eli diagnoosi kumppanisi antamana saa sinut laittamaan hänen kanssaan kannat vastakkain?
Monennesko taudinmääritys
sIut
7130
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
http://www.youtube.com/watch?v=hnzHtm1jhL4
Kuinka montaa naista yhden miehen tarvitsee pitää samaan aikaan, että naiset tajuavat, että mies pitää naisia huorina ja julkisesti halveksuu näitä?
Paskahousua ei huoli edes yksi ja hyvän jalkavaimona voi mennä useampikin. Se nääs toi halveksunta onnistuu ihan yhdenkin kohdalla - ja kunnioittaa voi useampaa.
on se, ettei useamman kunnioittaminen, tai yhdenkään kunnioittaminen ole jalkavaimona pitämistä. Vastaava asetelma voisi olla, että voin halveksua yhtä ttuplaita kaverina, tai kunnioittaa montaa ttuplaita paskani syöjinä. Paskansyömiseen ohjaaminen ei vain ole kunnioittavaa itsessään.
Naiset ikään, kuin ohittavat argumentointivirheen ja nostavat miehen kaikkivoipaisuuteen, mitä mies toiminnallaan tavoittelee.
Tarkoitin tässä yhteydessä jalkavaimolla vain yhtä vaimoista - pahoittelen sekaannusta. Sillä ei taasen ole kunnioituksen suhteen väliä onko suhteessa kaksi tai useampi henkilö - tai mitkä näiden sukupuolet ovat. Moniavioisuus ei ole välttämättä paskansyöntiä - jos siihen ei kukaan pakota. Ja yksiavioisuus voi sitä hyvinkin olla, koska yhteiskunta on sen suhteen melkoisen painostava.
Musta on seksikästä kuulla/jakaa diagnooseja - esim. nymfomani, pervo. Eli paskakin maistuu hyvältä, kun sen tarjoilee oikea henkilö.
Ei ole kumppania: eikä onneksi ainakaan netistä/ nettikumppania. Kaikki tän palstan sekopäät laittaisin johonkin elämänkouluun. Minä esimerkiksi itse viimeksi yläasteella ajattelin, että erimielisyys jossakin asiassa olisi varma merkki siitä, että vastapuoli kärsii skitsofreniasta. Enää näin päälle kolmikymppisenä en vastaavaan ajatteluun kykenisi, ts. en ikinä käyttäisi sellaista väitettä argumenttina. En myöskään pelkää mielenterveyteni menettämistä niin hysteerisesti, että minun mielestäni esimerkiksi joitakin rassukoita vakavasti mentaaliongelmaisia pitäisi vihata, kuten näemmä monet tämän keskustleupalstan keskustelijoista: suurin osa mielenterveysongelmaisistakin on varmasti hvetin fiksuja ja herkkiä ihmisiä ja nekin tatsinsa elämäänsä tyystin ja lopullisesti menettäneetkin: mitäs mä niitä vihaaman tai pelkäämään. Enemmän vihaan ja pelkään empatiakykyvyttömiä ihmisiä ja mielestäni tältäkin keskustelupalstalta löytyisi useitakin, jotka ovat päästään niin tööt- oloisia, että ihme, kun voivat kulkea vapaalla jalalla. Aikuisia ämmiä, jotka käyttäytyy, kuin viistoista vuotiaat teinikersat, nauttien keskustelupalstakiusaamisesta ja typeriä mammanpoikia, jotka tekevät enemmän hallaa, kuin hyvää sillä, että kuvittelevat olevansa viisaita ja hyviä ihmisiä, vaikkeivat ole.
Minä kuule toissapäivänä keskustelin yhden mielenterveysongelmaisen kanssa. Pelkään nyt tavallaan saavani hänestä kiviriipan, mikä negatiivinen ajatuskin minua ahdistaa, koska ajatus on varmaan aiheeton, mutta koska hän on toista sukupuolta, kuin minä ja & mutta & anyway: kyse oli miehestä, joka ei tyyliin viiteen plus tms. tai jotakin viiteen vuoteen ole suorittanut ylisopisto-opintojaan ja kertoi rehdisti nyrjäyttäneensä päänsä, eli olevansa mentaali. Sen kyllä muutenkin hänen olemuksestaan näin, mutta pointtini: en minä hänen kaltaisiaan halveksu.
Ihme lääkäriperversio teillä, kun on pakkomielteitä keskustella diagnooseista ja muista. Silkkaa pahantahtoisuutta. Olen hyvin pahoillani, jos tarkoituksesi on keskustella asiallisesti, mutta minua sivistyksellisessä mielessä ihan oikeasti häiritsee tuollainen keskusteluote. Hirvee aggre tms. asenne kun sulla tossa jo on alla, tulee aika tyrkky olo sanoa mitään tms. yrittää keskustella. Funaatko?