Uusi Bavaria 32 cruiser

Ja Bavaria 37 oli samaisen luokan toiseksi viimeinen. Luokka näytti koostuvan Scampeista, pienistä Maxeista yms. enempi pienehköistä retkiveneistä

Tuntuu tosiaan olevan vahvaa uskontoa sekä puolesta, että vastaan. Toiset kuvittelevat Bavarioiden olevan poikkeuksellisen hitaita (ja muutenkin huonoja) ja toiset nopeita, vaikka Bavariat ovat aikalailla tavallisia nykyaikaisia perheveneitä.

LYS-luku näytti ollevan 1,16 eli sama kuin (välillä satumaisen nopeanakin pidetyllä) Inferno 31:llä, useilla nopeamman pään puolitonnarilla eikä paljon alempi kuin vaikkapa First 31.7, Elan 31 ja vastaavat samankoiset C/R-veneet. Oikeastaan vain uusimmat C/R-veneet, kuten Elan 310, J/97, Dehler 32 ja vastaavat ovat merkittävästi nopeampia (LYS>=1,2).

Joakim_ kirjoitti:

Tuntuu tosiaan olevan vahvaa uskontoa sekä puolesta, että vastaan. Toiset kuvittelevat Bavarioiden olevan poikkeuksellisen hitaita (ja muutenkin huonoja) ja toiset nopeita, vaikka Bavariat ovat aikalailla tavallisia nykyaikaisia perheveneitä.

LYS-luku näytti ollevan 1,16 eli sama kuin (välillä satumaisen nopeanakin pidetyllä) Inferno 31:llä, useilla nopeamman pään puolitonnarilla eikä paljon alempi kuin vaikkapa First 31.7, Elan 31 ja vastaavat samankoiset C/R-veneet. Oikeastaan vain uusimmat C/R-veneet, kuten Elan 310, J/97, Dehler 32 ja vastaavat ovat merkittävästi nopeampia (LYS>=1,2).

Lue lisää

eihän esim x-332 ole nykyaikanen perhevene koska se on kymmenen vuotta vanha ja purjehtii aika eritavalla kuin joku samankokoinen bava.

Joakim_ kirjoitti:

Tuntuu tosiaan olevan vahvaa uskontoa sekä puolesta, että vastaan. Toiset kuvittelevat Bavarioiden olevan poikkeuksellisen hitaita (ja muutenkin huonoja) ja toiset nopeita, vaikka Bavariat ovat aikalailla tavallisia nykyaikaisia perheveneitä.

LYS-luku näytti ollevan 1,16 eli sama kuin (välillä satumaisen nopeanakin pidetyllä) Inferno 31:llä, useilla nopeamman pään puolitonnarilla eikä paljon alempi kuin vaikkapa First 31.7, Elan 31 ja vastaavat samankoiset C/R-veneet. Oikeastaan vain uusimmat C/R-veneet, kuten Elan 310, J/97, Dehler 32 ja vastaavat ovat merkittävästi nopeampia (LYS>=1,2).

Lue lisää

tuntuu se uskonto olevan niiden Bava-vihaajien puolella. Mitä nyt näitä olen lukenut, niin vastapuoli lähinnä piikittelee heikäläisiä näillä esimerkeillä.

Analyysisi on mielestäni oikea: Bava on tyypillinen nykyaikainen perhepurkkari. Ei huono muttei vastaavasti loistokkaan hyväkään eikä etenkään mikään superkilpuri. Oikeastaan vaikuttaisi siltä, että Bavasta on tullut jonkinlainen symboli nykyaikaisille purjeveneille, joita "ennen-oli-kaikki-paremmin" -ryhmä inhoaa laidasta laitaan.

6 kirjoitti:

tuntuu se uskonto olevan niiden Bava-vihaajien puolella. Mitä nyt näitä olen lukenut, niin vastapuoli lähinnä piikittelee heikäläisiä näillä esimerkeillä.

Analyysisi on mielestäni oikea: Bava on tyypillinen nykyaikainen perhepurkkari. Ei huono muttei vastaavasti loistokkaan hyväkään eikä etenkään mikään superkilpuri. Oikeastaan vaikuttaisi siltä, että Bavasta on tullut jonkinlainen symboli nykyaikaisille purjeveneille, joita "ennen-oli-kaikki-paremmin" -ryhmä inhoaa laidasta laitaan.

Lue lisää

tällä palstalla sen ensimmäisen kiven;-)

bavauskovaiset.

Eipä ole esim beneteau firsteistä montakaan aloitusta. Uuden bava 32 cruiserin hinnalla esim tällainen:

http://www.boatshop24.co.uk/MjIxMTc0NX5OQ0xBMDE=-Beneteau_First_40_7.html

Tuota voi kutsua purjeveneeksi, purjealaa 100 m2.

vdf236578 kirjoitti:

eihän esim x-332 ole nykyaikanen perhevene koska se on kymmenen vuotta vanha ja purjehtii aika eritavalla kuin joku samankokoinen bava.

X-332 on jalan pidempi kuin tuo ja selkeästi C/R-vene eikä "puhdas" perhevene.

6 kirjoitti:

tuntuu se uskonto olevan niiden Bava-vihaajien puolella. Mitä nyt näitä olen lukenut, niin vastapuoli lähinnä piikittelee heikäläisiä näillä esimerkeillä.

Analyysisi on mielestäni oikea: Bava on tyypillinen nykyaikainen perhepurkkari. Ei huono muttei vastaavasti loistokkaan hyväkään eikä etenkään mikään superkilpuri. Oikeastaan vaikuttaisi siltä, että Bavasta on tullut jonkinlainen symboli nykyaikaisille purjeveneille, joita "ennen-oli-kaikki-paremmin" -ryhmä inhoaa laidasta laitaan.

Lue lisää

Juuri näin teen ja hauskaa on.

cdfwr5 kirjoitti:

tällä palstalla sen ensimmäisen kiven;-)

bavauskovaiset.

Eipä ole esim beneteau firsteistä montakaan aloitusta. Uuden bava 32 cruiserin hinnalla esim tällainen:

http://www.boatshop24.co.uk/MjIxMTc0NX5OQ0xBMDE=-Beneteau_First_40_7.html

Tuota voi kutsua purjeveneeksi, purjealaa 100 m2.

Lue lisää

vajaa 80.000£ vero lämmitin septitankki. Ei saa uuden Bava 32:n hinnalla

virsti fisrti kirjoitti:

vajaa 80.000£ vero lämmitin septitankki. Ei saa uuden Bava 32:n hinnalla

mutta first 40.7 on näkynyt 80 000 euron pintaan. Ja käytettyjen mukana tule läjä purjeita ja spinnuvarustus, joten rahaa jää webastoon ja portapottiin (kuka järkevä purjehtija kuskaa satoja litroja paskaa veneessään??). Bavoihin tuskin koskaan hankitaan kahta purjetta enempää, joten taatusti saa enemmän venettä rahoilleen kuin bavoista.

Joakim_ kirjoitti:

X-332 on jalan pidempi kuin tuo ja selkeästi C/R-vene eikä "puhdas" perhevene.

puhdas perhevene ja tee sille wikipediaan sivu;-)

katsotaan montako edittiä määritelmäsi saa;-)

HateBava kirjoitti:

Juuri näin teen ja hauskaa on.

hauskaa, harva kokeneempi purjehtija hankkii bavaa, ei edes bava 32 cruiseria.

sdfawq3476uhj kirjoitti:

hauskaa, harva kokeneempi purjehtija hankkii bavaa, ei edes bava 32 cruiseria.

noita on ehtinyt nähdä vesillä, että väitteesi tietää vääräksi. Bavarioidenkin omistajista hyvin moni on kokenut purjehtija, siitä huolimatta, että Bavarioiden ostajissa on myös enemmän purjehduksen aloittavia kuin uusien samankokoisten veneiden ostajissa on keskimäärin ollut aiempina vuosikymmeninä.

dfdgretgfdsf4 kirjoitti:

noita on ehtinyt nähdä vesillä, että väitteesi tietää vääräksi. Bavarioidenkin omistajista hyvin moni on kokenut purjehtija, siitä huolimatta, että Bavarioiden ostajissa on myös enemmän purjehduksen aloittavia kuin uusien samankokoisten veneiden ostajissa on keskimäärin ollut aiempina vuosikymmeninä.

Lue lisää

määrä ei monasti korvaa laatua, se näkyy monien venevalinnoissa. Esim spinnut ja levangit loistavat poissaolollaan.

http://www.youtube.com/watch?v=olg636aLZzg&feature=related

xcvass56yyhbg kirjoitti:

mutta first 40.7 on näkynyt 80 000 euron pintaan. Ja käytettyjen mukana tule läjä purjeita ja spinnuvarustus, joten rahaa jää webastoon ja portapottiin (kuka järkevä purjehtija kuskaa satoja litroja paskaa veneessään??). Bavoihin tuskin koskaan hankitaan kahta purjetta enempää, joten taatusti saa enemmän venettä rahoilleen kuin bavoista.

Lue lisää

Ne halvat first 40.7:t ovat loppuun ajettuja kisaraatoja syvällä 2,4 m:n kölillä. Myyvät pois, kun on aika vaihtaa uudempaan konstruktioon ja se tulee halvemmaksi kuin uusia varustus taas kisaiskuun. En koskisi niihin kuin erittäin luotettavan surveyn jälkeen. Etsisin ensisijaisesti yksityisessä "perhekäytössä" ollutta varysteltua versiota. Niitäkin on, mutta hinta hiukan kovempi.

Been there... kirjoitti:

Ne halvat first 40.7:t ovat loppuun ajettuja kisaraatoja syvällä 2,4 m:n kölillä. Myyvät pois, kun on aika vaihtaa uudempaan konstruktioon ja se tulee halvemmaksi kuin uusia varustus taas kisaiskuun. En koskisi niihin kuin erittäin luotettavan surveyn jälkeen. Etsisin ensisijaisesti yksityisessä "perhekäytössä" ollutta varysteltua versiota. Niitäkin on, mutta hinta hiukan kovempi.

Lue lisää

purjeet ovat mitä ovat ja takilan kunto niin tai näin, ei perhepurjehtijaa kiinnosta esim veneen köysistön kunto. Käytetty kilpapursi on hyvä valinta purjehtijalle, kesämökkeilijät etsikööt onnensa keulaportaista, rullagenuoista ja septitankeista.

Been there... kirjoitti:

Ne halvat first 40.7:t ovat loppuun ajettuja kisaraatoja syvällä 2,4 m:n kölillä. Myyvät pois, kun on aika vaihtaa uudempaan konstruktioon ja se tulee halvemmaksi kuin uusia varustus taas kisaiskuun. En koskisi niihin kuin erittäin luotettavan surveyn jälkeen. Etsisin ensisijaisesti yksityisessä "perhekäytössä" ollutta varysteltua versiota. Niitäkin on, mutta hinta hiukan kovempi.

Lue lisää

köliveneet saa harvemmin kisoissa ajettua loppuun. Purjeet voivat olla tiensä päässä, mutta veneen täytyy olla alunperin täysi susi jos sen pelkästään purjehtimalla saa 'ajettua loppuun'. koko homma on itseasiassa päinvastoin, kilpailevista veneistä pidetään yleisesti ottaen hyvin huolta.

Itse olen käyttänyt pari kevytvenettä 'loppuun', mutta se perustuu siihen että kyseiset rungot olivat kevyitä ja niillä purjehdittiin todella paljon. eikä niillä ollut tarkoituskaan seilailla vuosikymmeniä.

Paljon pahempaa jälkeä tulee esim. Suomen matalissa vesissä, kun jengi kryssii saaristossa kiveltä kivelle. Se on totta, että kaksi ja puolimetrinen syväys ei oikein houkuttele.

mä vaan kirjoitti:

köliveneet saa harvemmin kisoissa ajettua loppuun. Purjeet voivat olla tiensä päässä, mutta veneen täytyy olla alunperin täysi susi jos sen pelkästään purjehtimalla saa 'ajettua loppuun'. koko homma on itseasiassa päinvastoin, kilpailevista veneistä pidetään yleisesti ottaen hyvin huolta.

Itse olen käyttänyt pari kevytvenettä 'loppuun', mutta se perustuu siihen että kyseiset rungot olivat kevyitä ja niillä purjehdittiin todella paljon. eikä niillä ollut tarkoituskaan seilailla vuosikymmeniä.

Paljon pahempaa jälkeä tulee esim. Suomen matalissa vesissä, kun jengi kryssii saaristossa kiveltä kivelle. Se on totta, että kaksi ja puolimetrinen syväys ei oikein houkuttele.

Lue lisää

Olen tarkistanut muutaman edullisen purjeveneen Brittein saarilla ostomielessä, mukana myös siellä suosittuja First 40.7:a. Kilpakäytössä olleista jokunen huomio:

-Juokseva riki käytännössä uusimisen tarpeessa - köydet kuluneet ja rispaantuneet, sakkeleita vääntynyt. Kaidetolppia vääntynyt, kannessa etenkin etupuolella lukuisia kolhuja spinnupuomista, genuakisko noussut irti toisesta päästä, kovan käytön jälkiä, kolhuja, kyljissä, mastossa saalinkien tyvessä ja vanttien kiinnityskohdissa alkavia vaurioita, vanttiruuvien kierteet rikki. Sisällä kastumisen jälkiä keulapiikin laverissa ja lattialla (spinnun nostoja ja laskuja sitä kautta?), oven pielet ja salongin puupinnat kauttaaltaan naarmuilla, myös kattoverhoilussa vaurioita yhdessä veneessä. Pentterit ja vessa siivottomassa kunnossa.

Vaikutelmaksi jäi, että kova kilpailukäyttö jättää vääjäämättä jälkensä, kun venettä käytetään kaikissa keleissä täysillä ja tavaraa roudataan edestakaisin. Miehistön intresseihin ei kuulu pitää pentteriä ja vessaa siistinä, riittää kun ne toimivat. Huomio suunnataan purjehdusvarustukseen. Purjeita löytyy kyllä tavallista enemmän, mutta niin isossa veneessä kuin 40.7 on, ainakin perhelomapurjehtija arvostaa enemmän rullagenoaa kuin lajitelmaa erilaisia vaihdettavia keulapurjeita. koko arsenaalin pitaminen mukana on myös tilakysymys. Näytti siltä, että kisaveneen hintaan pitää lisätä ainakin juoksevan rikin uusinta, ehkä jopa myös seisovan rikin uusinta, ennen kuin lähtisin seilaamaan Brittein saarilta kotosuomeen. Kaiken kaikkiaan koko kilpaveneen varustus, myös instrumentit, joutuvat koville, kun kisataan niillä nurkilla tosissaan. Ne eivät ole mitään saaristoeskaaderijuttuja.

sdfawq3476uhj kirjoitti:

hauskaa, harva kokeneempi purjehtija hankkii bavaa, ei edes bava 32 cruiseria.

Olen seilannut tuolta seitkytluvun alkupuolesta lähtien.
Nyt ostin sitten nykytarpeitani vastaavan Bavan. So what?

22 kirjoitti:

Olen tarkistanut muutaman edullisen purjeveneen Brittein saarilla ostomielessä, mukana myös siellä suosittuja First 40.7:a. Kilpakäytössä olleista jokunen huomio:

-Juokseva riki käytännössä uusimisen tarpeessa - köydet kuluneet ja rispaantuneet, sakkeleita vääntynyt. Kaidetolppia vääntynyt, kannessa etenkin etupuolella lukuisia kolhuja spinnupuomista, genuakisko noussut irti toisesta päästä, kovan käytön jälkiä, kolhuja, kyljissä, mastossa saalinkien tyvessä ja vanttien kiinnityskohdissa alkavia vaurioita, vanttiruuvien kierteet rikki. Sisällä kastumisen jälkiä keulapiikin laverissa ja lattialla (spinnun nostoja ja laskuja sitä kautta?), oven pielet ja salongin puupinnat kauttaaltaan naarmuilla, myös kattoverhoilussa vaurioita yhdessä veneessä. Pentterit ja vessa siivottomassa kunnossa.

Vaikutelmaksi jäi, että kova kilpailukäyttö jättää vääjäämättä jälkensä, kun venettä käytetään kaikissa keleissä täysillä ja tavaraa roudataan edestakaisin. Miehistön intresseihin ei kuulu pitää pentteriä ja vessaa siistinä, riittää kun ne toimivat. Huomio suunnataan purjehdusvarustukseen. Purjeita löytyy kyllä tavallista enemmän, mutta niin isossa veneessä kuin 40.7 on, ainakin perhelomapurjehtija arvostaa enemmän rullagenoaa kuin lajitelmaa erilaisia vaihdettavia keulapurjeita. koko arsenaalin pitaminen mukana on myös tilakysymys. Näytti siltä, että kisaveneen hintaan pitää lisätä ainakin juoksevan rikin uusinta, ehkä jopa myös seisovan rikin uusinta, ennen kuin lähtisin seilaamaan Brittein saarilta kotosuomeen. Kaiken kaikkiaan koko kilpaveneen varustus, myös instrumentit, joutuvat koville, kun kisataan niillä nurkilla tosissaan. Ne eivät ole mitään saaristoeskaaderijuttuja.

Lue lisää

no minkä ostit, bavarian?;-)

Nykyaikana on mahdollista saada välittäjältä jopa valokuvia veneestä sähköpostitse, nuo mainitsemasi viat olisivat tulleet kuvista ilmi ja olisit välttynyt turhalta reissulta.

Koska matkapursia on lukumäräisesti enemmän myytävänä, raatoja löytyy suhteellisesti enemmän matkapursista kuin kilpaveneistä. Ei kaikkia kilpapursia, varsinkaan itämeren alueella pääse edes käyttämään äärirajoilla keveimmistä tuulista johtuen.

78885666 kirjoitti:

no minkä ostit, bavarian?;-)

Nykyaikana on mahdollista saada välittäjältä jopa valokuvia veneestä sähköpostitse, nuo mainitsemasi viat olisivat tulleet kuvista ilmi ja olisit välttynyt turhalta reissulta.

Koska matkapursia on lukumäräisesti enemmän myytävänä, raatoja löytyy suhteellisesti enemmän matkapursista kuin kilpaveneistä. Ei kaikkia kilpapursia, varsinkaan itämeren alueella pääse edes käyttämään äärirajoilla keveimmistä tuulista johtuen.

Lue lisää

mitä tuubaa! Vai että kuvista näkee veneen kunnon. Lennot maksaa n. 200€ Eurooppaan. Siihen päälle saa ehkä toiset pari satkua menemään hotelliin ja siirtymisiin. Jos mietityttää sijoituksen kannattavuus, niin kyllä nuo on lopulta aika pikkurahoja kun ajatellaan, että mitä esim. uudet purjeet maksavat.

HR kirjoitti:

mitä tuubaa! Vai että kuvista näkee veneen kunnon. Lennot maksaa n. 200€ Eurooppaan. Siihen päälle saa ehkä toiset pari satkua menemään hotelliin ja siirtymisiin. Jos mietityttää sijoituksen kannattavuus, niin kyllä nuo on lopulta aika pikkurahoja kun ajatellaan, että mitä esim. uudet purjeet maksavat.

Lue lisää

niin, matkapursien purjeet, ne tasan 2-3 kpl kantsiikin tarkistaa livenä. kilpaveneissä purjeita tulee usein 2-3 settiä, eli noin 10 purjetta, vanhin setti täysin toimiva. esmes mulla retkikäytössä on 17 vuotta vanhat, kaksi settiä 2000 luvulta löyty varastosta.

sitten on sellainen ihme kuin lähikuva, jos ei irtonaista kiskoa havaitse valokuvasta ei sitten livenäkään. sitten on sellainen ilmi niin uusissa kuin käytetyissä, että tarkistettavia kohteita on paljon ja jokin ongelmakohta jää huomaamatta tai paljastuu käytön aikana.

tyhh665334 kirjoitti:

niin, matkapursien purjeet, ne tasan 2-3 kpl kantsiikin tarkistaa livenä. kilpaveneissä purjeita tulee usein 2-3 settiä, eli noin 10 purjetta, vanhin setti täysin toimiva. esmes mulla retkikäytössä on 17 vuotta vanhat, kaksi settiä 2000 luvulta löyty varastosta.

sitten on sellainen ihme kuin lähikuva, jos ei irtonaista kiskoa havaitse valokuvasta ei sitten livenäkään. sitten on sellainen ilmi niin uusissa kuin käytetyissä, että tarkistettavia kohteita on paljon ja jokin ongelmakohta jää huomaamatta tai paljastuu käytön aikana.

Lue lisää

luokkansa 3. Tjörn Runtissa, yhdessä pohjoismaiden suurimmista purjehduskisoista. Ja Bavassa oli vielä rullamasto!

http://www.sandaker.no/seilnett/resultatliste.aspx?seilasid=188&langid=3

dogooigjipajpfj kirjoitti:

luokkansa 3. Tjörn Runtissa, yhdessä pohjoismaiden suurimmista purjehduskisoista. Ja Bavassa oli vielä rullamasto!

http://www.sandaker.no/seilnett/resultatliste.aspx?seilasid=188&langid=3

Lue lisää

mitä oot ottanut? eikö bavojen kauppa käy selvin päin?

tyhh665334 kirjoitti:

niin, matkapursien purjeet, ne tasan 2-3 kpl kantsiikin tarkistaa livenä. kilpaveneissä purjeita tulee usein 2-3 settiä, eli noin 10 purjetta, vanhin setti täysin toimiva. esmes mulla retkikäytössä on 17 vuotta vanhat, kaksi settiä 2000 luvulta löyty varastosta.

sitten on sellainen ihme kuin lähikuva, jos ei irtonaista kiskoa havaitse valokuvasta ei sitten livenäkään. sitten on sellainen ilmi niin uusissa kuin käytetyissä, että tarkistettavia kohteita on paljon ja jokin ongelmakohta jää huomaamatta tai paljastuu käytön aikana.

