Olemme 40 pariskunta ja olleet yhdessä 11 vuotta.
Mies on muuttunut käytökseltään minua kohtaan ja se on saanut minut epäilemään vaikka mitä, jopa toista naista vaikka toisaalta en pidä miestäni pettäjä-tyyppinä mutta silti.. epäillys on alkanut kalvaa.
Mies ikäänkuin karttelee läheisyyttäni, ei ole kiinnostunut seksistä kanssani ja on muutenkin muuttunut viileämmäksi ja jotenkin välinpitämättömäksi.
Eilenkin kun mies oli keittiössä kalsarisillaan leipää tekemässä, hyväilin häntä ohimennen takapuolesta niin miehen kommentti tähän oli että "älä säikyttele!"
Ihan kuin olisin siis jotenkin vastenmielinen nykyään mutta miksei voi sanoa sitä että ei enää kiinnosta?
Olen muutaman kerran kysynyt että onko mies kyllästynyt minuun tai että onko hänellä joku toinen niin ei kuulemma ole kyllästynyt eikä ole toista naista.
Hänen mielestään suhteessamme ei ole mitään vialla, kaikki on ihan hyvin.
Minusta vaan ei tunnu siltä ja kun yritän saada keskustelua aikaan asian tiimoilta niin mies joko suuttuu tai ei suostu puhumaan mitään, menee sananmukaisesti ihan mykäksi.
Emme vietä enää nykyään mitään yhteistä aikaa, miehellä on aina jotain menoja kavereillaan tai harrastuksensa parissa.
Tänäänkin oli heti aamulla lähdössä huoltamolle kahville ja kun kysyin että miksei juo minun kanssani kotona niin vastaus oli että haluaa mennä huotsikalle kun siellä on tuttuja.
Kun sitten kysyin että milloin mahdollisesti olisi tulossa takaisin niin vastaus oli että "tänään" ja kun harmistuneena sanoin siihen että "vai niin" tai jotain vastaavaa niin mies vihaisesti tiuskaisi että "voin mä tulla sitten vasta huomennakin!".
Ja sitten "pam" ovi kiinni ja menoksi.
Eli aina kun kyselen miehen menoista tai missä on viettänyt aikaansa niin mies suuttuu. En saisi kysellä mitään muuten olen heti "kyttäämässä toisen tekemisiä".
Itse kärsin hirveästi tästä tilanteesta ja tuntuu niin pahalta ettei mies tunnu kaipaavan millään tavoin seuraani.
Mies sanoo usein että mene omien kavereittesi kanssa mutta se ei muuta miksikään sitä asiaa että emme miehen kanssa vietä yhtään aikaa yhdessä. Olemme kuin kämppikset.
Onko kellään kokemuksia samanlaisesta meiningistä ja miten selvititte asiat?
Mies on muuttunut käytökseltään minua kohtaan ja se on saanut minut epäilemään vaikka mitä, jopa toista naista vaikka toisaalta en pidä miestäni pettäjä-tyyppinä mutta silti.. epäillys on alkanut kalvaa.
Mies ikäänkuin karttelee läheisyyttäni, ei ole kiinnostunut seksistä kanssani ja on muutenkin muuttunut viileämmäksi ja jotenkin välinpitämättömäksi.
Eilenkin kun mies oli keittiössä kalsarisillaan leipää tekemässä, hyväilin häntä ohimennen takapuolesta niin miehen kommentti tähän oli että "älä säikyttele!"
Ihan kuin olisin siis jotenkin vastenmielinen nykyään mutta miksei voi sanoa sitä että ei enää kiinnosta?
Olen muutaman kerran kysynyt että onko mies kyllästynyt minuun tai että onko hänellä joku toinen niin ei kuulemma ole kyllästynyt eikä ole toista naista.
Hänen mielestään suhteessamme ei ole mitään vialla, kaikki on ihan hyvin.
Minusta vaan ei tunnu siltä ja kun yritän saada keskustelua aikaan asian tiimoilta niin mies joko suuttuu tai ei suostu puhumaan mitään, menee sananmukaisesti ihan mykäksi.
Emme vietä enää nykyään mitään yhteistä aikaa, miehellä on aina jotain menoja kavereillaan tai harrastuksensa parissa.
Tänäänkin oli heti aamulla lähdössä huoltamolle kahville ja kun kysyin että miksei juo minun kanssani kotona niin vastaus oli että haluaa mennä huotsikalle kun siellä on tuttuja.
Kun sitten kysyin että milloin mahdollisesti olisi tulossa takaisin niin vastaus oli että "tänään" ja kun harmistuneena sanoin siihen että "vai niin" tai jotain vastaavaa niin mies vihaisesti tiuskaisi että "voin mä tulla sitten vasta huomennakin!".
Ja sitten "pam" ovi kiinni ja menoksi.
Eli aina kun kyselen miehen menoista tai missä on viettänyt aikaansa niin mies suuttuu. En saisi kysellä mitään muuten olen heti "kyttäämässä toisen tekemisiä".
Itse kärsin hirveästi tästä tilanteesta ja tuntuu niin pahalta ettei mies tunnu kaipaavan millään tavoin seuraani.
