeä. Olkoonkin, että valtion osuus niistä on suhteessa pienenpi kuin harvaan asutulla aluella. Se suuruuden ekonomia kun toimii tuossa tapauksessa väärin päin, absoluuttiset menot kasvaa vaikka suhteelliset menot pienenee. Ei siis kovinkaan järkevä yhtälö.

kapi_ kirjoitti:

...kokoomus edustaa sitä ajatusmallia, jota minäkin kannatan. Kokoomus ei ole asettanut mainitsemiasi ehtoja ja edellytyksiä kuntien yhdistämistavoitteilleen, vaan sille näkyy riittävän se, että siten saavutetaan suuria kokonaissäästöjä ja pystytään turvaamaan ihmisille palvelut, vaikka ne olisivat eräille entistä kauempana.

Kataisen esitystä koko Pohjois-Savon muodostamisesta yhdeksi kunnaksi Kuopio keskuksena pidän kyllä liian massiivisena. Kyllä mielestäni Ylä-Savo Iisalmen ympärille yhdistyneenä olisi riittävän suuri itsenäiseksi kunnaksi, samoin etelämpänä Varkaus ja Pieksämäki ympäristökuntineen yhdistämällä riittäisi hyvin elinvoimaiseksi kunnaksi, jolla kylläö tällä hetkellä on se heikkous, että siellä aikoinaan vahva teollisuus - Varkaudessa lähinnä - on hiipunut kovasti.

Lue lisää

että pois alta risut, keput ja männynkävyt, demaritkin samma vägen! Mistäs päin nyt tuuleekaan?

missä pihvi ? kirjoitti:

Niin, asioita voi nähdä monella tapaa. Jos katsotaan suhteellisia valtionosuuksia, niin toki pienillä kunnilla on suuremmat valtionosuudet per asukas. Mutta kun siinä pikkukunnassa saattaa olla vain 2000 asukasta, niin absoluuttisesti tuo osuus on mitätön koko valtionosuuspottiin verrattuna. Helsingissä tai muissa isoissa kaupungeissa suhteellinen osuus, siis osuus per capita, on pinenpi, mutta absoluuttisesti ne saavat isoja summia.

Kun säästöjä haetaan niin pienistä summista ei edes yhteenlaskien tule paljoa verrattuna. Kuten todettua, sadan pienimmän kunnan yhteenlasketut menot ovat vain 3 % koko kuntasektorin menoista. Siis sata kuntaa tyystin lakkauttamallakaan ei saavutettaisi juuri mitään.

Isojen kuntien suhteellisesti korkeampien menojen syyt pitää selvittää, ja löytää tapa pienentää kustannustasoa. Jos kiinteän yhdyskunnan kustannusten syy on, että se "houkuttelee kaikenlaisia asukkaita", mitä ikinä tuolla tarkoitatkin, niin silloin pitää pyrkiä kohden hajautettua mallia joka ei houkuttelee kaikenlaisia asukkaita ja tulee silloin halvemmaksi. Tähän saakka olet sinäkin väittänyt keskittymisen tuovan säästöjä yhteiskunnalle. Mutta jos onkin niin, että keskittyminen lisää sosiaali- ja terveysmenoja ja muita kuluja, niin eihän keksittymisessä ole mitään järkeä. Olkoonkin, että valtion osuus niistä on suhteessa pienenpi kuin harvaan asutulla aluella. Se suuruuden ekonomia kun toimii tuossa tapauksessa väärin päin, absoluuttiset menot kasvaa vaikka suhteelliset menot pienenee. Ei siis kovinkaan järkevä yhtälö.

Lue lisää

Absoluuttinen osuus on merkittävä, kun huomio kuntien määrät ja niiden asukkaat. Aivan siten ei voida laskea, että otetaan yksi pieni kunta ja lasketaan sen avustukset valtion kokonaiskuntamenoista ja verrataan sitten tulosta Helsinkiin. Tietenkin, jos pikkukunnat kuluttavat valtionosuuksia noinkin merkittävästi enemmän kuin kaupungit, silloin pienten kuntien tukeminen on suhteetonta, vaikka rahamäärät ovatkin pieniä. Pienten kuntien ylläpitäminen tulee valtiolle kalliiksi ja samaan aikaan niiden palvelurakenne voi olla merkittävästi heikompi kun kaupungeissa. Tuemme siis rakenteita, jotka ovat kestämättömiä.

Sosiaalisesti syrjäytyneet ja sen uhassa olevat hakeutuvat kaupunkeihin, myös vaikeasti työllistyvät pyrkivät hakeutumaan isoihin asutuskeskuksiin, näin sosiaalimenot kasvavat. Maahanmuuttajiin liittyvät kulut ovat kaupungeissa myös kasvussa. Pakolaisten aiheuttama kulurakenne onkin varsin mielenkiintoinen, pakolaisten vastaanottokeskukset ovat usein maaseudulla ja niin kauan kun valtio maksaa kulut, pakolaiset vastaanottokeskuksissa ovat kuntatalouden kannalta tuottavia, mutta kun valtio lakkaa avustamasta, maahanmuuttajien muutto kaupunkeihin on aika varmaa. Koska maahanmuuttajien työllistymisaste on kohtalaisen matala, nämä perheet kuluttavat kaupunkien sosiaalimenoja. Lapsiperheet rasittavat myös kuntatalouksia, samoin sitä tekee vammautuneet, joita myöskin kaupunkilaiset palvelut houkuttelevat. Jos ajatellaan terveysmenojen suhteellista kasvua, silloin kaupungeissa olevat yliopistotasoiset sairaalat lisäävät kuntien terveydenhuoltomenoja., vaikka ne palvelevat osittain myös koko maata.

Tieverkostonylläpitäminen on myös kaupungeissa suhteellisesti kalliimpaa, vaikkakin väkimäärään/kilometrimääriin nähden edullista. Helsingissä on myös kulttuuripalveluja, jotka ovat myös ulkopaikkakuntalaisten käytettävissä. Kun tarkastellaan menoja, silloin on huomioitava se, että on olemassa sellaisia menoja, jotka eivät häviä, vaikka väestö olisi täysin hajallaan, näin, mikäli pyrimme toimimaan sivistysvaltion tavoin. Lapsiperheet ovat hyvä esimerkki: lapsiperheiden aiheuttamat kulut ovat kaupungeissa suhteellisesti pienemmät, koska keskittämisellä on etunsa, kuitenkin kun lapsiperheitä on paljon, silloin kuluja on myös runsaasti. Suhteellisuus kannattaisi muistaa tässäkin. Jos helsinkiläisiä lapsiperheitä hajasijoitettaisiin ympäri maatamme ja taattaisiin kohtuullinen palvelutaso, silloin valtion menot kohoaisivat merkittävästi.

mutta myös kirjoitti:

Toki tulot ja menot pitää olla tasapainossa, mutta kun puhutaan valtion osuudesta kuntatalouteen, pitää muistaa, että 2000 asukkaan kunta joka saa valtionosuuksia 2000 euroa per asukas, maksaa valtiolle 4 miljoonaa vuodessa, kun taas Helsinki joka saa 700 euroa per asukas valtion kassasta, maksaa valtiolle 400 miljoonaa.

Pitää myös muistaa, että Helsinki kerää toimintatuotoista ylijäämää, siis piiloveroa, jolla se paikkaa kaupungin kassaa. Näin veroäyri on kohtuullinen, mutta asumiskustannukset Helsingin Energian, Vesilaitoksen yms. tulouttamien voittojen vuoksi korkeammat.

Valtiontalouden kannalta on siis oleellisinta koettaa löytää malli, jossa kuntatalouden kokonaismenot pienenevät. Varmasti pienten kuntien yhdistämisellä jotain säästetään ajan oloon, mutta kovin marginaalista se on. Jos vaikka 10 % säästä saataisiin, olisi se tuollaisessa 2000 asukkaan pikkukunnassa siis 400 000 euroa, eli promille (yksi tuhannesosa) Helsingin saamasta valtionosuudesta. Niinpä toimet pitää keskittää sinne, missä säästöpotentiaalikin on. Helsingin löysäkätisyyttä menopuolella ei voida hyväksyä ennenkuin se kattaa kaikki tulonsa itse, nyt siis tuo 400 000 000 tulee valtiolta. Helsingin ja pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien korkeita menoja per asukas täytyy pystyä painamaan muun maan keskiarvoa kohden, sillä täytyyhän tiiviin yhteiskuntarakenteen tuoda niitä väitettyjä säästöjä. Vai onko sittenkin niin, että suuruus tuo vain lisää tyhjäkäyntiä, byrokratiaa ja muuta kustannuksia lisäävää kitkaa?

