Olivatko

untajärjestö
Kuva:Kävarsinauha

Suojeluskuntajärjestön synnyn taustalla oli halu turvata yhteiskuntarauha järjestysvallan horjuessa Suomessa keväällä 1917. Yhteiskunnallisen tilanteen kärjistyessä suojeluskunnista kehittyi puolivirallinen järjestö, josta samalla tuli työväenkaartien vastajärjestö. Tammikuussa 1918 kehitys sai päätepisteensä, kun senaatti julisti suojeluskunnat virallisiksi joukoikseen. Kansalaissodan päätyttyä suojeluskuntaliikkeestä kasvoi merkittävä maanpuolustusjärjestö, joka jatkosodan jälkeen lakkautettiin.

Aika hyvä järjestö kirjoitti:

untajärjestö
Kuva:Kävarsinauha

Suojeluskuntajärjestön synnyn taustalla oli halu turvata yhteiskuntarauha järjestysvallan horjuessa Suomessa keväällä 1917. Yhteiskunnallisen tilanteen kärjistyessä suojeluskunnista kehittyi puolivirallinen järjestö, josta samalla tuli työväenkaartien vastajärjestö. Tammikuussa 1918 kehitys sai päätepisteensä, kun senaatti julisti suojeluskunnat virallisiksi joukoikseen. Kansalaissodan päätyttyä suojeluskuntaliikkeestä kasvoi merkittävä maanpuolustusjärjestö, joka jatkosodan jälkeen lakkautettiin.

Lue lisää

Esimerkiksi Karkkilassa, Kemissä, Orivedellä, Porvoossa ja Vähä-Raumalla suojeluskunnat komentelivat nimismiehiä tai suorittivat laittomia pidätyksiä. Suojeluskuntien omavaltaisuudet tuominnut sisäministeri

Heikki Ritavuori sai 1922 maksaa mielipiteistään hengellään.

Elokuussa 1918 annettiin asetus suojeluskunnista. Sen mukaan yleisestä turvallisuudesta vastaava taho saattoi pyytää virka-apua suojeluskunnalta. Sitä voitiin pyytää tavanomaisten poliisitehtävien lisäksi myös valtiollisiin tehtäviin.

Kun karkaamiset sotaväestä lisääntyivät huolestuttavasti kesällä 1919, sotaministeriö pyysi sisäministeriöltä, että poliisiviranomaiset saisivat käyttää karkureiden etsintään suojeluskuntien apua. Poliisiviranomaiset hälyttivät suojeluskuntia poliittisluonteisiin tehtäviin vuosina 1919-1920 lähes 700 kertaa.

Virka-apua antaessaan suojeluskuntalaisilla oli oikeus myös aseen käyttöön. Virka-apua antamassa olleet suojeluskuntalaiset, jotka ampuivat "pakoon yrittäneen pidätetyn", vapautettiin usein edesvastuusta.

Harvinaisen monen punaisen ilmoitettiin kuolleen, kun he olivat yrittäneet paeta pidättäjiltään. Virka-apua antamamassa olleen suojeluskuntalaisen vakava väkivallanteko päättyi yhdeksässä tapauksessa kymmenestä vastapuolen kuolemaan. Epämääräisissä vangitsemisolosuhteissa tapahtuneita ampumisia tapahtui puolensataa.

Rajalla tapahtuneet ampumiset muodostivat oman selkeän ryhmänsä poliittisissa väkivallanteoissa. Vähintään puolensataa henkilöä tuli ammutuksi rajalla Kannaksen pitäjien sotatilan aikana. Näistä yli kaksi kolmasosaa oli entisiä suomalaisia punakaartilaisia.

Tikan tutkimuksen mukaan sisällissotaa seuranneina kolmena vuotena Suomessa tapahtui yhteensä 326 vakavaa väkivallantekoa, joita voidaan luonnehtia poliittisiksi. Ainakin 226 poliittista väkivallantekoa päättyi kuolemaan. Lukuun on laskettu ainoastaan vankileirien ulkopuolella tapahtuneet surmateot, jotka ajoittuvat kesästä 1918 vuoden 1921 loppuun

ritareista oli sen takia, että he olivat suojeluskuntalaisia. Monet olisivat ansainneet nimityksen, mutta he eivät oleet suojeluskuntalaisia.

kaatuneista upseereita oli suojeluskuntien jäseniä? Entä aliupseereista?

perustettiin varjelemaan porvariston etuja vasemmiston mahdolliselta uhkalta.

prosentteja!? kirjoitti:

kaatuneista upseereita oli suojeluskuntien jäseniä? Entä aliupseereista?

reservinupseereista suuri osa oli suojeluskuntalaisia tai sen poikaosaston jäseniä. Aliupseereista taas suurin osa yleensäkin oli "tavallisia pulliaisia". Ylennyksen he olivat saaneetkin usein rintamaolosuhteissa. Ansioista.

Sattuman korppi kirjoitti:

reservinupseereista suuri osa oli suojeluskuntalaisia tai sen poikaosaston jäseniä. Aliupseereista taas suurin osa yleensäkin oli "tavallisia pulliaisia". Ylennyksen he olivat saaneetkin usein rintamaolosuhteissa. Ansioista.

Lue lisää

suuri osa? 10%, 20% 99%

pro sentti kirjoitti:

suuri osa? 10%, 20% 99%

90 prosenttia on "suuri osa"

%%%%%%%%%% kirjoitti:

90 prosenttia on "suuri osa"

melkoinen osa?

ketään vapautettu. Siitä oli tarkat säännöt. Useimmin vapauttaminen meni ylipäällikölle asti ja hän myömsio niitä erittäin niukasti.

perusteilla kirjoitti:

ketään vapautettu. Siitä oli tarkat säännöt. Useimmin vapauttaminen meni ylipäällikölle asti ja hän myömsio niitä erittäin niukasti.

väittää että ylipäällikkö ratkoi tuollaisia asioita?

tärkeysjärjestys kirjoitti:

väittää että ylipäällikkö ratkoi tuollaisia asioita?

mm. Tuompo päiväkirjassaan Päämajasta. Kyse oli tietysti erikoistapauksita, joissa alempien portaiden kielteisistä päätöksistä oli valitettu. Vaåauutkset olivat tiukassa. Selvää on, että jokainen herätti kateutta niissä, jotka anomuksista huolimatta eivät sellaisia saaneet.

perusteilla kirjoitti:

ketään vapautettu. Siitä oli tarkat säännöt. Useimmin vapauttaminen meni ylipäällikölle asti ja hän myömsio niitä erittäin niukasti.

Motiiveja vapaaehtoisjoukkojen syntyyn
- Sisäiset levottomuudet (sisällissotavaihe); yksityisomaisuuden suojaaminen
- Sisäiset poliittiset levottomuudet: osa porvarillista hallitusvaltaa puolustavaa
asevoimaa, vapaaehtoisliike
- Työselkkaukset ja vastaavien levottomuuksien torjunta; Saksassa, Italiassa,
sittemmin myös mm. Suomessa (ns. lakonmurtajat)
- Uudet valtiot: osana armeijaa (sotatoimet, valvonta) tai sellaisten tehtävien
suorittaminen, joihin sotaväki ei riitä (vartiointitehtävät, kuljetusten valvonta,
rajavartiointi yms.)
- I MS rauhansopimuksin osa näistä vapaaehtoisjoukoista lakkautettiin, mm.
Saksan ja Unkarin järjestöt. Seuraus: siirtyivät maanalaiseen toimintaan
- 1920-1930-lukujen Euroopassa usein osana tietyn poliittisen liikkeen
toimintaa ”militantti siipi,” tukivat oikeistokaappauksia tai sellaisten yrityksiä
- Maailmansotien välinen aikana vapaaehtoisen, pohjaltaan poliittinen asevoima
yleiseurooppalainen ilmiö. Vrt. Neuvosto-Venäjän punakaartit pohjana punaarmeijalle

perusteilla kirjoitti:

ketään vapautettu. Siitä oli tarkat säännöt. Useimmin vapauttaminen meni ylipäällikölle asti ja hän myömsio niitä erittäin niukasti.

olivat rahvasta varten. Ei omistavaa luokkaa.

tähän kuuluu? Eikä Malmbergin ryyppäämisellä ollut mitään tekemistä suojeluskuntalaisten rintamapalvelun kanssa. Ei Mala siitä mitenkään määrännyt.

Suojeluskuntien koulutustoiminta oli sotien aikana lähes lamassa, koska jäsenet olivat rintamalla ruununraakkeja lukuunottamatta. Sotilaspojilla sen sijaan oli toimintaa sitä runsaammin.

oliko ne suojeluskuntalaiset "kovia" sotilaita, vai mitä he olivat ? Innokkaita harjoittelijoitako vain sotimaan suomalaisia vasemmistolaisia vastaan ? Kun tuli tosi paikka, niin menikin p...at housuun, useimmilta uhoojilta.

Sotilaan poika kirjoitti:

oliko ne suojeluskuntalaiset "kovia" sotilaita, vai mitä he olivat ? Innokkaita harjoittelijoitako vain sotimaan suomalaisia vasemmistolaisia vastaan ? Kun tuli tosi paikka, niin menikin p...at housuun, useimmilta uhoojilta.

Lue lisää

Arkajalkojahan on aina porukassa, ei sille mitään voi. Uhotaan ja uhotaan, mutta tosipaikassa "veri punnitaan" Suojeluskuntalaiset nuoret miehet uhosivat aikanaan, ja olivat tyttöjen mieleen. Hehän olivat "paremmista piireistä" Ei ollut työmiehen taustalla paljon madollisuuksia, silloin. Mutta oikeassa sodassa tarvittiinkin työmiehen poikia, muuten "Talvisodan ihme" ei olisi ollut mahdollista.

Sotilaan poika kirjoitti:

oliko ne suojeluskuntalaiset "kovia" sotilaita, vai mitä he olivat ? Innokkaita harjoittelijoitako vain sotimaan suomalaisia vasemmistolaisia vastaan ? Kun tuli tosi paikka, niin menikin p...at housuun, useimmilta uhoojilta.

Lue lisää

Suojeluskunnat olivat alusta alkaen osa valtakunnan asevoimia. Ne koulutettiin taistelemaan ulkoista vihollista vastaan. Heissä ei ollut karkureita, ei kieltäytyjiä,ei edes purnareita, oli vain velvollisuuden tuntoisia isänmaan puolustajia.

valehtele!!! kirjoitti:

Suojeluskunnat olivat alusta alkaen osa valtakunnan asevoimia. Ne koulutettiin taistelemaan ulkoista vihollista vastaan. Heissä ei ollut karkureita, ei kieltäytyjiä,ei edes purnareita, oli vain velvollisuuden tuntoisia isänmaan puolustajia.

Lue lisää

kerrot kyllä "muunnettua totuutta". Vai, että kaikki olivat "niin" velvollisuudentuntoisia ? Eihän sellaisia ihmisiä ole olemassakaan. Samanlaisia itsekkäitä, omaneduntavoittelijoita olivat suojeluskuntalaiset, kuin muutkin kuolevaiset. Silloin vain oli talonpojan poika olevinaan iso herra, ja ylimielinen "alempiaan" kohtaan.Siinä se. Sankariteoista sodissa en sano mitään. Piikoja panivat ainakin paksuiksi, ja mitään vastuuta eivät kantaneet. Ne suojeluskuntalaiset.

katkaisuhoidossa jatkosodan aikana.

valehtele!!! kirjoitti:

Suojeluskunnat olivat alusta alkaen osa valtakunnan asevoimia. Ne koulutettiin taistelemaan ulkoista vihollista vastaan. Heissä ei ollut karkureita, ei kieltäytyjiä,ei edes purnareita, oli vain velvollisuuden tuntoisia isänmaan puolustajia.

Lue lisää

"Ne koulutettiin taistelemaan ulkoista vihollista vastaan."

Suojeluskunnat oli sitä varten, ettei työväki rupea vaatimaan liikaa oikeuksia. Vasta kun Suomen porvarin rosvoretki Itä-Karjalaan natsien kanssarikollisena epäonnistui ja liittoutuneiden käskystä kiellettiin Suomessa kaikki fasistiset järjestöt, myös lahtarikaartit eli suojeluskunnat, poistui työväenliikkeen yltä väkivallan uhka ja voitiin alkaa panna toimeen vuosikymmeniä vaadittuja sosiaalisia uudistuksia, rakentamaan pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Sehän oli sosialistien päämäärä ollut jo 1900-luvun alussa, mutta porvarien mielestä mahdoton asia. Niin mahdoton, että vuonna -18 hukutettiin sitä pyytävät köyhät vereen...

Toveri Viljanen kirjoitti:

"Ne koulutettiin taistelemaan ulkoista vihollista vastaan."

Suojeluskunnat oli sitä varten, ettei työväki rupea vaatimaan liikaa oikeuksia. Vasta kun Suomen porvarin rosvoretki Itä-Karjalaan natsien kanssarikollisena epäonnistui ja liittoutuneiden käskystä kiellettiin Suomessa kaikki fasistiset järjestöt, myös lahtarikaartit eli suojeluskunnat, poistui työväenliikkeen yltä väkivallan uhka ja voitiin alkaa panna toimeen vuosikymmeniä vaadittuja sosiaalisia uudistuksia, rakentamaan pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Sehän oli sosialistien päämäärä ollut jo 1900-luvun alussa, mutta porvarien mielestä mahdoton asia. Niin mahdoton, että vuonna -18 hukutettiin sitä pyytävät köyhät vereen...