Mies sanoo usein että mene omien kavereittesi kanssa mutta se ei muuta miksikään sitä asiaa että emme miehen kanssa vietä yhtään aikaa yhdessä. Olemme kuin kämppikset.
Onko kellään kokemuksia samanlaisesta meiningistä ja miten selvititte asiat?
Vastaukset 34
Vanhimmat
kaikki tuo käytös viittaa toiseen naiseen, varsinkin syyllistäminen ja vähähätteleminen. pysy lujana, äläkä anna hänen syyllistää ja painaa sinua lokaan omien paskojensa takia. kysy, ja jos kieltää, niin luota omiin vaistoihisi ja syllistää vainoharhaisuudesta, niin "kyttää" tai pyydä jotain luotettavaa ystääväsi tekemään se, mutta muista, älä lankea siinä kohtaa, kun hän alkaa kutsua sinua sekopääksi, vainoharhaiseksi, epäluuloiseksi jne., se on vain häneltä keino yrittää saada sinut luulemaan, että olet "hullu" peittääkseen omat tekosensa.
Yrittää ilm., että sinä tekisit eropäätöksen, eikä hän, koska mies on ja miehet siihen harvoin kykenevät. Näin saisi vastuun ujutettua sinulle ja voisi sitten sanoa myöhemmin, että "sinähän se mut jätit" ja kas, hänessä ei ole silloin mitään vikaa, eikä hän ole tehnyt mitään......
PYSY LUJANA VAIKKA SE VAIKEAA ONKIN JA KUUNTELE ITSEÄSI, TUNTEITASI JA MIETI, HALUATKO TUOTA LOPPUIKÄSI? MUTTA ÄLÄ TEE PÄÄTÖSTÄ HÄNEN PUOLESTAAN, ÄLÄ PÄÄSTÄ HELPOLLA. JOS JONKINLAISEN JÄTTÄMISPÄÄTÖKSEN TEET, TEE SE ITSESI TAKIA JA PIDÄ SEKIN SALASSA NIIN KAUAN KUIN VOIT, MIKSI ANTAISIT HÄNELLE HELPOLLA SEN, MITÄ ILM. HALAJAA?
ONNEA JA TSEMPPIÄ!
jos noinkin kauan ootte tunteneet ja vasta nyt sulla tullut epäily(tunnethan jo miestäsi) ja käytös ekaa kertaa tollasta... Jotain saattaa ollakin mutta et voi tietää. Itsellä aiemmin epäilyt oli ihan oikeessa kun vaisto sanoi ja huomas että joku on pielessä. Oikeessa olin mutten aiemmin osannut lähteä kun halusin varmuuden ja kärvistelin siihen asti.
Nyt tosta jo aikaa ja keräsin kamppeeni välittömästi kun sain selvyyden. Valitettavasti jos toinen ei myönnä millään niin kärsimys on kamalaa. Ehkä katsot tilannetta ja keksit miehesi tuntien keinon juttelu, suoraan kysyminen tai jotain. Tsemppiä tiedän että toi ei ole kivaa/helppoa.
Kyllähän se epäillys on vahva että ukolla on joku toinen, vaikka nyt ei ehkä vielä fyysisellä tasolla olevaa suhdetta olisikaan niin melko varmasti on ainakin ihastunut johonkin.
Eniten epäilen miehen työpaikkaa, siellä on myös muutama nainen ja erään Piian nimi vilahtelee aika ajoin miehen jutuissa. Mies on vasta vajaan vuoden työskennellyt uudessa paikassa ja kieltämättä nämä muutokset alkoivat ilmetä tuossa keväällä kun muutama kuukausi uudessa paikassa oli takana.
Useimmiten mies puhuu tästä Piiasta negatiiviseen sävyyn esim. "kumma tyyppi kun ei pyydä apua vaikka on niin hentoinen ja homma on raskasta". Ja "joskus" ohi mennessään mies sitten tarjoaa apuaan...
Jokin aika sitten tekivät tämän Piian kanssa töitä samassa työpisteessä niin että tämä Piia oli aamuvuorossa ja mieheni illassa. Mies manasi eräskin ilta että "toivottavasti Piia on huomenna ahkera aamussa ettei mulle jää kaikki hommat".
No, kun mies seuraavana iltana kotiutui niin jo eteisessä selitti ettei Piia ollut saanut juuri mitään aikaiseksi aamuvuorossa ja samalla kertoessaan kuitenkin päästeli jotenkin älyttömiä naurahduksia vaikka oli muka vihainen. Mies joutui hoitamaan illassa lähes kaikki työt mutta jotenkin se ei tuntunut harmittavan häntä yhtään. Puhui marmattavaan sävyyn mutta samalla naama kuitenkin loisti kuin naantalin aurinko.
Kai minun on taas "nostettava kissa pöydälle" ja otettava suhteemme asiat puheeksi vaikka miehen reaktiot tiedänkin.
Olen kyllä jo kysynyt pariin otteeseen että onko hänellä joku toinen tai onko iskenyt silmänsä johonkuhun niin vastaus on aina ollut jyrkkä EI.
Mikä sitten on totuus, olisi reilua saada tietää.