Lue lisää

ja se rehellinen välittäjä lähettää sulle lähikuvan just siitä osmoosirakkulasta veneen pohjassa. Vinssien kunnon ja läpivientihanojen toimivuuden näkee myös tosi hyvin kuvasta. Sama pätee moottorin toimivuuteen, ohjauksen klappiin jne. jne. No jokainen saa tietysti ostaa käyttää rahansa niin kuin haluaa.

HR kirjoitti:

ja se rehellinen välittäjä lähettää sulle lähikuvan just siitä osmoosirakkulasta veneen pohjassa. Vinssien kunnon ja läpivientihanojen toimivuuden näkee myös tosi hyvin kuvasta. Sama pätee moottorin toimivuuteen, ohjauksen klappiin jne. jne. No jokainen saa tietysti ostaa käyttää rahansa niin kuin haluaa.

Lue lisää

pikkujuttuja nuo mainitsemasi, hyvin saa matkabudjetilla rasvattua vinssit, uusittua palloventtiileitä, poistaa ohjauksen klappi ja rahaa jää vielä moottorin suodattimiin jne. Määräaikaishuollot on syytä tehdä jokatapauksessa ja varmuuden vuoksi.

78885666 kirjoitti:

no minkä ostit, bavarian?;-)

Nykyaikana on mahdollista saada välittäjältä jopa valokuvia veneestä sähköpostitse, nuo mainitsemasi viat olisivat tulleet kuvista ilmi ja olisit välttynyt turhalta reissulta.

Koska matkapursia on lukumäräisesti enemmän myytävänä, raatoja löytyy suhteellisesti enemmän matkapursista kuin kilpaveneistä. Ei kaikkia kilpapursia, varsinkaan itämeren alueella pääse edes käyttämään äärirajoilla keveimmistä tuulista johtuen.

Lue lisää

Ostin 38 jalkaisen Dufourin. Kokeneelta matkapurjehtijalta. Veneellä ei ollut kisailtu. Yhdessä myyjän kanssa uusittiin muutama köysi, huollettiin moottori ja käytiin läpi veneen laitteiston käyttö ennen siirtoa. Siisti peli, ei ongelmia.

...edustaa vuoden 1983 perheveneilyä...

10 kirjoitti:

...edustaa vuoden 1983 perheveneilyä...

Kaksi Omegaa kärjessä, ei voi olla huono vene......

omega fan kirjoitti:

Kaksi Omegaa kärjessä, ei voi olla huono vene......

Merkkiuskovaisille merkitsee vain veneen merkki - jos ostan saman merkkisen uutuusveneen, pärjään kisoissa? Niinkö?
Osaava kippari miehistö pärjää yleensä veneellä kuin veneellä. Jotain tietysti todistaa se, jos tietyn tyyppiset veneet jatkuvasti menestyvät eri kisoissa. Kuitenkin pelkkä yksittäinen voitto jossain kisassa varmaankin lämmittää merkkiuskovaisten mieltä, vaikka se oikeasti osoittaa purjehtijoiden osaamista.

omega fan kirjoitti:

Kaksi Omegaa kärjessä, ei voi olla huono vene......

Omega 30 Ruotsista n. 30 000 e, Bavaria 32 Cruiser uutena ? Bavarian vesilinjapituus 8,85m, Omegan 8m...

4 kirjoitti:

Omega 30 Ruotsista n. 30 000 e, Bavaria 32 Cruiser uutena ? Bavarian vesilinjapituus 8,85m, Omegan 8m...

Bavarian vesilinjapituus 8,85m, Omegan 8m...

Entä sitten? ? ?

Ei noin pienellä erolla vielä avomeri skabaa voiteta.

6,7m kirjoitti:

Bavarian vesilinjapituus 8,85m, Omegan 8m...

Entä sitten? ? ?

Ei noin pienellä erolla vielä avomeri skabaa voiteta.

Lainaus: "suomessakin sunwindit ovat voittaneet lys kisoja, ei mittalukukisan voitto tarkoita, että vene purjehtii hyvin. "

Voiko sitten tf566uhh:n mielestä Bavalla osallistua esim. X:ien tai Firstien yksityyppiluokkiin ja hyvyys mitataan sitten menestyksessä siellä? Vai mitähän tf5666uhh tarkoittaa tuolla kommentilla? Positiivista mielestäni on että Bavatkin osallistuvat kilpailuhin ja näin saadaan taas uusia harrastajia lajin piiriin sekä opitaan samalla purjehtimaan.

sitten kirjoitti:

Lainaus: "suomessakin sunwindit ovat voittaneet lys kisoja, ei mittalukukisan voitto tarkoita, että vene purjehtii hyvin. "

Voiko sitten tf566uhh:n mielestä Bavalla osallistua esim. X:ien tai Firstien yksityyppiluokkiin ja hyvyys mitataan sitten menestyksessä siellä? Vai mitähän tf5666uhh tarkoittaa tuolla kommentilla? Positiivista mielestäni on että Bavatkin osallistuvat kilpailuhin ja näin saadaan taas uusia harrastajia lajin piiriin sekä opitaan samalla purjehtimaan.

Lue lisää

ennen veneen ostoa vähän lueskella ja opiskella harrastusta niin ei tulisi tehtyä huonoja välinevalintoja;-)

22pruits6969 kirjoitti:

ennen veneen ostoa vähän lueskella ja opiskella harrastusta niin ei tulisi tehtyä huonoja välinevalintoja;-)

...uskon useimpien Bavarian valinneiden tehneenkin. Ovat valinneet perhepurjehdukseen sopivimman ja usein hyvin varustellun veneen. Kisaajat ovat sitten ihan erikseen, he varmaan myöskin lueskelevat ja opiskelevat löytääkseen omiin tarkoituksiinsa parhaan välineen.

xmlg87 kirjoitti:

...uskon useimpien Bavarian valinneiden tehneenkin. Ovat valinneet perhepurjehdukseen sopivimman ja usein hyvin varustellun veneen. Kisaajat ovat sitten ihan erikseen, he varmaan myöskin lueskelevat ja opiskelevat löytääkseen omiin tarkoituksiinsa parhaan välineen.

Lue lisää

bavoissa ja vastaavissa kesämökeissä on seuraavat asiat kunnossa:

- masto tulee kannen läpi kuten kunnon avomeripursissa
- on levanki
- riittävästi purjealaa keveisiin keleihin
- alumiiniset varvaslistat puisten sijaan
- keulapurjeen rulla ankkurboksissa, jottei genoasta mene 305 tehoja taivaan tuuliin
- vene suunniteltu purjehduksen ehdoilla enemmän kuin asumisen, esim avotilan kiinteät pöydät pois.

Eipä taida olla, opelin tapainen köyhästi varusteltu saksalaismerkki, joka hiipuu aikanaan pois

csd67yhb kirjoitti:

bavoissa ja vastaavissa kesämökeissä on seuraavat asiat kunnossa:

- masto tulee kannen läpi kuten kunnon avomeripursissa
- on levanki
- riittävästi purjealaa keveisiin keleihin
- alumiiniset varvaslistat puisten sijaan
- keulapurjeen rulla ankkurboksissa, jottei genoasta mene 305 tehoja taivaan tuuliin
- vene suunniteltu purjehduksen ehdoilla enemmän kuin asumisen, esim avotilan kiinteät pöydät pois.

Eipä taida olla, opelin tapainen köyhästi varusteltu saksalaismerkki, joka hiipuu aikanaan pois

Lue lisää

luettelemistasi asioista ovat nimenomaan kunnossa:

-purjealaa on sopivasti, kevyet kelit eivät ole useimpina kesinä kovin yleisiä ja silloin voi aina ajaa purjeella
-hyvin monet pitävät puisia varvaslistoja alumiinisia parempina
-normaalipurjehtijalle asuinolot veneessä ovat tärkeämpi asia kuin loppuunastiviritetyt purjehdusominaisuudet, koska venettä käytetään perheen kanssa, ei vain kilpaveneilijöiden homostelureissuilla.

Ainoa mainitsemistasi asioista, joka todella on miinus Bavalle, on kannella seisova masto. Sekin rajallisesti, rakenteellisessa mielessä ero ei ole järin merkityksellinen vaan tulee esiin lähinnä venettä omatoimisesti rikattaessa. Olet muuten epäjohdonmukainen kinutessasi samaan aikaan avomeripurren ominaisuuksia ja kevyen tuulen suorituskykyä. Ne eivät sovi samaan veneeseen.

Levangin ja keularullan sijoituskohta ovat vähämerkityksisiä juuri samasta syystä kuin se, että asuintilat ovat A1-luokan asia tärkeydeltään.

31 kirjoitti:

luettelemistasi asioista ovat nimenomaan kunnossa:

-purjealaa on sopivasti, kevyet kelit eivät ole useimpina kesinä kovin yleisiä ja silloin voi aina ajaa purjeella
-hyvin monet pitävät puisia varvaslistoja alumiinisia parempina
-normaalipurjehtijalle asuinolot veneessä ovat tärkeämpi asia kuin loppuunastiviritetyt purjehdusominaisuudet, koska venettä käytetään perheen kanssa, ei vain kilpaveneilijöiden homostelureissuilla.

Ainoa mainitsemistasi asioista, joka todella on miinus Bavalle, on kannella seisova masto. Sekin rajallisesti, rakenteellisessa mielessä ero ei ole järin merkityksellinen vaan tulee esiin lähinnä venettä omatoimisesti rikattaessa. Olet muuten epäjohdonmukainen kinutessasi samaan aikaan avomeripurren ominaisuuksia ja kevyen tuulen suorituskykyä. Ne eivät sovi samaan veneeseen.

Levangin ja keularullan sijoituskohta ovat vähämerkityksisiä juuri samasta syystä kuin se, että asuintilat ovat A1-luokan asia tärkeydeltään.

Lue lisää

Missä mielessä avomeripurren ominaisuudet ja kevyen tuulen suorituskyky ovat keskenään ristiriidassa niin kauan kuin pysytään Itämeren alueella? Bavariat taitavat olla rikattuja Itämeren aluetta laajemmille markkinoille kuten Välimerelle. Eli vesialueille joissa keskimääräisesti on Itämeren aluetta kovemmat tuulet.

31 kirjoitti:

luettelemistasi asioista ovat nimenomaan kunnossa:

-purjealaa on sopivasti, kevyet kelit eivät ole useimpina kesinä kovin yleisiä ja silloin voi aina ajaa purjeella
-hyvin monet pitävät puisia varvaslistoja alumiinisia parempina
-normaalipurjehtijalle asuinolot veneessä ovat tärkeämpi asia kuin loppuunastiviritetyt purjehdusominaisuudet, koska venettä käytetään perheen kanssa, ei vain kilpaveneilijöiden homostelureissuilla.

Ainoa mainitsemistasi asioista, joka todella on miinus Bavalle, on kannella seisova masto. Sekin rajallisesti, rakenteellisessa mielessä ero ei ole järin merkityksellinen vaan tulee esiin lähinnä venettä omatoimisesti rikattaessa. Olet muuten epäjohdonmukainen kinutessasi samaan aikaan avomeripurren ominaisuuksia ja kevyen tuulen suorituskykyä. Ne eivät sovi samaan veneeseen.

Levangin ja keularullan sijoituskohta ovat vähämerkityksisiä juuri samasta syystä kuin se, että asuintilat ovat A1-luokan asia tärkeydeltään.

Lue lisää

avo ja valtameriläkin tarvitaan kevyen tuulen ominaisuuksia, jos purjein haluaa edetä. Uskovaiset ovatkin hyviä hermostuessaan siirtämän keskustelun henkilökohtaisuuksiin, edellä bavauskis esittä kilpapurjehtijoita homoiksi.

Tässä bavauskiksille suomalainen kilpapurjehtijahomo:

http://www.sailingnetworks.com/news/read/7805

Tässä tyypilinen bavauskovainen:

http://www.uglypeople.se/showpic.php?id=141&category_id=422

cdasf4556 kirjoitti:

avo ja valtameriläkin tarvitaan kevyen tuulen ominaisuuksia, jos purjein haluaa edetä. Uskovaiset ovatkin hyviä hermostuessaan siirtämän keskustelun henkilökohtaisuuksiin, edellä bavauskis esittä kilpapurjehtijoita homoiksi.

Tässä bavauskiksille suomalainen kilpapurjehtijahomo:

http://www.sailingnetworks.com/news/read/7805

Tässä tyypilinen bavauskovainen:

http://www.uglypeople.se/showpic.php?id=141&category_id=422

Lue lisää

Jo otsikostakin huomaa, että olet hiukan kiihtynyt. Juttusi ikävän asenteellinen sisältö vielä varmistaa tuon.

Uskovaisista puheen ollen, enemmän taitaa olla niitä kiihkouskovaisia, joille bava on pelsepuupiakin vihattavampi uskonkappale.

Eiköhän useimmat Bavarian omistajat pidä venettään lähinnä erinomaisena hinta/laatusuhteeltaan ja vaihtaisivat ilomielin vastaavan kokoiseen & ikäiseen X:ään, Sweden Yachtsiin tms, jos tilaisuus tarjoutuisi. Se siitä Bavaria-uskollisuudesta ja uskosta.

26 kirjoitti:

Jo otsikostakin huomaa, että olet hiukan kiihtynyt. Juttusi ikävän asenteellinen sisältö vielä varmistaa tuon.

Uskovaisista puheen ollen, enemmän taitaa olla niitä kiihkouskovaisia, joille bava on pelsepuupiakin vihattavampi uskonkappale.

Eiköhän useimmat Bavarian omistajat pidä venettään lähinnä erinomaisena hinta/laatusuhteeltaan ja vaihtaisivat ilomielin vastaavan kokoiseen & ikäiseen X:ään, Sweden Yachtsiin tms, jos tilaisuus tarjoutuisi. Se siitä Bavaria-uskollisuudesta ja uskosta.

Lue lisää

monen muunkin hitaan kesämökin omistaja pitää venettään hinta laatusuhteeltaan erinomaisena.

csd67yhb kirjoitti:

bavoissa ja vastaavissa kesämökeissä on seuraavat asiat kunnossa:

- masto tulee kannen läpi kuten kunnon avomeripursissa
- on levanki
- riittävästi purjealaa keveisiin keleihin
- alumiiniset varvaslistat puisten sijaan
- keulapurjeen rulla ankkurboksissa, jottei genoasta mene 305 tehoja taivaan tuuliin
- vene suunniteltu purjehduksen ehdoilla enemmän kuin asumisen, esim avotilan kiinteät pöydät pois.

Eipä taida olla, opelin tapainen köyhästi varusteltu saksalaismerkki, joka hiipuu aikanaan pois

Lue lisää

Tietäväinen kun olet, niin osaatko arvioida kuinka suurella osalla tällä hetkellä käytössä olevista purjeveneistä on keulapurjeen rulla ankkuriboksissa?

22 kirjoitti:

Tietäväinen kun olet, niin osaatko arvioida kuinka suurella osalla tällä hetkellä käytössä olevista purjeveneistä on keulapurjeen rulla ankkuriboksissa?

liian harvassa. Kärpäsistäkin pee ratkaisu on hyvää.

cdasf4556 kirjoitti:

avo ja valtameriläkin tarvitaan kevyen tuulen ominaisuuksia, jos purjein haluaa edetä. Uskovaiset ovatkin hyviä hermostuessaan siirtämän keskustelun henkilökohtaisuuksiin, edellä bavauskis esittä kilpapurjehtijoita homoiksi.

Tässä bavauskiksille suomalainen kilpapurjehtijahomo:

http://www.sailingnetworks.com/news/read/7805

Tässä tyypilinen bavauskovainen:

http://www.uglypeople.se/showpic.php?id=141&category_id=422

Lue lisää

laittaa linkki tuollaisella otsikolla. Pistä nimesi esiin vai oletko vain kateellinen ku njoudut kisaamaan jollain vanhalla paskalla?

22 kirjoitti:

Tietäväinen kun olet, niin osaatko arvioida kuinka suurella osalla tällä hetkellä käytössä olevista purjeveneistä on keulapurjeen rulla ankkuriboksissa?

ei rullalaite ole ankkuriboksissa koska sille ei ole mitään tarvetta. Keulapurje on muutenkin parempi leikata alareunasta korkeaksi, jotta jokainen keulalle kaatuva aalto ei osu purjeeseen ja purje ei hankaa keulakaiteeseen tai mantookkiin niin voimakkaasti. Muutenkin rullalaite on tiellä ja altis vahingoittumaan ja liikaantumaan ankkuriboksissa kun ankkuriketjua käsitellään.

Muuten avomeriveneessä on sisätilat tärkeät. Varsinkin valtamerillä ja miksei Välimerellä legit ovat pitkiä ja veneen sisätilat pitää olla toimivat meriolosuhteissa ja myös viihtyisät. Halpisveneissä sisätilat on suunniteltu satamaolosuhteisiin ja se on eriasia.

Muutoin yksityiskohdilla, kuten varvaslista ei ole merkitystä. Paras lienee kunnon parras. Kannen läpimenevällä mastolla ei ole merkitystä, kunhan on riittävän vahva. Itseasiassa läpimenvä masto on huono, koska katketessaan tekee reiän kattoon.

Helppokäyttöinen avotilan pöytä on tärkeä. Jos avotilassa on tilaa, voi se hyvin olla kiinteä klaffipöytä.

Rullaillen. kirjoitti:

ei rullalaite ole ankkuriboksissa koska sille ei ole mitään tarvetta. Keulapurje on muutenkin parempi leikata alareunasta korkeaksi, jotta jokainen keulalle kaatuva aalto ei osu purjeeseen ja purje ei hankaa keulakaiteeseen tai mantookkiin niin voimakkaasti. Muutenkin rullalaite on tiellä ja altis vahingoittumaan ja liikaantumaan ankkuriboksissa kun ankkuriketjua käsitellään.

Muuten avomeriveneessä on sisätilat tärkeät. Varsinkin valtamerillä ja miksei Välimerellä legit ovat pitkiä ja veneen sisätilat pitää olla toimivat meriolosuhteissa ja myös viihtyisät. Halpisveneissä sisätilat on suunniteltu satamaolosuhteisiin ja se on eriasia.

Muutoin yksityiskohdilla, kuten varvaslista ei ole merkitystä. Paras lienee kunnon parras. Kannen läpimenevällä mastolla ei ole merkitystä, kunhan on riittävän vahva. Itseasiassa läpimenvä masto on huono, koska katketessaan tekee reiän kattoon.

Helppokäyttöinen avotilan pöytä on tärkeä. Jos avotilassa on tilaa, voi se hyvin olla kiinteä klaffipöytä.

Lue lisää

"Itseasiassa läpimenvä masto on huono, koska katketessaan tekee reiän kattoon."
Anna jokin esimerkki väitteesi tueksi. Useasti olen nähnyt kuvia hätärikauksesta, joka onnistuu läpimenevässä jäljelle jääneen mastontyngän avulla. Mikä ongelma voi tulla helposti tukittavasta veneen korkeimmalla kohdalla olevasta reiästä?

c/r kirjoitti:

"Itseasiassa läpimenvä masto on huono, koska katketessaan tekee reiän kattoon."
Anna jokin esimerkki väitteesi tueksi. Useasti olen nähnyt kuvia hätärikauksesta, joka onnistuu läpimenevässä jäljelle jääneen mastontyngän avulla. Mikä ongelma voi tulla helposti tukittavasta veneen korkeimmalla kohdalla olevasta reiästä?

Lue lisää

Tulee siitä varmaan iso ongelma kun aallot lyö yli tai vene kierähtää ympäri. Katsoin kuvia kun puoli kattoa puuttui läpimenevän maston tultua alas.

Rullaillen. kirjoitti:

ei rullalaite ole ankkuriboksissa koska sille ei ole mitään tarvetta. Keulapurje on muutenkin parempi leikata alareunasta korkeaksi, jotta jokainen keulalle kaatuva aalto ei osu purjeeseen ja purje ei hankaa keulakaiteeseen tai mantookkiin niin voimakkaasti. Muutenkin rullalaite on tiellä ja altis vahingoittumaan ja liikaantumaan ankkuriboksissa kun ankkuriketjua käsitellään.

Muuten avomeriveneessä on sisätilat tärkeät. Varsinkin valtamerillä ja miksei Välimerellä legit ovat pitkiä ja veneen sisätilat pitää olla toimivat meriolosuhteissa ja myös viihtyisät. Halpisveneissä sisätilat on suunniteltu satamaolosuhteisiin ja se on eriasia.

Muutoin yksityiskohdilla, kuten varvaslista ei ole merkitystä. Paras lienee kunnon parras. Kannen läpimenevällä mastolla ei ole merkitystä, kunhan on riittävän vahva. Itseasiassa läpimenvä masto on huono, koska katketessaan tekee reiän kattoon.

Helppokäyttöinen avotilan pöytä on tärkeä. Jos avotilassa on tilaa, voi se hyvin olla kiinteä klaffipöytä.

Lue lisää

keskiverto matkapurjehtija vetelee sitten kovissa keleissä, jos kerran oikein aallot keulakannelle vyöryy. Taidat olla masokistinen poikkeus, joka vahvistaa säännön, että alaliikki genoasta kandee olla kannessa kiinni kaikilla vesillä, jottei mene 30% tehoja taivaan tuuliin.

vddf67ut kirjoitti:

keskiverto matkapurjehtija vetelee sitten kovissa keleissä, jos kerran oikein aallot keulakannelle vyöryy. Taidat olla masokistinen poikkeus, joka vahvistaa säännön, että alaliikki genoasta kandee olla kannessa kiinni kaikilla vesillä, jottei mene 30% tehoja taivaan tuuliin.