Lue lisää

voin olla samaa mieltä siitä, että tulee etsiä malleja, missä toimintamenoja voidaan vähentää vähentämättä palvelujen määrää ja laatua. Pääkaupunkiseudulla on esimerkiksi laaja joukkoliikenteen verkosto, joka maksaa tietysti veronmaksajille. Vastaavanlaisia joukkoliikennepalveluja ei sitten paljon muualla olekaan. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset maksavat liikennöimisensä polttoaine- ja liikennöintikuluina. Matti Vanhasen Nurmijärvimallissa monet ihmiset ovat vähintään kahden auton loukussa. Sellainenkin maksaa, mutta se ei näy kunnan menoissa vaan kotitalouksien menoissa.

Keskeisin ongelma tässä ei suinkaan ole kuntakoko tai kuntien määrä. Perusjuttu on siinä, että jokainen alue kykenisi elättämään sillä olevat asukkaansa eikä haalisi muiden alueiden asukkaiden rahoja kuten nykyisin on. Jos kunnan veroaste on korkea, valtionosuukisen tasauksesta saatujen rahojen määrä suuri ja osuus kunnan tuloista suurin, niin se kertoo hyvin helposti sen, mistä on kyse. Tällainen kunta elää muiden hyväntahtoisuuden varassa. Monet näistä kunnista ovat kaiken lisäksi sellaisia, jossa pääasiallinen yritystoiminta on maatalous. Sekin lepää veronmaksajien tukien varassa. Tällaisissa kunnissa tulevaisuuden mahdollisuudet ovat kovin heiveröisella pohjalla.

Valtionosuusjärjestelmämme on lisäksi sellainen, että se ottaa pääluvun mukaisesta tasajaosta toisilta kunnilta pois ja antaa toisille kunnille lisää. Esim. pääkaupunkiseudun kunnat ovat niitä, joilta otetaan aina pois. Sen poisoton on laskettu vastaavan 2-3 prosenttia näiden kuntien veroprosentissa, siis melkoinen osuus.

Asioita ei tule siis tarkastella vain menotalouden kautta, varsinkaan kun kuntien palvelurakenne voi olla erilainen (vrt. pääkaupunkiseudun joukkoliikennepalvelut). Paljon tärkeämpää on nähdä kunkin alueen kehitysmahdollisuudet hyvään taloudelliseen menestykseen eli verotulojen hankkimiseen. Suomen kokoisessa pienessä maassa tulisi pyrkiä suosimaan parhaita tuloksia aikaansaavia rakenteita eikä hajauttaa voimavaroja pitkin maata, jolloin kukaan ei niistä varsinaisesti hyödy. Sellainen on tekohengitystä, mutta ei tekemiseen puhaltamista. Haja-asustus tarkoittaa aina pitempien teiden tekemistä, enemmän johtoja ja lankoja, joiden hyöty jakautuu pienelle väestöryhmälle. Jo arkijärki sanoo, ettei sellainen ole kovin kannattavaa touhua. Tässä ei ole kyse vain kuntien menoista, vaan koko yhteiskuntaa rasittavista menoista, joista valtio maksaa suuren osan.

Tulopuolella tulee kiinnittää huomiota siihen, minne yritystoiminta haluaa sijoittautua. Se näkee omaehtoisessa sijoittumisessaan aina tiettyjä etuja ja haittoja, joita se sitten punnitsee. Yhä tärkeämmäksi on tullut kotimarkkinoiden suuruus ja läheisyys niin, ettei matkakulujen osuus muodostu kohtuuttomaksi. Markkinoiden suuruus taas pitää huolen siitä, että kysyntää on riittävästi. Pienten kuntien on vaikea tarjota niin monipuolista opetusta kuin suurempien, koska luokkakoot eivät riitä jonkun alan opettajan palkkaamiseen. Suuremmat kunnat kykenevät tällaisistäkin syistä antamaan laadukkaampia palveluja, mikä tietysti aina maksaa enemmän kuin jos näitä palveluja ei ole. Kun menotaloutta verrataan, siinä pitäisi ottaa siis huomioon myös se, mitä rahalla eri puolilla Suomea saa.

Niinpä niin kirjoitti:

Absoluuttinen osuus on merkittävä, kun huomio kuntien määrät ja niiden asukkaat. Aivan siten ei voida laskea, että otetaan yksi pieni kunta ja lasketaan sen avustukset valtion kokonaiskuntamenoista ja verrataan sitten tulosta Helsinkiin. Tietenkin, jos pikkukunnat kuluttavat valtionosuuksia noinkin merkittävästi enemmän kuin kaupungit, silloin pienten kuntien tukeminen on suhteetonta, vaikka rahamäärät ovatkin pieniä. Pienten kuntien ylläpitäminen tulee valtiolle kalliiksi ja samaan aikaan niiden palvelurakenne voi olla merkittävästi heikompi kun kaupungeissa. Tuemme siis rakenteita, jotka ovat kestämättömiä.

Sosiaalisesti syrjäytyneet ja sen uhassa olevat hakeutuvat kaupunkeihin, myös vaikeasti työllistyvät pyrkivät hakeutumaan isoihin asutuskeskuksiin, näin sosiaalimenot kasvavat. Maahanmuuttajiin liittyvät kulut ovat kaupungeissa myös kasvussa. Pakolaisten aiheuttama kulurakenne onkin varsin mielenkiintoinen, pakolaisten vastaanottokeskukset ovat usein maaseudulla ja niin kauan kun valtio maksaa kulut, pakolaiset vastaanottokeskuksissa ovat kuntatalouden kannalta tuottavia, mutta kun valtio lakkaa avustamasta, maahanmuuttajien muutto kaupunkeihin on aika varmaa. Koska maahanmuuttajien työllistymisaste on kohtalaisen matala, nämä perheet kuluttavat kaupunkien sosiaalimenoja. Lapsiperheet rasittavat myös kuntatalouksia, samoin sitä tekee vammautuneet, joita myöskin kaupunkilaiset palvelut houkuttelevat. Jos ajatellaan terveysmenojen suhteellista kasvua, silloin kaupungeissa olevat yliopistotasoiset sairaalat lisäävät kuntien terveydenhuoltomenoja., vaikka ne palvelevat osittain myös koko maata.

Tieverkostonylläpitäminen on myös kaupungeissa suhteellisesti kalliimpaa, vaikkakin väkimäärään/kilometrimääriin nähden edullista. Helsingissä on myös kulttuuripalveluja, jotka ovat myös ulkopaikkakuntalaisten käytettävissä. Kun tarkastellaan menoja, silloin on huomioitava se, että on olemassa sellaisia menoja, jotka eivät häviä, vaikka väestö olisi täysin hajallaan, näin, mikäli pyrimme toimimaan sivistysvaltion tavoin. Lapsiperheet ovat hyvä esimerkki: lapsiperheiden aiheuttamat kulut ovat kaupungeissa suhteellisesti pienemmät, koska keskittämisellä on etunsa, kuitenkin kun lapsiperheitä on paljon, silloin kuluja on myös runsaasti. Suhteellisuus kannattaisi muistaa tässäkin. Jos helsinkiläisiä lapsiperheitä hajasijoitettaisiin ympäri maatamme ja taattaisiin kohtuullinen palvelutaso, silloin valtion menot kohoaisivat merkittävästi.

Lue lisää

Kerrataan nyt vielä. Siis sadan (100) pienimmän kuntamme yhteenlasketut menot ovat 3 % koko kuntasektorin menoista. Absoluuttisesta euromäärästä. Siksi niiden tulevaisuuden kanssa puuhastelu on käytännössä turhaa. Vaikka ne tyhjennettäisiin asukkaistaan kokonaan, niin siltikään ei säästyisi kummoisia summia.

Oleellista onkin selvittää, miksi suuruuden ekonomia ei toimi. Syytät maahanmuuttoa, no onhan se varmaan yksi tekijä. Ainakin Mielipidepankki on tähän saakka toitottanut sosiaalisen syrjäytymisen olevan haja-asutuksen ongelma. No, sinä sanot sen olevan kaupunkien ongelma. Otappa teistä tovereista selvää. Mutta sinä taidat olla lähempanä totuutta, sosiaalisesti syrjäytymisvaarassa oleva tai jo syrjäytynyt tulee kaupungissa paljon kalliimmaksi kuin maaseudulla. Maaseudun yhteisöllisyys näkyy siinä, että omaiset hoitavat näitä reppanoita eivätkä he ole täysin riippuvaisia muun yhteiskunnan tuesta. Kaupungeissahan kaikki inhimillinen toiminta on ulkoistettu viranomaisille.