Tosin ei mies uskalla minulle varmaan mitään myöntää jos jotain on meneillään, hän tietää miten ehdoton olen pettämisen/siihen rinnastettavan toiminnan suhteen. Lapikas heiluisi armotta, ei olisi vaihtoehtoja.
Öitä mies ei ole viettänyt kotoa pois, ainakaan tähän mennessä. Sekin olisi kyllä sellainen asia että selitykset pitäisi olla todella hyvät että menisi läpi.
Jokin selvyys minun olisi saatava, tämä on todella raskasta kun epäluulo kalvaa mieltä.
Asumme minun asunnossani joten mies on aika pissisessä tilanteessa jos sanon suhteen irti.
Hän joutuisi lähtemään tästä ja hommaamaan huonekaluja myöten melkein kaiken.
Hänen elämiskulunsa nousisivat hurjasti jollei sitten muuttaisi Vantaalle missä työpaikkakin on. Silloin säästyisi ainakin työmatkakulut mutta vuokrat ovat taas kalliimmat siellä suunnalla ja joutuisi vielä yksin kustantamaan kaiken.
Tai jollei sitten pääsisi heti uuden suhteen siipien suojaan.
Oletko tullut ajatelleeksi myös sitä mahdollisuutta, että miehelläsi on ongelmia potenssinsa kanssa? Potenssi on miehille niin arka paikka, että jo pienetkin häiriöt saattavat ahdistaa ja johtavat ”pihtailuun”. Silloin naisen ”vonkaaminen” voi tuntua pahalta.
Jotkut miehet yrittävät kiertää tilannetta sillä, että vika onkin omassa naisessa joka ei kyllin kiihota. Silloin lähdetään etsimään sitä vierasta, joka saattaakin aluksi toimia. Mutta jos perusongelmaa ei hoideta, siinäkin suhteessa alkaa ilmetä häiriöitä. Aluksi mies saattaa selittää niitä parhaansa mukaan ulkoisista asioita johtuviksi (liian jännittävää / on nyt tuota stressiä ym.) kunnes viimein tulee seinä vastaan.
Miten olisi ihan rauhallinen ja mukava keskustelutuokio? Ilman syyllistämistä, vaatimisia ja uhkailua? Kertoisit kuinka itse koet tilanteen ja mikä sinua huolestuttaa siinä. Jos kyse on potenssi ongelmista, olette varmaan jo kokeneet tilanteita joissa se on näkynyt. Silloin aika lääkärille olisi se paras vaihtoehto. Mikäli siitä ei ole kysymys, se selvinnee myös.
olen aika pitkälle samaa mieltä kuin mummomuori. Miehelläsi voi hyvinkin olla ongelmia seksuaalisuutensa kanssa ja miehet menevät helposti puihin noissa asioissa. Tarinasi kuullosti niin tutulta. AIvan kuin omasta elämästäni.
Meillä oli meneillään andropaussi kaikilla mausteilla ja toisaalta, se minkä mies sai vihdoin kakistettua ulos. Hän tarvitsee omaa aikaa, aikaa olla yksikseen, tilaa hengittää, olla omissa oloissaan.
Asia ratkaistiin niin, että hankimme pienen talviasuttavan lomapaikan jossa mieheni saa metsästää ja puuhata ihan rauhassa. Minä en siellä käy häntä "häiritsemässä".
Ei se kaikkea ratkaissut taikaiskun tavoin mutta helpotti huomattavasti.
..en usko. Päinvastoin, mies on sillä saralla viriili veikko.
Kyllä tämä on nyt jotain muuta, vaistoni sanoo niin.
Viime yönä kun kävimme nukkumaan niin kysyin varovasti mieheltä että onko kyllästynyt minuun, niin vastasi taas että "ei". Kun sanoin siihen että minusta vaan tuntuu siltä niin mies ei vastannut enää mitään ja jonkin ajan päästä käänsi minulle selkänsä.
Se tuntui niin pahalta..
Olisi ottannut edes kainaloon ja sanonut jotain että mitä nyt höpsöttelen tms.
Hui hai, paksua tuo andropaussi. Miehen retriitit ja haluamiset olla itsensä kanssa johtuvat siitä, että mies käy paneskelemassa toista naista. Mitä uskomattomampia ovat ne valheet joita mies suoltaa. Aivan surutta. Terve ja hyväitsetuntoinen aviovaimo ei voi tietää sitä valehtelun määrää ennenkuin kaikki sonta tulee silmille. Itse löysin kortsuja puolison työlaukusta; selitys, ostettiin kaverille häälahja johon sidottiin ne pakasta puuttuvat pari kortsua, auton lokerossa oli pari korua paketissa, selitys; ostin niitä sinulle vaimoni lahjaksi etukäteen, halusi olla yksi liikuntalomalla; halusi rauhaa, retriittiä yms. ja niin edelleen. Piti todella painostaa saadakseni pumpattavan pimpan numero. Kun pimpalle Forssaan soitin, pimppa kertoi mieheni ja tämän suhteen olevan vakaalla pohjalla ja että pimppa olisi hyvä äitipuoli pojalleni, jota oli käynyt jo katsomassa eräällä urheiluleirillä minun tietämättä. Ja että heillä olisi yhteinen tulevaisuus - luotti mieheeni. Että tällaisia nämä puolisoveijarit. Niin, ja minähän tässä olis se sekopää, kylmä nainen, sairas, pipipää ja uskokaa vaikka mitä. Pimpin sukulaivosu soitti ja uhkasi jalkani katkaista. Eli elämä on todella värikasta näiden retriittiä hakevien andropaussien kanssa. ÄLKÄÄ USKOKO SATUJA! JA AIVAN KÄSITTÄMÄTTÖMIÄ NÄMÄ KAKKOSHUORAT!
