Olen nyt kypsynyt moneen asiaan liitossani. Olen elättänyt miestäni 24 v. Nyt hän on kansaneläkkeellä ja minä s-eläkkeellä. Meillä on yhteinen kerostaloasunto. Mieheni sotkee kuin sika ja kantaa tänne ilmaista tavaraa kaiken maailman kirpputoreilta. Tämä on kuin romuvarasto. Mieheni muistuttaa enemmän Turhapuroa. Tänne ei saa tuoda vieraita. Mieheni on erakko ja vielä mustasukkainen! En saisi käydä missään ilman tarkkaa raportintia.
Kuinka pääsen asumaan omilleni? Minun on lähdettävä niin, että en ilmoita etukäteen. Mistä saan asunnon Espoosta? Kuinka mieheni käy 81 neliön kodissa, kun ei pysty maksamaan laskuja? Minulla on vain pieni eläke. Saanko kaupungin asunnon, vaikka minulla on omistusasunnosta puolet? Onko jotain ryhmää, jonka kautta saan tukea ja osviittaa?
Tunnen olevani liisterissä tuon psykopaatin kanssa. Minulla ei ole elämää tässä huushollissa.
Kuinka pääsen asumaan omilleni? Minun on lähdettävä niin, että en ilmoita etukäteen. Mistä saan asunnon Espoosta? Kuinka mieheni käy 81 neliön kodissa, kun ei pysty maksamaan laskuja? Minulla on vain pieni eläke. Saanko kaupungin asunnon, vaikka minulla on omistusasunnosta puolet? Onko jotain ryhmää, jonka kautta saan tukea ja osviittaa?
Tunnen olevani liisterissä tuon psykopaatin kanssa. Minulla ei ole elämää tässä huushollissa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Käy puhumassa sosialitoimistossa tai kriisikeskuksessa tai oikeusaputoimistossa.
Myytte sen yhteisen kosin ja rahat puoliksi ja sitten pois tai ota hyvä lakimies tai neuvoja saat oikeusaputoimistosta. kaupungilta on vaikea saada asuntoa kun on omsitusasunto ja niin edellee.
Yksi tapa on että elä niinkuin haluat vaikka puolivuotta välittämättä yhtään siitä mitä mies sanoon ja kerrot että tama yhteiselämä ei suju ja hakuat avioeron niin asia voi muutta tai sitten ei.
Googlaa vaikkapa "eroryhmä espoossa"...