Lue lisää

suojeluskuntien historiaa, mutta kysyn, kuka keksi mokoman eriarvoismiliisin Suomeen ? Oliko se hallituksen ja eduskunnan hyväksymä laillinen järjestö ? Vai oliko se sittenkin laiton ! Kuka viisas osaa vastata ? Jos suojeluskunnat perustettiin laittomasti, niin kuka vastaa väärikäytöksistä ? Silloinen Senaattiko ? Senaatti "julisti" suojeluskunnat "hallituksen joukoiksi" 1918. Oliko se laillinen "julistus" Paljon on vielä selvitettävää, ennen kuin asiat selviää.

Piian poika kirjoitti:

kerrot kyllä "muunnettua totuutta". Vai, että kaikki olivat "niin" velvollisuudentuntoisia ? Eihän sellaisia ihmisiä ole olemassakaan. Samanlaisia itsekkäitä, omaneduntavoittelijoita olivat suojeluskuntalaiset, kuin muutkin kuolevaiset. Silloin vain oli talonpojan poika olevinaan iso herra, ja ylimielinen "alempiaan" kohtaan.Siinä se. Sankariteoista sodissa en sano mitään. Piikoja panivat ainakin paksuiksi, ja mitään vastuuta eivät kantaneet. Ne suojeluskuntalaiset.

Lue lisää

menit harmaalle alueelle. Eihän oikamieliset, kirkasotsaiset ja humaanit talollisen pojat ketään piikaa pannut. Sehän olisi ollut moraalitonta. Suojeluskunnan harjoituksissa he harrastivat isänmaan asioita. Korkeintaan keinumäellä piirileikkiä pyörivät suloisten piika ja talontyttöjen kanssa. Etkö ole katsellut vanhoja suomalaisia elokuvia. Ei niissä yleensä likat "paksuksi pamahda". Jos niin sattuu käymään kyseessä on joku ällöttävä juoppo sekatyömies. (Niskavuoren Heta on poikkeus. Heta onkin v...en tyyppi)

Laitonko ?????? kirjoitti:

suojeluskuntien historiaa, mutta kysyn, kuka keksi mokoman eriarvoismiliisin Suomeen ? Oliko se hallituksen ja eduskunnan hyväksymä laillinen järjestö ? Vai oliko se sittenkin laiton ! Kuka viisas osaa vastata ? Jos suojeluskunnat perustettiin laittomasti, niin kuka vastaa väärikäytöksistä ? Silloinen Senaattiko ? Senaatti "julisti" suojeluskunnat "hallituksen joukoiksi" 1918. Oliko se laillinen "julistus" Paljon on vielä selvitettävää, ennen kuin asiat selviää.

Lue lisää

suojeluskunnat laillisia olivat. Ei niitä kukaan laittomiksi määritellyt. Vasta liittoutuneiden valvontaherrat sen tekivät sodan jälkeen. Fasistinen järjestö ? Vai oliko puoli-fasistinen ? Vastatkoon ken tietää.

Toveri Viljanen kirjoitti:

"Ne koulutettiin taistelemaan ulkoista vihollista vastaan."

Suojeluskunnat oli sitä varten, ettei työväki rupea vaatimaan liikaa oikeuksia. Vasta kun Suomen porvarin rosvoretki Itä-Karjalaan natsien kanssarikollisena epäonnistui ja liittoutuneiden käskystä kiellettiin Suomessa kaikki fasistiset järjestöt, myös lahtarikaartit eli suojeluskunnat, poistui työväenliikkeen yltä väkivallan uhka ja voitiin alkaa panna toimeen vuosikymmeniä vaadittuja sosiaalisia uudistuksia, rakentamaan pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Sehän oli sosialistien päämäärä ollut jo 1900-luvun alussa, mutta porvarien mielestä mahdoton asia. Niin mahdoton, että vuonna -18 hukutettiin sitä pyytävät köyhät vereen...

Lue lisää

potaskaa, punakaarti aikoinaan yritti vallankumousta ja silloin oli suojeluskunta tarpeen. Suojeluskunta oli tarpeen myös kapinan ja talvisodan välillä koska se antoi maanpuolustusopetusta halukkaille isänmaan ystäville. Ilman sitä talvisota ei olisi päättynyt niinkin hyvin kuin päättyi vaan olisi ollut suuri vaara Suomen muuttumisesta Neuvosto-Suomeksi mitä kukaan ei halunnut muutamaa komumaanpetturia lukuun ottamatta. Yksi komu vielä kehtasi perustaa Moskovan avustuksella kapinahallituksen Terijoelle. Sen haudalle pitäisi laittaa kusiränni jotta voisimme käydä "kunnioittamassa".

Tukkireki kirjoitti:

Arkajalkojahan on aina porukassa, ei sille mitään voi. Uhotaan ja uhotaan, mutta tosipaikassa "veri punnitaan" Suojeluskuntalaiset nuoret miehet uhosivat aikanaan, ja olivat tyttöjen mieleen. Hehän olivat "paremmista piireistä" Ei ollut työmiehen taustalla paljon madollisuuksia, silloin. Mutta oikeassa sodassa tarvittiinkin työmiehen poikia, muuten "Talvisodan ihme" ei olisi ollut mahdollista.

Lue lisää

pieni hämäläiskylä sotien aikaan. Siellä oli tutkimuksen (väitöskirja) mukaan eniten käpykaartilaisia, väestön lukumäärään suhteutettuna. Eivät olleet suojeluskuntalaisia, vaan sitä punaisempaa jengiä.

metusalem II kirjoitti:

pieni hämäläiskylä sotien aikaan. Siellä oli tutkimuksen (väitöskirja) mukaan eniten käpykaartilaisia, väestön lukumäärään suhteutettuna. Eivät olleet suojeluskuntalaisia, vaan sitä punaisempaa jengiä.

Lue lisää

suurehko maatalous ja teollisuuspitäjä sotien aikana. (Nykyisin kaupunki, ja tulevan vuoden alussa myös Artjärvi kuuluu Orimattilaan) "Käpykaartilaisia" ei tietääkseni ollut paljon. Mikä on väitöskirjan nimi ?

väitetä, että kaikki suojeluskuntalaiset olisivat olleet "lintsareita" Isäsi oli oikea suomalainen

Mummo vaan kirjoitti:

väitetä, että kaikki suojeluskuntalaiset olisivat olleet "lintsareita" Isäsi oli oikea suomalainen

kunnia suojeluskunnallekin, vaikka se toimikin eriarvoisuuden puolesta. Kaikkia tarvittiin.

Temokraatti kirjoitti:

kunnia suojeluskunnallekin, vaikka se toimikin eriarvoisuuden puolesta. Kaikkia tarvittiin.

"eriarvoisuuden puolesta" ? Kummallinen näkökanta. Ei kai suojeluskunnat sisäistä taistelua vastaan oltu perustettu ? Vaan ulkoista uhkaa ?

En tiedä kirjoitti:

"eriarvoisuuden puolesta" ? Kummallinen näkökanta. Ei kai suojeluskunnat sisäistä taistelua vastaan oltu perustettu ? Vaan ulkoista uhkaa ?

"sisäistä" taistelua vastaan. Etkö ymmärrä asiaa.

En tiedä kirjoitti:

"eriarvoisuuden puolesta" ? Kummallinen näkökanta. Ei kai suojeluskunnat sisäistä taistelua vastaan oltu perustettu ? Vaan ulkoista uhkaa ?

firmoissa piti kuulua suojeluskuntaan saadakseen pitää duuninsa?

Ilmankos herra Sologdin tällä palstalla puolustelee ehtimiseen lahtarikaartia ja porvariston ylivaltaa.

en tiedä minäkään kirjoitti:

firmoissa piti kuulua suojeluskuntaan saadakseen pitää duuninsa?

eivät menneet lakkoon. Hehän olivat ns. "talonpoikia" pääasiassa. Pienempi palkka riitti, kun koti oli varakas ja omavarainen.

Toveri Viljanen kirjoitti:

Ilmankos herra Sologdin tällä palstalla puolustelee ehtimiseen lahtarikaartia ja porvariston ylivaltaa.

työntää stallarivaleita joka rakoon.

Selvä peli kirjoitti:

eivät menneet lakkoon. Hehän olivat ns. "talonpoikia" pääasiassa. Pienempi palkka riitti, kun koti oli varakas ja omavarainen.

työmaaterroria eikä laittomia lakkoja, eikä levitetty kommunistipropagandaa. On aika paljon ihmisiä, jotka eivät sellaista hyväksy, vieläkään.

ei harjoitettu kirjoitti:

työmaaterroria eikä laittomia lakkoja, eikä levitetty kommunistipropagandaa. On aika paljon ihmisiä, jotka eivät sellaista hyväksy, vieläkään.

työpaikassa tänä päivänä levitetään kommunistipropagandaa ? Ei kyllä "Lapuan" vastaavaakaan" Miksi esim. Kokoomuspuolue on julistautunut työväenpuolueeksi ? Ei olisi ollut mahdollista -70 luvulla.
On selvää,että kokoommus ja demarit yhdistyvät lähitulevaisuudessa.Suojeluskunnat olivat eräänlainen mafiajärjestö aikanaan Suomessa. Otteet olivat sen luontoiset. Lukekaa historiaa, jos ette usko.

mentiin enimmäkseen poliittisista syistä

käpykaartti koostui todellisuudessa hermonsa menettäneistä miehistä, värillä ei ollut väliä.

tuo sinun toteamuksesi pitää paikkansa, mutta siinä autuaasti unohdetaan se, että armeijan Intendentuurihuolto vastasi elintarvikkeiden saatavuudesta vankileireillä. Jos halutaan joku instanssi vetää syylliseksi venäläisten sotavankien runsaasta kuolleisuudesta 1941-1942, niin se on SA-int

"Leirien olosuhteet kun alkoivat olla siedettävät vasta sen jälkeen, kun niiden valvontavastuu siirrettiin runsaan protestivyöryn takia suojeluskunnilta armeijalle vuonna 1942."

tulkiten kirjoitti:

tuo sinun toteamuksesi pitää paikkansa, mutta siinä autuaasti unohdetaan se, että armeijan Intendentuurihuolto vastasi elintarvikkeiden saatavuudesta vankileireillä. Jos halutaan joku instanssi vetää syylliseksi venäläisten sotavankien runsaasta kuolleisuudesta 1941-1942, niin se on SA-int

"Leirien olosuhteet kun alkoivat olla siedettävät vasta sen jälkeen, kun niiden valvontavastuu siirrettiin runsaan protestivyöryn takia suojeluskunnilta armeijalle vuonna 1942."

Lue lisää

olivat kotirintaman "eliittijoukko". Heillä oli erivapaus olla "suojelutehtävissä" rintaman takana. Eivät tietenkään kaikki, mutta suuri osa näistä "hyvin varustetuista ja koulutetuista" nuorista miehistä todellisuudessa oli "kotikaartilaisia" pelkureita.

Ei mitään muuta kirjoitti:

olivat kotirintaman "eliittijoukko". Heillä oli erivapaus olla "suojelutehtävissä" rintaman takana. Eivät tietenkään kaikki, mutta suuri osa näistä "hyvin varustetuista ja koulutetuista" nuorista miehistä todellisuudessa oli "kotikaartilaisia" pelkureita.

Lue lisää

varten ne suojeluskuntalaiset sitten harjoittelivat vuosikymeniä sitä sodankäyntiä ? Eikö se pelon kohde ollut Neuvostoliitto ? Vai pelkäsikövätkö he työväen uutta kapinaa ? Kuka osaa vastata ?

Hullu juttu kirjoitti:

varten ne suojeluskuntalaiset sitten harjoittelivat vuosikymeniä sitä sodankäyntiä ? Eikö se pelon kohde ollut Neuvostoliitto ? Vai pelkäsikövätkö he työväen uutta kapinaa ? Kuka osaa vastata ?

Lue lisää

Niinpä niin, kyllähän tuota itsekin on ihmetellyt. Kyseiselle kaartille kun olisi riittänyt vallan hyvin santarmikoulutus kotirintaman tehtäviä silmällä pitäen, eikä mikään rintamasodan opettelu.

Tavallaan voi sanoa koulutuksen menneen hukkaan.

Ei mitään muuta kirjoitti:

olivat kotirintaman "eliittijoukko". Heillä oli erivapaus olla "suojelutehtävissä" rintaman takana. Eivät tietenkään kaikki, mutta suuri osa näistä "hyvin varustetuista ja koulutetuista" nuorista miehistä todellisuudessa oli "kotikaartilaisia" pelkureita.

Lue lisää

kutsuttaessa suojeluskuntalaisilla ei ollut mitään etuoikeuksia, päinvastoin. Moni lähti Talvisotaan omissa aseissaan ja varusteissaan. Jos ei kutsua kuulunut, pyrittiin vapaaehtoisiksi. Kaikki armeijalle kelpaava varustus luovutettiin sen käyttöön omia univormuja myöten.

Reservi-ikäiset kutsuttiin siis kaikki palvelukseen. Kotiseudulle jäivät vain ruununraakit sekä ala- ja yli-ikäiset. Heille annettiin kotiseudun puolustustehtäviä.

Palvelukseen kirjoitti:

kutsuttaessa suojeluskuntalaisilla ei ollut mitään etuoikeuksia, päinvastoin. Moni lähti Talvisotaan omissa aseissaan ja varusteissaan. Jos ei kutsua kuulunut, pyrittiin vapaaehtoisiksi. Kaikki armeijalle kelpaava varustus luovutettiin sen käyttöön omia univormuja myöten.

Reservi-ikäiset kutsuttiin siis kaikki palvelukseen. Kotiseudulle jäivät vain ruununraakit sekä ala- ja yli-ikäiset. Heille annettiin kotiseudun puolustustehtäviä.