Liikenneinfran ylläpito on kaupungeissa suhteessa väkimäärään kalliimpaa, vaikka toista väität. Syykin on ilmeinen jos ajattelet edes hiukan. Koetappa päätellä ihan itse.

Samoin lapsiperheiden aiheuttamat kulut ovat Helsingissä korkeampia. Perusopetus asukasta ja myös oppilasta kohden on Helsingissä kalliimpaa kuin muualla maassa, samoin päivähoito. Näin on vaikka suuruuden ekonomian pitäisi toimia niin, että opetusryhmät voidaan optimoida, ei tarvitse kouluttaa muutaman oppilaan vajaita luokkia, eikä kuskata oppilaita kymmeniä kilometrejä päivässä taksilla. Jossain siis on sellaista kustannusten aiheuttajaa, joka nostaa Helsingin perusopetuskulut per oppilas muuta maata korkeammaksi.

Koska pääkaupunkiseudulla on suuret väkimäärät, myös kaupunkien käyttämät absoluuttiset rahamäärät ovat suuria. Ja vaikka suhteellisesti pienenpi osa noista rahoista on valtion kassan kautta tullutta, niin absoluuttisesti pääkaupunkiseutu syö valtion kuntarahoista ison osan. Jos pääkaupunkiseudun kunnat pystyisivät toimimaan samalla taloudellisella tehokkuudella kuin muu maa, säästäisimme satoja miljoonia vuodessa. Enemmän kuin ne sata pikkukuntaa lakkauttamalla. Näin on näreet

Mielipidepankki kirjoitti:

voin olla samaa mieltä siitä, että tulee etsiä malleja, missä toimintamenoja voidaan vähentää vähentämättä palvelujen määrää ja laatua. Pääkaupunkiseudulla on esimerkiksi laaja joukkoliikenteen verkosto, joka maksaa tietysti veronmaksajille. Vastaavanlaisia joukkoliikennepalveluja ei sitten paljon muualla olekaan. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset maksavat liikennöimisensä polttoaine- ja liikennöintikuluina. Matti Vanhasen Nurmijärvimallissa monet ihmiset ovat vähintään kahden auton loukussa. Sellainenkin maksaa, mutta se ei näy kunnan menoissa vaan kotitalouksien menoissa.

Keskeisin ongelma tässä ei suinkaan ole kuntakoko tai kuntien määrä. Perusjuttu on siinä, että jokainen alue kykenisi elättämään sillä olevat asukkaansa eikä haalisi muiden alueiden asukkaiden rahoja kuten nykyisin on. Jos kunnan veroaste on korkea, valtionosuukisen tasauksesta saatujen rahojen määrä suuri ja osuus kunnan tuloista suurin, niin se kertoo hyvin helposti sen, mistä on kyse. Tällainen kunta elää muiden hyväntahtoisuuden varassa. Monet näistä kunnista ovat kaiken lisäksi sellaisia, jossa pääasiallinen yritystoiminta on maatalous. Sekin lepää veronmaksajien tukien varassa. Tällaisissa kunnissa tulevaisuuden mahdollisuudet ovat kovin heiveröisella pohjalla.

Valtionosuusjärjestelmämme on lisäksi sellainen, että se ottaa pääluvun mukaisesta tasajaosta toisilta kunnilta pois ja antaa toisille kunnille lisää. Esim. pääkaupunkiseudun kunnat ovat niitä, joilta otetaan aina pois. Sen poisoton on laskettu vastaavan 2-3 prosenttia näiden kuntien veroprosentissa, siis melkoinen osuus.

Asioita ei tule siis tarkastella vain menotalouden kautta, varsinkaan kun kuntien palvelurakenne voi olla erilainen (vrt. pääkaupunkiseudun joukkoliikennepalvelut). Paljon tärkeämpää on nähdä kunkin alueen kehitysmahdollisuudet hyvään taloudelliseen menestykseen eli verotulojen hankkimiseen. Suomen kokoisessa pienessä maassa tulisi pyrkiä suosimaan parhaita tuloksia aikaansaavia rakenteita eikä hajauttaa voimavaroja pitkin maata, jolloin kukaan ei niistä varsinaisesti hyödy. Sellainen on tekohengitystä, mutta ei tekemiseen puhaltamista. Haja-asustus tarkoittaa aina pitempien teiden tekemistä, enemmän johtoja ja lankoja, joiden hyöty jakautuu pienelle väestöryhmälle. Jo arkijärki sanoo, ettei sellainen ole kovin kannattavaa touhua. Tässä ei ole kyse vain kuntien menoista, vaan koko yhteiskuntaa rasittavista menoista, joista valtio maksaa suuren osan.

Tulopuolella tulee kiinnittää huomiota siihen, minne yritystoiminta haluaa sijoittautua. Se näkee omaehtoisessa sijoittumisessaan aina tiettyjä etuja ja haittoja, joita se sitten punnitsee. Yhä tärkeämmäksi on tullut kotimarkkinoiden suuruus ja läheisyys niin, ettei matkakulujen osuus muodostu kohtuuttomaksi. Markkinoiden suuruus taas pitää huolen siitä, että kysyntää on riittävästi. Pienten kuntien on vaikea tarjota niin monipuolista opetusta kuin suurempien, koska luokkakoot eivät riitä jonkun alan opettajan palkkaamiseen. Suuremmat kunnat kykenevät tällaisistäkin syistä antamaan laadukkaampia palveluja, mikä tietysti aina maksaa enemmän kuin jos näitä palveluja ei ole. Kun menotaloutta verrataan, siinä pitäisi ottaa siis huomioon myös se, mitä rahalla eri puolilla Suomea saa.

Lue lisää

Jos tarkastellaan kuntatalouden kannalta, niin optimi näyttää asettuvan tuonne 20 000 asukkaan tietämiin. Sitä pienempien ja sitä suurempien kuntien menot per asukas ovat suurempia. Eli pääkaupunkiseutu syö näiden pienten/keskisuurten kaupunkien tuottamaa yhteistä hyvää, samoin pikkukunnat. Molempien, siis isojen kaupunkien, ja pikkukuntien, menoja pitää pystyä karsimaan. Pääkaupunkiseudulla voi olla menoja joukkoliikenteestä, pienelllä paikkakunnalla joukkoliikenne alkaa olla täsmäliikennettä, siis koululaisia kuskataan kymmenet kilometrit kouluun ja vanhuksille on omat asiointilinjat. Tuo täsmämalli toimii ainakin siinä mielessä paremmin, että se on per capita edullisempi.

Joukkoliikenne on kuitenkin pieni tekijä. Sosiaalimenoissa suhde on kaupunkien tappioksi melkoinen, Niinpä niin tuossa jo nimesi syyksi keskittymisen aiheuttaman syrjäytymisen kulut ja maahanmuuton, jos näin on, niin eihän keskittymisestä seuraakkaan kuin huonoa. Yllättävintä minusta on perusopetuksen kalleus Helsingissä. Miten opetus per oppilas voi olla kalliimpaa isossa kaupungissa, jossa ei ole noita oppilaiden koulukuljetuksia, ryhmäkoot voidaan optimoida, samoin esim ruokailun yksikkökustannukset saadaan tehokkaammiksi jne. Miksi opetus on kuitenkin niinkin paljon kalliimpaa Helsingissä. Eihän syynä voi olla kuin keskittymisestä aiheutuva tehottomuus ja kitka.

Haja-asutus ei enää etsi uusia paikkoja, joten se teiden ja johtojen tekeminen ei enää vaadi uusia menoja. Ylläpitoon käytetään jonkin verran rahaa, mutta eihän vaikkapa jonkun soratienpätkän auraus vie kuin murto-osan siitä mitä kadun auraus lumenpoistoineen ahtaassa kaupunkiympäristössä. Yksikkökustannus per kilometri on ihan toista luokkaa kapungeissa kun lunta ei voikkaan lingota suoraan ojan taakse vaan se kuskataan kuoma-autoilla muutaman kuution erissä kaatopaikalle. Keskittymisestä ei siis seuraakkaan kustannushyötyä, päinvastoin. Tämä pätee moneen muuhun vastaavaan palveluun, joku pikkukylän vesiosuuskunta ottaa vetensä soraharjusta ja vetää putket hajallaankin oleviin taloihin paljon halvemmalla kuin HSY putsatessaan Päijänteen vettä ja jakaessaan sitä vaikeasti huollettavan putkiverkon kautta tiuhaan rakennetussa ja vilkkaassa ympäristössä

vai onko noin kirjoitti:

Jos tarkastellaan kuntatalouden kannalta, niin optimi näyttää asettuvan tuonne 20 000 asukkaan tietämiin. Sitä pienempien ja sitä suurempien kuntien menot per asukas ovat suurempia. Eli pääkaupunkiseutu syö näiden pienten/keskisuurten kaupunkien tuottamaa yhteistä hyvää, samoin pikkukunnat. Molempien, siis isojen kaupunkien, ja pikkukuntien, menoja pitää pystyä karsimaan. Pääkaupunkiseudulla voi olla menoja joukkoliikenteestä, pienelllä paikkakunnalla joukkoliikenne alkaa olla täsmäliikennettä, siis koululaisia kuskataan kymmenet kilometrit kouluun ja vanhuksille on omat asiointilinjat. Tuo täsmämalli toimii ainakin siinä mielessä paremmin, että se on per capita edullisempi.