Lue lisää

että kyllä kilpapursistakin löytyy kovan tuulen fokkia, jossa alaliikki kohoaa korkeuksiin ja aallot pääsevät sieltä.

vddf67ut kirjoitti:

keskiverto matkapurjehtija vetelee sitten kovissa keleissä, jos kerran oikein aallot keulakannelle vyöryy. Taidat olla masokistinen poikkeus, joka vahvistaa säännön, että alaliikki genoasta kandee olla kannessa kiinni kaikilla vesillä, jottei mene 30% tehoja taivaan tuuliin.

Lue lisää

30 % tehoja mene. Mulla on nyt rullalla 50 m2 purje. Rullalaite on kannen yläpuolella. Jos laite olisi ankkuriboksissa, vois purje olla arviolta 30 cm korkeampi. Alaliesma on muistaakseni 6 m joten lisää purjealaa tulisi 1,8 m2 veneen kannen tasoon. Tuskin vaikuttaa mitään matkaveneessä. Kuitenkin purjeen alle jää sen verran tilaa, että jos aalto kaatuu kannelle, niin useinmiten menee purjeen alta. Purjetta reivatessa alaliesma tietysti nousee korkeammalle ja tilaa tulee lisää.

En nyt oikein ymmärrä masokistista kirjoitteluasi. Eihän sitä tarvitse lähteä kuoin normaalille perhepurjehdukselle Gotlannin ympäri niin saattaa sellaisia aaltoja tulla. Ei se mitenkään tavatonta ole, joskaan ei nyt jokapäiväsitäkään.

Läpimenevää mastoa ei käytetä oikeissa avomeriveneissä juuri siksi, että kanteen tulee reikä. Ei ehkä koske meitä, jotka täällä Itämerellä purjehditaan, mutta valtamerten ylityksessä voi olla tilanne, että miehistöllä ei ole mitään asiaa mennä tukkimaan kannella olevaa reikää mastohaverin sattuessa. Toki kaukaa haettu asia, mutta äärimmäisessä tilanteessa vene saataa olla menettänyt maston ja pyörii sortuvissa aalloissa ympäri. Tällöin on tärkeää, että vene säilyttää kelluttavuutensa. Pelastuslauttaanhan ei pidä mennä ennenkuin vene oikeasti on uppoamassa.

Tämä kannen läpimenevä mastoasia on mielestäni väärinkäsitystä matkaveneiden osalta ja juontaa pitkälti juurensa 70-80 -skandeista ja venelehdistyön kirjoittelusta. On totta, että läpimenvä masto on helpompi ja halvempi toteuttaa, mutta kannella seisova masto ei ole yhtään sen heikompi oikein tehtynä. Useinhan läpimenevällä mastolla on korvattu toinen saalinkipari ja siten säästetty kustannuksia. Monet tällä paltalla nykyään laatuveneiksi tituleerattavat skandit olivat aikanaan ns. halpisveneitä (Omegat, Maxit, Albinit, monet suomalaisveneet). Eli vielä täsmennyksenä, läpimenevällä mastoratkaisulla on pyritty eliminoimaan maston nuljahtaminen maston ja rakenteiden joustaessa. Kannellaseisova masto asettaa kaikille rakenteille suuremmat vaatimukset. Kilpaveneissä tilanne on toinen, koska mastoa tavutellaan voimakkaasti ja käytetään ohutta mastoprofiilia joka ei välttämättä pysy pystyssä ollenkaan seistessään kannella. Lisäksi monissa kannella seisovissa mastoissa maston alaosa alempien saalinkien alapuolelta on tuettu niin kovaa, ettei se taivu ollenkaan ja tämähän ei kilpaveneisiin sovi.

Rullaillen. kirjoitti:

30 % tehoja mene. Mulla on nyt rullalla 50 m2 purje. Rullalaite on kannen yläpuolella. Jos laite olisi ankkuriboksissa, vois purje olla arviolta 30 cm korkeampi. Alaliesma on muistaakseni 6 m joten lisää purjealaa tulisi 1,8 m2 veneen kannen tasoon. Tuskin vaikuttaa mitään matkaveneessä. Kuitenkin purjeen alle jää sen verran tilaa, että jos aalto kaatuu kannelle, niin useinmiten menee purjeen alta. Purjetta reivatessa alaliesma tietysti nousee korkeammalle ja tilaa tulee lisää.

En nyt oikein ymmärrä masokistista kirjoitteluasi. Eihän sitä tarvitse lähteä kuoin normaalille perhepurjehdukselle Gotlannin ympäri niin saattaa sellaisia aaltoja tulla. Ei se mitenkään tavatonta ole, joskaan ei nyt jokapäiväsitäkään.

Läpimenevää mastoa ei käytetä oikeissa avomeriveneissä juuri siksi, että kanteen tulee reikä. Ei ehkä koske meitä, jotka täällä Itämerellä purjehditaan, mutta valtamerten ylityksessä voi olla tilanne, että miehistöllä ei ole mitään asiaa mennä tukkimaan kannella olevaa reikää mastohaverin sattuessa. Toki kaukaa haettu asia, mutta äärimmäisessä tilanteessa vene saataa olla menettänyt maston ja pyörii sortuvissa aalloissa ympäri. Tällöin on tärkeää, että vene säilyttää kelluttavuutensa. Pelastuslauttaanhan ei pidä mennä ennenkuin vene oikeasti on uppoamassa.

Tämä kannen läpimenevä mastoasia on mielestäni väärinkäsitystä matkaveneiden osalta ja juontaa pitkälti juurensa 70-80 -skandeista ja venelehdistyön kirjoittelusta. On totta, että läpimenvä masto on helpompi ja halvempi toteuttaa, mutta kannella seisova masto ei ole yhtään sen heikompi oikein tehtynä. Useinhan läpimenevällä mastolla on korvattu toinen saalinkipari ja siten säästetty kustannuksia. Monet tällä paltalla nykyään laatuveneiksi tituleerattavat skandit olivat aikanaan ns. halpisveneitä (Omegat, Maxit, Albinit, monet suomalaisveneet). Eli vielä täsmennyksenä, läpimenevällä mastoratkaisulla on pyritty eliminoimaan maston nuljahtaminen maston ja rakenteiden joustaessa. Kannellaseisova masto asettaa kaikille rakenteille suuremmat vaatimukset. Kilpaveneissä tilanne on toinen, koska mastoa tavutellaan voimakkaasti ja käytetään ohutta mastoprofiilia joka ei välttämättä pysy pystyssä ollenkaan seistessään kannella. Lisäksi monissa kannella seisovissa mastoissa maston alaosa alempien saalinkien alapuolelta on tuettu niin kovaa, ettei se taivu ollenkaan ja tämähän ei kilpaveneisiin sovi.

Lue lisää

Ei se kannen ja purjeen väliin jäävä rako menetetyn pinta-alan takia tehojaan menetä. Kyse on samasta asiasta kuin sen siivenkin kanssa, purjeen alta pääsee ilmaa virtaamaan toiselle puolen. Pitkän alaliikin takia tässä jo menetetyllä paine-erollakin on merkitystä. Käytännössä niin kauan kun käytössä on purje, joka viistää kantta, ei takuulla ole merellä sellaisia aaltoja, jotka vyöryisivät haitallisessa määrin kannelle.

Maston katkeamisenkin osalta jutussa on aika lailla epäloogisuutta. Mastohaverin sattuessa on kannelle mentävä kelissä kuin kelissä, muutoin mahdollisuus saada vanteissa roikkuva maston tynkä kyljestä sisään on iso. Meressä roikkuvat vantit on muutenkin siivottava pois. Kannessa olevan reiän peittäminen on pikku juttu rojun siivoamiseen verrattuna.

mikä lie kirjoitti:

Ei se kannen ja purjeen väliin jäävä rako menetetyn pinta-alan takia tehojaan menetä. Kyse on samasta asiasta kuin sen siivenkin kanssa, purjeen alta pääsee ilmaa virtaamaan toiselle puolen. Pitkän alaliikin takia tässä jo menetetyllä paine-erollakin on merkitystä. Käytännössä niin kauan kun käytössä on purje, joka viistää kantta, ei takuulla ole merellä sellaisia aaltoja, jotka vyöryisivät haitallisessa määrin kannelle.

Maston katkeamisenkin osalta jutussa on aika lailla epäloogisuutta. Mastohaverin sattuessa on kannelle mentävä kelissä kuin kelissä, muutoin mahdollisuus saada vanteissa roikkuva maston tynkä kyljestä sisään on iso. Meressä roikkuvat vantit on muutenkin siivottava pois. Kannessa olevan reiän peittäminen on pikku juttu rojun siivoamiseen verrattuna.

Lue lisää

Ei tarvitse käyttää kallisarvoista aikaa ja voimia sen mahdollisesti isonkin reiän tilkitsemiseen katossa, vaan voi keskittyä rikkinäisen maston vanttien katkaisemiseen, jotta pääsee siitä irti.

mikä lie kirjoitti:

Ei se kannen ja purjeen väliin jäävä rako menetetyn pinta-alan takia tehojaan menetä. Kyse on samasta asiasta kuin sen siivenkin kanssa, purjeen alta pääsee ilmaa virtaamaan toiselle puolen. Pitkän alaliikin takia tässä jo menetetyllä paine-erollakin on merkitystä. Käytännössä niin kauan kun käytössä on purje, joka viistää kantta, ei takuulla ole merellä sellaisia aaltoja, jotka vyöryisivät haitallisessa määrin kannelle.

Maston katkeamisenkin osalta jutussa on aika lailla epäloogisuutta. Mastohaverin sattuessa on kannelle mentävä kelissä kuin kelissä, muutoin mahdollisuus saada vanteissa roikkuva maston tynkä kyljestä sisään on iso. Meressä roikkuvat vantit on muutenkin siivottava pois. Kannessa olevan reiän peittäminen on pikku juttu rojun siivoamiseen verrattuna.

Lue lisää

saat uskoa asiosta mitä haluat. Ilmatiiviiksi et purjeen ja kannen väliä saa, vaikka rulla olisi ankkuriboksissa. Aina sieltä falskaa ja kyse on juuri purjeen pinta-alan menetyksestä. Lisäksi veneen kansi sotkee virtauksia muutenkin ja runko jopa saattaa peittää tuulta veneen kaalistuessa, siten alaosan merkitys on vähäinen.

Kyllä minun kokemuksella sanoisin, että ei nyt niin hirveän kova tuuli tarvitse olla kun aallokko kasvaa niin, että vesi lentää ja aalto jopa sattaa lyödä kannelle. Ei nyt tietenkään täällä saaristossa.

Kannella oleva reikä saataa olla suurikin. Kyse ei aina ole siitä, että putki tulee reiästään kuin nosturilla nostettuna pois. Siksi reiän paikkaaminen ei välttämättä ole pikkujuttu. Harvassa veneessä kokemukseni mukaan kansi on erityisesti vahvistettu, jos masto menee kannen läpi. Varsinainen rasitus tulee maston jalalle, joka on pilssissä. Maston pudottamiseen ollaan valmistauduttu sopivin välinein ja on lähinnä katkomista ja irroittamista. Paikkaaminen on aina vaikeampaa.

Rullaillen. kirjoitti:

30 % tehoja mene. Mulla on nyt rullalla 50 m2 purje. Rullalaite on kannen yläpuolella. Jos laite olisi ankkuriboksissa, vois purje olla arviolta 30 cm korkeampi. Alaliesma on muistaakseni 6 m joten lisää purjealaa tulisi 1,8 m2 veneen kannen tasoon. Tuskin vaikuttaa mitään matkaveneessä. Kuitenkin purjeen alle jää sen verran tilaa, että jos aalto kaatuu kannelle, niin useinmiten menee purjeen alta. Purjetta reivatessa alaliesma tietysti nousee korkeammalle ja tilaa tulee lisää.

En nyt oikein ymmärrä masokistista kirjoitteluasi. Eihän sitä tarvitse lähteä kuoin normaalille perhepurjehdukselle Gotlannin ympäri niin saattaa sellaisia aaltoja tulla. Ei se mitenkään tavatonta ole, joskaan ei nyt jokapäiväsitäkään.

Läpimenevää mastoa ei käytetä oikeissa avomeriveneissä juuri siksi, että kanteen tulee reikä. Ei ehkä koske meitä, jotka täällä Itämerellä purjehditaan, mutta valtamerten ylityksessä voi olla tilanne, että miehistöllä ei ole mitään asiaa mennä tukkimaan kannella olevaa reikää mastohaverin sattuessa. Toki kaukaa haettu asia, mutta äärimmäisessä tilanteessa vene saataa olla menettänyt maston ja pyörii sortuvissa aalloissa ympäri. Tällöin on tärkeää, että vene säilyttää kelluttavuutensa. Pelastuslauttaanhan ei pidä mennä ennenkuin vene oikeasti on uppoamassa.

Tämä kannen läpimenevä mastoasia on mielestäni väärinkäsitystä matkaveneiden osalta ja juontaa pitkälti juurensa 70-80 -skandeista ja venelehdistyön kirjoittelusta. On totta, että läpimenvä masto on helpompi ja halvempi toteuttaa, mutta kannella seisova masto ei ole yhtään sen heikompi oikein tehtynä. Useinhan läpimenevällä mastolla on korvattu toinen saalinkipari ja siten säästetty kustannuksia. Monet tällä paltalla nykyään laatuveneiksi tituleerattavat skandit olivat aikanaan ns. halpisveneitä (Omegat, Maxit, Albinit, monet suomalaisveneet). Eli vielä täsmennyksenä, läpimenevällä mastoratkaisulla on pyritty eliminoimaan maston nuljahtaminen maston ja rakenteiden joustaessa. Kannellaseisova masto asettaa kaikille rakenteille suuremmat vaatimukset. Kilpaveneissä tilanne on toinen, koska mastoa tavutellaan voimakkaasti ja käytetään ohutta mastoprofiilia joka ei välttämättä pysy pystyssä ollenkaan seistessään kannella. Lisäksi monissa kannella seisovissa mastoissa maston alaosa alempien saalinkien alapuolelta on tuettu niin kovaa, ettei se taivu ollenkaan ja tämähän ei kilpaveneisiin sovi.

Lue lisää

Läpimenevällä mastolla on korvattu yksi saalinkipari, ei välttämättä toinen, sillä saalinkipareja voi olla useampia. Jos purjehdusominaisuudet ovat tärkeät, valitaan läpi menevä masto (esim. Baltic ja Swan), muuten käy kannella oleva (esim. Hallberg-Rassy ja Najad). Molemmissa tapauksissa vene voidaan tehdä hyvin tai huonosti. Omegat, Maxit, Albinit eivät ole koskaan olleet laatuveneitä, ne olivat aikanaan nimenomaan halpisveneitä.

cdfsser5t567tygt kirjoitti:

että kyllä kilpapursistakin löytyy kovan tuulen fokkia, jossa alaliikki kohoaa korkeuksiin ja aallot pääsevät sieltä.

niitä semmosia keulapurjeita sanotaan myskypurjeiksi ja myrkypurjeita on mukana, mikäli kilpailun katsastusvarustus edellyttää niiden mukana oloa. Kilpaveneissä fokat menevät pitkin kantta

Rullaillen. kirjoitti:

saat uskoa asiosta mitä haluat. Ilmatiiviiksi et purjeen ja kannen väliä saa, vaikka rulla olisi ankkuriboksissa. Aina sieltä falskaa ja kyse on juuri purjeen pinta-alan menetyksestä. Lisäksi veneen kansi sotkee virtauksia muutenkin ja runko jopa saattaa peittää tuulta veneen kaalistuessa, siten alaosan merkitys on vähäinen.

Kyllä minun kokemuksella sanoisin, että ei nyt niin hirveän kova tuuli tarvitse olla kun aallokko kasvaa niin, että vesi lentää ja aalto jopa sattaa lyödä kannelle. Ei nyt tietenkään täällä saaristossa.

Kannella oleva reikä saataa olla suurikin. Kyse ei aina ole siitä, että putki tulee reiästään kuin nosturilla nostettuna pois. Siksi reiän paikkaaminen ei välttämättä ole pikkujuttu. Harvassa veneessä kokemukseni mukaan kansi on erityisesti vahvistettu, jos masto menee kannen läpi. Varsinainen rasitus tulee maston jalalle, joka on pilssissä. Maston pudottamiseen ollaan valmistauduttu sopivin välinein ja on lähinnä katkomista ja irroittamista. Paikkaaminen on aina vaikeampaa.

Lue lisää

Ei sitä väliä tarvitse ilmatiiviiksi saada, riittää, kun se on kapea purjeen dimensioihin verrattuna. Voit sinäkin uskoa mitä haluat, mutta aerodynamiikan tuntemuksesi olet jo osoittanut melko heppoisiksi. vain ykkösgenua on tarpeen leikata kannen mukaan ja sen käyttöalue tuskin missään veneessä menee yli 10 m/s. Siinä tuulessa ei avomerelläkään aallot liikaa kannelle tuppaa. Kannen alla oleva rullakin alkaa nostaa helmaa hieman ylemmäksi, kun siihen ottaa muutaman kierroksen, siis sama juttu. Purjeen painopiste ja kallistava momentti on jo lähtökohtaisesti alempana, jos rulla on kannen alla ja purjeen erilaisen muodon takia ero korostuu purjetta rullalle otettaessa.

Jos puhut kansirakenteista kokemuspohjaisesti, olet ilmeisesti rikkonut useammankin kannen katkenneella mastolla? Minun veneessäni ainakin kansi kestää läpiviennin kohdalta paljon enemmän kuin masto. Jos monessa veneessä on heikko kansi läpimenevän maston ympärillä, on vastaavasti monen kannelle stepatun tukirakenteet kannen alla joko väärässä kohdassa tai alimitoitetut, tai kansi maston alla sandwichia. Kumpikaan juttu ei ole ratkaisun huono ominaisuus, ainoastaan väärä toteutus.

Rullaillen. kirjoitti:

saat uskoa asiosta mitä haluat. Ilmatiiviiksi et purjeen ja kannen väliä saa, vaikka rulla olisi ankkuriboksissa. Aina sieltä falskaa ja kyse on juuri purjeen pinta-alan menetyksestä. Lisäksi veneen kansi sotkee virtauksia muutenkin ja runko jopa saattaa peittää tuulta veneen kaalistuessa, siten alaosan merkitys on vähäinen.

Kyllä minun kokemuksella sanoisin, että ei nyt niin hirveän kova tuuli tarvitse olla kun aallokko kasvaa niin, että vesi lentää ja aalto jopa sattaa lyödä kannelle. Ei nyt tietenkään täällä saaristossa.

Kannella oleva reikä saataa olla suurikin. Kyse ei aina ole siitä, että putki tulee reiästään kuin nosturilla nostettuna pois. Siksi reiän paikkaaminen ei välttämättä ole pikkujuttu. Harvassa veneessä kokemukseni mukaan kansi on erityisesti vahvistettu, jos masto menee kannen läpi. Varsinainen rasitus tulee maston jalalle, joka on pilssissä. Maston pudottamiseen ollaan valmistauduttu sopivin välinein ja on lähinnä katkomista ja irroittamista. Paikkaaminen on aina vaikeampaa.

Lue lisää

Joitain/useita katkenneita mastoja oon vuosien varrella nähnyt. Enpä muista nähneeni mastoa, joka olisi hajonnut kannen tasolta. masto pettää siitä kohti mistä se on heikoin, ja näin katkeamiskohta on jossain saalinkien korkeudella. Siellä on samoilla korkeuksilla sen verran monta läpivientiä, jotka kaikki osaltaan heikentävät mastoa. Mikä ihme katkaisi maston juuresta, vieläpä niin, että katkeamiskohta olisi kannen alapuolella? Kanteen kun ei maston katketessa ei muutoin taida oikein tulla reikää.

Fokan/ jennin alareuna on kantta vasten sen takia, ettei virtaus karkaa kannen ja purjeen välistä. Rako ei toki ole ilmatiivis, päästäähän purjekangas jo tuulta osaltaan läpi. Tavoite on saada karkaaminen mahdollisimman vähäiseksi. Vesi toki lentää kannelle, mutta entäs sitten? Sieltähän se valuu purjeta pitkin pois.

c/r kirjoitti:

Läpimenevällä mastolla on korvattu yksi saalinkipari, ei välttämättä toinen, sillä saalinkipareja voi olla useampia. Jos purjehdusominaisuudet ovat tärkeät, valitaan läpi menevä masto (esim. Baltic ja Swan), muuten käy kannella oleva (esim. Hallberg-Rassy ja Najad). Molemmissa tapauksissa vene voidaan tehdä hyvin tai huonosti. Omegat, Maxit, Albinit eivät ole koskaan olleet laatuveneitä, ne olivat aikanaan nimenomaan halpisveneitä.

Lue lisää

ratkaisussa on vähemmän osia, se on siten yksinkertaisempi ja luotettavampi. Myös halpisveneissä on mahdollista saada kestävä maston alapään kiiinnitys. Monasti kannella seisovaa mastoa pitää paikallaan esim 8 mm pultti, jos se katkeaa vaikkappa pultin valmistusvirheen takia, se on maston menoa se. Myöskin mastoa taaksepäin taivutettaessa kohdistuu kovempi vääntö maston alapäähään heloihin ja kanteen kuin läpi kannen menevän maston.

Kaikki kuuluisat veneisuunnittelija laittavat maston läpi kannen, joten se on paras ratkaisu asuttavassa köliveneessä.