Lue lisää

Suomeen perustettu sveitsiläismallinen kodinturvajoukko. Siihen olisi voint kuulua kaikki asevelvolliset, ilman mitään eriarvoisuksia, ja eroitteluja. Miksei vieläkin sellainen olisi mahdollista. Tärkeää olisi, että mitään vihollista ei pyritä määrittelemään mistään ilmansuunnasta.

Pavi Aani kirjoitti:

Suomeen perustettu sveitsiläismallinen kodinturvajoukko. Siihen olisi voint kuulua kaikki asevelvolliset, ilman mitään eriarvoisuksia, ja eroitteluja. Miksei vieläkin sellainen olisi mahdollista. Tärkeää olisi, että mitään vihollista ei pyritä määrittelemään mistään ilmansuunnasta.

Lue lisää

virallisestikin avoimia kaikille tammikuusta 1940 lähtien. Ei vasemmistolaisia niihin kovin paljoa liittynyt. Sotilaspojissa sen sijaan oli aika lailla myös vasemmistoperheistä, samoin lotissa.

Pavi Aani kirjoitti:

Suomeen perustettu sveitsiläismallinen kodinturvajoukko. Siihen olisi voint kuulua kaikki asevelvolliset, ilman mitään eriarvoisuksia, ja eroitteluja. Miksei vieläkin sellainen olisi mahdollista. Tärkeää olisi, että mitään vihollista ei pyritä määrittelemään mistään ilmansuunnasta.

Lue lisää

Historiansa aikana suojeluskuntiin ehti kuulua 150 000 jäsentä. Tuona aikana se oli suvereenisti Suomen suurin kansalaisjärjestö. Vuositasolla jäseniä oli keskimäärin 90 000. Suurimmillaan Suojeluskuntajärjestö oli vuonna 1941, jolloin sillä oli vajaat 127 000 jäsentä. Pienimmillään se oli vuoden 1918 lopussa, jolloin sillä oli 39 000 jäsentä.[1] Enimmillään Suojeluskuntajärjestöön kuului 672 suojeluskuntaa 22 suojeluskuntapiirissä. Järjestön ensisijaisena tehtävänä oli Suomen turvaaminen ulkoiselta uhalta. Lisäksi sillä oli Suomen sisäisiä tehtäviä, kuten virka-avun anto ja laillisen järjestysvallan turvaaminen. Se toimi tärkeänä runkona reserviläistoiminnalle ylläpitäessään rauhan aikana reservin koulutusta.

Suojeluskuntajärjestö syntyi suomalaisista lähtökohdista, eikä sillä ollut ulkomaista esikuvaa. Yhteneväisyyksiä voi toki nähdä saman ajan eri maiden kansalliskaarteissa. Lähin verrattavissa oleva organisaatio on kuitenkin Viron Kaitseliit (Suojeluliitto), josta voidaan käyttää myös nimitystä "Viron suojeluskunta".

miksi meni näin? kirjoitti:

Niinpä niin, kyllähän tuota itsekin on ihmetellyt. Kyseiselle kaartille kun olisi riittänyt vallan hyvin santarmikoulutus kotirintaman tehtäviä silmällä pitäen, eikä mikään rintamasodan opettelu.

Tavallaan voi sanoa koulutuksen menneen hukkaan.

Lue lisää

rungon lähes kaikkiin taistelujoukkoihin. Heitä oli pääosa upseereista ja huomattava osa aliupseereista- nimenomaan erikoiskoulutetuista- sekä 10-15 % miehistöstä.

Koko joukko patteristoja perustettiin suoraan tykistösuojeluskuntien rungolle. Sama koski monia jv-joukkoja.
Koulutus ei siis missään nimessä mennyt hukkaan.

"Tavallaan voi sanoa koulutuksen menneen hukkaan. "

Huvittavaa on jälleen tämänkin keskustelun mustamaalaajien asiantuntemattomuus. Haukkua pitää, vaikka ei erota oravaa variksesta.

Suikka Lakki kirjoitti:

Historiansa aikana suojeluskuntiin ehti kuulua 150 000 jäsentä. Tuona aikana se oli suvereenisti Suomen suurin kansalaisjärjestö. Vuositasolla jäseniä oli keskimäärin 90 000. Suurimmillaan Suojeluskuntajärjestö oli vuonna 1941, jolloin sillä oli vajaat 127 000 jäsentä. Pienimmillään se oli vuoden 1918 lopussa, jolloin sillä oli 39 000 jäsentä.[1] Enimmillään Suojeluskuntajärjestöön kuului 672 suojeluskuntaa 22 suojeluskuntapiirissä. Järjestön ensisijaisena tehtävänä oli Suomen turvaaminen ulkoiselta uhalta. Lisäksi sillä oli Suomen sisäisiä tehtäviä, kuten virka-avun anto ja laillisen järjestysvallan turvaaminen. Se toimi tärkeänä runkona reserviläistoiminnalle ylläpitäessään rauhan aikana reservin koulutusta.

Suojeluskuntajärjestö syntyi suomalaisista lähtökohdista, eikä sillä ollut ulkomaista esikuvaa. Yhteneväisyyksiä voi toki nähdä saman ajan eri maiden kansalliskaarteissa. Lähin verrattavissa oleva organisaatio on kuitenkin Viron Kaitseliit (Suojeluliitto), josta voidaan käyttää myös nimitystä "Viron suojeluskunta".

Lue lisää

että nämä vapaaehtoiset maanpuolustajat eivät olisi olleet valmiita täyttämään velvollisuuttaan myös sodassa. Mitkään tutkimukset eivät sellaista osoita. Heillähän oli suurempi motivaatio ja valmius kuin muilla.

Ilman sk-järjestöä ja Lotta Svärdiä ei olisi ollut edes sitä voimakasta maanpuolustushenkeä, jonka varassa Talvisota käytiin ja yleensä sodista selvittiin.

Näiden järjestöjen lakkauttaminen oli selvin osoitus niiden merkityksestä. Ne haluttiin pois kommunistikaappauksen tieltä. Samalla alkoi järjestöjen mustamaalaus. Se näkyy menneen perille palstan tavanomaiselle valehtelijaporukalle.
Kun ei ole tietoa, valehdellaan. Tietoa ei edes haluta hankkia, koska se olisi vastoin omia kuvitelmia. Siis valehdellaan. Aina joku uskoo, vai uskooko?

Ei mitään muuta kirjoitti:

olivat kotirintaman "eliittijoukko". Heillä oli erivapaus olla "suojelutehtävissä" rintaman takana. Eivät tietenkään kaikki, mutta suuri osa näistä "hyvin varustetuista ja koulutetuista" nuorista miehistä todellisuudessa oli "kotikaartilaisia" pelkureita.

Lue lisää

Kotirintamalle jäivät vain alaikäiset ja vanhat ukot.

täyttä valetta! kirjoitti:

Kotirintamalle jäivät vain alaikäiset ja vanhat ukot.

Alaikäiset ja vanhat ukotko ne muka hakivat ja pääsivät vapaaehtoisina rintamapalvelukseen? Hahah, ei kuulosta uskottavalta.

on väittää, kirjoitti:

että nämä vapaaehtoiset maanpuolustajat eivät olisi olleet valmiita täyttämään velvollisuuttaan myös sodassa. Mitkään tutkimukset eivät sellaista osoita. Heillähän oli suurempi motivaatio ja valmius kuin muilla.

Ilman sk-järjestöä ja Lotta Svärdiä ei olisi ollut edes sitä voimakasta maanpuolustushenkeä, jonka varassa Talvisota käytiin ja yleensä sodista selvittiin.

Näiden järjestöjen lakkauttaminen oli selvin osoitus niiden merkityksestä. Ne haluttiin pois kommunistikaappauksen tieltä. Samalla alkoi järjestöjen mustamaalaus. Se näkyy menneen perille palstan tavanomaiselle valehtelijaporukalle.
Kun ei ole tietoa, valehdellaan. Tietoa ei edes haluta hankkia, koska se olisi vastoin omia kuvitelmia. Siis valehdellaan. Aina joku uskoo, vai uskooko?

Lue lisää

motivaatiot tiedetään, ryssän ja Suomalasten työläisten viha, se oli motivaatio. Lisäksi pelko oman omaisuuden sosialisoimisesta. Jos et tuota tiennyt, niin nyt tiedät.Isänmaallisia.. Hah ha.

ukotko ne muka kirjoitti:

Alaikäiset ja vanhat ukotko ne muka hakivat ja pääsivät vapaaehtoisina rintamapalvelukseen? Hahah, ei kuulosta uskottavalta.

enää ollut, kun olivat jo rintamalla.
Kyllä sinne pyrki alaikäisiäkin. Kesällä -41 jouduttiin useita satoja ilman lupaa lähteneitä palauttamaan, kun vanhemmat huolestuivat. Samoin rintamalla oli yli-ikäisiä vapaaehtoisina, lähinnä vapaussotureita. Pyrki sinne Talvisodassa punakaartilaisiakin.

Heikot on tiedot ja kehno lukutaito.Koita silti pärjätä.

muodostivat kirjoitti:

rungon lähes kaikkiin taistelujoukkoihin. Heitä oli pääosa upseereista ja huomattava osa aliupseereista- nimenomaan erikoiskoulutetuista- sekä 10-15 % miehistöstä.

Koko joukko patteristoja perustettiin suoraan tykistösuojeluskuntien rungolle. Sama koski monia jv-joukkoja.
Koulutus ei siis missään nimessä mennyt hukkaan.

"Tavallaan voi sanoa koulutuksen menneen hukkaan. "

Huvittavaa on jälleen tämänkin keskustelun mustamaalaajien asiantuntemattomuus. Haukkua pitää, vaikka ei erota oravaa variksesta.

Lue lisää

ei halua tunnustaa tosiasioita. Ei varmaan tunnu kivalta se, että niin sanotut "sotaa ihannoivat" Suur- Suomea tehneet, mielessään, osoittuivat pelle-porukaksi. "Ryssän vihassa".

on väittää, kirjoitti:

että nämä vapaaehtoiset maanpuolustajat eivät olisi olleet valmiita täyttämään velvollisuuttaan myös sodassa. Mitkään tutkimukset eivät sellaista osoita. Heillähän oli suurempi motivaatio ja valmius kuin muilla.

Ilman sk-järjestöä ja Lotta Svärdiä ei olisi ollut edes sitä voimakasta maanpuolustushenkeä, jonka varassa Talvisota käytiin ja yleensä sodista selvittiin.

Näiden järjestöjen lakkauttaminen oli selvin osoitus niiden merkityksestä. Ne haluttiin pois kommunistikaappauksen tieltä. Samalla alkoi järjestöjen mustamaalaus. Se näkyy menneen perille palstan tavanomaiselle valehtelijaporukalle.
Kun ei ole tietoa, valehdellaan. Tietoa ei edes haluta hankkia, koska se olisi vastoin omia kuvitelmia. Siis valehdellaan. Aina joku uskoo, vai uskooko?

Lue lisää

rohkeaa porukkaa. Suojeluskuntalaisista osa oli täysiä "ämmiä" Puolustele vaan, niin asia on kuitenkin varma.

Muita ei kirjoitti:

enää ollut, kun olivat jo rintamalla.
Kyllä sinne pyrki alaikäisiäkin. Kesällä -41 jouduttiin useita satoja ilman lupaa lähteneitä palauttamaan, kun vanhemmat huolestuivat. Samoin rintamalla oli yli-ikäisiä vapaaehtoisina, lähinnä vapaussotureita. Pyrki sinne Talvisodassa punakaartilaisiakin.

Heikot on tiedot ja kehno lukutaito.Koita silti pärjätä.

Lue lisää

mutta mikään kansanliike se ei ollut. 17 vuotiaita oli vapaaehtoisina jonkin verran. Vanhoja ukkokja taas ei huolittu, oli minkälainen s-kuntalainen tahansa.

Kyllä sosialismi syntyi jo muinaisuudessa (alkuperäiskansat) Euroopan uus-sosialismi syntyi tai synnytettiin Saksassa ja Englannissa. Vahinko, että sitä lähti toteuttamaan Venäjä.

Hullu juttu kirjoitti:

varten ne suojeluskuntalaiset sitten harjoittelivat vuosikymeniä sitä sodankäyntiä ? Eikö se pelon kohde ollut Neuvostoliitto ? Vai pelkäsikövätkö he työväen uutta kapinaa ? Kuka osaa vastata ?

Lue lisää

Sellainen touhuhan on kivaa nuoresta miehestä. Nytkin kävisi samoin, ala vaan orkanisoida.

on väittää, kirjoitti:

että nämä vapaaehtoiset maanpuolustajat eivät olisi olleet valmiita täyttämään velvollisuuttaan myös sodassa. Mitkään tutkimukset eivät sellaista osoita. Heillähän oli suurempi motivaatio ja valmius kuin muilla.

Ilman sk-järjestöä ja Lotta Svärdiä ei olisi ollut edes sitä voimakasta maanpuolustushenkeä, jonka varassa Talvisota käytiin ja yleensä sodista selvittiin.

Näiden järjestöjen lakkauttaminen oli selvin osoitus niiden merkityksestä. Ne haluttiin pois kommunistikaappauksen tieltä. Samalla alkoi järjestöjen mustamaalaus. Se näkyy menneen perille palstan tavanomaiselle valehtelijaporukalle.
Kun ei ole tietoa, valehdellaan. Tietoa ei edes haluta hankkia, koska se olisi vastoin omia kuvitelmia. Siis valehdellaan. Aina joku uskoo, vai uskooko?

Lue lisää

oli Runebergin luomus. Viinakauppias ja epämääräinen kaupustelija. Väärä symbooli koko naisjärjestölle.