Joukkoliikenne on kuitenkin pieni tekijä. Sosiaalimenoissa suhde on kaupunkien tappioksi melkoinen, Niinpä niin tuossa jo nimesi syyksi keskittymisen aiheuttaman syrjäytymisen kulut ja maahanmuuton, jos näin on, niin eihän keskittymisestä seuraakkaan kuin huonoa. Yllättävintä minusta on perusopetuksen kalleus Helsingissä. Miten opetus per oppilas voi olla kalliimpaa isossa kaupungissa, jossa ei ole noita oppilaiden koulukuljetuksia, ryhmäkoot voidaan optimoida, samoin esim ruokailun yksikkökustannukset saadaan tehokkaammiksi jne. Miksi opetus on kuitenkin niinkin paljon kalliimpaa Helsingissä. Eihän syynä voi olla kuin keskittymisestä aiheutuva tehottomuus ja kitka.

Haja-asutus ei enää etsi uusia paikkoja, joten se teiden ja johtojen tekeminen ei enää vaadi uusia menoja. Ylläpitoon käytetään jonkin verran rahaa, mutta eihän vaikkapa jonkun soratienpätkän auraus vie kuin murto-osan siitä mitä kadun auraus lumenpoistoineen ahtaassa kaupunkiympäristössä. Yksikkökustannus per kilometri on ihan toista luokkaa kapungeissa kun lunta ei voikkaan lingota suoraan ojan taakse vaan se kuskataan kuoma-autoilla muutaman kuution erissä kaatopaikalle. Keskittymisestä ei siis seuraakkaan kustannushyötyä, päinvastoin. Tämä pätee moneen muuhun vastaavaan palveluun, joku pikkukylän vesiosuuskunta ottaa vetensä soraharjusta ja vetää putket hajallaankin oleviin taloihin paljon halvemmalla kuin HSY putsatessaan Päijänteen vettä ja jakaessaan sitä vaikeasti huollettavan putkiverkon kautta tiuhaan rakennetussa ja vilkkaassa ympäristössä

Lue lisää

Täsmäliikenne on varmaan asukasta kohden edullisempi. Sehän tarkoittaa esim. vanhusten osalta sitä, että heitä kuskataan kauppoihin ja muille asioille muutaman kerran viikossa tiettyyn aikaan. Ei siis haeta yhtä kerralla, vaan tällainen palvelutaksi ajaa tiettyinä aikoina, mutta erittäin harvoin. Aikaa asioiden hoitamiseen voi olla pari tuntia, minkä jälkeen taksi lähtee paluumatkalle. Muissa tarpeissa vanhus joutuu sitten tilaamaan taksin itse ja maksamaan sen, ellei saa siihen jollain muulla perusteella tukea. Pääkaupunkiseudulla vanhukset voivat lähteä asioimaan hyvin helposti klo 6-23 välisenä aikana nilloin itse haluavat ja palata silloin kun haluaa. Tässä on siis järisyttävä ero palvelujen tasossa. Pääkaupunkiseudulla tarvitaan harvoin erillisiä koululaiskuljetuksia. He kulkevat matkansa muiden mukana joukkoliikenteessä. Syrjäseutujen koululaiskuljetuksissa voi tulla luppotunteja , kun onnikka lähteekin vasta tunnin päästä, vaikka koulusta päästään jo nyt. Laatuerot ovat siis huomattavia.

Syrjäytymisen ja maahanmuuton aiheuttamat kulut eivät johdu keskittymisestä. Teet tässä täysin virheellisen johtopäätöksen. Jos keskisttymiä ei olisi, maahanmuuttajia olisi yhtä paljon. Heistä aiheutuvat kulut jakautuisivat vain tasaisemmin eri kuntien kesken. Maahanmuuttajat halunnevat asua suurissa kaupungeissa, koska niissä voi muodostua maahanmuuttajakulttuuria. He voivat siis olla omiensakin parissa helpommin. Helsinki vetää puoleensa esim. romakerjäläisiä Romaniasta. Se johtuu siitä, että täällä on huomattavasti enemmän ohikulkijoita, jotka voivat antaa jonkun lantin. Jossain maaseutukunnassa tällainen kerjääjä joutuisi odottamaan koko päivän, että edes näkisi muutaman ohikulkevan. Jos Suomi olisi yhtä maaseutua, meillä ei kylläkään olisi varmaan tätä romanikerjäläisten aiheuttamaa ongelmaa.

Syrjäytyneiden osalta anonyymi suurkaupunki tarjoaa myös enemmän mahdollisuuksia ja vähemmän ahdistusta. Hukut niin sanotusti massaan. Ei ole tuttuja päivittelemässä, että tuolla tuokin juoppo taas makaa, olisihan se pitänyt arvata, että äitiinsä se tulee jne. Syrjäytyneellä voi olla paremmat sosiaaliset palvelut ja enemmän kavereita kaupungeissa kuin harvaan asutulla maaseudulla. Jossain vaiheessa he ovat luultavasti tulleet työn perässä, mutta sitten joutuneet ongelmiin. Kyllä juuriltaan poisrepiminen myös ongelmia aiheuttaa, en halua sitä kieltää.

Teiden ylläpito aiheuttaa suuria kustannuksia. Ei kyse ole vain aurauksesta. Sitähän ei etelässä edes aina tarvita, kun talvet ovat olleet hyvin vähälumisia viime talvea lukuunottamatta. Teiden ylläpidon suurin kustannuserä on asfaltointi, joka routaisille tieosuuksilla joudutaan suorittamaan hyvinkin tiheään. Kuten tiedetään myös jotkut rataosuudet joudutaan tämän vuoksi peruskorjaamaan kuten Seinäjoki-Oulu osuus, johon Kepu halusi nopeasti rahaa jo tähän budjettiin.

Joissain tapauksissa pikkukunnissa jokin asia voidaan tehdä edullisemmin kuin suurissa kaupungeissa. Yleensä vesijohto- ja viemäriverkoston rakentaminen haja-alueille on kuitenkin ollut sen verran kallista, ettei sitä ole tehty. Pääosin haja-alueille ollaan oman vedentuotannon varassa ja jätevedet ohjataan omalle maalle rakennettuihin tiloihin, joista ne sitten poistetaan jäteautoilla pois. Uudet vaatimukset jätevesien hoidosta taas aiheuttavat käsittämättämän suuria investointeja, jotka on kaiken lisäksi usein todettu toimimattomiksi.

Vesijohtovesien kanssa kunnasta pitäisi löytyä myös jonkinmoista asiantuntemusta, ettei käy niin kuin Nokialla. Tamperalaiset vetelivät säälistä vessapyttyihinsä vedet, että Nokiallakin saatiin juomavettä ja päästiin suihkuun.

sinulla välillä kirjoitti:

Kerrataan nyt vielä. Siis sadan (100) pienimmän kuntamme yhteenlasketut menot ovat 3 % koko kuntasektorin menoista. Absoluuttisesta euromäärästä. Siksi niiden tulevaisuuden kanssa puuhastelu on käytännössä turhaa. Vaikka ne tyhjennettäisiin asukkaistaan kokonaan, niin siltikään ei säästyisi kummoisia summia.

Oleellista onkin selvittää, miksi suuruuden ekonomia ei toimi. Syytät maahanmuuttoa, no onhan se varmaan yksi tekijä. Ainakin Mielipidepankki on tähän saakka toitottanut sosiaalisen syrjäytymisen olevan haja-asutuksen ongelma. No, sinä sanot sen olevan kaupunkien ongelma. Otappa teistä tovereista selvää. Mutta sinä taidat olla lähempanä totuutta, sosiaalisesti syrjäytymisvaarassa oleva tai jo syrjäytynyt tulee kaupungissa paljon kalliimmaksi kuin maaseudulla. Maaseudun yhteisöllisyys näkyy siinä, että omaiset hoitavat näitä reppanoita eivätkä he ole täysin riippuvaisia muun yhteiskunnan tuesta. Kaupungeissahan kaikki inhimillinen toiminta on ulkoistettu viranomaisille.