.. on kaiken huipuksi ehkäisynä kortsut miehen kanssa kun minulle ei hormonaaliset ehkäisyt sovi niin on nyt käytetty niitä.
Joopa joo, tämä on miehelle nyt liian helppoa...
Et sinä kyselemällä mistään saa selvää. Nyt vain nuuskimaan taskut, kännykkä, auto... pettäjä tekee aina jonkin huolimattomuusvirheen. Lähde itse kotoa sanoen vaikka että "olen jotain kolme tuntia uimahallilla/ tuttavan luona/ kirjastossa", ja jätä nauhoitin nauhoittamaan soittaako mies jollekin naiselle lirkuttelupuheluita tai sopii tapaamisesta..
Varo vain suoraan syyttämästä salasuhteesta, siinä tapauksessa hänestä tulee ylivarovainen. Jos et mitään löydä, niin kyseessä on ehkä jokin muu kriisi.
Exäni kylläkin yleensä kehitteli jonkin riidan ihan tyhjästä päästäkseen ovet paukuen omille teilleen, eli toisen naisen luo "rentoutumaan" arjen paineista... Arkisia paineita oli mm. koti ja vaimo.
.. tässä jokin aika sitten koitin ratsata mutta kun se on aika monimutkainen kapistus niin en ehtinyt kunnolla katsastaa kuin viestit ja puhelutiedot joissa ei äkkiseltään ollut mitään epäillyttävää.
Mies oli sillä välin suihkussa ja huomasi sitten jostakin että puhelinta on räplätty.
No, tunnustin tekoseni mutta syyksi sanoin että yritin katsoa puhelimen kamera-ominaisuuksia kun itsekin olen ajatellut hankkia uuden puhelimen jossa on kamera.
Mies auliisti esitteli oman puhelimensa ominaisuuksia ja näytti kuviaan ja videoitaan.
Yllättävän tyynesti suhtautui siihen että omin luvin menin kännykkää räpläämään, totesi vain kun ihmettelin että eikö suututtanut niin "ei mulla ole siellä mitään salattavaa".
Jotenkin tässä välillä jo epäilee omaa mielenterveyttäänkin että kuvittelenkohan nyt vaan liikoja?
Toisaalta miehen muuttunut käytös minua kohtaan on totta, niin kuin tuo eilinenkin tunteettomuus.
Ehkä mies on kanssani vähän niin kuin olosuhteiden pakosta; ei enää todella rakasta mutta ei ole voimia/valmiutta lähteä poiskaan kun rahallinen tilannekin on aika tiukka. Tai on ihastunut toiseen mutta ei ole vielä varma uskaltaako uhrata meidän suhteemme sen vuoksi.
Huoh, on tämä yhtä suossa rämpimistä...
Epätietoisuus, epävarmuus, epäilyt nakertavat omaa mielenterveyyttä. Minun tilanteeni on lähes yks yhteen kanssasi. Olen päätynyt siihen, että kuherteluvaihe on avioliitossamme ohin ja seuraava vaihe, jossa kasvetaan yksilöinä, itsenäistytään sensijaan että oltai kuin paita ja pee sylikkäin koko loppuelämä. Usein siinä tulee kriisiä koska me irtaudumme ja kehitymme eri aikaan
"Yksinjäävä" osapuoli hermostuu, ja kuten minä. Tällainen vaaralisen villkkaalla mielikuvituksella plus mustasukkaisella luonteella varustetu ihminen on ihan pähkinöinä tilanteessa, jossa aviopuoliso muuttuukin etäiseksi.
Ihmisillä on eri kehitysvaiheita, eri vaihteita työympyröissä, terveytensä, kaiken suhteen.
Anna miehellesi aikaa ja anna etäisyyttä. Kaikesta päätellen jättämälllä hänet ihan rauhaan, voitat eniten.Puolisoaan tulee rakastaa ja ymmärtää myös silloin kun on vaikeaa. Anna hänen olla. Tämä vaihe menee ohi. Niin meillä on pikkuhiljaa alkanut taas lähentyminen. Uudelta, päivitetyltä pohjlata.
Kuhertelvaihe? Ap on ollut jo 11 vuotta naimisissa. Eikö tuohon vuosikymmeneen mahdu jo aika montakin vaihetta. En siis väitä vastaan, mutta ihmettelen ääneen, että nytkö se mies vasta alkaisi irrottautua yksilöksi? Ja että mies ei enää haluaisi seksiä sen oletettavan identiteettikriisin vuoksi? Hmmm....
.. uskoa että suhteemme alkaa olla ohi.
Puhuin miehelleni tuntemuksistani kuinka minua loukkaa kun hän ei halua viettää aikaa kanssani ja en kestä tälläistä elämää enää kauaa. Mies itki kun sanoin kaipaavani hänen seuraansa mutta siinä ilmeisesti on jotain väärää (miehen reaktiot ovat välillä olleet sellaisia).