Ei hyvä kirjoitti:

oli Runebergin luomus. Viinakauppias ja epämääräinen kaupustelija. Väärä symbooli koko naisjärjestölle.

sotimaan, hän Lottansa vei mukanaan.......... Lotta oli rintaman mukana liikkuva kauppias, joka myi sotilaille ruokaa ja viinaakin, sehän oli yleistä silloin Suomen-sodan aikanakin.

Vapaaehtoinen kirjoitti:

mutta mikään kansanliike se ei ollut. 17 vuotiaita oli vapaaehtoisina jonkin verran. Vanhoja ukkokja taas ei huolittu, oli minkälainen s-kuntalainen tahansa.

otettiin. Tehtävät piti tietysti katsoa erikseen miestä myöten. Ei heitä juuri taistelutehtäviin sijoitettu, mutta huoltopuolella oli hommia yllin kyllin.

olleen aika paska järjestö koko suojeluskunta. En liittyisi.

niin vahvat ihanteet, että olivat hyvin valmiit teettämään toisilla sen mitä itse eivät uskaltaneet ja/tai halunneet. Kun olisi voinut mennä oma henki eikä pitäjän napatalon isännän henkeä saanut uhrata. Pari työmiestä ja torpparia sen sijaan jouti ihan hyvin ilman, että se näkyi kotiseudulla mitenkään.

Naakanketale kirjoitti:

niin vahvat ihanteet, että olivat hyvin valmiit teettämään toisilla sen mitä itse eivät uskaltaneet ja/tai halunneet. Kun olisi voinut mennä oma henki eikä pitäjän napatalon isännän henkeä saanut uhrata. Pari työmiestä ja torpparia sen sijaan jouti ihan hyvin ilman, että se näkyi kotiseudulla mitenkään.

Lue lisää

sankarihaudoilla. Tilastojen valossa kaatuneita oli paljon työväestöstä ja pienviljelijöistä. Vähemmän tietysti porvaristosta Heistä suuri osa oli reservin alempaa upseeristoa. Ylempi upseeristo ei juuri etulinjassa ollut. Poikkeuksina Vihma ja Aatu. Mikä oli suhde suojeluskuntalaisten ja ei suojeluskuntalaisten välillä ? Ehkä 1 viiteen ? Kuka tietää ?

Suhde kirjoitti:

sankarihaudoilla. Tilastojen valossa kaatuneita oli paljon työväestöstä ja pienviljelijöistä. Vähemmän tietysti porvaristosta Heistä suuri osa oli reservin alempaa upseeristoa. Ylempi upseeristo ei juuri etulinjassa ollut. Poikkeuksina Vihma ja Aatu. Mikä oli suhde suojeluskuntalaisten ja ei suojeluskuntalaisten välillä ? Ehkä 1 viiteen ? Kuka tietää ?

Lue lisää

kaatui samassa suhteessa. Ei kuolema valinnut kohteitaan poliittisen kannan tai järjestön jäsenyyden perusteella. Upseereista oli pääosa suojeluskuntalaisia. Heitä oli myös kaatuneiden enemmistö.

Naakanketale kirjoitti:

niin vahvat ihanteet, että olivat hyvin valmiit teettämään toisilla sen mitä itse eivät uskaltaneet ja/tai halunneet. Kun olisi voinut mennä oma henki eikä pitäjän napatalon isännän henkeä saanut uhrata. Pari työmiestä ja torpparia sen sijaan jouti ihan hyvin ilman, että se näkyi kotiseudulla mitenkään.

Lue lisää

kuvittelua. Sotilaita johdettiin sotilaina, ei siviiliammatin ja -taustan perusteella. Kun alkeistiedotkin puuttuvat, pitää valehdella. Vai mitä, ketale?

ja muita kirjoitti:

kaatui samassa suhteessa. Ei kuolema valinnut kohteitaan poliittisen kannan tai järjestön jäsenyyden perusteella. Upseereista oli pääosa suojeluskuntalaisia. Heitä oli myös kaatuneiden enemmistö.

Lue lisää

kaivataan, kun ei ole oikein käsitystä paljonko sodissamme oli upseereita.

olenko pilkunviilari kirjoitti:

kaivataan, kun ei ole oikein käsitystä paljonko sodissamme oli upseereita.

taistelussa kaikkiaan 10 379. Kun heistä oli suojeluskuntalaisia noin 80 %, niin voit laskea kaatuneiden sk-upseerien määrän itse. Upseereita oli kaikkiaan noin 40 000. Kaikki eivät olleet rintamalla.
Aliupseereita kaatui 33 742. Noin neljännes oli sk-taustaisia.
Miehistöä kaatui 163 894. Sk- tai sotilaspoika taustaisia oli noin 10 %. Suojeluskuntalaisia kaatui siis noin reilut 30 000. Se on kaatuneista suunnilleen sama prosentti ( 15) kuin sk-laisia koko sotilasmäärästä. Huomattakoon, että tappiot kohdistuivat suhteessa voimakkaasti johtajistoon. Oikeistolainen nuoriso karsittiin sodassa vähälukuiseksi.

kaatui kirjoitti:

taistelussa kaikkiaan 10 379. Kun heistä oli suojeluskuntalaisia noin 80 %, niin voit laskea kaatuneiden sk-upseerien määrän itse. Upseereita oli kaikkiaan noin 40 000. Kaikki eivät olleet rintamalla.
Aliupseereita kaatui 33 742. Noin neljännes oli sk-taustaisia.
Miehistöä kaatui 163 894. Sk- tai sotilaspoika taustaisia oli noin 10 %. Suojeluskuntalaisia kaatui siis noin reilut 30 000. Se on kaatuneista suunnilleen sama prosentti ( 15) kuin sk-laisia koko sotilasmäärästä. Huomattakoon, että tappiot kohdistuivat suhteessa voimakkaasti johtajistoon. Oikeistolainen nuoriso karsittiin sodassa vähälukuiseksi.

Lue lisää

lipsahtivat kaatuneiksi!
Kaatuneita upseereita oli vajaa 4 000. Sk sp taustaisia oli noin 3 200. Kaatuneita aliupseereita oli noin 11 000 eli vajaa 4 000 sk-taustaista. Miehistöä kaatui noin 50 000, josta sk-taustaisia noin
5 000. Kokonaistappiiot siis noin 12 200. Kokonaisvahvuus oli kesällä -41 noin
120 000. Siinä on yli-ikäiset ja ali-ikäiset mukana.

tuo sotiminen. Ei se tasapuolista ole koskaan ollut. Onhan selvä, että Suojeluskunta muodosti eräänlaisen "hyvä veli järjestön" kuten muut järjestöt nykyäänkin. Kyllä siinä aina omat olivat puolittaiseessa suojeluksessa, kun tiukkka paikka tuli. Eikä entisten punakaartilaisten pojille annettu sellaista arvoa mitä heidän tekonsa sodassa olisi antanut aihetta. Vasta hävityn sodan jälkeen tunnustettiin työmiehenkin ansiot. Esim.Sotainvalidien järjestö teki aikanaan suuren teon kaikkien parhaaksi. Nyt vaan kertyneet varat tulisi oikeudenmukaisesti sijoitaa johonkin yleihyödylliseen käyttöön.

Hyvä veli kirjoitti:

tuo sotiminen. Ei se tasapuolista ole koskaan ollut. Onhan selvä, että Suojeluskunta muodosti eräänlaisen "hyvä veli järjestön" kuten muut järjestöt nykyäänkin. Kyllä siinä aina omat olivat puolittaiseessa suojeluksessa, kun tiukkka paikka tuli. Eikä entisten punakaartilaisten pojille annettu sellaista arvoa mitä heidän tekonsa sodassa olisi antanut aihetta. Vasta hävityn sodan jälkeen tunnustettiin työmiehenkin ansiot. Esim.Sotainvalidien järjestö teki aikanaan suuren teon kaikkien parhaaksi. Nyt vaan kertyneet varat tulisi oikeudenmukaisesti sijoitaa johonkin yleihyödylliseen käyttöön.

Lue lisää

tulee perustaa vahva demokraattinen Suojeluskunta. Koska armeija ajetaan alas, tarvitaan aseellista voimaa.Kuka lähtee ajamaan asiaa ? Naisilta pääsy kiellytty, ainakin johtotehtäviin. Heistä ei ole kuin "paapojiksi" Ei mitään nazismia vaan kunnon suomalaista erähenkisyyttä, sitä löytyy kaikista ryhmistä.
Näi sanoo sissi-koulutuksen saanut 69 vuotias nuorukainen.

Eräelämää kirjoitti:

tulee perustaa vahva demokraattinen Suojeluskunta. Koska armeija ajetaan alas, tarvitaan aseellista voimaa.Kuka lähtee ajamaan asiaa ? Naisilta pääsy kiellytty, ainakin johtotehtäviin. Heistä ei ole kuin "paapojiksi" Ei mitään nazismia vaan kunnon suomalaista erähenkisyyttä, sitä löytyy kaikista ryhmistä.
Näi sanoo sissi-koulutuksen saanut 69 vuotias nuorukainen.

Lue lisää

on aika ajanut ohi Suomessa. Erähenkeä voi harjoittaa Partiojärjestössä tai myöhemmin reserviläisjärjestöissä.

Hiukan pilailumielessä minä voisin ehdotta punakaartin uudelleen perustamista ja sinne bolsevikkijaostoa vaalimaan vanhaa suomalaista erähenkeä..

(Suojeluskunta) kirjoitti:

on aika ajanut ohi Suomessa. Erähenkeä voi harjoittaa Partiojärjestössä tai myöhemmin reserviläisjärjestöissä.

Hiukan pilailumielessä minä voisin ehdotta punakaartin uudelleen perustamista ja sinne bolsevikkijaostoa vaalimaan vanhaa suomalaista erähenkeä..

Lue lisää

pitää sanoa, että me emme käyttäneet minkäänlaista asetta, puukon lisäksi, eikä edes polittista keskustelua käyty missään muodossa. Partioliike ei ollut polittinen nuorisoliike. Erähenkeä kyllä ylläpidettiin, mutta ei siihen luontuvaa metsästystä ensinkään. Kalastusta kyllä.

voi johtaa jaottelemalla alaiset vuohiin ja lampaisiin. Se on taistelussa täysin mahdotonta. Sitä ei ketaleiden kuvitelmat pysty muuttamaan miksikään.

69 vuotias nuori kirjoitti:

pitää sanoa, että me emme käyttäneet minkäänlaista asetta, puukon lisäksi, eikä edes polittista keskustelua käyty missään muodossa. Partioliike ei ollut polittinen nuorisoliike. Erähenkeä kyllä ylläpidettiin, mutta ei siihen luontuvaa metsästystä ensinkään. Kalastusta kyllä.

Lue lisää

erähenkisempää liikuntamuotoa, niin sinun pitää liittyä laskuvarjokiltaan. Sieltä löytyy Grönlannin ylitystä, Himalajalla kiipeilyä ja paljon muutakin kivaa ja haasteellista.

vieläkin??? kirjoitti:

erähenkisempää liikuntamuotoa, niin sinun pitää liittyä laskuvarjokiltaan. Sieltä löytyy Grönlannin ylitystä, Himalajalla kiipeilyä ja paljon muutakin kivaa ja haasteellista.

Lue lisää

Panssarikillan jäsen. Sissikoulutuksen sain Kouvolassa 1961. Kolutuksen ylin johtaja oli kenraali Veikko Koppinen. Myös lakuvarjokoulutusta annettiin Utissa. Kaikki muu oli erämaakolutusta vähän kuin intiaanien tapaan. Koppinenhan oli itse sissisodankäynnin erikois-mies. Mm. Suomen jousiampujaliiton puheenjohtaja. Vahinko että, ei ollut kameraa käytössä, silloin siellä Valkealan-Tuohikotin maastoissa. Vekaranjärvellä oli harjoitusalue, mutta ei vielä silloin varuskuntaa. Me sissit toimimme sotaharjoituksissa häirikkötehtävissä ansojen ja miinojen avulla. Asuimme havumajoissa, ja teimme maanalaisia piilopaikkoja. Myös panssarvaunukoulutus kuului ohjelmaan. Hienoa aikaa.

Muistoja 1961 kirjoitti:

Panssarikillan jäsen. Sissikoulutuksen sain Kouvolassa 1961. Kolutuksen ylin johtaja oli kenraali Veikko Koppinen. Myös lakuvarjokoulutusta annettiin Utissa. Kaikki muu oli erämaakolutusta vähän kuin intiaanien tapaan. Koppinenhan oli itse sissisodankäynnin erikois-mies. Mm. Suomen jousiampujaliiton puheenjohtaja. Vahinko että, ei ollut kameraa käytössä, silloin siellä Valkealan-Tuohikotin maastoissa. Vekaranjärvellä oli harjoitusalue, mutta ei vielä silloin varuskuntaa. Me sissit toimimme sotaharjoituksissa häirikkötehtävissä ansojen ja miinojen avulla. Asuimme havumajoissa, ja teimme maanalaisia piilopaikkoja. Myös panssarvaunukoulutus kuului ohjelmaan. Hienoa aikaa.

Lue lisää

sissiopas on kuulemma vielä nykyistenki sissien mielestä ihan käypää tavaraa.

ollut demareilla mitään esteitä liittyä Suojeluskuntaan ja tietyissä tilanteissa se oli jopa pakko.

Ainakin Enso-Gutzeit ja Yhtyneet Paperitehtaat vaativat jopa lattiatason duunareilta Suojeluskunnan jäsenyyttä jos he halusivat työllistyä yritykseen.

Jokainen voi sitten miettiä tykönään oliko kysymyksessä rakkaus vai pakkoavioliitto.

Maanpuolustusmyönteisyydellä ja Suojeluskunnan jäsenyydellä ei tarvitse olla mitään tekemistä toistensa kanssa. Suurimman esteen duunareiden integroitumiselle suomalaiseen yhteiskuntaan valtio raivasi kukistamalla Mäntsälän kapinan.