Jos masto seisoo kannella pitää tehdä sekä kannella oleva mastonjalka, että kajuutassa oleva tuki hyvin, kaksinkertainen työ.

csffg57788i kirjoitti:

ratkaisussa on vähemmän osia, se on siten yksinkertaisempi ja luotettavampi. Myös halpisveneissä on mahdollista saada kestävä maston alapään kiiinnitys. Monasti kannella seisovaa mastoa pitää paikallaan esim 8 mm pultti, jos se katkeaa vaikkappa pultin valmistusvirheen takia, se on maston menoa se. Myöskin mastoa taaksepäin taivutettaessa kohdistuu kovempi vääntö maston alapäähään heloihin ja kanteen kuin läpi kannen menevän maston.

Kaikki kuuluisat veneisuunnittelija laittavat maston läpi kannen, joten se on paras ratkaisu asuttavassa köliveneessä.

Jos masto seisoo kannella pitää tehdä sekä kannella oleva mastonjalka, että kajuutassa oleva tuki hyvin, kaksinkertainen työ.

Lue lisää

kannen menevässä ratkaisussa on vähemmän osia. Aamuväsymystä.

minä taas kirjoitti:

Ei sitä väliä tarvitse ilmatiiviiksi saada, riittää, kun se on kapea purjeen dimensioihin verrattuna. Voit sinäkin uskoa mitä haluat, mutta aerodynamiikan tuntemuksesi olet jo osoittanut melko heppoisiksi. vain ykkösgenua on tarpeen leikata kannen mukaan ja sen käyttöalue tuskin missään veneessä menee yli 10 m/s. Siinä tuulessa ei avomerelläkään aallot liikaa kannelle tuppaa. Kannen alla oleva rullakin alkaa nostaa helmaa hieman ylemmäksi, kun siihen ottaa muutaman kierroksen, siis sama juttu. Purjeen painopiste ja kallistava momentti on jo lähtökohtaisesti alempana, jos rulla on kannen alla ja purjeen erilaisen muodon takia ero korostuu purjetta rullalle otettaessa.

Jos puhut kansirakenteista kokemuspohjaisesti, olet ilmeisesti rikkonut useammankin kannen katkenneella mastolla? Minun veneessäni ainakin kansi kestää läpiviennin kohdalta paljon enemmän kuin masto. Jos monessa veneessä on heikko kansi läpimenevän maston ympärillä, on vastaavasti monen kannelle stepatun tukirakenteet kannen alla joko väärässä kohdassa tai alimitoitetut, tai kansi maston alla sandwichia. Kumpikaan juttu ei ole ratkaisun huono ominaisuus, ainoastaan väärä toteutus.

Lue lisää

"kokeneet" purjehtijat ole koskaan purjelautaileet, eivät he voi tietää mitä tapahtuu jos saa purjeen alaliikin kiinni laudan kanteen, on kuin turbonappia painaisi. Joten antaa heidän elää omissa fiktioissaan.

http://www.youtube.com/watch?v=5FWl-2QBZ5s

Tuossa videossa jos alaliikin nostaisi ylös kanesta, vauhti pysähtyy kuin seinään.

csffg57788i kirjoitti:

ratkaisussa on vähemmän osia, se on siten yksinkertaisempi ja luotettavampi. Myös halpisveneissä on mahdollista saada kestävä maston alapään kiiinnitys. Monasti kannella seisovaa mastoa pitää paikallaan esim 8 mm pultti, jos se katkeaa vaikkappa pultin valmistusvirheen takia, se on maston menoa se. Myöskin mastoa taaksepäin taivutettaessa kohdistuu kovempi vääntö maston alapäähään heloihin ja kanteen kuin läpi kannen menevän maston.

Kaikki kuuluisat veneisuunnittelija laittavat maston läpi kannen, joten se on paras ratkaisu asuttavassa köliveneessä.

Jos masto seisoo kannella pitää tehdä sekä kannella oleva mastonjalka, että kajuutassa oleva tuki hyvin, kaksinkertainen työ.

Lue lisää

Monissa laatuveneissä ei ole päädytty helpoimpaan ratkaisuun, vaan valittu tukeva kannella seisova ratkaisu.

2 x työ kirjoitti:

Monissa laatuveneissä ei ole päädytty helpoimpaan ratkaisuun, vaan valittu tukeva kannella seisova ratkaisu.

kuten Swaneissa ja X:issä masto menee läpi. Beneteau firsteissäkin menee ja Jeanneau 3200:ssa. beneteau ja Jeanneaun matkapursissa taas monasti masto seisoo kannella, sekin todistaa, että kevyempirasitukselliseen käyttöön tehdään heppoisampi ratkaisu.


H>R ja najad ovat moottoripursia eivätkä oikein sovi purjevenekesusteluun. Toisekseen kaikissa veneissä oli sitten swan tai delphia on monsti uutena kaikenlaista pulmaa, joten laatu on melko suhteellinen käsite ja käytetty voikin olla monasti laadukkaampi, koska kaikki puutteet on korjattu.

cssdq35tfdfsa kirjoitti:

kuten Swaneissa ja X:issä masto menee läpi. Beneteau firsteissäkin menee ja Jeanneau 3200:ssa. beneteau ja Jeanneaun matkapursissa taas monasti masto seisoo kannella, sekin todistaa, että kevyempirasitukselliseen käyttöön tehdään heppoisampi ratkaisu.


H>R ja najad ovat moottoripursia eivätkä oikein sovi purjevenekesusteluun. Toisekseen kaikissa veneissä oli sitten swan tai delphia on monsti uutena kaikenlaista pulmaa, joten laatu on melko suhteellinen käsite ja käytetty voikin olla monasti laadukkaampi, koska kaikki puutteet on korjattu.

Lue lisää

Ei mitään järkeä olisi että tehtäisiin suuritöisempi ja kalliimpi ratkaisu joka olisi huonompi!. : D

cssdq35tfdfsa kirjoitti:

kuten Swaneissa ja X:issä masto menee läpi. Beneteau firsteissäkin menee ja Jeanneau 3200:ssa. beneteau ja Jeanneaun matkapursissa taas monasti masto seisoo kannella, sekin todistaa, että kevyempirasitukselliseen käyttöön tehdään heppoisampi ratkaisu.


H>R ja najad ovat moottoripursia eivätkä oikein sovi purjevenekesusteluun. Toisekseen kaikissa veneissä oli sitten swan tai delphia on monsti uutena kaikenlaista pulmaa, joten laatu on melko suhteellinen käsite ja käytetty voikin olla monasti laadukkaampi, koska kaikki puutteet on korjattu.

Lue lisää

Yllättävän hyvin moottoripursillakin on kisoissa pärjätty...

Hohhoijaa tuota kateellisten örinää!

16+11 kirjoitti:

Yllättävän hyvin moottoripursillakin on kisoissa pärjätty...

Hohhoijaa tuota kateellisten örinää!

vai, joka on lähinnä eskaaderipurjehdus atlantin yli.

Ja avomeri sm:t ja admirals cupit ovat aina olleet täynnä moottoripursia.

Bruce farrikin on piirtänyt vauhdikkaita moottoripursia, totta, onhan niissä tehokkaat sisäkoneet.

jaahah kirjoitti:

Ei mitään järkeä olisi että tehtäisiin suuritöisempi ja kalliimpi ratkaisu joka olisi huonompi!. : D

taas henkiöjkohtaisuuksiiin, luuseri.

csffg57788i kirjoitti:

ratkaisussa on vähemmän osia, se on siten yksinkertaisempi ja luotettavampi. Myös halpisveneissä on mahdollista saada kestävä maston alapään kiiinnitys. Monasti kannella seisovaa mastoa pitää paikallaan esim 8 mm pultti, jos se katkeaa vaikkappa pultin valmistusvirheen takia, se on maston menoa se. Myöskin mastoa taaksepäin taivutettaessa kohdistuu kovempi vääntö maston alapäähään heloihin ja kanteen kuin läpi kannen menevän maston.

Kaikki kuuluisat veneisuunnittelija laittavat maston läpi kannen, joten se on paras ratkaisu asuttavassa köliveneessä.

Jos masto seisoo kannella pitää tehdä sekä kannella oleva mastonjalka, että kajuutassa oleva tuki hyvin, kaksinkertainen työ.

Lue lisää

Kannella seisovan maston saa paremmin vesitiiviiksi kuin läpi menevän. Kannella seisovan maston köydet tulevat alakautta ulos, ei tarvitse tehdä profiilia heikentäviä aukkoja kriittiselle korkeudelle maston kylkeen falleja yms varten. Kunnollinen tukipylväs maston alla katon ja kölin välissä tukevoittaa kansirakennelmaa tärkeässä kohdassa. Fallien kautta kohdistuu kanteen aikamoisia voimia kääntöplokien kiinnityskohtiin. kannella seisova masto ja sen alla tukipylväs köliä vasten kiristettynä paketiksi vanteilla ja staageille pitää kansirakennelmat paremmin kuosissaan. Vaikka masto katkeaisikin ylempää, ei se aina mene "irtipoikki", jolloin meressä laahaava riki vaurioittaa läpimenoaukon seutua, jos siellä aukko on.

vxczs3yh kirjoitti:

taas henkiöjkohtaisuuksiiin, luuseri.

Kuinka niin? Tunnetko Jodi olevasi pahvipää?

vxczs3yh kirjoitti:

taas henkiöjkohtaisuuksiiin, luuseri.

Joko sinulla olisi kerrottavaa menestyksestänne JOD:n pinnassa? Eipä ole näkynyt JOD:eja täällä saaristomeren seudun kisoissa. Eikö ole uskallusta tulla radoille?

45 kirjoitti:

Kannella seisovan maston saa paremmin vesitiiviiksi kuin läpi menevän. Kannella seisovan maston köydet tulevat alakautta ulos, ei tarvitse tehdä profiilia heikentäviä aukkoja kriittiselle korkeudelle maston kylkeen falleja yms varten. Kunnollinen tukipylväs maston alla katon ja kölin välissä tukevoittaa kansirakennelmaa tärkeässä kohdassa. Fallien kautta kohdistuu kanteen aikamoisia voimia kääntöplokien kiinnityskohtiin. kannella seisova masto ja sen alla tukipylväs köliä vasten kiristettynä paketiksi vanteilla ja staageille pitää kansirakennelmat paremmin kuosissaan. Vaikka masto katkeaisikin ylempää, ei se aina mene "irtipoikki", jolloin meressä laahaava riki vaurioittaa läpimenoaukon seutua, jos siellä aukko on.

Lue lisää

”Kannella seisovan maston saa paremmin vesitiiviiksi kuin läpi menevän” Oikein.
” profiilia heikentäviä aukkoja kriittiselle korkeudelle maston kylkeen falleja yms varten” Väärin.
Onko yksikään masto mennyt poikki tuolta korkeudelta? En ole ikinä kuulutkaan sellaisesta.
” Kunnollinen tukipylväs maston alla katon ja kölin välissä tukevoittaa kansirakennelmaa tärkeässä kohdassa” Oikein, mutta tarvitaan vain kannella seisovassa mastossa.
” Fallien kautta kohdistuu kanteen aikamoisia voimia kääntöplokien kiinnityskohtiin” Oikein ja siksi mastokaulus on kiinnitetty alapuolelta mastoon.
” kannella seisova masto ja sen alla tukipylväs köliä vasten kiristettynä paketiksi vanteilla ja staageille pitää kansirakennelmat paremmin kuosissaan” Väärin. Läpimenevällä mastolla saadaan helpommin tukeva rakenne.
” Vaikka masto katkeaisikin ylempää, ei se aina mene "irtipoikki", jolloin meressä laahaava riki vaurioittaa läpimenoaukon seutua, jos siellä aukko on.” Väärin. Kannella seisova masto menee helpommin mereen saakka ja alkaa hakkaamaan veneen kylkeä.

cssdq35tfdfsa kirjoitti:

kuten Swaneissa ja X:issä masto menee läpi. Beneteau firsteissäkin menee ja Jeanneau 3200:ssa. beneteau ja Jeanneaun matkapursissa taas monasti masto seisoo kannella, sekin todistaa, että kevyempirasitukselliseen käyttöön tehdään heppoisampi ratkaisu.


H>R ja najad ovat moottoripursia eivätkä oikein sovi purjevenekesusteluun. Toisekseen kaikissa veneissä oli sitten swan tai delphia on monsti uutena kaikenlaista pulmaa, joten laatu on melko suhteellinen käsite ja käytetty voikin olla monasti laadukkaampi, koska kaikki puutteet on korjattu.

Lue lisää

yhden jollan myynti-ilmoituksen vanhoista kuvista on käsitelty tekstit pois veneen kyljistä. onko myynnissä vilunkia?

C/R kirjoitti:

”Kannella seisovan maston saa paremmin vesitiiviiksi kuin läpi menevän” Oikein.
” profiilia heikentäviä aukkoja kriittiselle korkeudelle maston kylkeen falleja yms varten” Väärin.
Onko yksikään masto mennyt poikki tuolta korkeudelta? En ole ikinä kuulutkaan sellaisesta.
” Kunnollinen tukipylväs maston alla katon ja kölin välissä tukevoittaa kansirakennelmaa tärkeässä kohdassa” Oikein, mutta tarvitaan vain kannella seisovassa mastossa.
” Fallien kautta kohdistuu kanteen aikamoisia voimia kääntöplokien kiinnityskohtiin” Oikein ja siksi mastokaulus on kiinnitetty alapuolelta mastoon.
” kannella seisova masto ja sen alla tukipylväs köliä vasten kiristettynä paketiksi vanteilla ja staageille pitää kansirakennelmat paremmin kuosissaan” Väärin. Läpimenevällä mastolla saadaan helpommin tukeva rakenne.
” Vaikka masto katkeaisikin ylempää, ei se aina mene "irtipoikki", jolloin meressä laahaava riki vaurioittaa läpimenoaukon seutua, jos siellä aukko on.” Väärin. Kannella seisova masto menee helpommin mereen saakka ja alkaa hakkaamaan veneen kylkeä.

Lue lisää

aikamoista älämölöä täällä käyty. Mutta, turhaa väittelyä. Katsokaa oikeita bluewater cruisereita. Monissa masto seisoo kannella. Rakenne saadaan vahvaksi ja kumoaa kaikki tällää pikku purtiloidensa läpimenevää mastoa puolustavien selitykset. Läpimenevä masto on suurimmassa osassa veneitä "halvalla riittävää" -ratkaisu.Mitään tarvetta sille ei ole, jos nyt ei kustannuksista puhuta.

Rullaillen kirjoitti:

aikamoista älämölöä täällä käyty. Mutta, turhaa väittelyä. Katsokaa oikeita bluewater cruisereita. Monissa masto seisoo kannella. Rakenne saadaan vahvaksi ja kumoaa kaikki tällää pikku purtiloidensa läpimenevää mastoa puolustavien selitykset. Läpimenevä masto on suurimmassa osassa veneitä "halvalla riittävää" -ratkaisu.Mitään tarvetta sille ei ole, jos nyt ei kustannuksista puhuta.

Lue lisää

Cruiserissa painotetaan tiettyjä asioita ja alle 100 jalan laatucruisereissa onkin kannella olevat mastot. Kun mennään yli sadan jalan, ei ole enää mitään järkeä panna älyttömiä rakennepainoja edes katon korkeudelle vesirajasta, tällöin ainoa järkevä ratkaisu on läpimenevä masto. Jos veneeseen halutaan kunnollisia luoviominaisuuksia, ei maston alapäätä ole mitään järkeä jättää kannelle. Suorituskyky ratkaisee pienemmissä veneissä maston sijoituksen, ei rakenteen hinta.

C/R kirjoitti:

”Kannella seisovan maston saa paremmin vesitiiviiksi kuin läpi menevän” Oikein.
” profiilia heikentäviä aukkoja kriittiselle korkeudelle maston kylkeen falleja yms varten” Väärin.
Onko yksikään masto mennyt poikki tuolta korkeudelta? En ole ikinä kuulutkaan sellaisesta.
” Kunnollinen tukipylväs maston alla katon ja kölin välissä tukevoittaa kansirakennelmaa tärkeässä kohdassa” Oikein, mutta tarvitaan vain kannella seisovassa mastossa.
” Fallien kautta kohdistuu kanteen aikamoisia voimia kääntöplokien kiinnityskohtiin” Oikein ja siksi mastokaulus on kiinnitetty alapuolelta mastoon.
” kannella seisova masto ja sen alla tukipylväs köliä vasten kiristettynä paketiksi vanteilla ja staageille pitää kansirakennelmat paremmin kuosissaan” Väärin. Läpimenevällä mastolla saadaan helpommin tukeva rakenne.
” Vaikka masto katkeaisikin ylempää, ei se aina mene "irtipoikki", jolloin meressä laahaava riki vaurioittaa läpimenoaukon seutua, jos siellä aukko on.” Väärin. Kannella seisova masto menee helpommin mereen saakka ja alkaa hakkaamaan veneen kylkeä.

Lue lisää

Tässä muutama kuva, miltä mastovaurio näyttää ja minkälaisista paikoista mastoja katkeaa. Ilman raivaustöitä ei mastosta pääse eroon.
http://www.windbugger.com/images/dismasted.jpg
http://www.runawaybus.co.uk/mediac/450_0/media/Quarter$2520Tonner$2520Runaway$2520Bus$2520dismasted$2520in$2520race$2520one.jpg
http://www.iwcp.co.uk/files/images/atomic.jpg?width=350&height=350
http://lh3.ggpht.com/_LvZAXIm0vSs/Ryimo3P_DUI/AAAAAAAAAmc/g_Svs1zXRcI/Rescue pictures 008.jpg
http://www.callipygia600.com/allpictures/boats/originals/boats011.jpg

On selvää, että masto kannen läpi menevässä ratkaisussa ei tarvita tukipylvästä. Siinä on sen kohdalla se masto. Tukipylväs on kuitenkin myös kattoa tukeva osa (jota läpi menevä masto ei ole), se on vesitiivis ja sen pystyy toteuttamaan nätimmäksi ilman lisäverhouksia. Jos vene kaatuu purjeet ylhäällä aaltoon, on kannen läpi menevä masto suurempi riski kansirakenteelle kuin katolla seisova masto.

Tässä vielä asiaan liittyvää keskustelua:
http://www.bayacht.com/aaa/nl-artic/DeckSteppedMasts.pdf
http://www.cruisersforum.com/forums/f47/what-is-the-advantage-of-a-keel-stepped-mast-5733.html
http://www.anything-sailing.com/showthread.php/5468-A-discussion-of-Deck-vs.-Keel-Stepped-Masts

C/R kirjoitti:

Cruiserissa painotetaan tiettyjä asioita ja alle 100 jalan laatucruisereissa onkin kannella olevat mastot. Kun mennään yli sadan jalan, ei ole enää mitään järkeä panna älyttömiä rakennepainoja edes katon korkeudelle vesirajasta, tällöin ainoa järkevä ratkaisu on läpimenevä masto. Jos veneeseen halutaan kunnollisia luoviominaisuuksia, ei maston alapäätä ole mitään järkeä jättää kannelle. Suorituskyky ratkaisee pienemmissä veneissä maston sijoituksen, ei rakenteen hinta.

Lue lisää

Rakennepainoja? Et nyt varmaan ole tosissasi, mutta annetaan sunnuntai iltana anteeksi.

19 kirjoitti:

Tässä muutama kuva, miltä mastovaurio näyttää ja minkälaisista paikoista mastoja katkeaa. Ilman raivaustöitä ei mastosta pääse eroon.
http://www.windbugger.com/images/dismasted.jpg
http://www.runawaybus.co.uk/mediac/450_0/media/Quarter$2520Tonner$2520Runaway$2520Bus$2520dismasted$2520in$2520race$2520one.jpg
http://www.iwcp.co.uk/files/images/atomic.jpg?width=350&height=350
http://lh3.ggpht.com/_LvZAXIm0vSs/Ryimo3P_DUI/AAAAAAAAAmc/g_Svs1zXRcI/Rescue pictures 008.jpg
http://www.callipygia600.com/allpictures/boats/originals/boats011.jpg

On selvää, että masto kannen läpi menevässä ratkaisussa ei tarvita tukipylvästä. Siinä on sen kohdalla se masto. Tukipylväs on kuitenkin myös kattoa tukeva osa (jota läpi menevä masto ei ole), se on vesitiivis ja sen pystyy toteuttamaan nätimmäksi ilman lisäverhouksia. Jos vene kaatuu purjeet ylhäällä aaltoon, on kannen läpi menevä masto suurempi riski kansirakenteelle kuin katolla seisova masto.

