Voiko hylkäyksen syy olla huonot ja risat hampaat? (jos työssä tarvitaan huolliteltua/luottamusta herättävää ulkonäköä.) Älkää kysykö miksi näin on päässyt käymään. Näin on päässyt käymään ja piste.
En ole jaksanut huolehtia hamapaistani mm.depression takia. Yhden kerran olen jopa käynyt hammaslääkärissä haettuani yhtä työpaikkaa. (silloin rekrytoija vaan pyöritteli ja pyöritteli asiaa, en edes päässyt haastatteluun,eli koko touhu oli turhaa!) Silloin hammaslääkäri varoitteli että etuhampaani saattavat katketa milloin vaan ja nyt näin päässyt käymään.
En pääse töihin hamapideni takia ja niitä ei ole varaa korjata kun en pääse töihin.
En ole jaksanut huolehtia hamapaistani mm.depression takia. Yhden kerran olen jopa käynyt hammaslääkärissä haettuani yhtä työpaikkaa. (silloin rekrytoija vaan pyöritteli ja pyöritteli asiaa, en edes päässyt haastatteluun,eli koko touhu oli turhaa!) Silloin hammaslääkäri varoitteli että etuhampaani saattavat katketa milloin vaan ja nyt näin päässyt käymään.
En pääse töihin hamapideni takia ja niitä ei ole varaa korjata kun en pääse töihin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
et todennäköisesti sovi ko. paikkaan muutenkaan. Kyllä ihmiset ovat niin ilkeitä, että sun depressios ei muuta kuin syvenis vaan.
Kyllä ulkonäköongemat voivat olla este, jos kyseessä on firman edustaminen asiakastilanteissa. Kyllä, tiedän mm. että iho-ongelmat ovat johtaneet siihen, että esimies kehoittaa ottamaan sairauslomaa.... ja hakemaan kuurit lääkäriltä.
Kyllä!
Onhan sitä muitakin aloja!
aina ollut aina ollut masentunut (kuten en ole nytkään.)ja on ollut aikoja jolloin olen myös huolehtinut hampaistani ja käyttänyt suuria summia hammastahnoihin-ja harjoihin. Hampaiden hoitamattomuus ajoittuu lähinnä aikaan kun lapset olivat pieniä,eikä niinkään lopultakaan liity depressioon.
Elämäni oli siihen saakka ollut sellaista haahuilua, Muut olivat kokoajan sanomassa mihin minusta ei ole,mitä minun ei kannata tehdä ja koska en tuntenut itseäni uskoin tietysti kaiken.
Jouduin lasten takia kotiin pitkäksi aikaan. Vihdoin 3 vuotta sitten kotona oli riitti ja aloin aktiivisesti hakeutua takaisin työelämään. Kaikille ei vain kotona olo sovi. En voi vaan lopun ikääni olla siivooja,kokki,pyykkäri tsm. Ja vaeltaa tyhjässä asunnossa kuin leijona häkissään. Olen lisäksi ollut koko lasten kotona olo ajan ilmainen lapsenvahti.(miehen työ,miehen harrastukset,miehen koulutus tsm.)Kyllä mun edelliseen hylkäämiseen syyt oli jossain muualla.
Onhan maalarikin koko ajan ihmisten ilmoilla ja asiakasyrityksen työntekijöiden näkösällä. Eihän ne hyvät tai huonot hampaat määritä sitä onko maalari hyvä työssään. No huomennahan sen näkee ja onhan vielä yks takaportti, jossa ei ulkonäöllä ole niin väliä.
Kun on paukapääksi luotu niin on luotu. Pääsehän se turilaskin lopulta seinästä läpi kun se tarpeeks kauan jaksaa paukuttaa päätään seinään.