1937 punamultahallitus oli viimeinen sinetti perusduunarille minkä lipun alla marssitaan ja tarvittaessa otetaan kivääri käteen itsenäisyyttä puolustettaessa.

Sen sijaan tuon tiukan oikeiston isänmaallisuus tuntuu olevan hyvin pitkälle sidottu siihen kuka antaa parhaan tarjouksen ja kuinka se vaikuttaa tilinpäätöksessä viivan alle jäävään rahasummaan.

Ps. Sotien aikana 18-45v ikäinen miespuolinen väestö kuului Puolustusvoimain reserviin ja sen ulkopuoliset ikäluokat voivat muut instanssit laskea omaan jäsenkuntaansa.

"tänään tälläista" "ei ole esteitä"........ Sitä kuuluisaa "tammikuun kihlausta" ?

??????? kirjoitti:

"tänään tälläista" "ei ole esteitä"........ Sitä kuuluisaa "tammikuun kihlausta" ?

vähän sekaisin. On niin paljon puolesta ja vastaan kommentteja. Pitää lainata se Suojeluskuntien historia kirja ja tutustua aiheeseen huolelle.

Lukemisiin kirjoitti:

vähän sekaisin. On niin paljon puolesta ja vastaan kommentteja. Pitää lainata se Suojeluskuntien historia kirja ja tutustua aiheeseen huolelle.

olivat Suomessa omistavan luokan "luokka-armeija". Sitä ei olisi pitänyt valita ns. "hallituksen joukoksi" 1918. Se valinta laukaisi "punakapinan".

Väärä valinta kirjoitti:

olivat Suomessa omistavan luokan "luokka-armeija". Sitä ei olisi pitänyt valita ns. "hallituksen joukoksi" 1918. Se valinta laukaisi "punakapinan".

valkoisten sitten pitänyt vapaaehtoisesti jakaa maitaan maattomille ? Ei onnistu, ei millään.

Väärä valinta kirjoitti:

olivat Suomessa omistavan luokan "luokka-armeija". Sitä ei olisi pitänyt valita ns. "hallituksen joukoksi" 1918. Se valinta laukaisi "punakapinan".

oli alkanut jo marraskuussa 1917. Senaatille ei jäänyt valinnanvaraa, jos aiottiin pitää laillisuudesta ja järjestyksestä kiinni. Se toinen vaihtoehto oli voimassa itärajan takana.

Suojeluskuntiin kuului väkeä kaikista yhteiskuntaluokista. Punakaarti oli luokka-armeija, jonka tehtävänä oli hävittää muut luokat bolsevikkien mallin mukaisesti ja pystyttää työväenluokan diktatuuri.

punakapina kirjoitti:

oli alkanut jo marraskuussa 1917. Senaatille ei jäänyt valinnanvaraa, jos aiottiin pitää laillisuudesta ja järjestyksestä kiinni. Se toinen vaihtoehto oli voimassa itärajan takana.

Suojeluskuntiin kuului väkeä kaikista yhteiskuntaluokista. Punakaarti oli luokka-armeija, jonka tehtävänä oli hävittää muut luokat bolsevikkien mallin mukaisesti ja pystyttää työväenluokan diktatuuri.

Lue lisää

lievästi sanottuna kärjistetty "totuus". Suojeluskuntalaiset ärsyttivät aivan tahallaan tavallisia ihmisiä niillä "pyssyleikeillään" Meidänkin kylässä isännät ja pojat "harjoittelivat" meidän kodin pihapiirissä oikein esittämässä mahtiaan. Omia tanhuja ja metsiä olisi ollut kyllä mielin määrin omastakin takaa.
Miksiköhän he niin menettelivät ? Siinä touhussa tuli vahinkoakin, kun pellonlänteillä talonpojat syöksyivät ja äkseerasivat, lupaa eivät vaivautuneet kysymään. Harmittihan sellainen ylimielisyys.
Näin meilläpäin 1930 luvulla.

Hulluttelukunta kirjoitti:

lievästi sanottuna kärjistetty "totuus". Suojeluskuntalaiset ärsyttivät aivan tahallaan tavallisia ihmisiä niillä "pyssyleikeillään" Meidänkin kylässä isännät ja pojat "harjoittelivat" meidän kodin pihapiirissä oikein esittämässä mahtiaan. Omia tanhuja ja metsiä olisi ollut kyllä mielin määrin omastakin takaa.
Miksiköhän he niin menettelivät ? Siinä touhussa tuli vahinkoakin, kun pellonlänteillä talonpojat syöksyivät ja äkseerasivat, lupaa eivät vaivautuneet kysymään. Harmittihan sellainen ylimielisyys.
Näin meilläpäin 1930 luvulla.

Lue lisää

suojeluskunnilla oli tärkeä merkitys koulutusjärjestönä ennen talvisotaa. Kyllä sen tunnustaa jo vasemmistolainenkin historiantutkija. (muunelma Tunteman sotilaan Lahtisen repliikistä)

Rotanhäntä kirjoitti:

suojeluskunnilla oli tärkeä merkitys koulutusjärjestönä ennen talvisotaa. Kyllä sen tunnustaa jo vasemmistolainenkin historiantutkija. (muunelma Tunteman sotilaan Lahtisen repliikistä)

Lue lisää

"Rummin Jussi" ja "Saaren Jallu" suojeluskuntalaisia ? Aion hankkia Rislakin kirjan Vaikea aika, jota en ole onnitunut vielä löytämään. Siinä kuulemma kerrotaan "herrojen" aikaansaannokset Suomessa 1918-1920.

Omat mietteet kirjoitti:

"Rummin Jussi" ja "Saaren Jallu" suojeluskuntalaisia ? Aion hankkia Rislakin kirjan Vaikea aika, jota en ole onnitunut vielä löytämään. Siinä kuulemma kerrotaan "herrojen" aikaansaannokset Suomessa 1918-1920.

Lue lisää

noin viidentoista punaisen joukkomurhaajan teot, jotka jostain syystä aina unohdetaan. Lue vaikka Jaakko Paavolaisen "Punainen terrori" tai Jari ja Jouni Eerolan "Henkilötappiot Suomen sisällissodassa". Näet, mistä kosto sai innoituksensa.

Omat mietteet kirjoitti:

"Rummin Jussi" ja "Saaren Jallu" suojeluskuntalaisia ? Aion hankkia Rislakin kirjan Vaikea aika, jota en ole onnitunut vielä löytämään. Siinä kuulemma kerrotaan "herrojen" aikaansaannokset Suomessa 1918-1920.

Lue lisää

nimi on Kauhea aika. Vaikea aika on Linkomiehen pääministerikauden muistelmateos.

!!!!!! kirjoitti:

nimi on Kauhea aika. Vaikea aika on Linkomiehen pääministerikauden muistelmateos.

* Vapaussota on VAPAUSSOTA. Onneksi Suomi säilyi itsenäisenä. Punaiset ryhtyivät kapinaan vaaleilla valittua eduskuntaa vastaan aseet kädessä.

* Elämä ja historia jaksottuu 18 vuoden jaksoihin.Kolmas sukupolvi on vasta riittävän kaukana nostamaan asiat esiin.

* punaiset aloittivat väkivallan mutta valkoiset kostivat moninkerroin. Syyllisiä ei enää ole joten sota syytä jättää historian lehdille. Ei vaikuta mit

* 1918 työväki monttuun ammuttuna, 2008 kannattavat työpaikat tuhotaan. Tavoite sama!

* Traaginen kansalaissota oli seuraus äärityperästä punakapinasta. Se ei ollut pääasia vaan maamme itsenäistymistaistelun 1917-20 karmea harharetki.

* Isoisämme keräsi ennen sis.sotaa risuja talollisen mailta. Isäntä kosti vangitsemalla ja tapattamalla. Jälkeen jäi 6 5-14 v. orpoa.

* Meillä ei ole tänäpäivänä kansanvaltaa! Hallitus ajaa kansaa vuoden 1918 kohtaloon!

* walkoiset pelasti wapaan suomen.

* Olen syntynyt 1952, mutta edelleen 1918-tapahtumat minuun vaikuttavat. Oman mummoni (pun) ja isäni tarinat vaikuttavat edelleen. Köyhät kyykkyyn???

* Järjetöntä, 90 vuotta tapahtumien jälkeen muistella ääni täristen,yksityiskohtiin meneviä hirmutöitä,puolin ja toisin.Metsä näkyviin,heti !

* Mikä olisi työväestön ja sosiaalisesti heikompien ihmisten asema ilman tätä kansannousua?

* Ryssän kenraali kun johti lahtareita niin pieleen meni todelline johtaja olisi voinut estää turhat teloitukset Marskin patsaat pois näkyviltä

* ketähän tämäkin ohjelma palvelee vuonna 2008.Ja minkä takia te Tampereesta jauhatte,Helsingistä se alkoi.

* Sota saadaan syntymään kun työväen luokan toimeentulo saatetaan vallanpitäjän toimesta täysin mahdottomaksi

* Hyvä että oman maan historiasta puhutaan, tämän päivän kolmekymppiset tietävät Vietnamin ja lähi-idän tapahtumista enemmän kuin kotimaassa eletystä elämästä.

* Sosialidemokraatit aloittivat aseellisen kapinan laillista hallitusta vastaan ja hävisivät suomen onneksi. Turha itkeä.

* Sodassa tulee yleensä voittajan sanelema rauha ja sotasyylliset ovat häviäjän puolelta,siitä ne vankileirit...

* on syytä muistaa sotaan vieneet historialliset tekijät ja opettaa sodan eri nimitykset perusteluineen myös nuorillemme.

* Isäni veli tapettiin 20-vuotiaana punaisena. Asiasta vaiettiin kokonaan suvussamme. Nyt olen löytänyt tiedon tilastoista. Haluaisin lisätietoja - mistä?

* KESKUSTELLAAN JA INFORMOIDAAN VAAN-TÄNÄÄN V.2008-SE JOKA KATSOO EDUSTAVANSA OIKEUTTA-HEITTÄKÖÖN ENSIMMÄISEN KIVEN !!

* aina puhutaan hitlerin joukkomurhasta 6 milj. Ihmistä.stalin murhasi 12 milj. Siviiliä.punasia ja valkosia.

* vesti.Miten porvarit kohteli työväestö ja torpparit ei ole ihme että syntyi kapina

* Valtion anteeksipyyntö punaisten jälkeläisille!

* Ruotsalaisia emme ole, Venäläisiksi emme tule. Olkaamme siis SUOMALAISIA - me kaikki !

* OLLAAN ME SYNKKÄÄ KANSAA! Historia pitää tuntea,mutta vanhoissa paska jutuissa on turha velloa!

* punaiset ampuivat isoisäni Jaalassa 1918. Isoäitini jäi 7 lapsen yksinhuoltajaksi.

* Julmuuksia oli puolin ja toisin, ei toisen henki ole arvokkaampi kuin toisen. Uhrimäärää on vaikea arvioida, myös taudit tappoivat. Asiaa on turha kaivella.

* KAIKEN MAAILMAN TÖRPÖT NE TÄTÄKIN MAATA JOHTAA ..KELE

* Olîsiko meillä hyvinvointivaltiota ilman punaista uhria?

lainattuna kirjoitti:

* Vapaussota on VAPAUSSOTA. Onneksi Suomi säilyi itsenäisenä. Punaiset ryhtyivät kapinaan vaaleilla valittua eduskuntaa vastaan aseet kädessä.

* Elämä ja historia jaksottuu 18 vuoden jaksoihin.Kolmas sukupolvi on vasta riittävän kaukana nostamaan asiat esiin.

* punaiset aloittivat väkivallan mutta valkoiset kostivat moninkerroin. Syyllisiä ei enää ole joten sota syytä jättää historian lehdille. Ei vaikuta mit

* 1918 työväki monttuun ammuttuna, 2008 kannattavat työpaikat tuhotaan. Tavoite sama!

* Traaginen kansalaissota oli seuraus äärityperästä punakapinasta. Se ei ollut pääasia vaan maamme itsenäistymistaistelun 1917-20 karmea harharetki.

* Isoisämme keräsi ennen sis.sotaa risuja talollisen mailta. Isäntä kosti vangitsemalla ja tapattamalla. Jälkeen jäi 6 5-14 v. orpoa.

* Meillä ei ole tänäpäivänä kansanvaltaa! Hallitus ajaa kansaa vuoden 1918 kohtaloon!

* walkoiset pelasti wapaan suomen.

* Olen syntynyt 1952, mutta edelleen 1918-tapahtumat minuun vaikuttavat. Oman mummoni (pun) ja isäni tarinat vaikuttavat edelleen. Köyhät kyykkyyn???

* Järjetöntä, 90 vuotta tapahtumien jälkeen muistella ääni täristen,yksityiskohtiin meneviä hirmutöitä,puolin ja toisin.Metsä näkyviin,heti !

* Mikä olisi työväestön ja sosiaalisesti heikompien ihmisten asema ilman tätä kansannousua?

* Ryssän kenraali kun johti lahtareita niin pieleen meni todelline johtaja olisi voinut estää turhat teloitukset Marskin patsaat pois näkyviltä

* ketähän tämäkin ohjelma palvelee vuonna 2008.Ja minkä takia te Tampereesta jauhatte,Helsingistä se alkoi.

* Sota saadaan syntymään kun työväen luokan toimeentulo saatetaan vallanpitäjän toimesta täysin mahdottomaksi

* Hyvä että oman maan historiasta puhutaan, tämän päivän kolmekymppiset tietävät Vietnamin ja lähi-idän tapahtumista enemmän kuin kotimaassa eletystä elämästä.