Kerroin että en halua elää kuin kämppikset.
Mies vastasi että on aina rakastanut minua ja tarkoittaa mitä sanoo.
Sen kummemmin asioista ei sovittu, ei edes halattu eikä oltu sylikkäin yms. Koko sessiosta jäi aika kalsea maku, suorastaan kauhea. Mies meni nukkumaan ja minä jäin sohvalle yksin ajatuksieni kanssa.
Mies kyllä sanoo minua kultsikseen ja uskon senkin että rakastaa minua - miten ja kuinka paljon onkin sitten ihan eri asia.
En usko että olen hänen elämänsä ykkösasia vaikka hän niin väittääkin.
Nytkin olen yksin kotona.
Soitin miehelle tunti sitten, ei vastannut mutta soitti n. minuutin päästä takaisin ja kertoi olevansa autojutuissaan ja käski minuakin sinne. Sanoin etten nyt jaksa lähteä.
Mies ei yksinkertaisesti vaan välitä minusta tarpeeksi, näin uskon : (
.. huolia tuli taas enkä oikein tiedä miten suhtautua asiaan joka tuli ilmi.
Mies oli edellisenä viikonloppuna kahdestaan tämän Piian kanssa ylitöissä ja nyt viime torstaina huomasin että mies oli ottanut tämän facebookissa kaverikseen.
Kieltämättä eritäin kaunis nainen ja minua 10 vuotta nuorempi kaiken lisäksi.
Siinä mielessä mies oli rehellinen kun rohkeni kertoa minulle avoimesti että ylitöihin ei tule muita kuin he.
Kun kysyin mieheltä että ovatko he kenties läheisiäkin työkavereita niin mies vältellen vastasi ettei ollut hänen "syynsä" että ovat kavereita kun tämä Piia sen kaveripyynnön esitti.
Kysyin että vieläkö tämä Piia on miehensä kanssa niin mieheni ei muka tiedä...
Tiedän, tenttaamiseni meni jo säälittäväksi mutta menin jotenkin ihan tolaltani kun huomasin tämän fb-jutun.
Miten tähän nyt olisi paras suhtautua?
Ihmetyttää vaan kun mieheni on yksi niistä harvoista valituista jotka samalta työpaikalta ovat Piian kavereita (työntekijöitä 35 ja 5 niistä kavereita) ja mieheni on sentään aika tuore tapaus työpaikallaan.
Mies mm. raivosi minulle että teen hänen elämästään todella vaikeaa kun kyselen koko ajan ja jos en lopeta niin meillä on ero edessä. Hän ei ymmärtänyt yhtään minun puoltani asioista vaikka ihan rauhallisesti selitin että siksi otan näitä puheeksi kun olen epävarma hänen tunteistaan minua kohtaan, kun tuntuu että olemme etääntyneet toisistamme ja pelkään menettäväni hänet.
Hän ei edes lohduttanut vaikka aloin itkeä ja tuntui todella pahalta huomata hänen välinpitämättömyytensä ja kylmyys.
Olen nyt päättänyt vähän niin kuin ottaa sellaisen sivusta katsojan roolin nyt, yritän olla millään tavoin painostamatta miestä, en puhu suhteestamme ja siihen liittyvistä asioista ja katselen mitä tästä kaikesta seuraa.
Jos ero tulee niin mies saa kyllä olla se aloitteen tekijä siinä asiassa jollen nyt saa jotain ihan varmoja todisteita että pettää minua.
Hermostuttaa vaan ihan vietävästi jo etukäteen kaikki miehen työapaikan häppeningit joita on luvassa ja ensimmäinen on parin viikon päästä. Menevät keilaamaan ja saunomaan ja alkomaholiakin on tarjolla.
Ja jossain vaiheessa on sitten pikkujoulut...
Olenkohan vaan nyt liian epävarma ja liioittelen kaikkea?
Ehkä miehesi on ihastunut, mutta tämä Pia pitää miestäsi vain kaverinaan.
Ei kannata vielä heittää pyyhettä kehään. Ihastus saattaa mennä ohi, jos homma ei etene.
Jos orastava romanssi oikeasti leiskuaa niin se taitaa olla goodbye teidän suhteelle. Sen verran huteralta toi teidän liitto vaikuttaa.
.. mies soitti töistä minulle ja itse asian lisäksi hän alkoi puhua että joutui nyt Piian työpisteelle kun tämä joutui lähtemään lääkäriin.
On kuulemma niksauttanut jotenkin kätensä.
Mies kuullosti harmistuneelta asian johdosta; työpiste on hänelle mieluinen mutta vaikutti siltä että Piian mahdollinen sairaslomalle jääminen ei miellyttänyt.
Niinpä, mies ei nyt saa viettää aikaa naisen seurassa ja se harmittaa, tämä tulee mieleen.
En kommentoinut miehen puheita mitenkään vaikka kielen päällä pyöri jo vaikka mitä.
Huh huh, kauankohan tätä jaksaa...