Liikenneinfran ylläpito on kaupungeissa suhteessa väkimäärään kalliimpaa, vaikka toista väität. Syykin on ilmeinen jos ajattelet edes hiukan. Koetappa päätellä ihan itse.

Samoin lapsiperheiden aiheuttamat kulut ovat Helsingissä korkeampia. Perusopetus asukasta ja myös oppilasta kohden on Helsingissä kalliimpaa kuin muualla maassa, samoin päivähoito. Näin on vaikka suuruuden ekonomian pitäisi toimia niin, että opetusryhmät voidaan optimoida, ei tarvitse kouluttaa muutaman oppilaan vajaita luokkia, eikä kuskata oppilaita kymmeniä kilometrejä päivässä taksilla. Jossain siis on sellaista kustannusten aiheuttajaa, joka nostaa Helsingin perusopetuskulut per oppilas muuta maata korkeammaksi.

Koska pääkaupunkiseudulla on suuret väkimäärät, myös kaupunkien käyttämät absoluuttiset rahamäärät ovat suuria. Ja vaikka suhteellisesti pienenpi osa noista rahoista on valtion kassan kautta tullutta, niin absoluuttisesti pääkaupunkiseutu syö valtion kuntarahoista ison osan. Jos pääkaupunkiseudun kunnat pystyisivät toimimaan samalla taloudellisella tehokkuudella kuin muu maa, säästäisimme satoja miljoonia vuodessa. Enemmän kuin ne sata pikkukuntaa lakkauttamalla. Näin on näreet

Lue lisää

Kommentoin tässä vain syrjäytymistä, koska olet tältäkin osalta halunnut käsittää kirjoitukseni väärin. En ole ottanut kantaa siihen, missä syrjäytymisen ongelmat aiheuttavat eniten kustannuksia. Sen sijaan olen kertonut siitä, missä syrjäytymisvaara on suhteellisesti suurin.

Suurin se näyttää olevan Itä- ja Pohjois-Suomessa, jos mittariksi otetaan kuolemaan johtaneet henkirikokset ja itsemurhat. Niistähän ei juurikaan aiheudu kunnalle kustannuksia, jos uhri kuolee heti. Verotuloja voi jäädä saamatta, mutta todennäköisempää on, että menot pienevät sitäkin enemmän. Muukin väkivalta on näillä seuduin suhteellisesti yleisempää kuin muualla. Itä-suomalaisten sairastavuus on myös suurempaa kuin muualla. Nämä aiheuttavat tietysti kunnalle menoja.

Luultavasti kaikkein ongelmallisimpia kuntia syrjäytymisen kannalta ovat ne, joista nuori naispuolinen väestö on pääosin karannut muualle. Tämä aiheuttaa pahoja paineita alueen miespuoliselle väestölle, joka tuppaa osin jäämään paikoilleen. Naisen puute korvataan sitten miehisillä menoilla ja siihen saadaan potkua viinasta. Viina se oli kaikkien ongelmien alku, kerrotaan jo Mikko Niskasen Kahdeksassa surmanluodissa, joka on samalla erinomainen maaseutukuvaus. Siinä ei ollut kyse naisen puutteesta vaan toimeentulomahdollisuuksien kapeudesta ja virikkeettömästä ympäristöstä. Nämä samat tekijät ovat edelleen taustalla, mutta naisen puute on tullut siihen yhä selvemmin lisänä.

Maahanmuuttajien syrjäytyminen on kaupunkeihin liittyvää, koska maahanmuuttajat ovat haluttomia asumaan maaseudulla. Ehkä on niin, että he syrjäytymisvaaran tiedostettuaan haluavatkin etsiä muutosta siihen hakeutumalla kaupunkeihin.

vai onko noin kirjoitti:

Jos tarkastellaan kuntatalouden kannalta, niin optimi näyttää asettuvan tuonne 20 000 asukkaan tietämiin. Sitä pienempien ja sitä suurempien kuntien menot per asukas ovat suurempia. Eli pääkaupunkiseutu syö näiden pienten/keskisuurten kaupunkien tuottamaa yhteistä hyvää, samoin pikkukunnat. Molempien, siis isojen kaupunkien, ja pikkukuntien, menoja pitää pystyä karsimaan. Pääkaupunkiseudulla voi olla menoja joukkoliikenteestä, pienelllä paikkakunnalla joukkoliikenne alkaa olla täsmäliikennettä, siis koululaisia kuskataan kymmenet kilometrit kouluun ja vanhuksille on omat asiointilinjat. Tuo täsmämalli toimii ainakin siinä mielessä paremmin, että se on per capita edullisempi.

Joukkoliikenne on kuitenkin pieni tekijä. Sosiaalimenoissa suhde on kaupunkien tappioksi melkoinen, Niinpä niin tuossa jo nimesi syyksi keskittymisen aiheuttaman syrjäytymisen kulut ja maahanmuuton, jos näin on, niin eihän keskittymisestä seuraakkaan kuin huonoa. Yllättävintä minusta on perusopetuksen kalleus Helsingissä. Miten opetus per oppilas voi olla kalliimpaa isossa kaupungissa, jossa ei ole noita oppilaiden koulukuljetuksia, ryhmäkoot voidaan optimoida, samoin esim ruokailun yksikkökustannukset saadaan tehokkaammiksi jne. Miksi opetus on kuitenkin niinkin paljon kalliimpaa Helsingissä. Eihän syynä voi olla kuin keskittymisestä aiheutuva tehottomuus ja kitka.

Haja-asutus ei enää etsi uusia paikkoja, joten se teiden ja johtojen tekeminen ei enää vaadi uusia menoja. Ylläpitoon käytetään jonkin verran rahaa, mutta eihän vaikkapa jonkun soratienpätkän auraus vie kuin murto-osan siitä mitä kadun auraus lumenpoistoineen ahtaassa kaupunkiympäristössä. Yksikkökustannus per kilometri on ihan toista luokkaa kapungeissa kun lunta ei voikkaan lingota suoraan ojan taakse vaan se kuskataan kuoma-autoilla muutaman kuution erissä kaatopaikalle. Keskittymisestä ei siis seuraakkaan kustannushyötyä, päinvastoin. Tämä pätee moneen muuhun vastaavaan palveluun, joku pikkukylän vesiosuuskunta ottaa vetensä soraharjusta ja vetää putket hajallaankin oleviin taloihin paljon halvemmalla kuin HSY putsatessaan Päijänteen vettä ja jakaessaan sitä vaikeasti huollettavan putkiverkon kautta tiuhaan rakennetussa ja vilkkaassa ympäristössä

Lue lisää

suurten kaupunkien koululuokat ovat erittäin heterogeenisia, samassa luokassa voi olla hyvin monentaustaisia ihmisiä. Jos luokassa on vaikkapa kuutta eri kansallisuutta ja eri kulttuuritaustaisia lapsia, niin koulujen erikoisjärjestelyt ovat aika mittavia, jopa ruokahuollon kustannukset ovat korkeampia. Uskonnonvapauslain mukaisesti koulujen on tarjottava lapsille uskonnon vaatimaa ruokaa, näin osa ei syö sianlihaa, osa ei lihaa, osalla on kalan syönti kielletty tms..

Syrjäytymistä tapahtuu maaseudulla enemmän kuin kaupungeissa, tämä johtuu yhdyskuntarakenteesta. Kaupungeissa on kuitenkin syrjäytyneitä määrällisesti eniten ja tämä johtuu muuttoliikkeestä, syrjäytymisvaarassa olevat ja jo syrjäytyneet muuttavat kotiseuduiltaan, koska kaupunki tarjoaa paremmat mahdollisuuden yhdyskuntarakenteensa vuoksi, päästä taas yhteiskuntaan mukaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kommentoin tässä vain syrjäytymistä, koska olet tältäkin osalta halunnut käsittää kirjoitukseni väärin. En ole ottanut kantaa siihen, missä syrjäytymisen ongelmat aiheuttavat eniten kustannuksia. Sen sijaan olen kertonut siitä, missä syrjäytymisvaara on suhteellisesti suurin.

Suurin se näyttää olevan Itä- ja Pohjois-Suomessa, jos mittariksi otetaan kuolemaan johtaneet henkirikokset ja itsemurhat. Niistähän ei juurikaan aiheudu kunnalle kustannuksia, jos uhri kuolee heti. Verotuloja voi jäädä saamatta, mutta todennäköisempää on, että menot pienevät sitäkin enemmän. Muukin väkivalta on näillä seuduin suhteellisesti yleisempää kuin muualla. Itä-suomalaisten sairastavuus on myös suurempaa kuin muualla. Nämä aiheuttavat tietysti kunnalle menoja.