* Sosialidemokraatit aloittivat aseellisen kapinan laillista hallitusta vastaan ja hävisivät suomen onneksi. Turha itkeä.

* Sodassa tulee yleensä voittajan sanelema rauha ja sotasyylliset ovat häviäjän puolelta,siitä ne vankileirit...

* on syytä muistaa sotaan vieneet historialliset tekijät ja opettaa sodan eri nimitykset perusteluineen myös nuorillemme.

* Isäni veli tapettiin 20-vuotiaana punaisena. Asiasta vaiettiin kokonaan suvussamme. Nyt olen löytänyt tiedon tilastoista. Haluaisin lisätietoja - mistä?

* KESKUSTELLAAN JA INFORMOIDAAN VAAN-TÄNÄÄN V.2008-SE JOKA KATSOO EDUSTAVANSA OIKEUTTA-HEITTÄKÖÖN ENSIMMÄISEN KIVEN !!

* aina puhutaan hitlerin joukkomurhasta 6 milj. Ihmistä.stalin murhasi 12 milj. Siviiliä.punasia ja valkosia.

* vesti.Miten porvarit kohteli työväestö ja torpparit ei ole ihme että syntyi kapina

* Valtion anteeksipyyntö punaisten jälkeläisille!

* Ruotsalaisia emme ole, Venäläisiksi emme tule. Olkaamme siis SUOMALAISIA - me kaikki !

* OLLAAN ME SYNKKÄÄ KANSAA! Historia pitää tuntea,mutta vanhoissa paska jutuissa on turha velloa!

* punaiset ampuivat isoisäni Jaalassa 1918. Isoäitini jäi 7 lapsen yksinhuoltajaksi.

* Julmuuksia oli puolin ja toisin, ei toisen henki ole arvokkaampi kuin toisen. Uhrimäärää on vaikea arvioida, myös taudit tappoivat. Asiaa on turha kaivella.

* KAIKEN MAAILMAN TÖRPÖT NE TÄTÄKIN MAATA JOHTAA ..KELE

* Olîsiko meillä hyvinvointivaltiota ilman punaista uhria?

Lue lisää

Ennen sisällissodan alkua Sippola oleskeli Helsingin lähellä perheensä ja appivanhempiensa luona. Sodan alettua Sippola onnistui pääsemään valkoisten puolelle ja hän siirtyi Jämsän seudulle. Sippola toimi virallisesti Pohjois-Hämeen rykmentin 1. pataljoonan tiedusteluosaston päällikkönä. Rykmentti oli olemassa lähinnä paperilla ja 1. pataljoona tunnetiin Hans Kalmin johtamina Kuhmoisten piruina. Sippola toimi sotapoliisina Jämsän seudulla johtaen punaisten ja sellaisiksi epäiltyjen pidätyksiä ja kuulusteluja. Hän osallistui myös vangittujen teloituksiin. Sotapoliisit tekivät pidätyksiä Jämsässä ja lähiseuduilla ja kuljettivat pidätetyt Jämsässä sijainneeseen tilanomistaja Jalmari Saaren eli Saaren Jallun omistamaan Saaren taloon. Täällä pidätettyjä kuulusteltiin ja myös kidutettiin. Teloitukset tapahtuivat Jämsän kirkon kivisen kellotapulin alakerrassa jonne teloitettavat kuljetettiin yöllä. Poliisien toimintaa johtivat Jalmari Saari ja Jämsän suojeluskunnan esikunta. Sotapoliiseina olivat Sippolan lisäksi muun muassa jämsäläinen suutari Johannes From eli Rummin Jussi, Pohjanmaalta kotoisin ollut talollisen poika Tyko Iso-Lukkari sekä Lammilta kotoisin olleet Sutinen, Olkkonen ja eläinlääkäri Lauri Kauhanen.

Sippola nimitettiin maaliskuun alussa Korpilahden suojeluskunnan päälliköksi ja hän lähti rintamalle osallistuen taisteluihin Kuhmoisissa, Länkipohjassa, Orivedellä, Lempäälässä, Vesilahdella ja Tampereella.
[muokkaa] Jälkipuhdistukset johtavat oikeudenkäynteihin

Sodan päätyttyä Sippola palasi Kärkölään, jossa hän otti osaa sodan jälkipuhdistuksiin. Näiden tekojen takia hän joutui myöhemmin myös oikeuden eteen. Sippola ja toinen kärköläläinen maanviljelijä Nestor Juhola ampuivat 22. toukokuuta 1918 Lammilla Kekomäen veljekset ja Otto Ojasen. Muutamia päiviä myöhemmin 26. toukokuuta Sippola vangitsi Kärkölässä Kalle Nummela -nimisen miehen, joka oli ollut pakolla värvättynä punaisten joukoissa. Nummelaa pahoinpideltiin kaksi päivää ja hänet ammuttiin 29.5., kun Sippola kumppaneineen ei ollut löytänyt Nummelan kuulusteluissa kertomia punaisten asekätköjä.

Sippolasta tuli Kärkölän suojeluskunnan päällikkö 14. kesäkuuta 1918 ja heinäkuun alussa hän käynnisti puhdistusoperaation, jonka tarkoituksena oli saada kiinni Kärkölän metsissä vielä piileskelevät punaiset. Operaation ensimmäisenä päivänä tavattiin Maatian talossa Helsingistä kotoisin ollut Senaatinlinnan talonmies Mikko Vuoristo, joka oli lähtenyt maaseudulle ostamaan elintarvikkeita. Sippola ja kolme muuta suojeluskuntalaista pahoinpiteli Vuoristoa ja he ottivat myös Vuoriston elintarvikkeiden ostoon varaamat 3000 markan rahasumman. Vuoristo vietiin parin kilometrin päähän metsään, jonne hänet ammuttiin. Pari päivää myöhemmin 3. heinäkuuta ammuttiin vielä August Lund -niminen mies. Nämä toimet herättivät suuttumusta kärköläläisten joukossa ja 21. heinäkuuta Sippola erotettiin suojeluskunnasta. Hänet pidätettiin 29. heinäkuuta ja toimitettiin Hämeen lääninvankilaan.

Alioikeus vapautti Sippolan ja Juholan syytteistä Kekomäen veljesten ja Otto Ojasen omaisten haastettua heidät oikeuteen. Vapautuksen perusteena oli valtionhoitaja P. E. Svinhufvudin 7. joulukuuta 1918 antaman armahdusasetuksen kohta, jossa todettiin, että jos kapinan kukistajat ja järjestyksen palauttajat ovat teoissaan menneet yli sen, mitä mainittujen tarkoitusten saavuttamiseksi olisi ollut tarpeen, jätettäkööt niistä syytteeseen panematta ja rankaisematta.

Sotaylioikeus puolestaan vaati syytettyjä vangittavaksi ja palautti jutun uudestaan alioikeuteen. Sippolaa ei kuitenkaan vangittu, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus, ja hän pääsi pakenemaan vuoden 1920 lopulla ulkomaille. Muista jutun syytetyistä tuomittiin joulukuussa 1921 Mäkelä 4,5 kuukaudeksi vankeuteen pahoinpitelystä ja Nestori Juhola elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen taposta. Myös Vuoriston ja Lundin murhista Sippola sai vapauttavat tuomiot alioikeuksissa vuoden 1919 aikana.

ei tuomittu koskaan kirjoitti:

Ennen sisällissodan alkua Sippola oleskeli Helsingin lähellä perheensä ja appivanhempiensa luona. Sodan alettua Sippola onnistui pääsemään valkoisten puolelle ja hän siirtyi Jämsän seudulle. Sippola toimi virallisesti Pohjois-Hämeen rykmentin 1. pataljoonan tiedusteluosaston päällikkönä. Rykmentti oli olemassa lähinnä paperilla ja 1. pataljoona tunnetiin Hans Kalmin johtamina Kuhmoisten piruina. Sippola toimi sotapoliisina Jämsän seudulla johtaen punaisten ja sellaisiksi epäiltyjen pidätyksiä ja kuulusteluja. Hän osallistui myös vangittujen teloituksiin. Sotapoliisit tekivät pidätyksiä Jämsässä ja lähiseuduilla ja kuljettivat pidätetyt Jämsässä sijainneeseen tilanomistaja Jalmari Saaren eli Saaren Jallun omistamaan Saaren taloon. Täällä pidätettyjä kuulusteltiin ja myös kidutettiin. Teloitukset tapahtuivat Jämsän kirkon kivisen kellotapulin alakerrassa jonne teloitettavat kuljetettiin yöllä. Poliisien toimintaa johtivat Jalmari Saari ja Jämsän suojeluskunnan esikunta. Sotapoliiseina olivat Sippolan lisäksi muun muassa jämsäläinen suutari Johannes From eli Rummin Jussi, Pohjanmaalta kotoisin ollut talollisen poika Tyko Iso-Lukkari sekä Lammilta kotoisin olleet Sutinen, Olkkonen ja eläinlääkäri Lauri Kauhanen.

Sippola nimitettiin maaliskuun alussa Korpilahden suojeluskunnan päälliköksi ja hän lähti rintamalle osallistuen taisteluihin Kuhmoisissa, Länkipohjassa, Orivedellä, Lempäälässä, Vesilahdella ja Tampereella.
[muokkaa] Jälkipuhdistukset johtavat oikeudenkäynteihin

Sodan päätyttyä Sippola palasi Kärkölään, jossa hän otti osaa sodan jälkipuhdistuksiin. Näiden tekojen takia hän joutui myöhemmin myös oikeuden eteen. Sippola ja toinen kärköläläinen maanviljelijä Nestor Juhola ampuivat 22. toukokuuta 1918 Lammilla Kekomäen veljekset ja Otto Ojasen. Muutamia päiviä myöhemmin 26. toukokuuta Sippola vangitsi Kärkölässä Kalle Nummela -nimisen miehen, joka oli ollut pakolla värvättynä punaisten joukoissa. Nummelaa pahoinpideltiin kaksi päivää ja hänet ammuttiin 29.5., kun Sippola kumppaneineen ei ollut löytänyt Nummelan kuulusteluissa kertomia punaisten asekätköjä.

Sippolasta tuli Kärkölän suojeluskunnan päällikkö 14. kesäkuuta 1918 ja heinäkuun alussa hän käynnisti puhdistusoperaation, jonka tarkoituksena oli saada kiinni Kärkölän metsissä vielä piileskelevät punaiset. Operaation ensimmäisenä päivänä tavattiin Maatian talossa Helsingistä kotoisin ollut Senaatinlinnan talonmies Mikko Vuoristo, joka oli lähtenyt maaseudulle ostamaan elintarvikkeita. Sippola ja kolme muuta suojeluskuntalaista pahoinpiteli Vuoristoa ja he ottivat myös Vuoriston elintarvikkeiden ostoon varaamat 3000 markan rahasumman. Vuoristo vietiin parin kilometrin päähän metsään, jonne hänet ammuttiin. Pari päivää myöhemmin 3. heinäkuuta ammuttiin vielä August Lund -niminen mies. Nämä toimet herättivät suuttumusta kärköläläisten joukossa ja 21. heinäkuuta Sippola erotettiin suojeluskunnasta. Hänet pidätettiin 29. heinäkuuta ja toimitettiin Hämeen lääninvankilaan.

Alioikeus vapautti Sippolan ja Juholan syytteistä Kekomäen veljesten ja Otto Ojasen omaisten haastettua heidät oikeuteen. Vapautuksen perusteena oli valtionhoitaja P. E. Svinhufvudin 7. joulukuuta 1918 antaman armahdusasetuksen kohta, jossa todettiin, että jos kapinan kukistajat ja järjestyksen palauttajat ovat teoissaan menneet yli sen, mitä mainittujen tarkoitusten saavuttamiseksi olisi ollut tarpeen, jätettäkööt niistä syytteeseen panematta ja rankaisematta.

Sotaylioikeus puolestaan vaati syytettyjä vangittavaksi ja palautti jutun uudestaan alioikeuteen. Sippolaa ei kuitenkaan vangittu, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus, ja hän pääsi pakenemaan vuoden 1920 lopulla ulkomaille. Muista jutun syytetyistä tuomittiin joulukuussa 1921 Mäkelä 4,5 kuukaudeksi vankeuteen pahoinpitelystä ja Nestori Juhola elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen taposta. Myös Vuoriston ja Lundin murhista Sippola sai vapauttavat tuomiot alioikeuksissa vuoden 1919 aikana.

Lue lisää

Suojeluskuntien synty syksyllä 1917

Syksyllä Suomen sisäpoliittinen tilanne kärjistyi nopealla vauhdilla. Tilannetta leimasi elintarvikepula, kun maassa vallitsivat maatalouslakot sekä muut kunnallislakien takia järjestetyt lakot. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Karjalassa kuntakokoukset alkoivat perustaa järjestysmiehistöjä viranomaisten avuksi. Kuuluihan järjestyksen ylläpidon järjestäminen kuntien tehtäviin. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa taas maanviljelijät alkoivat perustaa maatalouslakkojen takia järjestyskuntia. Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa aktivistit perustivat taas palokuntia jääkärien kanssa mahdollisesti yhdessä toteutettavaa kansannousua varten. Näillä alueilla palokunnat eli myöhemmät suojeluskunnat nivoutuivat näin ollen itsenäisyysliikkeen pyrkimyksiin, mikä näkyikin niiden toiminnassa myöhemminkin Suomen historiassa. Osa näistä palokunnista joutui toimimaan maanalaisesti.