Tässä vielä asiaan liittyvää keskustelua:
http://www.bayacht.com/aaa/nl-artic/DeckSteppedMasts.pdf
http://www.cruisersforum.com/forums/f47/what-is-the-advantage-of-a-keel-stepped-mast-5733.html
http://www.anything-sailing.com/showthread.php/5468-A-discussion-of-Deck-vs.-Keel-Stepped-Masts

Lue lisää

toinen linkki ei aukea. ensimmäinen linkki näyttäs olevan ainoa, jossa masto lienee katkennut kannen tasolta. Muissa masto on mennyt poikki saalinkien korkeudelta eli siitä, mistä ne katkeavat, jos katkeavat. Kuvissa saalinkien alapuolinen osa mastosta on pystyssä ja latva vedessä. Jos masto olisi ollut kannella samassa tilanteessa, sivuttaistuennan petettyä, koko masto olisi rojahtanut veteen. Raivattavaa molemmissa tilanteissa on. Sen voin kertoa, että veneen kansi ei kärsi mastonläpiviennin kohdalta maston katketessa saalinkien yläpuolelta. Mitä luulet, kumpi tilanne on vaarallisempi: koko masto kaatuu kerralla, yllättäen ja arvaamatta, ja jää hakkaamaan- siis koko masto - veneen kylkeä. Vai, että toppi tulee alas? Ihan vihjeeksi: välittämissäsi kuvissa topin veneitä ajellaan moottorilla kohti rantaa

35 kirjoitti:

toinen linkki ei aukea. ensimmäinen linkki näyttäs olevan ainoa, jossa masto lienee katkennut kannen tasolta. Muissa masto on mennyt poikki saalinkien korkeudelta eli siitä, mistä ne katkeavat, jos katkeavat. Kuvissa saalinkien alapuolinen osa mastosta on pystyssä ja latva vedessä. Jos masto olisi ollut kannella samassa tilanteessa, sivuttaistuennan petettyä, koko masto olisi rojahtanut veteen. Raivattavaa molemmissa tilanteissa on. Sen voin kertoa, että veneen kansi ei kärsi mastonläpiviennin kohdalta maston katketessa saalinkien yläpuolelta. Mitä luulet, kumpi tilanne on vaarallisempi: koko masto kaatuu kerralla, yllättäen ja arvaamatta, ja jää hakkaamaan- siis koko masto - veneen kylkeä. Vai, että toppi tulee alas? Ihan vihjeeksi: välittämissäsi kuvissa topin veneitä ajellaan moottorilla kohti rantaa

Lue lisää

Sori, korjaan edellistä viestiäni. Nim 19:sta välittämässä ensimmäisessä linkisä on kuva tilanteessa, josa kannella oleva maston vantti on pettänyt. Koko masto on mennyt yli laidan. Ajatelkaapa, että tuo tapahtuisi kovassa kelissä, rannan ollessa leen puolella. Miten tossa tilanteessa voisi käyttää moottoria siten, että suojaan uhkaavalta tilanteelta: koko masto on meressä, taatusti jotain on tarttunut/tarttuisi potkuriin, ja/tai peräsimeen ja estää tämän

35 kirjoitti:

Sori, korjaan edellistä viestiäni. Nim 19:sta välittämässä ensimmäisessä linkisä on kuva tilanteessa, josa kannella oleva maston vantti on pettänyt. Koko masto on mennyt yli laidan. Ajatelkaapa, että tuo tapahtuisi kovassa kelissä, rannan ollessa leen puolella. Miten tossa tilanteessa voisi käyttää moottoria siten, että suojaan uhkaavalta tilanteelta: koko masto on meressä, taatusti jotain on tarttunut/tarttuisi potkuriin, ja/tai peräsimeen ja estää tämän

Lue lisää

"Ajatelkaapa, että tuo tapahtuisi kovassa kelissä, rannan ollessa leen puolella. Miten tossa tilanteessa..."

Siitä vaan nopeasti ankkuri alas ja kaikki 75 m kettinkiä perään. Näin vene asettuu keula tuuleen, vaikka olisi syvääkin. Nyt on aikaa päästä eroon mastosta ja muusta roinasta sekä pyytää tarvittaessa hinausapu, jos potkuria tai peräsintä ei saa irti romusta.

16+14 kirjoitti:

Ei tarvitse käyttää kallisarvoista aikaa ja voimia sen mahdollisesti isonkin reiän tilkitsemiseen katossa, vaan voi keskittyä rikkinäisen maston vanttien katkaisemiseen, jotta pääsee siitä irti.

Lue lisää

Kyllä kansi on maston reijän kohdalta aina kestävämpi eli jos masto menee poikki se murtuu eikä kansi. Yhtä hyvin kannen päällä seisova masto voi hajoittaa kannen.

19 kirjoitti:

"Ajatelkaapa, että tuo tapahtuisi kovassa kelissä, rannan ollessa leen puolella. Miten tossa tilanteessa..."

Siitä vaan nopeasti ankkuri alas ja kaikki 75 m kettinkiä perään. Näin vene asettuu keula tuuleen, vaikka olisi syvääkin. Nyt on aikaa päästä eroon mastosta ja muusta roinasta sekä pyytää tarvittaessa hinausapu, jos potkuria tai peräsintä ei saa irti romusta.

Lue lisää

Mielenkiintoinen ohje. Mielenkiintoinen senkin takia, etten ole kuullut ideaa käytettävän. Voisikohan siihen olla joku syy? Noin äkkiseltään tulee mieleen ainakin se, että 75 m ketjua keulasta roikkumassa estää tehokkaasti keulaa nousemasta aallossa ja kestää turkasen kauan saada pois sieltä. Viime vaiheessa vielä ankkuri heiluu valtoimenaan isoissa aalloissa ympäri keulaa. Eli tuntuu hyvin vahvasti tyypilliseltä näppiksen ääressä keksityltä kikalta.

Olkoon masto kannelle tai köliin stepattu, se jää aina roikkumaan sekä vanteista että falleista laidalle. Jos nyt eroja pitää lähteä hakemaan, on kannelle stepatussa maston tyvi lyömäaseena kylkeä vasten. Murtunut mastoprofiiliin pää saattaa tehdä ikävämpiä naarmuja, mutta on huonompi muurimurtaja. Eikä ole hyvän tuntuinen ajatus saada paikoiltaan hypännyttä mastonjalkaa suoraan kantta vastenkaan. Maston kun voi saada katki kovin monella tapaa ja monesta kohtaa. Otetaanpa ajatusleikiksi vaikka katkennut etustaagi ja purjeen etuliikin varaan jäänyt masto. Taakse käännetyt sivuvantit löystyvät ja päästävät maston pomppaamaan irti jalasta.

Tarinan opetus haluaa olla se, että mikään ratkaisu ei ole mitenkään itsestään selvästi toista turvallisempi.

27 kirjoitti:

Mielenkiintoinen ohje. Mielenkiintoinen senkin takia, etten ole kuullut ideaa käytettävän. Voisikohan siihen olla joku syy? Noin äkkiseltään tulee mieleen ainakin se, että 75 m ketjua keulasta roikkumassa estää tehokkaasti keulaa nousemasta aallossa ja kestää turkasen kauan saada pois sieltä. Viime vaiheessa vielä ankkuri heiluu valtoimenaan isoissa aalloissa ympäri keulaa. Eli tuntuu hyvin vahvasti tyypilliseltä näppiksen ääressä keksityltä kikalta.

Olkoon masto kannelle tai köliin stepattu, se jää aina roikkumaan sekä vanteista että falleista laidalle. Jos nyt eroja pitää lähteä hakemaan, on kannelle stepatussa maston tyvi lyömäaseena kylkeä vasten. Murtunut mastoprofiiliin pää saattaa tehdä ikävämpiä naarmuja, mutta on huonompi muurimurtaja. Eikä ole hyvän tuntuinen ajatus saada paikoiltaan hypännyttä mastonjalkaa suoraan kantta vastenkaan. Maston kun voi saada katki kovin monella tapaa ja monesta kohtaa. Otetaanpa ajatusleikiksi vaikka katkennut etustaagi ja purjeen etuliikin varaan jäänyt masto. Taakse käännetyt sivuvantit löystyvät ja päästävät maston pomppaamaan irti jalasta.

Tarinan opetus haluaa olla se, että mikään ratkaisu ei ole mitenkään itsestään selvästi toista turvallisempi.

Lue lisää

Täällä Suomenlahdella ankkuri ja sen 75 m kettinkiä riittää lähes aina ankkuroimaan veneen, kysehän oli rannan lähestyvän lee-puolella. Ankkurin käyttöön oton luulisi jokaisen ymmärtävän tositilanteessa ja laittavan kaikki kettinki peliin, ettei ajauduta rantakiville.

19 kirjoitti:

"Ajatelkaapa, että tuo tapahtuisi kovassa kelissä, rannan ollessa leen puolella. Miten tossa tilanteessa..."

Siitä vaan nopeasti ankkuri alas ja kaikki 75 m kettinkiä perään. Näin vene asettuu keula tuuleen, vaikka olisi syvääkin. Nyt on aikaa päästä eroon mastosta ja muusta roinasta sekä pyytää tarvittaessa hinausapu, jos potkuria tai peräsintä ei saa irti romusta.

Lue lisää

Ymmärsinkö oikein, että nyt keskustellaan Bavarian uudesta 32-jalkaisesta mallista? Hienoa, jos uuteen cruising-veneeseen kerrankin kuuluu asiallinen ankkurivarustus ja riittävän pitkä ankkuriketju (75 m)! Ruotsin rannikolla jouduin vierestä seuraamaan saman valmistajan hieman isompaa mallia. Sekin vaikutti aivan upouudelta, mutta ankkurointi tuulisella säällä ei onnistunut kahdesta syystä: 1) ehkä ketju oli aivan liian lyhyt (20 m?) tai se jumittui jotenkin 2) ankkuri vaikutti veneen kokoon ja tuulipintaan verrattuna liian pieneltä. Kippari teki useita ankkurointiyrityksiä eikä lopultakaan onnistunut (kertoi lähtevänsä etsimään laituripaikkaa).

Sitä, että mastohaverissa ankkuri olisi ensiapu tai "yleislääke", ei perustune käytännön kokemukseen. Jos masto menetetään avomerellä, ensimmäinen tehtävä on lisävaurioiden estäminen eikä ankkurin kanssa leikkiminen. En tiedä kuuluvatko voimaleikkurit Bavarioiden tai muiden uutusveneiden vakiovarusteisiin. Nekin kannattaa joka tapauksessa mitoittaa niin, että vaijereiden katkaiseminen onnistuu kovemmassakin aallokossa. Minkä paksuisia Bavaria 32:n staagit ja vantit muuten ovat, 6, 7 vai 8 mm?
Itselläni ei ole omaa kokemusta mastohavereista, vaikka olen harrastanut avomerireissuja vuosikymmenien ajan. En ole vaihtamassa venettä enkä tunne Bavarioita kuin messuveneinä, silti viestin lukumäärän innostamana rupesin lukemaan juttujanne. Ilmeisesti tähän venemerkkiin liittyvä aihe on suosittu.

15+14 kirjoitti:

Tulee siitä varmaan iso ongelma kun aallot lyö yli tai vene kierähtää ympäri. Katsoin kuvia kun puoli kattoa puuttui läpimenevän maston tultua alas.

Toki uskon sinua, kun kerran näin sanot, mutta jollekkin epäilevälle voisit hyvin laittaa linkin. Voisimme kaikki nähdä kuvan jossa puoli kattoa puuttui maston alastulon seurauksena!

Rullaillen. kirjoitti:

30 % tehoja mene. Mulla on nyt rullalla 50 m2 purje. Rullalaite on kannen yläpuolella. Jos laite olisi ankkuriboksissa, vois purje olla arviolta 30 cm korkeampi. Alaliesma on muistaakseni 6 m joten lisää purjealaa tulisi 1,8 m2 veneen kannen tasoon. Tuskin vaikuttaa mitään matkaveneessä. Kuitenkin purjeen alle jää sen verran tilaa, että jos aalto kaatuu kannelle, niin useinmiten menee purjeen alta. Purjetta reivatessa alaliesma tietysti nousee korkeammalle ja tilaa tulee lisää.

En nyt oikein ymmärrä masokistista kirjoitteluasi. Eihän sitä tarvitse lähteä kuoin normaalille perhepurjehdukselle Gotlannin ympäri niin saattaa sellaisia aaltoja tulla. Ei se mitenkään tavatonta ole, joskaan ei nyt jokapäiväsitäkään.

Läpimenevää mastoa ei käytetä oikeissa avomeriveneissä juuri siksi, että kanteen tulee reikä. Ei ehkä koske meitä, jotka täällä Itämerellä purjehditaan, mutta valtamerten ylityksessä voi olla tilanne, että miehistöllä ei ole mitään asiaa mennä tukkimaan kannella olevaa reikää mastohaverin sattuessa. Toki kaukaa haettu asia, mutta äärimmäisessä tilanteessa vene saataa olla menettänyt maston ja pyörii sortuvissa aalloissa ympäri. Tällöin on tärkeää, että vene säilyttää kelluttavuutensa. Pelastuslauttaanhan ei pidä mennä ennenkuin vene oikeasti on uppoamassa.

Tämä kannen läpimenevä mastoasia on mielestäni väärinkäsitystä matkaveneiden osalta ja juontaa pitkälti juurensa 70-80 -skandeista ja venelehdistyön kirjoittelusta. On totta, että läpimenvä masto on helpompi ja halvempi toteuttaa, mutta kannella seisova masto ei ole yhtään sen heikompi oikein tehtynä. Useinhan läpimenevällä mastolla on korvattu toinen saalinkipari ja siten säästetty kustannuksia. Monet tällä paltalla nykyään laatuveneiksi tituleerattavat skandit olivat aikanaan ns. halpisveneitä (Omegat, Maxit, Albinit, monet suomalaisveneet). Eli vielä täsmennyksenä, läpimenevällä mastoratkaisulla on pyritty eliminoimaan maston nuljahtaminen maston ja rakenteiden joustaessa. Kannellaseisova masto asettaa kaikille rakenteille suuremmat vaatimukset. Kilpaveneissä tilanne on toinen, koska mastoa tavutellaan voimakkaasti ja käytetään ohutta mastoprofiilia joka ei välttämättä pysy pystyssä ollenkaan seistessään kannella. Lisäksi monissa kannella seisovissa mastoissa maston alaosa alempien saalinkien alapuolelta on tuettu niin kovaa, ettei se taivu ollenkaan ja tämähän ei kilpaveneisiin sovi.

Lue lisää

"Läpimenevää mastoa ei käytetä oikeissa avomeriveneissä juuri siksi, että kanteen tulee reikä. Ei ehkä koske meitä, jotka täällä Itämerellä purjehditaan, mutta valtamerten ylityksessä voi olla tilanne, että miehistöllä ei ole mitään asiaa mennä tukkimaan kannella olevaa reikää mastohaverin sattuessa."

Tekeekö Nautor saaristopursia, entä Baltic?
Volvo Ocean Race veneet eivät myöskään ole oikeita avomeriveneitä?
Oletko kenties lukenut kirjan maailmanympäri vastatuuleen, jossa Suomalainen pariskunta kryssii maailmanympäri Swanilla?

otsikon aiheeseen? kirjoitti:

Ymmärsinkö oikein, että nyt keskustellaan Bavarian uudesta 32-jalkaisesta mallista? Hienoa, jos uuteen cruising-veneeseen kerrankin kuuluu asiallinen ankkurivarustus ja riittävän pitkä ankkuriketju (75 m)! Ruotsin rannikolla jouduin vierestä seuraamaan saman valmistajan hieman isompaa mallia. Sekin vaikutti aivan upouudelta, mutta ankkurointi tuulisella säällä ei onnistunut kahdesta syystä: 1) ehkä ketju oli aivan liian lyhyt (20 m?) tai se jumittui jotenkin 2) ankkuri vaikutti veneen kokoon ja tuulipintaan verrattuna liian pieneltä. Kippari teki useita ankkurointiyrityksiä eikä lopultakaan onnistunut (kertoi lähtevänsä etsimään laituripaikkaa).

Sitä, että mastohaverissa ankkuri olisi ensiapu tai "yleislääke", ei perustune käytännön kokemukseen. Jos masto menetetään avomerellä, ensimmäinen tehtävä on lisävaurioiden estäminen eikä ankkurin kanssa leikkiminen. En tiedä kuuluvatko voimaleikkurit Bavarioiden tai muiden uutusveneiden vakiovarusteisiin. Nekin kannattaa joka tapauksessa mitoittaa niin, että vaijereiden katkaiseminen onnistuu kovemmassakin aallokossa. Minkä paksuisia Bavaria 32:n staagit ja vantit muuten ovat, 6, 7 vai 8 mm?
Itselläni ei ole omaa kokemusta mastohavereista, vaikka olen harrastanut avomerireissuja vuosikymmenien ajan. En ole vaihtamassa venettä enkä tunne Bavarioita kuin messuveneinä, silti viestin lukumäärän innostamana rupesin lukemaan juttujanne. Ilmeisesti tähän venemerkkiin liittyvä aihe on suosittu.

Lue lisää

Kaikenlaisia viisastelijoita täällä riittää, ettäs viitsitkin.

Tuolla pari viestiä aiemmin puhuttiin siitä, että maston sortumisen jälkeen ei uskallettu käynnistää konetta ja tuuli painoi venettä kohti rantaa. Vastaus tuohon oli, että kannattaa tietysti pudottaa ankkuri heti, jotta saadaan vene pelastettua rantakiviltä. Ja saadaan aikaa päästä eroon mastoromusta yms, sitten voidaan taas joko käyttää moottoria tai tarvittaessa kutsua hinausapu.

Ja sinä poika rupeat viisastelemaan jostain liian lyhyestä ankkuriketjusta jossain ruotsalaisessa Bavariassa ja ankkurista "yleislääkkeenä".

Lopeta jo, uskon kyllä sinun tietävän kaiken meitä muita paremmin.

samat kuvat kirjoitti:

yhden jollan myynti-ilmoituksen vanhoista kuvista on käsitelty tekstit pois veneen kyljistä. onko myynnissä vilunkia?

Hmm. Myyjä on ottanut tekstit pois kuvista, miksei veneestä? Ihan samat kuvat olleet nettiveneessä jo kauan, paitsi että aikaisemmissa kuvissa veneen kyljissä oli isot tekstaukset.

15 kirjoitti:

Kaikenlaisia viisastelijoita täällä riittää, ettäs viitsitkin.

Tuolla pari viestiä aiemmin puhuttiin siitä, että maston sortumisen jälkeen ei uskallettu käynnistää konetta ja tuuli painoi venettä kohti rantaa. Vastaus tuohon oli, että kannattaa tietysti pudottaa ankkuri heti, jotta saadaan vene pelastettua rantakiviltä. Ja saadaan aikaa päästä eroon mastoromusta yms, sitten voidaan taas joko käyttää moottoria tai tarvittaessa kutsua hinausapu.

Ja sinä poika rupeat viisastelemaan jostain liian lyhyestä ankkuriketjusta jossain ruotsalaisessa Bavariassa ja ankkurista "yleislääkkeenä".

Lopeta jo, uskon kyllä sinun tietävän kaiken meitä muita paremmin.

Lue lisää

Oliko mastohaveristin veneessä 75 m ankkuriketjua?
Olitko ihan järjissäsi ehdottaessasi ankkurointia keskellä Suomenlahtea, vai oliko se jonkun muun kommentti? Sen kyllä ymmärrän, että tuulen painaessa ajelehtivaa venettä rantaa kohti, kannattaa ankkuri laskea (ellei vedessä olevia falleja yms ole saatu ylös ja sen jälkeen moottoria voitukaan joistain syystä käyttää). Ankkuriketjun pitää olla riittävän pitkä, jotta ankkurointi tuulessa ja merenkäynnissä onnistuisi (ainakin 5 x syvyys, niinkuin tiedät).
Jos oikeasti olet purjehtija, tiedät kyllä kokemuksesta, ettei 75-metrisen ketjun laskeminen välttämättä suju kovin nopeasti varsinkaan isossa aallokossa. Ehkä siirryit Bavaria 32 cruiser- aiheesta "viisastelemaan" erästä toisen palstan mastohaveria Viron rannikolla?
Etkö ärsyyntymisen ja pottuilun sijaan voisi vastata kysymyksiini? Myös siihen, kuuluuko kunnollinen ankkurivarustus (75 m ketjuineen) uusien matkapursien vakiovarustukseen!

11 kirjoitti:

Täällä Suomenlahdella ankkuri ja sen 75 m kettinkiä riittää lähes aina ankkuroimaan veneen, kysehän oli rannan lähestyvän lee-puolella. Ankkurin käyttöön oton luulisi jokaisen ymmärtävän tositilanteessa ja laittavan kaikki kettinki peliin, ettei ajauduta rantakiville.

Lue lisää

Jossa NF menetti mastonsa? Minkälainen ankkurivarustus siinä mahtoi olla? "Täällä Suomenlahdella ankkuri ja sen 75 m kettinkiä riittää lähes aina ankkuroimaan veneen"

Kisakone kirjoitti:

Joko sinulla olisi kerrottavaa menestyksestänne JOD:n pinnassa? Eipä ole näkynyt JOD:eja täällä saaristomeren seudun kisoissa. Eikö ole uskallusta tulla radoille?

Mistä päättelet, että kirjoittajalla olisi jokin JOD?

hieman ihmeissään kirjoitti:

"Läpimenevää mastoa ei käytetä oikeissa avomeriveneissä juuri siksi, että kanteen tulee reikä. Ei ehkä koske meitä, jotka täällä Itämerellä purjehditaan, mutta valtamerten ylityksessä voi olla tilanne, että miehistöllä ei ole mitään asiaa mennä tukkimaan kannella olevaa reikää mastohaverin sattuessa."

Tekeekö Nautor saaristopursia, entä Baltic?
Volvo Ocean Race veneet eivät myöskään ole oikeita avomeriveneitä?
Oletko kenties lukenut kirjan maailmanympäri vastatuuleen, jossa Suomalainen pariskunta kryssii maailmanympäri Swanilla?

Lue lisää

(Volvo Ocean Race -vene ei ainakaan ole avomerivene muuta kuin siksi että hullut rääkkäävät itseään sillä avomerellä.)
Onhan hyviä avomeriveneitä läpimenevällä mastolla kuten myös hyviä avomeriveneitä kannella seisovalla mastolla. Ei työläämpää ja kalliimpaa kannella seisovaa mastoa turhaan veneisiin laiteta nimekkäiden valmistajien veneissä.

Tässä ensimmäisessä tarinassa iso aalto löi heikon katon sisään, ja seuraavassa kertomuksessa peräsimen irti ja tuli reikiä:

http://www.yachtingworld.com/blogs/elaine-bunting/452167/rogue-wave-nearly-sank-yacht

1+11 kirjoitti:

(Volvo Ocean Race -vene ei ainakaan ole avomerivene muuta kuin siksi että hullut rääkkäävät itseään sillä avomerellä.)
Onhan hyviä avomeriveneitä läpimenevällä mastolla kuten myös hyviä avomeriveneitä kannella seisovalla mastolla. Ei työläämpää ja kalliimpaa kannella seisovaa mastoa turhaan veneisiin laiteta nimekkäiden valmistajien veneissä.