Luultavasti kaikkein ongelmallisimpia kuntia syrjäytymisen kannalta ovat ne, joista nuori naispuolinen väestö on pääosin karannut muualle. Tämä aiheuttaa pahoja paineita alueen miespuoliselle väestölle, joka tuppaa osin jäämään paikoilleen. Naisen puute korvataan sitten miehisillä menoilla ja siihen saadaan potkua viinasta. Viina se oli kaikkien ongelmien alku, kerrotaan jo Mikko Niskasen Kahdeksassa surmanluodissa, joka on samalla erinomainen maaseutukuvaus. Siinä ei ollut kyse naisen puutteesta vaan toimeentulomahdollisuuksien kapeudesta ja virikkeettömästä ympäristöstä. Nämä samat tekijät ovat edelleen taustalla, mutta naisen puute on tullut siihen yhä selvemmin lisänä.

Maahanmuuttajien syrjäytyminen on kaupunkeihin liittyvää, koska maahanmuuttajat ovat haluttomia asumaan maaseudulla. Ehkä on niin, että he syrjäytymisvaaran tiedostettuaan haluavatkin etsiä muutosta siihen hakeutumalla kaupunkeihin.

Lue lisää

Oikein oli se, että itsemurhia tehdään suhteellisesti enemmän Pohjois- ja Itäsuomessa. Muu olikin sitten taas kerran mielikuvituksesi tuotetta. Henkirikosten uhreina kuolleita on eniten tällä vuosikymmenellä keskikokoisissa maakuntakaupungeissa, ei varsinaisella maaseudulla. Siiäkin siis olet mielikuviesi varassa.

Kaikissa muissa rikoslakia vastaan tehdyissa rikoksissa (poislukien ylinopeudet ja rattijuopumus), pääkaupunkiseutu ja Uusimaa on Suomen kärjessä. Myös väkivaltarikoksissa. Päijät-Häme (Lahti) taisi olla murroissa Uuttamaata edellä tammi-kesäkuun 2010 tilastoissa, mutta ryöstöissä ja pahoipiteilyissä Uusimaa onm kaukana muun maan edellä. Huumerikoksissa ollaankin sitten jo kertaluokkaa muuta maata edellä, samoin erilaisissa talousrikoksissa.

En ymmärrä tapaasi vääristellä faktoja mielikuviesi tueksi. Olisi paljon hedelmällisempää keskustella asioista ilman tuollaista vääristelyä. Miten juristi voikaan olla noin huono asiaosaamisessa?? Vai onko se juristien ammattitauti koettaa saada asiat näyttämään halutulta faktoja sopivasti "tulkiten".

Mielipidepankki kirjoitti:

Täsmäliikenne on varmaan asukasta kohden edullisempi. Sehän tarkoittaa esim. vanhusten osalta sitä, että heitä kuskataan kauppoihin ja muille asioille muutaman kerran viikossa tiettyyn aikaan. Ei siis haeta yhtä kerralla, vaan tällainen palvelutaksi ajaa tiettyinä aikoina, mutta erittäin harvoin. Aikaa asioiden hoitamiseen voi olla pari tuntia, minkä jälkeen taksi lähtee paluumatkalle. Muissa tarpeissa vanhus joutuu sitten tilaamaan taksin itse ja maksamaan sen, ellei saa siihen jollain muulla perusteella tukea. Pääkaupunkiseudulla vanhukset voivat lähteä asioimaan hyvin helposti klo 6-23 välisenä aikana nilloin itse haluavat ja palata silloin kun haluaa. Tässä on siis järisyttävä ero palvelujen tasossa. Pääkaupunkiseudulla tarvitaan harvoin erillisiä koululaiskuljetuksia. He kulkevat matkansa muiden mukana joukkoliikenteessä. Syrjäseutujen koululaiskuljetuksissa voi tulla luppotunteja , kun onnikka lähteekin vasta tunnin päästä, vaikka koulusta päästään jo nyt. Laatuerot ovat siis huomattavia.

Syrjäytymisen ja maahanmuuton aiheuttamat kulut eivät johdu keskittymisestä. Teet tässä täysin virheellisen johtopäätöksen. Jos keskisttymiä ei olisi, maahanmuuttajia olisi yhtä paljon. Heistä aiheutuvat kulut jakautuisivat vain tasaisemmin eri kuntien kesken. Maahanmuuttajat halunnevat asua suurissa kaupungeissa, koska niissä voi muodostua maahanmuuttajakulttuuria. He voivat siis olla omiensakin parissa helpommin. Helsinki vetää puoleensa esim. romakerjäläisiä Romaniasta. Se johtuu siitä, että täällä on huomattavasti enemmän ohikulkijoita, jotka voivat antaa jonkun lantin. Jossain maaseutukunnassa tällainen kerjääjä joutuisi odottamaan koko päivän, että edes näkisi muutaman ohikulkevan. Jos Suomi olisi yhtä maaseutua, meillä ei kylläkään olisi varmaan tätä romanikerjäläisten aiheuttamaa ongelmaa.

Syrjäytyneiden osalta anonyymi suurkaupunki tarjoaa myös enemmän mahdollisuuksia ja vähemmän ahdistusta. Hukut niin sanotusti massaan. Ei ole tuttuja päivittelemässä, että tuolla tuokin juoppo taas makaa, olisihan se pitänyt arvata, että äitiinsä se tulee jne. Syrjäytyneellä voi olla paremmat sosiaaliset palvelut ja enemmän kavereita kaupungeissa kuin harvaan asutulla maaseudulla. Jossain vaiheessa he ovat luultavasti tulleet työn perässä, mutta sitten joutuneet ongelmiin. Kyllä juuriltaan poisrepiminen myös ongelmia aiheuttaa, en halua sitä kieltää.

Teiden ylläpito aiheuttaa suuria kustannuksia. Ei kyse ole vain aurauksesta. Sitähän ei etelässä edes aina tarvita, kun talvet ovat olleet hyvin vähälumisia viime talvea lukuunottamatta. Teiden ylläpidon suurin kustannuserä on asfaltointi, joka routaisille tieosuuksilla joudutaan suorittamaan hyvinkin tiheään. Kuten tiedetään myös jotkut rataosuudet joudutaan tämän vuoksi peruskorjaamaan kuten Seinäjoki-Oulu osuus, johon Kepu halusi nopeasti rahaa jo tähän budjettiin.

Joissain tapauksissa pikkukunnissa jokin asia voidaan tehdä edullisemmin kuin suurissa kaupungeissa. Yleensä vesijohto- ja viemäriverkoston rakentaminen haja-alueille on kuitenkin ollut sen verran kallista, ettei sitä ole tehty. Pääosin haja-alueille ollaan oman vedentuotannon varassa ja jätevedet ohjataan omalle maalle rakennettuihin tiloihin, joista ne sitten poistetaan jäteautoilla pois. Uudet vaatimukset jätevesien hoidosta taas aiheuttavat käsittämättämän suuria investointeja, jotka on kaiken lisäksi usein todettu toimimattomiksi.

Vesijohtovesien kanssa kunnasta pitäisi löytyä myös jonkinmoista asiantuntemusta, ettei käy niin kuin Nokialla. Tamperalaiset vetelivät säälistä vessapyttyihinsä vedet, että Nokiallakin saatiin juomavettä ja päästiin suihkuun.

Lue lisää

Nyt alkoi olla niin sekavaa, ettei tuosta ota tolkkua kukaan.

Sanot, että kaupungissa syrjäytyneillä ei ole tuttuja päivittelemässä, voi olla anonyymi, sitten kuitenkin sanot että hänelä on enemmän kavereita: No, ehkä ne ei ole tuttuja kavereita. Vai tarkoitatko että kaupungeisssa on enemmän juoppokavereita mutta vähemmän muita kavereita. Sehän se juuri sitä syrjäytymistä aiheuttaa, juopposeuraa löytyy liiankin helposti ja kun ne sosiaaliset palvelut ovat paremmat niin heittäydytään niiden varaan. Ylipäätään kaupungeissa näyttää olevan sosiaalisia ongelmia myös muiden kuin juoppojen keskuudessa. Vanhuksia löytyy joka vuosi kerrostaloasuntoihin muumioituneena, muusta yksinäisyydestä puhumattakaan. Näkeehän sen tämänkin palstan keskusteluissa missä ne katkerimmat ja kaunaisimmat asuvat.

