1.9.2010 14.04
Korkeasti koulutettuja työttömiä ennätysmäärä
Akava pitää korkeasti koulutettujen työllisyystilannetta vakavana. Uusimmat työttömyystilastot osoittavat sekä tutkijakoulutettujen että ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien lukumäärän olevan kaikkien aikojen huippulukemissa.
Heinäkuun lopun tilannetta kuvaavan työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömien työnhakijoiden lukumäärä Suomessa kasvaa edelleen. Työttömiä on lähes 11 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana ja noin 60 000 enemmän kuin taantuman alkuvuonna 2008. Avoimen työttömyyden kasvua viimeisen vuoden aikana hillitsi varsinkin se, että lomautettujen määrä nousi roimasti. Nyt lomautettuina olevien määrä on kuitenkin laskussa.
Korkeasti koulutettujen eli vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne on muuttunut muuhun väestöön verrattuna vielä huonompaan suuntaan. Työttöminä työnhakijoina on tällä hetkellä lähes tuhat tohtoria ja lisensiaattia – enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden työttömyys on kaikkien aikojen ennätystasolla, melkein 17 000 henkilössä. Alemmallakin korkeakouluasteella on saavutettu uusi ennätyslukema: hieman alle 18 000 työtöntä.
– Työvoimapalveluilta odotetaan nyt erityisen ripeää ja ennakkoluulotonta toimintaa, jotta myös korkeasti koulutetut työttömät saavat asiantuntevaa tukea työllistymiseen. Aivan ensiksi tiedonkulku on saatava sujuvammaksi korkeakoulujen ja työvoimahallinnon välillä. Siksi tarvitaan työ- ja elinkeinotoimistojen toimipisteitä takaisin korkeakoulujen urapalveluiden yhteyteen, Akavan työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu painottaa.
Taulu toteaa, että näitä muutoksia on mahdollista toteuttaa henkilöresursseja kasvattamattakin, mikä on valtionhallinnon tuottavuusohjelman oloissa välttämättömyys.
Tulevien vuosien työvoiman koulutusrakenne määräytyy pitkälti työvoimatarpeen ennakointiprosessin seurauksena. Merkittävää edistystä on jo tapahtunut suomalaisessa ennakointityössä, mutta vielä riittää tehtävää. Seuraava iso kehitysaskel on otettava keskittymällä osaamisen ennakoinnin suuntaan. Myös alueellisen ennakointitiedon koordinoimisessa valtakunnallisen ennakoinnin kanssa on parantamisen varaa.
– Ennakoinnista saatava informaatio on käytettävä hyödyksi, kun suunnitellaan oppilaitosten aloituspaikkoja. Oppilaitoksia on kannustettava panostamaan koulutuksen sisältöön ja hyödyllisyyteen työllistymisen kannalta. Sen vuoksi Akava korostaa, että korkeakoulujen rahoituksen pitää perustua myös tähän laadulliseen tarkasteluun, Heikki Taulu sanoo.
Akavan työttömyyskatsaus, heinäkuu 2010: http://www.akava.fi/tutkimukset/akav...omyys_-katsaus
Lisätietoja: työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu, puh. 050 361 2869
Korkeasti koulutettuja työttömiä ennätysmäärä
Akava pitää korkeasti koulutettujen työllisyystilannetta vakavana. Uusimmat työttömyystilastot osoittavat sekä tutkijakoulutettujen että ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien lukumäärän olevan kaikkien aikojen huippulukemissa.
Heinäkuun lopun tilannetta kuvaavan työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömien työnhakijoiden lukumäärä Suomessa kasvaa edelleen. Työttömiä on lähes 11 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana ja noin 60 000 enemmän kuin taantuman alkuvuonna 2008. Avoimen työttömyyden kasvua viimeisen vuoden aikana hillitsi varsinkin se, että lomautettujen määrä nousi roimasti. Nyt lomautettuina olevien määrä on kuitenkin laskussa.