Tässä ensimmäisessä tarinassa iso aalto löi heikon katon sisään, ja seuraavassa kertomuksessa peräsimen irti ja tuli reikiä:

http://www.yachtingworld.com/blogs/elaine-bunting/452167/rogue-wave-nearly-sank-yacht

Lue lisää

Vene jolla purjehditaan valtamerillä, on avomerikelpoinen kuten VOR veneet. Syy miksi matkapursissa mastot seisovat kannella on, että ohuempi tukiputki ei vie niin paljon tilaa ja saattaa olla monen mielestä tyylikkäämpi. Jollekin voi tulla mieleen mastosta tulevan veden pitäminen kannella, mutta läpi kannen menevään mastoon on mahdollista suihkuttaa polyuretaania alimmasta kannella olevasta aukosta, jolloin vesi valuu kannelle maston sisältä eikä sisätiloihin.

hieman lisää... kirjoitti:

Oliko mastohaveristin veneessä 75 m ankkuriketjua?
Olitko ihan järjissäsi ehdottaessasi ankkurointia keskellä Suomenlahtea, vai oliko se jonkun muun kommentti? Sen kyllä ymmärrän, että tuulen painaessa ajelehtivaa venettä rantaa kohti, kannattaa ankkuri laskea (ellei vedessä olevia falleja yms ole saatu ylös ja sen jälkeen moottoria voitukaan joistain syystä käyttää). Ankkuriketjun pitää olla riittävän pitkä, jotta ankkurointi tuulessa ja merenkäynnissä onnistuisi (ainakin 5 x syvyys, niinkuin tiedät).
Jos oikeasti olet purjehtija, tiedät kyllä kokemuksesta, ettei 75-metrisen ketjun laskeminen välttämättä suju kovin nopeasti varsinkaan isossa aallokossa. Ehkä siirryit Bavaria 32 cruiser- aiheesta "viisastelemaan" erästä toisen palstan mastohaveria Viron rannikolla?
Etkö ärsyyntymisen ja pottuilun sijaan voisi vastata kysymyksiini? Myös siihen, kuuluuko kunnollinen ankkurivarustus (75 m ketjuineen) uusien matkapursien vakiovarustukseen!

Lue lisää

On se ihmeellistä. Masto tullut alas, köydet potkurissa, tuuli painaa venettä rannan kivikkoa kohden. Mutta ei saa laskea ankkuria??????
Mitä ihmettä sitten pitäisi tehdä?

27 kirjoitti:

On se ihmeellistä. Masto tullut alas, köydet potkurissa, tuuli painaa venettä rannan kivikkoa kohden. Mutta ei saa laskea ankkuria??????
Mitä ihmettä sitten pitäisi tehdä?

Lue lisää

Ei mitään. On erittäin suuri todennäköisyys sille, että suomalainen Bavaria Cruiser 32 purjehtii vain alle 15 m/s keleissä (jos silloinkaan) itämerellä ja mastovaurioiden mukaan tuominen keskusteluun on aivan turhaa ja ei vastaa todellisuutta.

1+11 kirjoitti:

(Volvo Ocean Race -vene ei ainakaan ole avomerivene muuta kuin siksi että hullut rääkkäävät itseään sillä avomerellä.)
Onhan hyviä avomeriveneitä läpimenevällä mastolla kuten myös hyviä avomeriveneitä kannella seisovalla mastolla. Ei työläämpää ja kalliimpaa kannella seisovaa mastoa turhaan veneisiin laiteta nimekkäiden valmistajien veneissä.

Tässä ensimmäisessä tarinassa iso aalto löi heikon katon sisään, ja seuraavassa kertomuksessa peräsimen irti ja tuli reikiä:

http://www.yachtingworld.com/blogs/elaine-bunting/452167/rogue-wave-nearly-sank-yacht

Lue lisää

Näitä tapauksia on ollut maailman sivu, tässäkin se toinen tarina oli 70-luvulta. Pahimmillaan meri rikkoo mitä haluaa, oli vene moderni tai perinteinen ja mastonjalka siellä tai täällä. Vuorenvarmaa on se, että Bavarialla on laskettu tuotantokustannukset tarkemmin kuin muilla valmistajilla ja että taloudellisinta ratkaisua käytetään. Joku muu valmistaja on voinut samaan ratkaisuun päätyä muista syistä.

VOR-veneet ovat kyllä viimeisen päälle avomeriveneitä. Ne on tehty kestämään monin verroin enemmän kuin nämä meidän niinsanotut avomeriveneet (vankaksi rakennettu omani mukaan lukien) ja pitämään niiden miehistöt hengissä. Se, että niitä ajetaan joskus vielä kovempaa, ei asiaa muuksi muuta.

17 kirjoitti:

Näitä tapauksia on ollut maailman sivu, tässäkin se toinen tarina oli 70-luvulta. Pahimmillaan meri rikkoo mitä haluaa, oli vene moderni tai perinteinen ja mastonjalka siellä tai täällä. Vuorenvarmaa on se, että Bavarialla on laskettu tuotantokustannukset tarkemmin kuin muilla valmistajilla ja että taloudellisinta ratkaisua käytetään. Joku muu valmistaja on voinut samaan ratkaisuun päätyä muista syistä.

VOR-veneet ovat kyllä viimeisen päälle avomeriveneitä. Ne on tehty kestämään monin verroin enemmän kuin nämä meidän niinsanotut avomeriveneet (vankaksi rakennettu omani mukaan lukien) ja pitämään niiden miehistöt hengissä. Se, että niitä ajetaan joskus vielä kovempaa, ei asiaa muuksi muuta.

Lue lisää

hyvin monessa matkapurressa, kuten bavoissa panostetaan sisätiloihin maston korkeuden ja purjealan kustannuksella. Delphia on miltei ääriesimerkki moisesta.

577788 kirjoitti:

hyvin monessa matkapurressa, kuten bavoissa panostetaan sisätiloihin maston korkeuden ja purjealan kustannuksella. Delphia on miltei ääriesimerkki moisesta.

Tarkoittanet sitä, että nimeämäsi venetyypit ovat massatuotantoveneitä, ja näin suunniteltu suurempien venemarkkinoiden mukaisesti. Suomenlahti ja Selkämeri eivät kuulu alueisiin, joille massatuotantoveneet ovat suunniteltuja. Isoimmat venemarkkinat ovat Välimeren alueella, Euroopan Atlanninpuoleisella rannikolla je. Ja näillä alueilla tuulet ovat voimakkaampia kuin kesäisellä Suomenlahdella. Väittäisinpä, että Bavojen rikit olisivat korkeampia ja purjepinta-ala näin suurempi, mikäli veneet olisi suunniteltu kesäisen Suomenlahden olosuhteisin

26 kirjoitti:

Tarkoittanet sitä, että nimeämäsi venetyypit ovat massatuotantoveneitä, ja näin suunniteltu suurempien venemarkkinoiden mukaisesti. Suomenlahti ja Selkämeri eivät kuulu alueisiin, joille massatuotantoveneet ovat suunniteltuja. Isoimmat venemarkkinat ovat Välimeren alueella, Euroopan Atlanninpuoleisella rannikolla je. Ja näillä alueilla tuulet ovat voimakkaampia kuin kesäisellä Suomenlahdella. Väittäisinpä, että Bavojen rikit olisivat korkeampia ja purjepinta-ala näin suurempi, mikäli veneet olisi suunniteltu kesäisen Suomenlahden olosuhteisin

Lue lisää

olisivat varmaan erilaiset, jos veneet olisi suunniteltu meikäläisten kivikkojen ja pusikkorantojen retkeilyyn. Eiköhän suunnittelussa pääpaino ole ollut sillä, miten mahdollisimman halvoin tuotantokustannuksin saadaan satamissamukava perhevene - sellainen jonka mahdollisimman moni haluaa ostaa. Tuntuu kummalta, että keskustelu syrjäytyi mastohaverissa ankkurointiin ja VOR-veneiden mastoihin. Jonkun kirjoittelijan mielestä oli jopa itsestään selvyys, että jokaisessa Suomenlahdella liikkuvassa purkkarissa on 75 m kettinkiä.

runko + köli kirjoitti:

olisivat varmaan erilaiset, jos veneet olisi suunniteltu meikäläisten kivikkojen ja pusikkorantojen retkeilyyn. Eiköhän suunnittelussa pääpaino ole ollut sillä, miten mahdollisimman halvoin tuotantokustannuksin saadaan satamissamukava perhevene - sellainen jonka mahdollisimman moni haluaa ostaa. Tuntuu kummalta, että keskustelu syrjäytyi mastohaverissa ankkurointiin ja VOR-veneiden mastoihin. Jonkun kirjoittelijan mielestä oli jopa itsestään selvyys, että jokaisessa Suomenlahdella liikkuvassa purkkarissa on 75 m kettinkiä.

Lue lisää

En usko, että runko ja köli olisivat erillaisia vaikka Bava olisi suunniteltu Suomenlahden olosuhteisiin. Molemmat ovat suht nykyaikaisia ratkaisuja, kokoon nähden tilaa riittää ja runkomuotojen osalta Bavakin olisi todennäköisesti ihan ok purjehtija. Kun Bavaa vertaa erillaisiin skandiratkaisuihin vaikuttaa siltä kun 32 jalkaiseen veneeseen olisi rakennettu 34 jalkaisen sisätilat 27 jalkaisen rikillä. Noin kuvainnollisesti todeten. Ja toki Bava on massatuotantovene, näkyyhän se hinnassakin. En kuitenkaan usko tarinoita Bavan huonommasta laadusta. Mutta se riki ja ne naurettavat purjeratkaisut..

23 kirjoitti:

En usko, että runko ja köli olisivat erillaisia vaikka Bava olisi suunniteltu Suomenlahden olosuhteisiin. Molemmat ovat suht nykyaikaisia ratkaisuja, kokoon nähden tilaa riittää ja runkomuotojen osalta Bavakin olisi todennäköisesti ihan ok purjehtija. Kun Bavaa vertaa erillaisiin skandiratkaisuihin vaikuttaa siltä kun 32 jalkaiseen veneeseen olisi rakennettu 34 jalkaisen sisätilat 27 jalkaisen rikillä. Noin kuvainnollisesti todeten. Ja toki Bava on massatuotantovene, näkyyhän se hinnassakin. En kuitenkaan usko tarinoita Bavan huonommasta laadusta. Mutta se riki ja ne naurettavat purjeratkaisut..

Lue lisää

Rupesi kiinnostamaan, kun kirjoitit:
" Kun Bavaa vertaa erillaisiin skandiratkaisuihin vaikuttaa siltä kun 32 jalkaiseen veneeseen olisi rakennettu 34 jalkaisen sisätilat 27 jalkaisen rikillä... En kuitenkaan usko tarinoita Bavan huonommasta laadusta. Mutta se riki ja ne naurettavat purjeratkaisut.."

Tuosta laadusta olemme samaa mieltä, tosin hiukan tuota 32 jalkaista isommalla Bavariallani on purjehdittu pian 50.000 mailia, ja vene on oikein hyväkuntoinen. Ei minulla ole purjealastakaan mitään valitettavaa, on riittänyt minulle oikein hyvin. Enkä oikein uskonut, että Bavaria 32 purjeala vastaisi tavallista 27 jalkaista, joten otin muutaman vertailukohdan:

Iso genua 1

33 m2, Ohlson 29 (iso fokka)
36 m2, Bianca 28
37 m2, FE 83
38 m2, Ohlson 28
39 m2, Seniorita Helmsman
40 m2, Aphrodite 29
40 m2, Shipman 28
41 m2, Scampi
42 m2, Finngulf 28 (iso fokka)
42 m2, H 323
43 m2, Elvström 32
43 m2, Inferno 28
44 m2, Compis 28
44 m2, Omega 30 (iso fokka)
44 m2, Hallberg Rassy 32 Mistress
45 m2, Hallberg Rassy 35 Rasmus
46 m2, First 29
47 m2, L-28
47 m2, Vindö 32
48 m2, Inferno 29
49 m2, Sunwind 311
49 m2, Gib Sea 33
50 m2, Finnflyer 31
50 m2, X-312
51 m2, Targa 96

51 m2, Bavaria 32

52 m2, Maxi 33
55 m2, Avance 33

Isommalla mukavammin kirjoitti:

Rupesi kiinnostamaan, kun kirjoitit:
" Kun Bavaa vertaa erillaisiin skandiratkaisuihin vaikuttaa siltä kun 32 jalkaiseen veneeseen olisi rakennettu 34 jalkaisen sisätilat 27 jalkaisen rikillä... En kuitenkaan usko tarinoita Bavan huonommasta laadusta. Mutta se riki ja ne naurettavat purjeratkaisut.."

Tuosta laadusta olemme samaa mieltä, tosin hiukan tuota 32 jalkaista isommalla Bavariallani on purjehdittu pian 50.000 mailia, ja vene on oikein hyväkuntoinen. Ei minulla ole purjealastakaan mitään valitettavaa, on riittänyt minulle oikein hyvin. Enkä oikein uskonut, että Bavaria 32 purjeala vastaisi tavallista 27 jalkaista, joten otin muutaman vertailukohdan:

Iso genua 1

33 m2, Ohlson 29 (iso fokka)
36 m2, Bianca 28
37 m2, FE 83
38 m2, Ohlson 28
39 m2, Seniorita Helmsman
40 m2, Aphrodite 29
40 m2, Shipman 28
41 m2, Scampi
42 m2, Finngulf 28 (iso fokka)
42 m2, H 323
43 m2, Elvström 32
43 m2, Inferno 28
44 m2, Compis 28
44 m2, Omega 30 (iso fokka)
44 m2, Hallberg Rassy 32 Mistress
45 m2, Hallberg Rassy 35 Rasmus
46 m2, First 29
47 m2, L-28
47 m2, Vindö 32
48 m2, Inferno 29
49 m2, Sunwind 311
49 m2, Gib Sea 33
50 m2, Finnflyer 31
50 m2, X-312
51 m2, Targa 96

51 m2, Bavaria 32

52 m2, Maxi 33
55 m2, Avance 33

Lue lisää

Mistä keräsit ykkösgenuoiden purjepinta-alat ja mikset ilmoittanut vaikkapa purjealan ja uppouman suhdetta? Luettelollasi ei ole arvoa, mutta ymmärrän sen haluksi kaikin keinoin puolustaa valitsemaasi venemerkkiä. Mitäpä, jos vielä laskisit ne 27-28-jalkaisten veneiden purjealojen suhteet uppoumiin ja vertailisit Bavaria 32:een? Kenties aikaisemmassa viestissä oli tarkoitettu jotain sellaista vertausta. Purjeala yksinään ei kerro veneen vauhtiresursseista. Minusta Bavaria 32 näyttää erikoisen kömpelön pullealta, mikä muoto voi olla hidastava tekijä varsinkin vasta-aallokossa.

Koska listassasi oli itselleni tuttu Laurin-koster, panen tähän 32-jalkaisen purjetiedot (linkki). Iso genua 1 = 59.9 m2.
http://www.laurinkoster.dk/Laurin_32/Specifications/specifications.html

vedettyjä? kirjoitti:

Mistä keräsit ykkösgenuoiden purjepinta-alat ja mikset ilmoittanut vaikkapa purjealan ja uppouman suhdetta? Luettelollasi ei ole arvoa, mutta ymmärrän sen haluksi kaikin keinoin puolustaa valitsemaasi venemerkkiä. Mitäpä, jos vielä laskisit ne 27-28-jalkaisten veneiden purjealojen suhteet uppoumiin ja vertailisit Bavaria 32:een? Kenties aikaisemmassa viestissä oli tarkoitettu jotain sellaista vertausta. Purjeala yksinään ei kerro veneen vauhtiresursseista. Minusta Bavaria 32 näyttää erikoisen kömpelön pullealta, mikä muoto voi olla hidastava tekijä varsinkin vasta-aallokossa.

Koska listassasi oli itselleni tuttu Laurin-koster, panen tähän 32-jalkaisen purjetiedot (linkki). Iso genua 1 = 59.9 m2.
http://www.laurinkoster.dk/Laurin_32/Specifications/specifications.html

Lue lisää

Ihan turha ruveta täällä minua komentelemaan. Laske itse ihan mitä haluat.

Saiguidesta keräämäni luvut olivat vastaus sitä edeltävään viestiin, jossa puhuttiin vain rikistä, ei veneiden kokonanispainoista.

Täältä voit itse tehdä ihan haluamaasi tiedettä:
http://www.sailguide.com/index.php

Isommalla mukavammin kirjoitti:

Ihan turha ruveta täällä minua komentelemaan. Laske itse ihan mitä haluat.

Saiguidesta keräämäni luvut olivat vastaus sitä edeltävään viestiin, jossa puhuttiin vain rikistä, ei veneiden kokonanispainoista.

Täältä voit itse tehdä ihan haluamaasi tiedettä:
http://www.sailguide.com/index.php

Lue lisää

Sailguidessa on satojen veneiden tietoja, josta oli kerätty muutamia valikoituja veneitä - ehkäpä tarkoitushakuisesti valikoiden? "Ihan turha ruveta täällä minua komentelemaan. Laske itse ihan mitä haluat". Tämä taitaa olla tyypillinen bavaristin asenne, jos yritetään kysyä asiaa tai esitetään kommentteja. Niinkö?

puolustajalla !!? kirjoitti:

Sailguidessa on satojen veneiden tietoja, josta oli kerätty muutamia valikoituja veneitä - ehkäpä tarkoitushakuisesti valikoiden? "Ihan turha ruveta täällä minua komentelemaan. Laske itse ihan mitä haluat". Tämä taitaa olla tyypillinen bavaristin asenne, jos yritetään kysyä asiaa tai esitetään kommentteja. Niinkö?

Lue lisää

Verratut veneet on koitin valita niistä vanhemmista "tavallisista" alle 32 jalkaisista, kuten täällä uutta Bavariaa (nyt 32) yleensä verrataan.

Nyt väitettiin, että 27 jalkaisissa on Bavaria 32 isompi riki, vertasin kuitenkin 27-33 jalkaisiin. Verrokkeina Ohlson, Shipman, HR, Seniorita Helmsman, Inferno, H 323, Aphrodite, Sunwind, Scampi, Targa 96, Finngulf, Finnflyer...

Eiköhän tuo ole aika sopiva valikoima edustamaan Suomessa yleisiä vanhempia perheveneitä.

Isommalla mukavammin kirjoitti:

Verratut veneet on koitin valita niistä vanhemmista "tavallisista" alle 32 jalkaisista, kuten täällä uutta Bavariaa (nyt 32) yleensä verrataan.

Nyt väitettiin, että 27 jalkaisissa on Bavaria 32 isompi riki, vertasin kuitenkin 27-33 jalkaisiin. Verrokkeina Ohlson, Shipman, HR, Seniorita Helmsman, Inferno, H 323, Aphrodite, Sunwind, Scampi, Targa 96, Finngulf, Finnflyer...

Eiköhän tuo ole aika sopiva valikoima edustamaan Suomessa yleisiä vanhempia perheveneitä.

Lue lisää

miksi vain vanhempiin konstruktioihin? eihän bava 32 ole mikään vanha konstruktio

17 kirjoitti:

miksi vain vanhempiin konstruktioihin? eihän bava 32 ole mikään vanha konstruktio

Tehdäänkö Suomessa nykyään noin 27 jalkaisia "perheveneitä"?

Ainakin tällä palstalla vannotaan juuri niiden vanhojen paremmuuteen. Siksi.

Isommalla mukavammin kirjoitti:

Tehdäänkö Suomessa nykyään noin 27 jalkaisia "perheveneitä"?

Ainakin tällä palstalla vannotaan juuri niiden vanhojen paremmuuteen. Siksi.

ei viestissä, johon vastauseksi laskelmia on annettu, rajattu 27 jalkaisia veneitä Suomessa valmistettaviin perheveneisiin

Isommalla mukavammin kirjoitti:

Tehdäänkö Suomessa nykyään noin 27 jalkaisia "perheveneitä"?

Ainakin tällä palstalla vannotaan juuri niiden vanhojen paremmuuteen. Siksi.

En ainakaan ymmärtänyt, miksi Bavarian vertailuun pitäisi ottaa ainaostaan Suomessa valmistetut noin 27-jalkaiset veneet (listassasi muuten oli mm. ruotsalaisen HR:n vanhoja malleja). Jos suomalaisuus oli karsinta vertailuun, eikö listasta puuttunut kaikki vanhat puuveneet? Niillä kapeilla kanooteilla on varmasti pienemmät purjeet kuin isolla bavaria-möhkäleellä! Folkkarissa tai haissa ei ole edes ykkösgenuaa, siis Bavaria 32 CR on ylivoimainen. Samoin h-vene puuttui, jos veneen pituus oli ainoa vertailuperuste. Etkö hoksaa mitä yritit todistella? ;-)

Isommalla mukavammin kirjoitti:

Rupesi kiinnostamaan, kun kirjoitit:
" Kun Bavaa vertaa erillaisiin skandiratkaisuihin vaikuttaa siltä kun 32 jalkaiseen veneeseen olisi rakennettu 34 jalkaisen sisätilat 27 jalkaisen rikillä... En kuitenkaan usko tarinoita Bavan huonommasta laadusta. Mutta se riki ja ne naurettavat purjeratkaisut.."