Tienpidon kustannuksista sitten puhuit ihan omisasi. Miksi taas valehtelet???

No, kerrotaan faktaa.

Tiepidon kustannuksista talvikunnossapito moottoriteillä maksaa keskimäärin yli 5000 e/km vuodessa, valta- ja kantateillä yli 3000 e/km ja maaseudun seututeillä alle 1000 e/km. Lisäksi kaupunkien ja taajamien runsas tievalaistus lisää huoltokustannuksia. Asfaltoinnin uusiminen maksaa 2-kaistaisilla pääteilä noin 35 000 euroa /km, kun se maaseudun seututeillä on 25 000 euroa/km. Ero tulee menetelmistä, päätiet vaatii kovemman massan (AB versus PAB-V) ja kalliimmat koneet. Pääteiden pinta uusitaan paljon tiheämpään kuin seututeiden. Routavaurioita ei korjata asfaltoimalla, mistä lienet senkin päähäsi saanut. Sorateiden pintaus maksaa noin 1000 e/km.

Maaseudun vesihuolto on hyvin usein joko yksityisen tai kunnallisen vesiosuuskunnan toimesta järjestetty. Vain muutama talo on oman kaivon varassa. Vesiosuuskunnat toimivat omakustannusperiaattella, ja kun ne ottavat vetensä pohjavedestä, joko suoraan tai soraharjun läpi imeyttäen, pysyy niiden kustannustaso paljon kaupunkien vesilaitosten kemiallista puhdistusta alempana.

Jätevesien imeytyksessä jos toimitaan oikein ja tehdään määräysten mukaan ei kustannus ole hirmuinen. Eri asia on maaseutua kiertäneet huijarit, jotka ovat vanhuksille myyneet näitä kuvailemiasi toimimattomia säiliöpuhdistamoja. Ne huijarit eivät ole tulleet maaseudulta.

Asioiden vääristely mielikuviesi mukaiseksi ihmetyttää, miksi teet itsestäsi valehtelijan muuntamalla selkeitä faktoja, se laittaa epäilemään, ettet ole kovin rehellinen muissakaan asioissa.

Niinpä niin kirjoitti:

suurten kaupunkien koululuokat ovat erittäin heterogeenisia, samassa luokassa voi olla hyvin monentaustaisia ihmisiä. Jos luokassa on vaikkapa kuutta eri kansallisuutta ja eri kulttuuritaustaisia lapsia, niin koulujen erikoisjärjestelyt ovat aika mittavia, jopa ruokahuollon kustannukset ovat korkeampia. Uskonnonvapauslain mukaisesti koulujen on tarjottava lapsille uskonnon vaatimaa ruokaa, näin osa ei syö sianlihaa, osa ei lihaa, osalla on kalan syönti kielletty tms..

Syrjäytymistä tapahtuu maaseudulla enemmän kuin kaupungeissa, tämä johtuu yhdyskuntarakenteesta. Kaupungeissa on kuitenkin syrjäytyneitä määrällisesti eniten ja tämä johtuu muuttoliikkeestä, syrjäytymisvaarassa olevat ja jo syrjäytyneet muuttavat kotiseuduiltaan, koska kaupunki tarjoaa paremmat mahdollisuuden yhdyskuntarakenteensa vuoksi, päästä taas yhteiskuntaan mukaan.

Lue lisää

Mielipidepankki tuossa väittää taasen, että kaupungit tarjoaa syrjäytyneille mahdollisuuden olla anonyminä yhteiskunnan ulkopuolella, sinä päinvastaista, eli kaupunki tarjoaakin paremmat mahdollisuudet päästä yhteiskuntaan sisään. Olette te toverit mielenkiintoisia noissa perusteluissanne.

Ainakin osa julkisista palveluista voidaan hyvin järjestää irrallaan kuntarakenteesta, kuten oikeastaan tapahtuukin kuntaliittojen yms. muodossa. Ei sitä varten pidä mennä hävittämään demokratiaa ja yhteiskunnallisia rakenteita vain siksi, että se tuntuu porvarista kivalta. Logiikallasti julkiset palvelut Helsingistä voidaan hyvin sijoittaa vaikka Utsjoelle, koska väestö olettamuksesi mukaan siirtyy palvelujen perässä. Näin saataisiin myös Pohjois-Suomi enemmän asutuksi.

kansanläheisin asiakirjoitus koko ketjussa.
Sossut ovat punaporvareita, ja ne onkin aikoinaan Venäjän avulla perustettu ajamaan ökyrosvojen asiaa.

En minä ole koskaan pitänyt SAK/demareita minään pienenihmisen puolustajana. Päinvastoin.
Kokoomuskin näyttää sen rinnalla inhimilliseltä kansanpuolueelta.
Nähtiinhän tuo viimeksi kun meillä oli porvarihallitus, eli Kokoomus, SAK/demarit ja hurrit, niin silloin yritettiin viedä ja osin vietiinkin köyhien, eläkeläisten, työläisten, kuin myöskin pienyritäjien liiveistä hihatkin toistamiseen.
Noista ajoista alkoi varsinainen köyhien kurjuus.
Keskusta on nyt saanut Kokomuksen kanssa asioita jotenkin tolalleen, vaikka SAK/demaripunaporvarit ovatkin kiitettävästi onnistuneet jarruttamaan vähäosaisten elämän helpottamista.

Miksi meillä kansamme on niin tyhmää, että antaa SAK/demareiden kusettaaa itseään?

Se nyt on sitten se ja sama, kuka tekee mitäkin porvarillinen ideologia päissään. Se sitten taas, miten tästä edetään on jo toinen asia.

Viimeksi kriisikuntien listalle ovat päässeet Hanko ja Kesälahti.

Hangon valtuuston 35 paikasta SDP ja RKP pitävät yhteensä 26 valtuutettua, molemmat 13. Kepulla kaksi (2) paikkaa.

Kesälahdella Kepulla on 9 paikkaa ja muilla yhteensä saman verran, niistä 5 SDP:llä.

Tällä otoksella suurimmat tunarit ovat Kepu, SDP ja RKP. Siis vanha kunnon punamulta se siinä näyttää voimaansa

punamultaa kirjoitti:

Viimeksi kriisikuntien listalle ovat päässeet Hanko ja Kesälahti.

Hangon valtuuston 35 paikasta SDP ja RKP pitävät yhteensä 26 valtuutettua, molemmat 13. Kepulla kaksi (2) paikkaa.

Kesälahdella Kepulla on 9 paikkaa ja muilla yhteensä saman verran, niistä 5 SDP:llä.

Tällä otoksella suurimmat tunarit ovat Kepu, SDP ja RKP. Siis vanha kunnon punamulta se siinä näyttää voimaansa

Lue lisää

Kuntaa ei ole luotu miksikään liikeyritykseksi. Nyt kun näin on tehty, kaikki kunnat eivät ole kyenneet selviytymään niille asetetuista velvoitteista. Porvarillisessa ympäristössä pitää menestyä. Mikään normaali kun ei porvarille riitä. Veromarkkojen lykkiminen elvytyksen nimissä ökyrikkaille imee maaseudun kuiviin. Nytkin firmoille on myönnetty valtiontakauksia 22 miljardia. Siinä maataloustukiaisetkin kalpenoo. Löytyisi nyt vain joku "rohvessori" kauhistelemaan noitakin lukuja.

taitokin on ties mitä...

Täällä joku kirjoitti jossain kohtaan, että kokoomus-demarit ovat ajaneet suomalais kunnat ahdinkoon..
Tutkin asiaa ja selvitin viiden pahimman kriisi kunnan valtuustot ja mitä sieltä löytyikään;
-Honkajoki; valtuustossa 16paikkaa joista 10 paikkaa KEPULLA
-Raasepori; valtuustossa 59paikkaa joista 37 RKP/KOKOOMUS
-Taivassalo; valtuustossa 17paikkaa joista 14 KEPU/KOKOOMUS
-Evijärvi; valtuustossa 21paikkaa joista 15 KEPULLA
-Vihanti; valtuustossa 21paikkaa joista 14 KEPULLA

Eli aivan turha puolustella tässä asiassa kepua ja syyttää muita!

ja ihan googlettamalla nämä tiedot löytyy!!

kun kepulaiste luku kirjoitti:

taitokin on ties mitä...