Suojeluskunnat perustettiin alun perin yleissuomalaisiksi kokoamaan jäsenistöä kaikista yhteiskuntaryhmistä. Ainakin paikallisesti suojeluskunnissa oli loppukesällä ja alkusyksyllä 1917 mukana monia työväenluokkaan kuuluvia. Tämä oli aktivistien keskusjärjestöön Aktiivisen komitean (AK) tavoite ja se onnistuikin tässä ainakin Pohjanmaalla, jossa itsenäisyysliikkeen kannatus oli suurinta. AK painotti voimakkaasti tuolloin, että sosiaalidemokraatteja oli saatava toimintaan mukaan ja oli korostettava toiminnan keskittyvän ainoastaan venäläisiä vastaan. Esimerkiksi Lapuan palokunnassa oli tuolloin 11 prosenttia sosialisteja. Työläiset kuitenkin alkoivat varsin pian syksymmällä eroamaan näistä järjestyskaarteista luokkataistelu retoriikan kiihtyessä. Rinnalle perustettiin uusia työväen järjestyskaarteja eli punakaarteja. Aktivistijohtaja Elmo Kailan mukaan yhteistyön suunnittelu oli kuitenkin sosialistien kanssa kariutunut jo toukokuussa 1917, mutta hän yritti vielä marraskuussa. Lokakuussa SAJ:n (Suomen Ammattijärjestö) valtuuskunta antoi virallisen kehotuksen perustaa punakaarteja, koska sen mielestä porvaristo aseistautui työväenluokkaa vastaan. Punakaartien perustaminen johti taas siihen, että aktivistit alkoivat pitää niitä luokkakaarteina. Heidän mielestään työväenliike oli punakaarteja perustaessaan tehnyt valinnan ja asettanut luokkataistelun itsenäisyystaistelun edelle. Toinen johtava aktivisti Kai Donner tiuskaisi: "Sosialistit olivat menneet aivan hulluiksi ja unohtaneet itsenäisyyspyrkimykset luokkakaartiensa takia". Nämä aktivistien syksyn 1917 johtopäätökset ja kevään 1918 tapahtumat taas antoivat oman leimansa suojeluskuntien suhtautumisessa vasemmistoon vuosikymmeniksi eteenpäin.

Marraskuussa 1917 puhkesi SAJ:n julistama viisi päiväinen yleislakko, joka johti tällä kertaa verisiin yhteenottoihin. Marraskuun aikana näissä yhteenotoissa sai surmansa 22 henkeä. Punakaartit yrittivät riisua suojeluskuntia aseista, kun taas suojeluskunnat yrittivät turvata omaisuutta ja säilyttää järjestystä. Sosiaalidemokraattisessa puolueessa ja SAJ:ssä oli bolsevikkien valtaannousun jälkeen jouduttu vaikeaan tilanteeseen vallankumouslinjan vahvistuessa. Lisäksi puolue ei pystynyt kuumassa sisäpoliittisessa tilanteessa kontrolloimaan paikallista toimintaa. Lakon jälkeen osapuolet olivat entistä kauempana toisistaan. Lakon aikana ja sen jälkeen punakaartien ja suojeluskuntien perustaminen kiihtyi entisestään. Suojeluskuntaliike tiivistyi ja suojeluskuntien tavoitteet yhdistyivät. Näin ollen erilaiset porvarillisten piirien omaisuuden ja järjestyksen turvaamiseen keskittyneet kaartit sulautuivat yhteen itsenäisyyspyrkimyksiä ylläpitäneiden suojeluskuntien kanssa.

Syksyn 1917 suojeluskuntia tutkittaessa on osoittautunut, että ne olivat itse asiassa huomattavasti valkoisempia kuin vuoden 1918 valkoinen armeija. Tosin suojeluskuntien sosiaalisen koostumuksen selvittäminen tuolta ajalta ei ole helppoa, joten tulokset ovat aina vain suuntaa antavia. Eliitin[2]) ja ylemmän keskiluokan[3] ja alemman keskiluokan[4] osuus perustajina, johtajina ja kouluttajina ennen jääkärien tuloa oli suurempi kuin koskaan muulloin suojeluskuntien historiassa. Tätä voi selittää sillä, että suojeluskunnan perustamisesta aloitteen tehneet olivat monesti paikallisesti arvostettuja ja korkea-arvoisia henkilöitä. Tutkija Turo Tamminen tuli vuoden 1992 suuntaa antavassa tutkimuksessaan siihen tulokseen, että syksyllä 1917 2/3 tai 3/4, riippuen siitä mihin ylioppilaat lasketaan, suojeluskuntalaisista kuului keskiluokkaan. Talonpoikien osuudeksi hän sai vain 18 prosenttia. Tosin osa talonpojista oli ilmeisesti laskettu keskiluokkaan kuuluviksi. Työväestöä hän ei erillisenä osiona saanut ollenkaan, vaan vain yksittäisinä ryhminä, kuten "rautatieläiset" tai "luokittelemattomat". Dosentti Ali Pylkkänen sai vuoden 2001 tutkimuksessaan suuntaa antaviksi osuuksiksi seuraavat:

* eliitti (1,28%)

historiaa kirjoitti:

Suojeluskuntien synty syksyllä 1917

Syksyllä Suomen sisäpoliittinen tilanne kärjistyi nopealla vauhdilla. Tilannetta leimasi elintarvikepula, kun maassa vallitsivat maatalouslakot sekä muut kunnallislakien takia järjestetyt lakot. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Karjalassa kuntakokoukset alkoivat perustaa järjestysmiehistöjä viranomaisten avuksi. Kuuluihan järjestyksen ylläpidon järjestäminen kuntien tehtäviin. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa taas maanviljelijät alkoivat perustaa maatalouslakkojen takia järjestyskuntia. Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa aktivistit perustivat taas palokuntia jääkärien kanssa mahdollisesti yhdessä toteutettavaa kansannousua varten. Näillä alueilla palokunnat eli myöhemmät suojeluskunnat nivoutuivat näin ollen itsenäisyysliikkeen pyrkimyksiin, mikä näkyikin niiden toiminnassa myöhemminkin Suomen historiassa. Osa näistä palokunnista joutui toimimaan maanalaisesti.

Suojeluskunnat perustettiin alun perin yleissuomalaisiksi kokoamaan jäsenistöä kaikista yhteiskuntaryhmistä. Ainakin paikallisesti suojeluskunnissa oli loppukesällä ja alkusyksyllä 1917 mukana monia työväenluokkaan kuuluvia. Tämä oli aktivistien keskusjärjestöön Aktiivisen komitean (AK) tavoite ja se onnistuikin tässä ainakin Pohjanmaalla, jossa itsenäisyysliikkeen kannatus oli suurinta. AK painotti voimakkaasti tuolloin, että sosiaalidemokraatteja oli saatava toimintaan mukaan ja oli korostettava toiminnan keskittyvän ainoastaan venäläisiä vastaan. Esimerkiksi Lapuan palokunnassa oli tuolloin 11 prosenttia sosialisteja. Työläiset kuitenkin alkoivat varsin pian syksymmällä eroamaan näistä järjestyskaarteista luokkataistelu retoriikan kiihtyessä. Rinnalle perustettiin uusia työväen järjestyskaarteja eli punakaarteja. Aktivistijohtaja Elmo Kailan mukaan yhteistyön suunnittelu oli kuitenkin sosialistien kanssa kariutunut jo toukokuussa 1917, mutta hän yritti vielä marraskuussa. Lokakuussa SAJ:n (Suomen Ammattijärjestö) valtuuskunta antoi virallisen kehotuksen perustaa punakaarteja, koska sen mielestä porvaristo aseistautui työväenluokkaa vastaan. Punakaartien perustaminen johti taas siihen, että aktivistit alkoivat pitää niitä luokkakaarteina. Heidän mielestään työväenliike oli punakaarteja perustaessaan tehnyt valinnan ja asettanut luokkataistelun itsenäisyystaistelun edelle. Toinen johtava aktivisti Kai Donner tiuskaisi: "Sosialistit olivat menneet aivan hulluiksi ja unohtaneet itsenäisyyspyrkimykset luokkakaartiensa takia". Nämä aktivistien syksyn 1917 johtopäätökset ja kevään 1918 tapahtumat taas antoivat oman leimansa suojeluskuntien suhtautumisessa vasemmistoon vuosikymmeniksi eteenpäin.

Marraskuussa 1917 puhkesi SAJ:n julistama viisi päiväinen yleislakko, joka johti tällä kertaa verisiin yhteenottoihin. Marraskuun aikana näissä yhteenotoissa sai surmansa 22 henkeä. Punakaartit yrittivät riisua suojeluskuntia aseista, kun taas suojeluskunnat yrittivät turvata omaisuutta ja säilyttää järjestystä. Sosiaalidemokraattisessa puolueessa ja SAJ:ssä oli bolsevikkien valtaannousun jälkeen jouduttu vaikeaan tilanteeseen vallankumouslinjan vahvistuessa. Lisäksi puolue ei pystynyt kuumassa sisäpoliittisessa tilanteessa kontrolloimaan paikallista toimintaa. Lakon jälkeen osapuolet olivat entistä kauempana toisistaan. Lakon aikana ja sen jälkeen punakaartien ja suojeluskuntien perustaminen kiihtyi entisestään. Suojeluskuntaliike tiivistyi ja suojeluskuntien tavoitteet yhdistyivät. Näin ollen erilaiset porvarillisten piirien omaisuuden ja järjestyksen turvaamiseen keskittyneet kaartit sulautuivat yhteen itsenäisyyspyrkimyksiä ylläpitäneiden suojeluskuntien kanssa.

Syksyn 1917 suojeluskuntia tutkittaessa on osoittautunut, että ne olivat itse asiassa huomattavasti valkoisempia kuin vuoden 1918 valkoinen armeija. Tosin suojeluskuntien sosiaalisen koostumuksen selvittäminen tuolta ajalta ei ole helppoa, joten tulokset ovat aina vain suuntaa antavia. Eliitin[2]) ja ylemmän keskiluokan[3] ja alemman keskiluokan[4] osuus perustajina, johtajina ja kouluttajina ennen jääkärien tuloa oli suurempi kuin koskaan muulloin suojeluskuntien historiassa. Tätä voi selittää sillä, että suojeluskunnan perustamisesta aloitteen tehneet olivat monesti paikallisesti arvostettuja ja korkea-arvoisia henkilöitä. Tutkija Turo Tamminen tuli vuoden 1992 suuntaa antavassa tutkimuksessaan siihen tulokseen, että syksyllä 1917 2/3 tai 3/4, riippuen siitä mihin ylioppilaat lasketaan, suojeluskuntalaisista kuului keskiluokkaan. Talonpoikien osuudeksi hän sai vain 18 prosenttia. Tosin osa talonpojista oli ilmeisesti laskettu keskiluokkaan kuuluviksi. Työväestöä hän ei erillisenä osiona saanut ollenkaan, vaan vain yksittäisinä ryhminä, kuten "rautatieläiset" tai "luokittelemattomat". Dosentti Ali Pylkkänen sai vuoden 2001 tutkimuksessaan suuntaa antaviksi osuuksiksi seuraavat:

* eliitti (1,28%)

Lue lisää

entisten suojeluskuntien ja punakaartien jälkeläiset! Yhtykää !!!

Hyvä tulee kirjoitti:

entisten suojeluskuntien ja punakaartien jälkeläiset! Yhtykää !!!

Jo tapahtunut, kauan sitten. Ja monissa asioissa. Esim. avioliitoissa.

!!!!!! kirjoitti:

nimi on Kauhea aika. Vaikea aika on Linkomiehen pääministerikauden muistelmateos.

on se rislakin kirjan nimi.ostin sen kun ilmestyi,lainasin,sen koommin en ole nähnyt....

1- 1 kirjoitti:

on se rislakin kirjan nimi.ostin sen kun ilmestyi,lainasin,sen koommin en ole nähnyt....

lainaamani kirjan "Kauhea aika" (Rislakki) Oli järkyttävä kokemus. En suosittele alaikäisille tai heikkohermoisille. Kyllä yöuneni meni sen myötä.

perjantaina kirjoitti:

lainaamani kirjan "Kauhea aika" (Rislakki) Oli järkyttävä kokemus. En suosittele alaikäisille tai heikkohermoisille. Kyllä yöuneni meni sen myötä.

valtaantuloa...
Hakaristi on useita vuosisatoja vanha symboli, joka on ollut käytössä monissa eri kulttureissa mm. onnen ja auringon symbolina.
Suomen ilmavoimat käytti hakaristiä vuosina 1918-1944. Hakaristi tuli suomeen alkujaan vuonna 1918 (Suomen sisällissodan aikana) ruotsalainen kreivi Von Rosen valkoisille lahjoittaman lentokoneen mukana, johon hän oli maalauttanut sukunsa symbolin, sinisen hakaristin. Sisällissodan jälkeen Suomen nuori armeija otti sinisen hakaristin ilmavoimiensa tunnukseksi. Myös panssarivaunuissa alettiin myöhemmin käytettämään kyseistä symbolia. Näissä hakaristin väri oli musta.
Suomalainen hakaristi eroaa saksalaisten käyttämästä hakaristista siten että se on sininen ja makaa kyljellään, toisin kuin natsien hakaristi joka yleensä esitettiin mustana ollen 45 asteen kulmassa, sakaransa varassa.
Suomalainen hakaristi on edelleen käytössä mm. Ilmavoimien lipussa ja joissain joukko-osasto tunnuksissa sekä ansiomerkeissä.

kunniaan kirjoitti:

valtaantuloa...
Hakaristi on useita vuosisatoja vanha symboli, joka on ollut käytössä monissa eri kulttureissa mm. onnen ja auringon symbolina.
Suomen ilmavoimat käytti hakaristiä vuosina 1918-1944. Hakaristi tuli suomeen alkujaan vuonna 1918 (Suomen sisällissodan aikana) ruotsalainen kreivi Von Rosen valkoisille lahjoittaman lentokoneen mukana, johon hän oli maalauttanut sukunsa symbolin, sinisen hakaristin. Sisällissodan jälkeen Suomen nuori armeija otti sinisen hakaristin ilmavoimiensa tunnukseksi. Myös panssarivaunuissa alettiin myöhemmin käytettämään kyseistä symbolia. Näissä hakaristin väri oli musta.
Suomalainen hakaristi eroaa saksalaisten käyttämästä hakaristista siten että se on sininen ja makaa kyljellään, toisin kuin natsien hakaristi joka yleensä esitettiin mustana ollen 45 asteen kulmassa, sakaransa varassa.
Suomalainen hakaristi on edelleen käytössä mm. Ilmavoimien lipussa ja joissain joukko-osasto tunnuksissa sekä ansiomerkeissä.