Tuosta laadusta olemme samaa mieltä, tosin hiukan tuota 32 jalkaista isommalla Bavariallani on purjehdittu pian 50.000 mailia, ja vene on oikein hyväkuntoinen. Ei minulla ole purjealastakaan mitään valitettavaa, on riittänyt minulle oikein hyvin. Enkä oikein uskonut, että Bavaria 32 purjeala vastaisi tavallista 27 jalkaista, joten otin muutaman vertailukohdan:

Iso genua 1

33 m2, Ohlson 29 (iso fokka)
36 m2, Bianca 28
37 m2, FE 83
38 m2, Ohlson 28
39 m2, Seniorita Helmsman
40 m2, Aphrodite 29
40 m2, Shipman 28
41 m2, Scampi
42 m2, Finngulf 28 (iso fokka)
42 m2, H 323
43 m2, Elvström 32
43 m2, Inferno 28
44 m2, Compis 28
44 m2, Omega 30 (iso fokka)
44 m2, Hallberg Rassy 32 Mistress
45 m2, Hallberg Rassy 35 Rasmus
46 m2, First 29
47 m2, L-28
47 m2, Vindö 32
48 m2, Inferno 29
49 m2, Sunwind 311
49 m2, Gib Sea 33
50 m2, Finnflyer 31
50 m2, X-312
51 m2, Targa 96

51 m2, Bavaria 32

52 m2, Maxi 33
55 m2, Avance 33

Lue lisää

jätit tarkoituksella pois esim comfortina 32:n:

http://www.sailguide.com/Comfortina_32.htm

28 32 = 60 m2

26 kirjoitti:

Tarkoittanet sitä, että nimeämäsi venetyypit ovat massatuotantoveneitä, ja näin suunniteltu suurempien venemarkkinoiden mukaisesti. Suomenlahti ja Selkämeri eivät kuulu alueisiin, joille massatuotantoveneet ovat suunniteltuja. Isoimmat venemarkkinat ovat Välimeren alueella, Euroopan Atlanninpuoleisella rannikolla je. Ja näillä alueilla tuulet ovat voimakkaampia kuin kesäisellä Suomenlahdella. Väittäisinpä, että Bavojen rikit olisivat korkeampia ja purjepinta-ala näin suurempi, mikäli veneet olisi suunniteltu kesäisen Suomenlahden olosuhteisin

Lue lisää

olisi vain muutama tonni hinnassa lisää, jotta esim bavojen riki olisi 2 metriä korkeampi. Yhtälailla Beneteau Firstit ja X Yachts paatit on tarkoitettu massamarkkinoille ja valtamerille ja purjealaa piisaa itämeren kevyisiin kesäkeleihin. Ei valtamerilläkään aina tuule ja maksimipurjealaa voi aina vähentää, muttei taikoa lisää.

632 kirjoitti:

olisi vain muutama tonni hinnassa lisää, jotta esim bavojen riki olisi 2 metriä korkeampi. Yhtälailla Beneteau Firstit ja X Yachts paatit on tarkoitettu massamarkkinoille ja valtamerille ja purjealaa piisaa itämeren kevyisiin kesäkeleihin. Ei valtamerilläkään aina tuule ja maksimipurjealaa voi aina vähentää, muttei taikoa lisää.

Lue lisää

Kannattaisi huomioida että vaikka uusi Bavaria 32 on ensimmäinen Farrin suunnittelemasta Cruiser-sarjasta ,niin näitä uuden sukupolven veneitä Bavaria Yachtbau ei enää luonnehdi "urheilullisiksi ja suorituskykypainotteisiksi", kuten edellisiä malleja. Eli suorituskyvyn suhteen lupaukset ovat laskeneet huomattavasti ja vaatimukset pitäisi myös suhteuttaa niihin sekä tietenkin hintaan.

Isommalla mukavammin kirjoitti:

Rupesi kiinnostamaan, kun kirjoitit:
" Kun Bavaa vertaa erillaisiin skandiratkaisuihin vaikuttaa siltä kun 32 jalkaiseen veneeseen olisi rakennettu 34 jalkaisen sisätilat 27 jalkaisen rikillä... En kuitenkaan usko tarinoita Bavan huonommasta laadusta. Mutta se riki ja ne naurettavat purjeratkaisut.."

Tuosta laadusta olemme samaa mieltä, tosin hiukan tuota 32 jalkaista isommalla Bavariallani on purjehdittu pian 50.000 mailia, ja vene on oikein hyväkuntoinen. Ei minulla ole purjealastakaan mitään valitettavaa, on riittänyt minulle oikein hyvin. Enkä oikein uskonut, että Bavaria 32 purjeala vastaisi tavallista 27 jalkaista, joten otin muutaman vertailukohdan:

Iso genua 1

33 m2, Ohlson 29 (iso fokka)
36 m2, Bianca 28
37 m2, FE 83
38 m2, Ohlson 28
39 m2, Seniorita Helmsman
40 m2, Aphrodite 29
40 m2, Shipman 28
41 m2, Scampi
42 m2, Finngulf 28 (iso fokka)
42 m2, H 323
43 m2, Elvström 32
43 m2, Inferno 28
44 m2, Compis 28
44 m2, Omega 30 (iso fokka)
44 m2, Hallberg Rassy 32 Mistress
45 m2, Hallberg Rassy 35 Rasmus
46 m2, First 29
47 m2, L-28
47 m2, Vindö 32
48 m2, Inferno 29
49 m2, Sunwind 311
49 m2, Gib Sea 33
50 m2, Finnflyer 31
50 m2, X-312
51 m2, Targa 96

51 m2, Bavaria 32

52 m2, Maxi 33
55 m2, Avance 33

Lue lisää

Viimeisiltä riveiltä löytyy mielenkiintoisin vertailupari: Bavaria 32/Avance 33. Jalkamääristä huolimatta Avance on hurjan paljon Bavariaa pienempi, leveyttä taitaa olla puolet B:sta. Eikä sitä ole koskaan mainittu ylirikatuista puhuttaessa.

Enempi kuin kerran olen muuten kuullut sanottavan suunnilleen "korkea runko, jossa on matala masto", kun jonkun on nähty niin etäältä lähestyvän, ettei venettä tunnista. Aina on ollut kyse Bavariasta ja se rungon mittasuhteet selittävät varmaan paljon sitä, mitä numerot eivät.

s411 kirjoitti:

Kannattaisi huomioida että vaikka uusi Bavaria 32 on ensimmäinen Farrin suunnittelemasta Cruiser-sarjasta ,niin näitä uuden sukupolven veneitä Bavaria Yachtbau ei enää luonnehdi "urheilullisiksi ja suorituskykypainotteisiksi", kuten edellisiä malleja. Eli suorituskyvyn suhteen lupaukset ovat laskeneet huomattavasti ja vaatimukset pitäisi myös suhteuttaa niihin sekä tietenkin hintaan.

Lue lisää

Bavaria 55 oli ensimmäinen Farrin ja BMW design groupin suunnittelemista bavoista, sitten 45 ja tämä 32 taitaa olla kolmas. Lisää uusia bavoja on tulossa.

36 kirjoitti:

Viimeisiltä riveiltä löytyy mielenkiintoisin vertailupari: Bavaria 32/Avance 33. Jalkamääristä huolimatta Avance on hurjan paljon Bavariaa pienempi, leveyttä taitaa olla puolet B:sta. Eikä sitä ole koskaan mainittu ylirikatuista puhuttaessa.

Enempi kuin kerran olen muuten kuullut sanottavan suunnilleen "korkea runko, jossa on matala masto", kun jonkun on nähty niin etäältä lähestyvän, ettei venettä tunnista. Aina on ollut kyse Bavariasta ja se rungon mittasuhteet selittävät varmaan paljon sitä, mitä numerot eivät.

Lue lisää

Bavaria 32 on tehty myös paljon tuota Farrin suunnittelemaa Bavaria 32 suuremmallakin purjealalla. Farr - Bavaria 32:n purjeala on 51 m2, mutta vanhemman 2003-2005 vuosien Bavaria 32:n purjeala on 59 m2.

36 kirjoitti:

Viimeisiltä riveiltä löytyy mielenkiintoisin vertailupari: Bavaria 32/Avance 33. Jalkamääristä huolimatta Avance on hurjan paljon Bavariaa pienempi, leveyttä taitaa olla puolet B:sta. Eikä sitä ole koskaan mainittu ylirikatuista puhuttaessa.

Enempi kuin kerran olen muuten kuullut sanottavan suunnilleen "korkea runko, jossa on matala masto", kun jonkun on nähty niin etäältä lähestyvän, ettei venettä tunnista. Aina on ollut kyse Bavariasta ja se rungon mittasuhteet selittävät varmaan paljon sitä, mitä numerot eivät.

Lue lisää

seemoista käsitettä ei ole olemassa kuin ylirikaus, purjealaa voi aina vähentää. Alirikaus taas on hyvin ikävä piirre suomalaisessa venekannassa, pappa veneitä miltei kaikki.

9 kirjoitti:

Mistä päättelet, että kirjoittajalla olisi jokin JOD?

Jos olisit seurannut palstaa pitempään (tai etsinyt kuvaavilla hakusanoilla evlutku tai jod), niin tietäisit, että tämä lutkuttaja on joku wannabe skönäri-kilpapurjehtija, joka on joskus päässyt mukaan kaverin/sukulaisen X:ään. Sittemmin x:ä vaihtui JOD:iin, josta tuli lutkuttajankin märkä uni, jota hän tarjoaa kaikille kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin. Tämä kesä on ollut hiljaisempaa sekä henkselinpaukusrintamalla, että purjehduspuolella. Syitä voi arvailla...

34 kirjoitti:

Jos olisit seurannut palstaa pitempään (tai etsinyt kuvaavilla hakusanoilla evlutku tai jod), niin tietäisit, että tämä lutkuttaja on joku wannabe skönäri-kilpapurjehtija, joka on joskus päässyt mukaan kaverin/sukulaisen X:ään. Sittemmin x:ä vaihtui JOD:iin, josta tuli lutkuttajankin märkä uni, jota hän tarjoaa kaikille kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin. Tämä kesä on ollut hiljaisempaa sekä henkselinpaukusrintamalla, että purjehduspuolella. Syitä voi arvailla...

Lue lisää

x-79 on myymättä ja nyt siitä kuvasta oli retusoitu kirjoitus wannabee pois veneestä. Jod-35 -ylistystä ei ole esiintynyt nyt vähään aikaan.

csfgf567gd kirjoitti:

"kokeneet" purjehtijat ole koskaan purjelautaileet, eivät he voi tietää mitä tapahtuu jos saa purjeen alaliikin kiinni laudan kanteen, on kuin turbonappia painaisi. Joten antaa heidän elää omissa fiktioissaan.

http://www.youtube.com/watch?v=5FWl-2QBZ5s

Tuossa videossa jos alaliikin nostaisi ylös kanesta, vauhti pysähtyy kuin seinään.

Lue lisää

mielestäsi vauhtiin vaikuta muu, kuin se että purje on kiinni laudassa? Siis vaikka vetäisi sängystä lakanan mastoon niin yhtä hyvin menisi?

En usko, että vaikuttaisi juuri mitään, jos kuvan purje olisi vaikka 3-5 cm matalampi eikä osuisi kanteen, mutta muuten asento olisi sama. Näinhän purjeveneessä on. Jos tuossa purjelaudassa nostat purjeen irti laudasta, koko trimmi muuttuu.

Rullaillen kirjoitti:

mielestäsi vauhtiin vaikuta muu, kuin se että purje on kiinni laudassa? Siis vaikka vetäisi sängystä lakanan mastoon niin yhtä hyvin menisi?

En usko, että vaikuttaisi juuri mitään, jos kuvan purje olisi vaikka 3-5 cm matalampi eikä osuisi kanteen, mutta muuten asento olisi sama. Näinhän purjeveneessä on. Jos tuossa purjelaudassa nostat purjeen irti laudasta, koko trimmi muuttuu.

Lue lisää

Tekeytyyköhän tämä rullailija tahallaan tyhmäksi? Jos haluaa purjeesta tehoja, pitää tietenkin purjeen muodon olla kohdallaan, mutta myös virtauksen purjeen alta pitää olla suljettu. Jos halutaan veneen nopeusresurssit käyttöön, pitää luonnollisesti kaikkien palikoiden olla paikoillaan.

Purjelaudan mittakaavassa 3-5 cm on suunnilleen sama kuin 40-jalkaisen genoassa 30-50 cm. Purjelaudassa purjeen asennon aiheuttaman trimmimuutoksen voi korvata pienellä painonsiirrolla.

25 kirjoitti:

Tekeytyyköhän tämä rullailija tahallaan tyhmäksi? Jos haluaa purjeesta tehoja, pitää tietenkin purjeen muodon olla kohdallaan, mutta myös virtauksen purjeen alta pitää olla suljettu. Jos halutaan veneen nopeusresurssit käyttöön, pitää luonnollisesti kaikkien palikoiden olla paikoillaan.

Purjelaudan mittakaavassa 3-5 cm on suunnilleen sama kuin 40-jalkaisen genoassa 30-50 cm. Purjelaudassa purjeen asennon aiheuttaman trimmimuutoksen voi korvata pienellä painonsiirrolla.

Lue lisää

jos purjelaudassa on vaikkapa 4,5 m korkea masto, niin purjeveneen keulapurjeen pitäisi olla 45 m korkea, jos haet vastaavuutta 5 cm purjelaudassa ja 50 cm purjeveneessä.

Ja, nythän oli kyse siitä, että jos purje osuu kanteen (tai nyt tässä purjelautaan) ja sitten purjetta nostetaan niin, että ei enää osukkaan kanteen, mutta kaikki muut tekijät pidetään muuttumattomina. Ei siis siirrtetä painopistettä tms. Niiiiin,,, vauhti siis putoaa sekä purjelaudassa että purjeveneessä dramaattisesti. En usko.

Rullaillen kirjoitti:

jos purjelaudassa on vaikkapa 4,5 m korkea masto, niin purjeveneen keulapurjeen pitäisi olla 45 m korkea, jos haet vastaavuutta 5 cm purjelaudassa ja 50 cm purjeveneessä.

Ja, nythän oli kyse siitä, että jos purje osuu kanteen (tai nyt tässä purjelautaan) ja sitten purjetta nostetaan niin, että ei enää osukkaan kanteen, mutta kaikki muut tekijät pidetään muuttumattomina. Ei siis siirrtetä painopistettä tms. Niiiiin,,, vauhti siis putoaa sekä purjelaudassa että purjeveneessä dramaattisesti. En usko.

Lue lisää

Mikään ei skaalaudu suoraan koon suhteessa, vaan Reynoldsin luvun mukaan. Tämä on aivan aerodynamiikan perusasioita. En tosin laskenut noita suhteita, ne olivat täysin stetsonista.

Purjelaudan purjetta taas on mahdotonta nostaa kannesta siirtämättä painoa, jos aikoo samaan suuntaan jatkaa mitenkään vauhdin suhteen vertailukelpoisesti. Enpä väitä, että tuntisin purjelautailua riittävän hyvin arvioidakseni niiden senttien todellista vaikutusta tai vaikutusmekanismien kokonaisuutta. Sen sijaan olen varma siitä, että minulla on siitä tarkempi käsitys kuin rullailijalla.

Eräs toinen palstalla kirjoitteleva ehkä hyvinkin osaisi heittää enemmän faktoja peliin. Voisin kuvitella tässä olevan jopa kysymys toisaalla kiistellyssä plaanauksen olemuksesta. Eli muuttaako painon siirtymä laudan itse asiassa plaanaavaksi?

25 kirjoitti:

Mikään ei skaalaudu suoraan koon suhteessa, vaan Reynoldsin luvun mukaan. Tämä on aivan aerodynamiikan perusasioita. En tosin laskenut noita suhteita, ne olivat täysin stetsonista.

Purjelaudan purjetta taas on mahdotonta nostaa kannesta siirtämättä painoa, jos aikoo samaan suuntaan jatkaa mitenkään vauhdin suhteen vertailukelpoisesti. Enpä väitä, että tuntisin purjelautailua riittävän hyvin arvioidakseni niiden senttien todellista vaikutusta tai vaikutusmekanismien kokonaisuutta. Sen sijaan olen varma siitä, että minulla on siitä tarkempi käsitys kuin rullailijalla.

Eräs toinen palstalla kirjoitteleva ehkä hyvinkin osaisi heittää enemmän faktoja peliin. Voisin kuvitella tässä olevan jopa kysymys toisaalla kiistellyssä plaanauksen olemuksesta. Eli muuttaako painon siirtymä laudan itse asiassa plaanaavaksi?

Lue lisää

Eipä purjelaudan purjetta mitenkään mahdoton ole nostaa "kannesta", kyse on purjeen leikkauksesta, siitä tässä keskusteltiin alunperin. Itse vedit purjelaudan mukaan keskusteluun. Eli keskusteltiin siitä, miten paljon vaikuttaa jos purjeveneen rullalaite on ankkuriboksissa tai sitten kannen päällä. Turhanpäiväistä vääntöä. Itse en muista nähneeni ikinä keulapurjetta, joka kaartuis ialaspäin eli pysyisi kanessa kiinn koko matkalta. Aina alaliestma nousee kannesta ylös.

Rullaillen kirjoitti:

Eipä purjelaudan purjetta mitenkään mahdoton ole nostaa "kannesta", kyse on purjeen leikkauksesta, siitä tässä keskusteltiin alunperin. Itse vedit purjelaudan mukaan keskusteluun. Eli keskusteltiin siitä, miten paljon vaikuttaa jos purjeveneen rullalaite on ankkuriboksissa tai sitten kannen päällä. Turhanpäiväistä vääntöä. Itse en muista nähneeni ikinä keulapurjetta, joka kaartuis ialaspäin eli pysyisi kanessa kiinn koko matkalta. Aina alaliestma nousee kannesta ylös.

Lue lisää

vähänpä olet veneitä nähnyt, hyvin monessa kilpapurressa isot genoat menevät aivan kantta pitkin, jopa skuuttikulmaan asti. Eikä niiden tarvitse kaarta alaspäin koska etukulma on aivan kiinni kannessa, kuten tässä:

http://www.wb-sails.fi/news/WBlines/x-99/x-99.htm

37890t kirjoitti:

vähänpä olet veneitä nähnyt, hyvin monessa kilpapurressa isot genoat menevät aivan kantta pitkin, jopa skuuttikulmaan asti. Eikä niiden tarvitse kaarta alaspäin koska etukulma on aivan kiinni kannessa, kuten tässä:

http://www.wb-sails.fi/news/WBlines/x-99/x-99.htm

Lue lisää

ja lisää esimerkkejä löytyy Americas Cup veneistä, vaikkapa vuodelta 2007. Googlen kuvahaku vain höyryämään.

45 kirjoitti:

ja lisää esimerkkejä löytyy Americas Cup veneistä, vaikkapa vuodelta 2007. Googlen kuvahaku vain höyryämään.

miehekästä olisi ostaa bavojen sijaan vaikka tällainen:

http://www.ancasta.com/boatinformation.aspx?boatid=23011

Jäisi rahaa kymppitonneja kaikkeen muuhunkin.

Rullaillen kirjoitti:

Eipä purjelaudan purjetta mitenkään mahdoton ole nostaa "kannesta", kyse on purjeen leikkauksesta, siitä tässä keskusteltiin alunperin. Itse vedit purjelaudan mukaan keskusteluun. Eli keskusteltiin siitä, miten paljon vaikuttaa jos purjeveneen rullalaite on ankkuriboksissa tai sitten kannen päällä. Turhanpäiväistä vääntöä. Itse en muista nähneeni ikinä keulapurjetta, joka kaartuis ialaspäin eli pysyisi kanessa kiinn koko matkalta. Aina alaliestma nousee kannesta ylös.

Lue lisää

Et ole ilmeisesti koskaan levittänyt muuta kuin rullapurjetta tasaiselle alustalle. Se on aivan vakiojuttu jo purjetarjouksen kuvasta lähtien. Skuutikulma on pakko nostaa hieman kannesta, jotta alle mahtuisi ainakin kisko ja ratsastaja. Koska alaliikissä ei ole juuri vetoa, voidaan helma leikata kaarevaksi aivan kuten isopurjeen lentävä alaliikkikin ja pitää liikki kiinni kannessa mahdollisimman pitkällä matkalla. Eilen muistin tämän väännön seurauksena katsoa omaa ykkögenuaani kryssitrimmissä. Yli 2/3 liikkiä on alle 5 cm kannesta, skuutikulman kohdalta n. 20 cm. Jo purjeen muoto vaatii kaarevaa alaliikkiä voidakseen pysyä niin lähellä kantta.

Tietenkin lautapurjeen voi nostaa kannesta, kun kompensoi painoa siirtämällä sen aiheuttaman trimmimuutoksen, kuten jo edellisessä sanoin. Kyse on edelleen purjeen leikkauksesta. Siis syistä, joita varten purjeet leikataan niin kuin ne leikataan silloin, kun niistä halutaan kaikki teho käyttöön. Saat kaikessa rauhassa uskoa itse mitä haluat, mutta älä sentään noin alkeellisilla tiedoilla lähde muita opettamaan. Minä en muuten lautapurjeita mukaan tuonut keskusteluun.

ala... kirjoitti:

Et ole ilmeisesti koskaan levittänyt muuta kuin rullapurjetta tasaiselle alustalle. Se on aivan vakiojuttu jo purjetarjouksen kuvasta lähtien. Skuutikulma on pakko nostaa hieman kannesta, jotta alle mahtuisi ainakin kisko ja ratsastaja. Koska alaliikissä ei ole juuri vetoa, voidaan helma leikata kaarevaksi aivan kuten isopurjeen lentävä alaliikkikin ja pitää liikki kiinni kannessa mahdollisimman pitkällä matkalla. Eilen muistin tämän väännön seurauksena katsoa omaa ykkögenuaani kryssitrimmissä. Yli 2/3 liikkiä on alle 5 cm kannesta, skuutikulman kohdalta n. 20 cm. Jo purjeen muoto vaatii kaarevaa alaliikkiä voidakseen pysyä niin lähellä kantta.