Täällä joku kirjoitti jossain kohtaan, että kokoomus-demarit ovat ajaneet suomalais kunnat ahdinkoon..
Tutkin asiaa ja selvitin viiden pahimman kriisi kunnan valtuustot ja mitä sieltä löytyikään;
-Honkajoki; valtuustossa 16paikkaa joista 10 paikkaa KEPULLA
-Raasepori; valtuustossa 59paikkaa joista 37 RKP/KOKOOMUS
-Taivassalo; valtuustossa 17paikkaa joista 14 KEPU/KOKOOMUS
-Evijärvi; valtuustossa 21paikkaa joista 15 KEPULLA
-Vihanti; valtuustossa 21paikkaa joista 14 KEPULLA

Eli aivan turha puolustella tässä asiassa kepua ja syyttää muita!

ja ihan googlettamalla nämä tiedot löytyy!!

Lue lisää

Ahdinkoon ajaminen ei voi olla mahdollista muutoin kuin, että apua on annettu liian vähän. Ja siihen ei valtuusto voi vaikuttaa mitenkään.

selkeästi suurin. Eli mitä enemmän demareita valtuustossa, sitä enemmän maksat veroja. Veroäyrillä ei rakenteellisia ongelmia ratkaista.

Lisäksi ongelmakunnissa on tyypillisesti joko yhden puolueen monopoli tai sosialististen puolueiden (sd.,vas.,komm.) yliedustus tai vaa-ankieliasema. Jälkimmäinen tyypillisesti teollisuuspaikkakunnilla, ensimmäinen maakunnassa.

kuntien yhdistämisessä putois kepulaisten pikkuvirkamiesten paikat pois ja sitähän kepulit eivät hyväksy!
SAK:lla ei ole mitään tekemistä näiden pikkuvirkamiesten kanssa!

selittää millä tavoin Heinäluoman esitys siitä, että kuntien taloudellista itsemääräämisoikeutta lisättäisiin, toisi vain lisää byrokratiaa. Minusta sellainen esitys tarkoittaa sitä, että huonosti menestyvien kuntien veroaste nousisi ja hyvin menestyvien laskisi. Se puolestaan saisi kuntien asukkaat paremmin miettimään sitä, missä kohdin maata kannattaa asua.

Kovin nopealla aikataululla tällaista muutosta ei voitaisi tehdä, sillä se romahduttaisi paitsi näiden auringonlaskun kuntien talouden niin myös niillä asuvien kotitalouksien talouden, jolloin syntyisi sosiaalisia ja muita ongelmia. Pyrkimyksen tulisi olla sensuuntainen, ettei kuntalaisille anneta katteettomia lupauksia alueen taloudellista tulevaisuudesta. Silloin kuntalaiset voivat pitemmällä aikavälillä tehdä tarvittavat johtopäätökset tilanteesta. Yleensä se menee sitä kautta, että jälkikasvua ohjataan leveämmän leivän pariin jonnekin muualle, jos eivät sitä itse tajua.

Mielipidepankki kirjoitti:

selittää millä tavoin Heinäluoman esitys siitä, että kuntien taloudellista itsemääräämisoikeutta lisättäisiin, toisi vain lisää byrokratiaa. Minusta sellainen esitys tarkoittaa sitä, että huonosti menestyvien kuntien veroaste nousisi ja hyvin menestyvien laskisi. Se puolestaan saisi kuntien asukkaat paremmin miettimään sitä, missä kohdin maata kannattaa asua.

Kovin nopealla aikataululla tällaista muutosta ei voitaisi tehdä, sillä se romahduttaisi paitsi näiden auringonlaskun kuntien talouden niin myös niillä asuvien kotitalouksien talouden, jolloin syntyisi sosiaalisia ja muita ongelmia. Pyrkimyksen tulisi olla sensuuntainen, ettei kuntalaisille anneta katteettomia lupauksia alueen taloudellista tulevaisuudesta. Silloin kuntalaiset voivat pitemmällä aikavälillä tehdä tarvittavat johtopäätökset tilanteesta. Yleensä se menee sitä kautta, että jälkikasvua ohjataan leveämmän leivän pariin jonnekin muualle, jos eivät sitä itse tajua.

Lue lisää

Pahin aluetuki asumistuki pois.

Mielipidepankki kirjoitti:

selittää millä tavoin Heinäluoman esitys siitä, että kuntien taloudellista itsemääräämisoikeutta lisättäisiin, toisi vain lisää byrokratiaa. Minusta sellainen esitys tarkoittaa sitä, että huonosti menestyvien kuntien veroaste nousisi ja hyvin menestyvien laskisi. Se puolestaan saisi kuntien asukkaat paremmin miettimään sitä, missä kohdin maata kannattaa asua.

Kovin nopealla aikataululla tällaista muutosta ei voitaisi tehdä, sillä se romahduttaisi paitsi näiden auringonlaskun kuntien talouden niin myös niillä asuvien kotitalouksien talouden, jolloin syntyisi sosiaalisia ja muita ongelmia. Pyrkimyksen tulisi olla sensuuntainen, ettei kuntalaisille anneta katteettomia lupauksia alueen taloudellista tulevaisuudesta. Silloin kuntalaiset voivat pitemmällä aikavälillä tehdä tarvittavat johtopäätökset tilanteesta. Yleensä se menee sitä kautta, että jälkikasvua ohjataan leveämmän leivän pariin jonnekin muualle, jos eivät sitä itse tajua.

Lue lisää

Mpp onkin sillä kannalla SAK/demareineen, että yksi kunta riittäisi, kunhan se olisi vain Helsinki.

Okei, tehdäänpä sitten niiin, että Utsjokikin nimetään Helsingin kaupunkiin kuuluvaksi.
Siis kaikille tulee demujen mukaan taata yhtäläiset palvelut, joten kalliiksi tulisi taksikyyti yhteiskunnalle Helsinkiin hoitamaan asioitaan.


Demarit noin yrittävät vain varastaa maaseudun ökyrosvoilleen.

SAK/demarit yrittävät tehdä Pohjois-Korean tapaista ihannevaltioa Suomestakin.

Joku noissa yhtälöissänne mättää. Haluatte muka kansalle hyvää, ja sitten kuitenkin haluatte rajoittaa kansalaisten vapaata asumisoikeutta ja mahdollisuutta.

Minä olen sitä mieltä, että puolueet on kiellettävä, niin silloin kansakin voisi paremmin.
Valitaan eduskunta ilman puolueliputusta, niin saadan asiat paremmalle tolalle, kun sinne tulisi VARSINAISET KANSANEDUSTAJAT tekemään päätöksiä, ilman mitään puoluesidonnaisuuksia.

HUOM. VALTO KOSKEN OLI VEDETTÄVÄ ALOITUKSENSA PERUSTURVAN NOSTAMISESTA TAKAISIN, KUN SAK/DEMARIMAFIA NIIN VAATI.
Olihan tuo suorastaan törkeää esittää kansalaisten elämään parannusta.

%&%&%&%&%&%&% kirjoitti:

Mpp onkin sillä kannalla SAK/demareineen, että yksi kunta riittäisi, kunhan se olisi vain Helsinki.

Okei, tehdäänpä sitten niiin, että Utsjokikin nimetään Helsingin kaupunkiin kuuluvaksi.
Siis kaikille tulee demujen mukaan taata yhtäläiset palvelut, joten kalliiksi tulisi taksikyyti yhteiskunnalle Helsinkiin hoitamaan asioitaan.


Demarit noin yrittävät vain varastaa maaseudun ökyrosvoilleen.

SAK/demarit yrittävät tehdä Pohjois-Korean tapaista ihannevaltioa Suomestakin.

Joku noissa yhtälöissänne mättää. Haluatte muka kansalle hyvää, ja sitten kuitenkin haluatte rajoittaa kansalaisten vapaata asumisoikeutta ja mahdollisuutta.

Minä olen sitä mieltä, että puolueet on kiellettävä, niin silloin kansakin voisi paremmin.
Valitaan eduskunta ilman puolueliputusta, niin saadan asiat paremmalle tolalle, kun sinne tulisi VARSINAISET KANSANEDUSTAJAT tekemään päätöksiä, ilman mitään puoluesidonnaisuuksia.

HUOM. VALTO KOSKEN OLI VEDETTÄVÄ ALOITUKSENSA PERUSTURVAN NOSTAMISESTA TAKAISIN, KUN SAK/DEMARIMAFIA NIIN VAATI.
Olihan tuo suorastaan törkeää esittää kansalaisten elämään parannusta.

Lue lisää

Mitenkä nämä mielipiteisiin rajoittuvat selittävät sen että mm. terveydenhoito on Helsingissä kalleinta?

elä omillaan kirjoitti:

Pahin aluetuki asumistuki pois.

pumpataan 5miljardia euroa tukea per vuosi ja ei taida riittää kun laskee kaikki piilotuet!

meitä viisaampia?

Siellähän on vain yksi kaupunki, Tukholma, muut yhteisöt ovat kuntia.