Korkeasti koulutettujen eli vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne on muuttunut muuhun väestöön verrattuna vielä huonompaan suuntaan. Työttöminä työnhakijoina on tällä hetkellä lähes tuhat tohtoria ja lisensiaattia – enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden työttömyys on kaikkien aikojen ennätystasolla, melkein 17 000 henkilössä. Alemmallakin korkeakouluasteella on saavutettu uusi ennätyslukema: hieman alle 18 000 työtöntä.
– Työvoimapalveluilta odotetaan nyt erityisen ripeää ja ennakkoluulotonta toimintaa, jotta myös korkeasti koulutetut työttömät saavat asiantuntevaa tukea työllistymiseen. Aivan ensiksi tiedonkulku on saatava sujuvammaksi korkeakoulujen ja työvoimahallinnon välillä. Siksi tarvitaan työ- ja elinkeinotoimistojen toimipisteitä takaisin korkeakoulujen urapalveluiden yhteyteen, Akavan työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu painottaa.
Taulu toteaa, että näitä muutoksia on mahdollista toteuttaa henkilöresursseja kasvattamattakin, mikä on valtionhallinnon tuottavuusohjelman oloissa välttämättömyys.
Tulevien vuosien työvoiman koulutusrakenne määräytyy pitkälti työvoimatarpeen ennakointiprosessin seurauksena. Merkittävää edistystä on jo tapahtunut suomalaisessa ennakointityössä, mutta vielä riittää tehtävää. Seuraava iso kehitysaskel on otettava keskittymällä osaamisen ennakoinnin suuntaan. Myös alueellisen ennakointitiedon koordinoimisessa valtakunnallisen ennakoinnin kanssa on parantamisen varaa.
– Ennakoinnista saatava informaatio on käytettävä hyödyksi, kun suunnitellaan oppilaitosten aloituspaikkoja. Oppilaitoksia on kannustettava panostamaan koulutuksen sisältöön ja hyödyllisyyteen työllistymisen kannalta. Sen vuoksi Akava korostaa, että korkeakoulujen rahoituksen pitää perustua myös tähän laadulliseen tarkasteluun, Heikki Taulu sanoo.
Akavan työttömyyskatsaus, heinäkuu 2010: http://www.akava.fi/tutkimukset/akav...omyys_-katsaus
Lisätietoja: työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu, puh. 050 361 2869
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Aivan ensiksi tiedonkulku on saatava sujuvammaksi korkeakoulujen ja työvoimahallinnon välillä."
...ja kun ongelma on se, että sopivia työpaikkoja ei ole, niin lisääkö tämä niitä?
"Siksi tarvitaan työ- ja elinkeinotoimistojen toimipisteitä takaisin korkeakoulujen urapalveluiden yhteyteen"
Nämä toimipisteet työllistävät tasan ne ihmiset, jotka siellä ovat töissä, eivät ketään muita - koska työpaikkoja EI OLE. Onko se nyt liian vaikea noiden poliitikkojen käsittää, vaan pitääkö se suorastaan nuijia niiden päähän.
Jos nyt pyöristetään, niin korkeakoulutettuja työttömiä on 40 000. Vaan kuinka moni työskentelee koulutusta vastaamattomissa töissä? Sekään ei näytä kiinnostavan poliitikkoja yhtään.
Suurin osa akateemisista ei osaa tehdä mitään.
Akateemisten työttömyys johtuu siitä että niitä on liikaa, mikä taas johtuu siitä että poliitikot ovat kuvitelleet tekevänsä suomalaisista herrakansaa joka johtaa alempia rotuja.
Nyt kun perushommat on täytetty ulkomaisella halpatyöllä suomalaisten on pitänyt kuoluttautua korkeamalle, koska se on ollut ainoa vaihtoehto. Esim. tuet loppuu jos et kouluttaudu, duunia näille ei ole.
Jos ei olisi halpatyövoimaa, olisi vähemmän koulutettuja ja työttömyyttä.