Välillä tekisi mieli laittaa peli poikki vaikka minulla ei vielä mitään kovin konkreettisia todisteita olekaan mutta toisaalta en tahdo tehdä tätä miehelle liian helpoksikaan.
Suututtaa sekin kun samassa työpaikassa on mieheni kaverikin ja hän taatusti on selvillä miehen ja Piian kuvioista jos sellaisia on. Ei kyllä varmasti minulle tule paljastamaan mitään, tietäähän nämä miesten väliset sopimukset.
Pistää vain niin vihaksi jos minua viilataan linssiin koko ajan ja miehen tuttavapiiri on siitä selvillä ja naureskelevat partaansa selän takana....
Kokemuksesta tiedän, ettei kaveripiiri naureskele selkäsi takana. Yleensä kaveripiiristä tilanne on vähintään nolo ja surullinen.
Mutta jos tämä Pia on nyt sairaslomalla, niin he eivät voi jutella töissä. Nyt on tilaisuutesi jättää nauhoitin pöyrimään, kun mies jää yksin kotiin. Jos he eivät tapaa töissä niin varmasti miehesi soittaa Pialle sinun hävitessäsi tunniksi ulos.
Tuolla ylempänä kerrot miten mies uhkaili erolla, tuo on tyypillistä, pettäjä(?) yrittää uhkailemalla heittää tilanne eri raiteille. Sinun kuuluu nyt peloissasi miettiä kumpi on pahempi, miehen välinpitämättömyys vai se, että tuhoat liittonne kokonaan epäilyksilläsi. Mies laskee sen varaan, että kallistut jälkimmäiseen silkkaa kiltteyttäsi.
Nauhoittaessa ole itse samassa tilassa, muuten voi "häkki heilahtaa" salakuuntelusta.
Pienet päiväsakot on kuule edullinen hinta siitä, ettei tarvitse elää lopun ikää valheessa. Salakuuntelusta ei myöskään ole pakko jäädä kiinni ;-) Ja jos jääkin, niin on petturilta totaalinen pohjanoteeraus tehdä siitä ilmoitus. Silloin tulisi tuplasti vahvistettua se tosiasia, että tyypistä ei ole kuin harmia.
.. ruveta mitään nauhoituskuvioita toteuttamaan.
Mies soittelee ja säätelee varmasti ihan muualta kuin kotoa käsin nämä systeeminsä.
Jatkuvasti hän räplää kännykkäänsä ja kun siinä on ne kaikki herkut että pääsee fb:n, sähköpostiin ja nettiin niin ei pitäisi olla edes vaikeaa.
Töissäkin hän puheittensa mukaan paljon niitä toimintoja käyttää.
Olen aika "vihreä" tuon facebookin suhteen ja kertokaapa pystyykö mies siellä jotenkin kahden kesken laittamaan privaattiviestejä niin etteivät ne näy muille?
Näkyvätkö nämä viestit kuitenkin miehen profiilissa, siis kun mies on kirjautuneena omalle sivulleen?
Olen nimittäin selvillä miehen salasanasta ja kiusaus olisi suuri käydä kurkkaamassa mitä sieltä löytyy...
Jäänkö kiinni jos sinne menen, saako sitä mitenkään selville ja tuleeko muille jotenkin ilmi jos tsekkailen siellä (miehen kavereille)?
En siis todellakaan aio kommentoida mitään, käyn ihan vaan katsomassa.
Jotenkin minun on saatava totuus esiin...
Eikös se sanontakin ollut että sodassa ja rakkaudessa ovat kaikki keinot luvallisia?
Miehesi huono käytös sinua kohtaan on riittävä syy eroon oli hänellä toista naista tai ei. Hän ei arvosta sinua ja tässä on hyväksikäytön fiiliksiä. Vaihda lukko ja pistä hänen hammasharja sinne portaille tai käytävään. Etsi uusi kivampi vuokralainen tilalle.
Ei kannata mennä facebookiin, koska miehesi kaverit näkevät, että hänen tunnuksilla ollaan sisällä. Sinä jäät kiinni siitä, jos kaverit tietää, että miehesi ei voi olla sillä hetkellä facebookissa vaan on esim. kaljalla huoltamon baarissa.
Voimia sinulle!
ja kävin kattelemassa miehen fb-profiilissa..
Hanakasti hän siellä on aina kommentoimassa Piian kommentteja, näköjään.
Viimeisimmässä viestissä mies kommentoi Piian asiaa ja kyselee kauanko sairasloma kestää (taitaa olla ikävä?).
Miehen puolelta on havaittavissa sellainen lirkutteleva sävy mutta Piian vastaukset ovat ihan asiallisia ja ilman hymy-hymiöitä, joita taas mieheni hänelle auliisti viljelee.
Ja näköjään Piia on fb:n mukaan parisuhteessa (aiemmin mies ei muka tiennyt kun sitä ei kuulemma näkynyt siinä).
En uskaltanut kovin kauaa miehen fb:ssa roikkua kun voi olla että hän itsekin saattaisi sinne töiden lomassa pyrkiä ja jos minä olen jo kirjautuneena sisään niin eihän hän varmaankaan silloin pääse sinne, eikö sen näin luulisi olevan?
Huoh, on tämä niin rasittavaa...