Tietenkin lautapurjeen voi nostaa kannesta, kun kompensoi painoa siirtämällä sen aiheuttaman trimmimuutoksen, kuten jo edellisessä sanoin. Kyse on edelleen purjeen leikkauksesta. Siis syistä, joita varten purjeet leikataan niin kuin ne leikataan silloin, kun niistä halutaan kaikki teho käyttöön. Saat kaikessa rauhassa uskoa itse mitä haluat, mutta älä sentään noin alkeellisilla tiedoilla lähde muita opettamaan. Minä en muuten lautapurjeita mukaan tuonut keskusteluun.

Lue lisää

Nyt taitaa molemmat kirjoittaa samasta asiasta. Edellinen kirjoittaja kirjoitti, että alaliikin ei tarvitse kaartua alaspäin, koska halssikulma on valmiiksi kannessa kiinni. Näinhän se on. Ala.. kirjoitti, että skuuttikulman täytyy nousta ylöspäin, ja näinhän se on. Itse uskon, että skuuttikulma leikataan kannesta irti, jotta jenni - erityisesti jennin takaliiki - saadaan kryssillä riittävän tiukalle. Skuuttikulman nosto mahdollistaa lisäksi maston raken säätämistä ja silti jennin saa edelleen kryssillä riittävän tiukalle

19 kirjoitti:

Nyt taitaa molemmat kirjoittaa samasta asiasta. Edellinen kirjoittaja kirjoitti, että alaliikin ei tarvitse kaartua alaspäin, koska halssikulma on valmiiksi kannessa kiinni. Näinhän se on. Ala.. kirjoitti, että skuuttikulman täytyy nousta ylöspäin, ja näinhän se on. Itse uskon, että skuuttikulma leikataan kannesta irti, jotta jenni - erityisesti jennin takaliiki - saadaan kryssillä riittävän tiukalle. Skuuttikulman nosto mahdollistaa lisäksi maston raken säätämistä ja silti jennin saa edelleen kryssillä riittävän tiukalle

Lue lisää

Tää nykyinen systeemi typistää ketjujen haarat johonkin maksimiin, jonka jälkeen kaikki kommentit menevätä alakkain, eikä suoraan enää tiedä, kuka vastaa mihin. Sanoisin sisällön perusteella, että "ala" vastasi "rullailijalle", jolle oli vastannut jo pari muutakin.

37890t kirjoitti:

vähänpä olet veneitä nähnyt, hyvin monessa kilpapurressa isot genoat menevät aivan kantta pitkin, jopa skuuttikulmaan asti. Eikä niiden tarvitse kaarta alaspäin koska etukulma on aivan kiinni kannessa, kuten tässä:

http://www.wb-sails.fi/news/WBlines/x-99/x-99.htm

Lue lisää

minusta alaliesma nousee kannesta aivan selvästi ja itseasiassa aivan samoin kuin omassa veneessäni. Eihän tuo muodosta missään tapauksessa mitään ilmatiivistä rakoa. Ihan höpsöjä kirjoittelette. Jos tuon alaiesman pitäisi muodostaa edes hieman tiivis raki kannen kanssa, pitäis alalieman todellakin kaartua toiseen suuntaan ja sellaista ei vielä ole tullut eteen. Tuossa Americas Cup esimerkissä rako on vielä isompi.

Rullaillen kirjoitti:

minusta alaliesma nousee kannesta aivan selvästi ja itseasiassa aivan samoin kuin omassa veneessäni. Eihän tuo muodosta missään tapauksessa mitään ilmatiivistä rakoa. Ihan höpsöjä kirjoittelette. Jos tuon alaiesman pitäisi muodostaa edes hieman tiivis raki kannen kanssa, pitäis alalieman todellakin kaartua toiseen suuntaan ja sellaista ei vielä ole tullut eteen. Tuossa Americas Cup esimerkissä rako on vielä isompi.

Lue lisää

Menee lähes kanttapitkin läheltä, alempana voisi olla. Toisin kuin Bavoissa, joissa alaliiki menee parhaimmillaan (pahimmillaan) kymmeniä senttejä, melkein koko kaiteiden korkeus, kannen yläpuolelta

Rullaillen kirjoitti:

minusta alaliesma nousee kannesta aivan selvästi ja itseasiassa aivan samoin kuin omassa veneessäni. Eihän tuo muodosta missään tapauksessa mitään ilmatiivistä rakoa. Ihan höpsöjä kirjoittelette. Jos tuon alaiesman pitäisi muodostaa edes hieman tiivis raki kannen kanssa, pitäis alalieman todellakin kaartua toiseen suuntaan ja sellaista ei vielä ole tullut eteen. Tuossa Americas Cup esimerkissä rako on vielä isompi.

Lue lisää

Kun näköjään olet niin purjehdusurasi alussa tai niin täydelleen omaan veneeseen fokusoitunut, ettet ole kaarevaa alaliikkiä keulapurjeessa nähnyt katsele vaikka tuolta : http://www.sailpix.fi/aktiabow2010
Skippaa fokkaveneet tai muuten kolmosgenuan kokoisten kuvat, mutta etsi joukosta esim. Jumpin' Jack Flash. Alussa mainituista syistä muistutetaan myös, että kryssiltä tuulen kääntyessä avoimemmaksi, nousee genuan skuutikulma heti.

peruskauraa kirjoitti:

Kun näköjään olet niin purjehdusurasi alussa tai niin täydelleen omaan veneeseen fokusoitunut, ettet ole kaarevaa alaliikkiä keulapurjeessa nähnyt katsele vaikka tuolta : http://www.sailpix.fi/aktiabow2010
Skippaa fokkaveneet tai muuten kolmosgenuan kokoisten kuvat, mutta etsi joukosta esim. Jumpin' Jack Flash. Alussa mainituista syistä muistutetaan myös, että kryssiltä tuulen kääntyessä avoimemmaksi, nousee genuan skuutikulma heti.

Lue lisää

kenelle vastasit ja jumping flash kuvassa jenni nimeomaan menee skuuttikulmaan asti kannessa kiinni. on lisäksi selvää, on erilailla leikattuja jennejä, jopa samassa veneessä.

hyytffgj kirjoitti:

kenelle vastasit ja jumping flash kuvassa jenni nimeomaan menee skuuttikulmaan asti kannessa kiinni. on lisäksi selvää, on erilailla leikattuja jennejä, jopa samassa veneessä.

Lue lisää

Eihän täällä tosiaan enää suoraan näe, kuka kenellekin vastaa, mutta eikös se ollut tässä aika selvää? Rullaillija ei usko, että kantta pitkin menevä genua olisi mitenkään merkityksellinen, vaan kannen yläpuolisella rullalla oleva purje on aivan yhtä hyvä. Eikä hän ole mielestään ikinä nähnyt alaliikistään kaarevaksi leikattua keulapurjetta, joten sellaisia ei kuulemma ole olemassakaan. Tää nyt näyttää olevan paljolti sellainen rullailija vastaan muut-debatti

Rullaillen kirjoitti:

minusta alaliesma nousee kannesta aivan selvästi ja itseasiassa aivan samoin kuin omassa veneessäni. Eihän tuo muodosta missään tapauksessa mitään ilmatiivistä rakoa. Ihan höpsöjä kirjoittelette. Jos tuon alaiesman pitäisi muodostaa edes hieman tiivis raki kannen kanssa, pitäis alalieman todellakin kaartua toiseen suuntaan ja sellaista ei vielä ole tullut eteen. Tuossa Americas Cup esimerkissä rako on vielä isompi.

Lue lisää

Tuollahan on senttikaupalla rakoa, ainakin yli kaks...
http://www.lexussailingteam.fi/images/gall-48.jpg

kannen mukaisia kirjoitti:

Tuollahan on senttikaupalla rakoa, ainakin yli kaks...
http://www.lexussailingteam.fi/images/gall-48.jpg

Lue lisää

näytti aallokosta päätellen tuulta olevan n 7 m/s, jolloin tuollaisesta fokasta tehdään pussikas. kovemassa tuulessa tuonkin fokka on aivan kannessa kiinni.

Rullaillen kirjoitti:

minusta alaliesma nousee kannesta aivan selvästi ja itseasiassa aivan samoin kuin omassa veneessäni. Eihän tuo muodosta missään tapauksessa mitään ilmatiivistä rakoa. Ihan höpsöjä kirjoittelette. Jos tuon alaiesman pitäisi muodostaa edes hieman tiivis raki kannen kanssa, pitäis alalieman todellakin kaartua toiseen suuntaan ja sellaista ei vielä ole tullut eteen. Tuossa Americas Cup esimerkissä rako on vielä isompi.

Lue lisää

Kun katselet ja hämmästelet ihmeellistä maailmaa noista linkitetyistä kuvista, muistapa tämäkin. Suurin paine-ero purjeessa on jossain ensimmäisen kolmanneksen kohdalla jänteestä. Purjeen pitäisi siis olla lähellä kantta ainakin puolen alaliikin pituudelta, skuutikulman korkeudella ei ole enää niin suuri merkitys. Tämän huomioon ottaen ei pitäisi kaarelle leikattu alaliikkikään hämmästyttää.

tiedoksi kirjoitti:

Kun katselet ja hämmästelet ihmeellistä maailmaa noista linkitetyistä kuvista, muistapa tämäkin. Suurin paine-ero purjeessa on jossain ensimmäisen kolmanneksen kohdalla jänteestä. Purjeen pitäisi siis olla lähellä kantta ainakin puolen alaliikin pituudelta, skuutikulman korkeudella ei ole enää niin suuri merkitys. Tämän huomioon ottaen ei pitäisi kaarelle leikattu alaliikkikään hämmästyttää.

Lue lisää

Mun pitää sitten varmaan poistaa kaiteet matkaveneestäni ja pudota mereen. Koko ruffinkin vois poistaa ja laittaa puomin viistämään kantta,

aina 110 kirjoitti:

Mun pitää sitten varmaan poistaa kaiteet matkaveneestäni ja pudota mereen. Koko ruffinkin vois poistaa ja laittaa puomin viistämään kantta,

Ei niinkään huono suunnitelma, kunhan muistat pudottuasi jäädä sinne mereen.

Joku jenkki muuten rakensi veneeseensä puomista roikkuvan helman ja oli tyytyväinen sen vaikutukseen. Ja se oli sattumoisin puhtaasti matkavene.

skaballe kirjoitti:

Ei niinkään huono suunnitelma, kunhan muistat pudottuasi jäädä sinne mereen.

Joku jenkki muuten rakensi veneeseensä puomista roikkuvan helman ja oli tyytyväinen sen vaikutukseen. Ja se oli sattumoisin puhtaasti matkavene.

Lue lisää

Kaiteiden ja ruffin poistamisen jälkeen poistan veneen pohjan ja vedän sen tasaiseksi - mutta - nyt matkaveneeni on muuttunut purjelaudaksi. Reissu täytyy perua, ja skabata matkaveneiden kanssa keveissä keleissä, vaikka ei ne tiedä olevansa skabassa - ajan voitosta voittoon.

bavamaailmaasi, ei niitä kukaan täysipäinen _purjehtija_ osta.

cf57gtgdde kirjoitti:

bavamaailmaasi, ei niitä kukaan täysipäinen _purjehtija_ osta.

Kiitos - olen aivan rikki BUHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

14+9 kirjoitti:

Kiitos - olen aivan rikki BUHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Lue lisää

Bavariat on tehty paksusta pahvista johon on silaistu gelaria päälle. Kölikin on pahvia, siksi eivät luovi. Mastot on oikeasti kiinalaisia Söldeneja, jotka on valmistettu lelutehtaan ylijäämämuovista. Uskokaa siis jo, Bavariat eivät ole maksamienne senttien arvoisia!!!

FG kirjoitti:

Bavariat on tehty paksusta pahvista johon on silaistu gelaria päälle. Kölikin on pahvia, siksi eivät luovi. Mastot on oikeasti kiinalaisia Söldeneja, jotka on valmistettu lelutehtaan ylijäämämuovista. Uskokaa siis jo, Bavariat eivät ole maksamienne senttien arvoisia!!!

Lue lisää

Ääliö puusilmiä riittää. Paksua pahvia my ass!

Ihan oikeasti - kuinka v**un dorka voit olla?
BUHAHA!

FG kirjoitti:

Bavariat on tehty paksusta pahvista johon on silaistu gelaria päälle. Kölikin on pahvia, siksi eivät luovi. Mastot on oikeasti kiinalaisia Söldeneja, jotka on valmistettu lelutehtaan ylijäämämuovista. Uskokaa siis jo, Bavariat eivät ole maksamienne senttien arvoisia!!!

Lue lisää

FG:t ei Tjörn Runtissa tainneet juhlia?

Amiraali ei edes uskaltanut 331:sellä viivalle Suursaaressa kun oli tuulista.

Ai niin ja taisi joku Bava 42 CRUISER olla nopeampi tuossa kisassa kun esim First 36.7? Vaikka Firstin masto on tiltattu köliin ja keulapurje on aerodynaamisesti optimoidumpi. Ihme juttu, eikö vain?

FG kirjoitti:

Bavariat on tehty paksusta pahvista johon on silaistu gelaria päälle. Kölikin on pahvia, siksi eivät luovi. Mastot on oikeasti kiinalaisia Söldeneja, jotka on valmistettu lelutehtaan ylijäämämuovista. Uskokaa siis jo, Bavariat eivät ole maksamienne senttien arvoisia!!!

Lue lisää

saksmannien aktendeckelkarton kuitenkin pahvien parasta

FGupmyass kirjoitti:

FG:t ei Tjörn Runtissa tainneet juhlia?

Amiraali ei edes uskaltanut 331:sellä viivalle Suursaaressa kun oli tuulista.

Ai niin ja taisi joku Bava 42 CRUISER olla nopeampi tuossa kisassa kun esim First 36.7? Vaikka Firstin masto on tiltattu köliin ja keulapurje on aerodynaamisesti optimoidumpi. Ihme juttu, eikö vain?

Lue lisää

Kirjoitat täyttä shittiä, koko kisassa ei ollut mukana Bava 42:sta . Sen sijaan Bava 50 ja Bava 44 näyttävät olevan hitaampia kuin X-99, X-332, Dehler-33. Toki sanotut Bavat eivät ole kuin reilut 10 jalkaa kilpakumpaneitaan pidempiä, joten on ymmärrettävää, että ne eivät voi olla näitä nopeampia

29 kirjoitti:

Kirjoitat täyttä shittiä, koko kisassa ei ollut mukana Bava 42:sta . Sen sijaan Bava 50 ja Bava 44 näyttävät olevan hitaampia kuin X-99, X-332, Dehler-33. Toki sanotut Bavat eivät ole kuin reilut 10 jalkaa kilpakumpaneitaan pidempiä, joten on ymmärrettävää, että ne eivät voi olla näitä nopeampia

Lue lisää

oli bava 42 joka voitti 36-7:n ja hävisi niukasti first 42:lle...

FG:t eivät osallistuneet kumpaakaan eventtiin, ainakaan lys-luokissa.

Eli siis shittiäkö?

FGupmyass kirjoitti:

oli bava 42 joka voitti 36-7:n ja hävisi niukasti first 42:lle...

FG:t eivät osallistuneet kumpaakaan eventtiin, ainakaan lys-luokissa.

Eli siis shittiäkö?

Lue lisää

Kirjoitat eri kisasta, tässä ketjussa kirjoitetaan Tjörn Runtissa, ja siinä isot Bavat ottivat purjetussa asiassa reilusti turpiin X-99:ltä, X-332:lta, Dehler 34:lta jne. Sinänsä on ymmärrettävää, että hävisivät, eiväthän Bavat olleet kuin reilut 10 jalkaa kilpakumpaneita pidempiä.

FGupmyass kirjoitti:

oli bava 42 joka voitti 36-7:n ja hävisi niukasti first 42:lle...

FG:t eivät osallistuneet kumpaakaan eventtiin, ainakaan lys-luokissa.

Eli siis shittiäkö?

Lue lisää

Bavaria 31 Cruiser voitti Suursaaren

proosailori kirjoitti:

Bavaria 31 Cruiser voitti Suursaaren

Onko Suursaaresta järjestetty arpajaiset, vai mitä se 31 voitti?

10 kirjoitti:

Kirjoitat eri kisasta, tässä ketjussa kirjoitetaan Tjörn Runtissa, ja siinä isot Bavat ottivat purjetussa asiassa reilusti turpiin X-99:ltä, X-332:lta, Dehler 34:lta jne. Sinänsä on ymmärrettävää, että hävisivät, eiväthän Bavat olleet kuin reilut 10 jalkaa kilpakumpaneita pidempiä.

Lue lisää

Minusta tuossa otettiin esimerkki Suursaarikisan tuloksista. Kai se on luvallista, vaikka aloittaja aloittikin toisesta tapahtumasta?

proosailori kirjoitti:

Bavaria 31 Cruiser voitti Suursaaren

ja FE83:lla on voitettu luokkansa avomeri sm:issä. Sehän on reaaliajoissa purjehdittuna nopeampi kuin esim inferno 26, vai;-)

Aivan pelleä on tasoitussääntökisojen perusteella keskustella, mikä vene on hyvä purjehtimaan.

Nettikeskusteluissa ainoastaan esim gph luku ja polaarit antavat totuudenmukaisen kuvan veneen suorituskyvystä.

cdse5656yhbgavsv kirjoitti:

ja FE83:lla on voitettu luokkansa avomeri sm:issä. Sehän on reaaliajoissa purjehdittuna nopeampi kuin esim inferno 26, vai;-)

Aivan pelleä on tasoitussääntökisojen perusteella keskustella, mikä vene on hyvä purjehtimaan.

Nettikeskusteluissa ainoastaan esim gph luku ja polaarit antavat totuudenmukaisen kuvan veneen suorituskyvystä.

Lue lisää

Miksi täällä sitten vielä paukutellaan henkseleitä joidenkin köliveneiden "suorituskyvyn" perusteella, kun monirunkoveneet pyyhkivät pöydät mennen tullen?

Mä vaan kirjoitti:

Minusta tuossa otettiin esimerkki Suursaarikisan tuloksista. Kai se on luvallista, vaikka aloittaja aloittikin toisesta tapahtumasta?

toki on. viestissä tosin kannatta kertoa kommentoivansa eri kisaa kuin mistä ketju alkoi. näin ei tule väärinkäsisityksiä

Ama-ama kirjoitti:

Miksi täällä sitten vielä paukutellaan henkseleitä joidenkin köliveneiden "suorituskyvyn" perusteella, kun monirunkoveneet pyyhkivät pöydät mennen tullen?

monirunkovene päihittää köliveneen turtleksi kääntyneenä;-)

Myöskin satamapaikan saamissessa monirunkoveneellä saattaa olla ongelmia ja jopa joe 17 on ensimmäisenä kiinni laiturissa.

cdfs335 kirjoitti:

monirunkovene päihittää köliveneen turtleksi kääntyneenä;-)

Myöskin satamapaikan saamissessa monirunkoveneellä saattaa olla ongelmia ja jopa joe 17 on ensimmäisenä kiinni laiturissa.

Lue lisää

Miten sen satamapaikan saaminen vaikuttaa veneiden sijoituksiin kisoissa? Vaikuttaako tasoitusluvut siihenkin? Vai mitä tarkoitit?

Eivätkä ne köliveneetkään mitään päihitä kun ne makaavat meren pohjassa.

Oikeesti, hei, loivenna jo ryypiskelyä. Huomenna on taas arki edessä.

Ama-ama kirjoitti:

Miksi täällä sitten vielä paukutellaan henkseleitä joidenkin köliveneiden "suorituskyvyn" perusteella, kun monirunkoveneet pyyhkivät pöydät mennen tullen?

Suursaaren kierrolla pieni antiikkinen Tarantella purjehti viimeisen legin Kalbådagrundilta maaliin nopeammin kuin avoimen luokan trimmis, repikää siitä.

33 kirjoitti:

Miten sen satamapaikan saaminen vaikuttaa veneiden sijoituksiin kisoissa? Vaikuttaako tasoitusluvut siihenkin? Vai mitä tarkoitit?

Eivätkä ne köliveneetkään mitään päihitä kun ne makaavat meren pohjassa.

Oikeesti, hei, loivenna jo ryypiskelyä. Huomenna on taas arki edessä.

Lue lisää

Kontekstin ymmärtäminen, jos keskustellaan Bavaria 31 cruiserista tai Bavaria 32 cruiserista, keskustellaan matkapurjehduksesta, eikä kilpapurjehduksesta. Matkapurjehduksessa on merkitystä hyvinkin paljon sillä, miten vene pysyy puskissa pystyssä ja miten helposti satamapaikka löytyy.

Paljon relampaa on purjehtia köliveneellä täysillä, kölivene itämeren oloissa harvemmin menee ympäri vaikka kuinka yrittäisi. Nopeilla monirunkopursilla ei ole suurikaan ongelma saada ne nurin siten, ettei omin voimin vene nouse pystyyn.

http://www.sea-way.org/blog/alinghi-capsizes0.jpg

19 kirjoitti:

Suursaaren kierrolla pieni antiikkinen Tarantella purjehti viimeisen legin Kalbådagrundilta maaliin nopeammin kuin avoimen luokan trimmis, repikää siitä.

Tarantella purjehti eri rataa, mutta siitä huolimatta se on kyllä yksi nopeimmista 15 m/s kryssillä.