Lue lisää

Suojeluskuntia kehitettiin 1930-luvulla Mäntsälän kapinan jälkeen voimakkaasti. Kommunistien aiheuttaman vallankumousvaaran katsottiin väistyneen ja esimerkiksi Tampereen suojeluskunta lakkasi harjoittelemasta kaupungin valtausta. Sen sijaan suojeluskunnista kehitettiin eversti Aksel Airon johdolla Puolustusvoimien aluejärjestö, joka sai tehtäväkseen liikekannallepanon järjestämisen. Suojeluskuntayksiköille annettiin selkeät kotirintamatehtävät, ja suojeluskuntaan kuuluneet nuoremmat miehet sijoitettiin liikekannallepanossa vakinaisen armeijan yksiköihin.

Suojeluskuntien muuttuminen armeijan aluejärjestöksi muutti niiden luonnetta. Niiden kyky itsenäiseen sodankäyntiin poistui ja suojeluskuntien komentotie integroitui käytännössä osaksi Puolustusvoimain yleistä johtamisjärjestelmää. Muutos ei ollut erityisen näkyvä ruohonjuuritasolla, mutta oli selvä ammattilaisille. Sotamarsalkka C.G.E. Mannerheim valittikin 1930-luvun loppupuolella puolileikillään Airon tuhonneen suojeluskuntajärjestön.

Toisen maailmansodan aikana suojeluskunnat toimivat integroidusti osana Puolustusvoimia. Erityisiä suojeluskuntajoukkoja ei muodostettu ja suojeluskuntapiirien esikunnat muodostivat paikalliset sotilashallintoelimet. Suojeluskuntalaiset toimivat hajautetusti omissa tehtävissään eri yksiköissä.

30 luvulla kirjoitti:

Suojeluskuntia kehitettiin 1930-luvulla Mäntsälän kapinan jälkeen voimakkaasti. Kommunistien aiheuttaman vallankumousvaaran katsottiin väistyneen ja esimerkiksi Tampereen suojeluskunta lakkasi harjoittelemasta kaupungin valtausta. Sen sijaan suojeluskunnista kehitettiin eversti Aksel Airon johdolla Puolustusvoimien aluejärjestö, joka sai tehtäväkseen liikekannallepanon järjestämisen. Suojeluskuntayksiköille annettiin selkeät kotirintamatehtävät, ja suojeluskuntaan kuuluneet nuoremmat miehet sijoitettiin liikekannallepanossa vakinaisen armeijan yksiköihin.

Suojeluskuntien muuttuminen armeijan aluejärjestöksi muutti niiden luonnetta. Niiden kyky itsenäiseen sodankäyntiin poistui ja suojeluskuntien komentotie integroitui käytännössä osaksi Puolustusvoimain yleistä johtamisjärjestelmää. Muutos ei ollut erityisen näkyvä ruohonjuuritasolla, mutta oli selvä ammattilaisille. Sotamarsalkka C.G.E. Mannerheim valittikin 1930-luvun loppupuolella puolileikillään Airon tuhonneen suojeluskuntajärjestön.

Toisen maailmansodan aikana suojeluskunnat toimivat integroidusti osana Puolustusvoimia. Erityisiä suojeluskuntajoukkoja ei muodostettu ja suojeluskuntapiirien esikunnat muodostivat paikalliset sotilashallintoelimet. Suojeluskuntalaiset toimivat hajautetusti omissa tehtävissään eri yksiköissä.

Lue lisää

Pääartikkeli: Suojeluskuntaselkkaus

Vuosi 1921 muodostui käänteen tekeväksi Suojeluskuntajärjestön historiassa. Valtiovalta ja suojeluskunta-aktivistit yhdessä oikeiston kanssa joutuivat avoimeen konfliktiin. Helsingin suojeluskuntapiirin päällikkö Paul von Gerich julkaisi kesäkuussa 1921 ulkopoliittista kiistaa aiheuttaneen lehtikirjoituksen. Hallitus määräsi von Gerichin erotettavaksi, mutta Suojeluskuntain ylipäällikkö Georg Didrik von Essen kieltäytyi panemasta eroa täytäntöön. Lopulta tasavallan presidentti Ståhlberg erotti von Essenin ja korvasi tämän Karl Emil Bergillä, joka taas ei kestänyt painostusta ja ampui itsensä. Tämän jälkeen suojeluskuntalaisten edustajakokous ehdotti Suojeluskuntain kunniapäällikköä Gustaf Mannerheimiä uudeksi ylipäälliköksi. Pian alkoivat levitä huhut suojeluskuntien, aktivistien ja radikaalien oikeistolaisten vallankaappaussuunnitelmasta. Suojeluskunta-aktivistit pitivät kokouksia Mannerheimin asunnolla Kaivopuistossa.

Lopulta sisäministeri Heikki Ritavuori teki kriisin ratkaisusuunnitelman keskustaa lähellä olevien suojeluskuntalaisten kanssa ja hallitus nimitti uudeksi ylipäälliköksi Kenttätykistörykmentti 1:n komentajan, jääkärieverstiluutnantti Lauri Malmbergin. Mannerheim syrjäytettiin kylmästi ja hallituksen viesti oli selvästi se, että hänellä oli liian suuri poliittinen painolasti kannettavanaan. Mannerheimin tappio tässäkin kamppailussa oli yksi hänen uransa suurimpia pettymyksiä.
[muokkaa]

historiaa kirjoitti:

Suojeluskuntien synty syksyllä 1917

Syksyllä Suomen sisäpoliittinen tilanne kärjistyi nopealla vauhdilla. Tilannetta leimasi elintarvikepula, kun maassa vallitsivat maatalouslakot sekä muut kunnallislakien takia järjestetyt lakot. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Karjalassa kuntakokoukset alkoivat perustaa järjestysmiehistöjä viranomaisten avuksi. Kuuluihan järjestyksen ylläpidon järjestäminen kuntien tehtäviin. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa taas maanviljelijät alkoivat perustaa maatalouslakkojen takia järjestyskuntia. Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa aktivistit perustivat taas palokuntia jääkärien kanssa mahdollisesti yhdessä toteutettavaa kansannousua varten. Näillä alueilla palokunnat eli myöhemmät suojeluskunnat nivoutuivat näin ollen itsenäisyysliikkeen pyrkimyksiin, mikä näkyikin niiden toiminnassa myöhemminkin Suomen historiassa. Osa näistä palokunnista joutui toimimaan maanalaisesti.

Suojeluskunnat perustettiin alun perin yleissuomalaisiksi kokoamaan jäsenistöä kaikista yhteiskuntaryhmistä. Ainakin paikallisesti suojeluskunnissa oli loppukesällä ja alkusyksyllä 1917 mukana monia työväenluokkaan kuuluvia. Tämä oli aktivistien keskusjärjestöön Aktiivisen komitean (AK) tavoite ja se onnistuikin tässä ainakin Pohjanmaalla, jossa itsenäisyysliikkeen kannatus oli suurinta. AK painotti voimakkaasti tuolloin, että sosiaalidemokraatteja oli saatava toimintaan mukaan ja oli korostettava toiminnan keskittyvän ainoastaan venäläisiä vastaan. Esimerkiksi Lapuan palokunnassa oli tuolloin 11 prosenttia sosialisteja. Työläiset kuitenkin alkoivat varsin pian syksymmällä eroamaan näistä järjestyskaarteista luokkataistelu retoriikan kiihtyessä. Rinnalle perustettiin uusia työväen järjestyskaarteja eli punakaarteja. Aktivistijohtaja Elmo Kailan mukaan yhteistyön suunnittelu oli kuitenkin sosialistien kanssa kariutunut jo toukokuussa 1917, mutta hän yritti vielä marraskuussa. Lokakuussa SAJ:n (Suomen Ammattijärjestö) valtuuskunta antoi virallisen kehotuksen perustaa punakaarteja, koska sen mielestä porvaristo aseistautui työväenluokkaa vastaan. Punakaartien perustaminen johti taas siihen, että aktivistit alkoivat pitää niitä luokkakaarteina. Heidän mielestään työväenliike oli punakaarteja perustaessaan tehnyt valinnan ja asettanut luokkataistelun itsenäisyystaistelun edelle. Toinen johtava aktivisti Kai Donner tiuskaisi: "Sosialistit olivat menneet aivan hulluiksi ja unohtaneet itsenäisyyspyrkimykset luokkakaartiensa takia". Nämä aktivistien syksyn 1917 johtopäätökset ja kevään 1918 tapahtumat taas antoivat oman leimansa suojeluskuntien suhtautumisessa vasemmistoon vuosikymmeniksi eteenpäin.

Marraskuussa 1917 puhkesi SAJ:n julistama viisi päiväinen yleislakko, joka johti tällä kertaa verisiin yhteenottoihin. Marraskuun aikana näissä yhteenotoissa sai surmansa 22 henkeä. Punakaartit yrittivät riisua suojeluskuntia aseista, kun taas suojeluskunnat yrittivät turvata omaisuutta ja säilyttää järjestystä. Sosiaalidemokraattisessa puolueessa ja SAJ:ssä oli bolsevikkien valtaannousun jälkeen jouduttu vaikeaan tilanteeseen vallankumouslinjan vahvistuessa. Lisäksi puolue ei pystynyt kuumassa sisäpoliittisessa tilanteessa kontrolloimaan paikallista toimintaa. Lakon jälkeen osapuolet olivat entistä kauempana toisistaan. Lakon aikana ja sen jälkeen punakaartien ja suojeluskuntien perustaminen kiihtyi entisestään. Suojeluskuntaliike tiivistyi ja suojeluskuntien tavoitteet yhdistyivät. Näin ollen erilaiset porvarillisten piirien omaisuuden ja järjestyksen turvaamiseen keskittyneet kaartit sulautuivat yhteen itsenäisyyspyrkimyksiä ylläpitäneiden suojeluskuntien kanssa.

Syksyn 1917 suojeluskuntia tutkittaessa on osoittautunut, että ne olivat itse asiassa huomattavasti valkoisempia kuin vuoden 1918 valkoinen armeija. Tosin suojeluskuntien sosiaalisen koostumuksen selvittäminen tuolta ajalta ei ole helppoa, joten tulokset ovat aina vain suuntaa antavia. Eliitin[2]) ja ylemmän keskiluokan[3] ja alemman keskiluokan[4] osuus perustajina, johtajina ja kouluttajina ennen jääkärien tuloa oli suurempi kuin koskaan muulloin suojeluskuntien historiassa. Tätä voi selittää sillä, että suojeluskunnan perustamisesta aloitteen tehneet olivat monesti paikallisesti arvostettuja ja korkea-arvoisia henkilöitä. Tutkija Turo Tamminen tuli vuoden 1992 suuntaa antavassa tutkimuksessaan siihen tulokseen, että syksyllä 1917 2/3 tai 3/4, riippuen siitä mihin ylioppilaat lasketaan, suojeluskuntalaisista kuului keskiluokkaan. Talonpoikien osuudeksi hän sai vain 18 prosenttia. Tosin osa talonpojista oli ilmeisesti laskettu keskiluokkaan kuuluviksi. Työväestöä hän ei erillisenä osiona saanut ollenkaan, vaan vain yksittäisinä ryhminä, kuten "rautatieläiset" tai "luokittelemattomat". Dosentti Ali Pylkkänen sai vuoden 2001 tutkimuksessaan suuntaa antaviksi osuuksiksi seuraavat:

* eliitti (1,28%)

Lue lisää

Mainitkaa lainauksien lähde, kun kirjoittelette. Teitä valvotaan.

järjestö, jonka SS sivuutti.

Suojeluskuntajärjestö oli avoin kansalaisjärjestö, joka ei ollut sitoutunut mihinkään puolueeseen. Se oli lakisääteinen osan maan puolustusvoimia. Sotien aikan suojeluskunnat olivat myös sotilasviranomainen, joka hoiti mm. kutsunnat eli asevelvollisuusasiat.

taistelu- kirjoitti:

järjestö, jonka SS sivuutti.

Suojeluskuntajärjestö oli avoin kansalaisjärjestö, joka ei ollut sitoutunut mihinkään puolueeseen. Se oli lakisääteinen osan maan puolustusvoimia. Sotien aikan suojeluskunnat olivat myös sotilasviranomainen, joka hoiti mm. kutsunnat eli asevelvollisuusasiat.

Lue lisää

olivat -20 luvulla ? Mitkä oikeudet niillä oli ? ja mitä ne tekivät ? Tietääkö kukaan ?

sitten kirjoitti:

olivat -20 luvulla ? Mitkä oikeudet niillä oli ? ja mitä ne tekivät ? Tietääkö kukaan ?

lakiin perustuva maanpuolustusjärjestö, joka antoi sotilaskoulutusta halukkaille. 1932 alkaen suojeluskunnat sidottiin selkeästi osaksi alueellista liikekannallepanojärjestelmää ja koulutus yhdistettiin armeijan koulutukseen,