Mies on nyt ollut minua kohtaan huomaavaisempi ja "hellempi", onko se sitten aitoa vai mitä lieneekään, tyyntä myrskyn edellä..?
Olen kyllä ollut nyt "kuuliainen" vaimo ja en ole ottanut esille mitään meidän välisiä asioita vaan olen yrittänyt olla ihan tavallisesti vaikka vaikeaa se on ollut, leikkiä että kaikki olisi niin kuin ennenkin ja ihan hyvin.
Eli kun olen hiljaa ja sananmukaisesti nielen kaiken niin hyvin menee, ainakin ilmeisesti miehen mielestä!
"Mies on nyt ollut minua kohtaan huomaavaisempi ja "hellempi", onko se sitten aitoa vai mitä lieneekään, tyyntä myrskyn edellä..? "
Tai sitten on yksinkertaisesti tullut kylmää vettä niskaan sieltä Piian suunnalta.
Toivon ettei miehelläsi ole toista.
Omasta kokemuksestani voin kuitenkin kertoa, että seurustelin varatun miehen kanssa toista vuotta. Ainoastakaan meilistä tai txt-viestistä ei olisi voinut päätellää meillä olleen suhdetta. Taisi ihan kaksi lyhyttä veistiä olla, joissa mainittiin ikävä. Tapailimme ja puhuimme puhelimessa, ei jäänyt kirjallista todistetta.
Vaimo epäili kyllä kovasti, mutta mitään isompaa ei koskaan löytynyt. Muutama seliteltävä kuitti taisi olla, mutta niiden varaan ei vaimo uskaltanut tai tahtonut heittäytyä. Pettäjämies tietysti kieltää aina muut naiset, viimeiseen saakka.
Tämä on vanha ketju mutta vastaan silti. Peesaan edellistä kirjoittajaa. Ei salasuhde aina jätä niitä tyypillisiä jälkiä. Jotain ehkä kuitenkin? Rakastuin silmittömästi erääseen mieheen pari vuotta sitten, molemmat olimme naimisissa. Tapailimme erittäin intensiivisesti muutaman kuukauden, se oli suorastaan pakonomaista touhua. Muutama juttu oli, joista ehkä olisin itse vaimona saattanut jotain epäillä. Esim. että pitää muka joulun välipäivinä lähteä töissä käymään ja tietenkin suihkun ja parranajon kautta (töissä ei ketään muita paikalla) tai että yhtäkkiä vietti monta kk illalla ylitöissä jonnekin aamukolmeen asti. Tai että kauheassa kankkusessa lähti pakkasella kävellen töihin kun kaipasi raitista ilmaa. Jnejne. Lopetimme suhteen koska ei ollut näköpiirissä kummankaan puolelta avioeroa tässä tilanteessa, molemmilla pienet lapset. Tekstarit olivat kiellettyjä samoin kuin yllätyspuhelut kiinni jäämisen vuoksi, yhteyttä pidimme kännyn kautta sähköpostilla ja tosiaan treffit aina kun mahdollista. Sanoisin, että käytös paljastaa kaiken tarpeellisen, loppu on vain todisteita varten. Niin, mieshän oli saanut vakuutettua vaimonsa myös potenssiongelmistaan, 40-vuotias mies siis, ettei muka haluja enää ole eikä seiso. Tuo oli paksuinta mitä olen kuullut.
Oletko ajatellut, että miehelläsi voi olla myös tietynlainen ikäkriisi. Todennäköisesti he ovat vain ja ainoastaan kavereita/ystäviä Piian kanssa.
Olen myös 40 mieheni kanssa, jonka käytös muuttui pikkuhiljaa kuvailemasi mukaiseksi. Mies ei oikein tiennyt mistä on kyse. Lopulta tapasi asiantuntevan mieslääkärin (Mehiläisessä), joka on tutkinut paljon miesten kliinistä fysiologiaa tms. Kuinka ollakaan, testeissä ilmeni alentunut testosteroniarvo, joka vaikuttaa mm. kuvailemallasi tavalla. Joten kyseessä on todennäköisesti ihan ikääntymiseen liittyvä asia (joka on hoidettavissa).
Jos miehesi sanoo rakastavansa sinua, niin usko häntä. Oletko ajatellut, että myös omat ajatuksesi voivat liittyä jotenkin omaan ikääntymiseesi (vertailu Piiaan jne)?
Uskalla rakastaa miestäsi ja anna miehesi rakastaa sinua. Sulje mustasukkaisuus mielestäsi, koska se myrkyttää kyllä kauneimmankin rakkauden.
.. mihinkään potenssiongelmiin tai ikäkriisiin mieheni kohdalla.
Hänellä toimii kaikki kaikki kaikin puolin, sanoisin että hän on mies parhaassa iässään.
Se mikä tulee mieleen, on se että olen huomannut hänen aina olleen altis muiden naisten huomiolle. Naisten kehut saavat hänet hymistelemään ja päästelemään "älyttömän" kuulloisia naurahduksia, niin mielissään hän on aina saamastaan huomiosta.
Jotenkin tuntuu että hän tiedostaa olevansa ihan komea ja raamikas ja se näkyy tiettynä itsevarmuutena.
Joskus tuntuu että hän pitää muita saman vertaisia miehiä jotenkin uhkana, ikäänkuin hän haluaisi vain olla se pitkä ja roteva komistus jota naiset katselevat. Hän saattaa kommentoida toista miestä negatiiviseen sävyyn esim. minulle, ei tälle toiselle miehelle siis, ja se on joskus ihmetyttänyt minua.
Kommentit kun ovat aina liittyneet jotenkin niihin ulkoisiin raameihin tyyliin "tuokin on saanut rääkättyä itsensä hirveällä vaivalla tuohon kuosiin ja on hoksannut saavansa naisia paremmin"...
Hän on niin kuin havahtunut siihen että kelpaa muillekin naisille ja en tiedä onko tämä nyt sitten sitä että haluaisi kokeilla onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella.
Houkutus varmaan on olemassa mutta ei ehkä ainakaan vielä uskalla täysillä heittäytyä ja uhrata siinä meidän pitkä suhteemme. Koska siihen meidän suhde päättyy jos/kun saan varmuuden että mies tapailee jotakuta toista ja mies tietää kuinka ehdoton olen tässä asiassa.
Ikäkriisistä sen verran että voisi kai sanoa että minulla jotakin sellaista onkin mutta kukapa ei tuntisi riittämättömyyden tunnetta jos oma mies liehittelee 10 vuotta nuorempaa, kaunista naista?
Ja kyllähän miestä varmasti hivelee jos nuori nainen jakaa hänelle huomiotaan ja ihailee?
Hyvä potenssi ei ole ollenkaan aina liittyväinen testoon. Karvan alentunut testo vaikuttaa halukkuuteen ja tarkemmin sanottuna suoraan nautintoon sekä aktiiviseen haluun. Eli potenssi kunnossa, kykenee jne. mutta "se jokin" tyydytystaso ei herää/saa vastakaikua. Monesti mies on tästä hämillään.
Ja sitten taas mitä tulee viattomiin ihastuksiin, niin niitä nyt tulee ja menee. Se ei liity ollenkaan aina uskottomuuteen. Kertomasi perusteella pidän enemmän todennäköisenä, että kyseessä on korkeintaan viaton ihastus, millä ei ole missään tapauksessa mitään kummempaa tavoitetta tai odotusarvoa. Daamin osalta koko ajatus on todennäköisesti jopa absurdi. Älä tee elämääsi ongelmia, joita ei ole.
...nyt jäitä hattuun ja unohda kaikki eroajatukset.
Oma käytöksesi on aika kiusallista. Mustasukkaisuus voi tappaa suhteen, ei mikään harmiton ihastuminen johonkin työkaveriin.
Huumoria kehiin, siten autat miestäsi pääsemään tuon pikku harmittoman romansin yli.
Ei miehesi halua jättää sinua. Sanon tämän ihan hyvällä, mutta katso peiliin, onko hymy kokonaan unohtunut?
Ei ole mukavaa tulla kotiin tai olla kotona, jos siippa on epäileväinen kaikella tavalla. On sellaisesta meikämannellakin kokemusta. Mustasukkaisuutta on yhtä vaikea peittää kuin ihastumistakin jopa vaikeampikin.
Flirttikin on usein pelkkää huumoria eikä mitään sen vakavampaa.
Miehen kayttaytyminen kertoo etta han edelleen on valmis jakamaan elamansa kanssasi, vaan jostain syysta on «kyllastynyt» tai stressaantunut ja etsii jotain hengittamisreikaa ulos. Joka nyt loytyi tyopaikalta. Jos han ei ole varma suhteesta ja tunteistaan, han pelkaa etta jos lahteekin (tai sina heitat hanet ulos) han jaa yksin tai katuu jalkeenpain. Nain hanella on varma elama, sinun vierellasi. Han katsoo vain omia etujaan. Vaimo kotona ja tyopaikalla ihastus (eihan se yksipuolista voi olla!)
Oletko ajatellut pyytaa tata Piiaa kahville kotiisi, sina miehesi nainen ja joku oma ystavasi, ja seurata kuinka he kayttaytyvat yhdessa ? Itse aikanaan tein illallispyynnon, ja ajattelin etta jos ei ole mitaan salattavaa, nainen tulee ja naen totuuden. Vaan mieheni ei voinut pyytaa tata naista kotiimme, han ei olisi pystynyt nayttelemaan. Silloin arvasin asian oikean laidan.
Jos koko ajan kyselet, se vain hermostuttaa miesta enemman, itsekin sen tiedat. Mikaan ei ole alentavampaa kuin kysya toiselta rakastatko- minua koko ajan. Vastauksen jo tietanet itsekin, eihan han edes osoita sita pienilla teoilla tai sanoilla.
Sano vain suoraan etta olet saanut tarpeeksesi tasta Piia eukosta, teillahan on oma elama ja nyt han on tunkeutunut tyopaikasta jo kotiinne. Ettet halua kuulla enempaa.
Toivon todella etta paasette taman kriisin yli ja kunnioituksella. Ja elama voi taas hymyilla sinullekin.
.. että mies painiskelee sen asian kanssa että työpaikalta on löytynyt houkutteleva ihastus mutta ei uskalla riskeerata ja lähteä ja uhrata siinä meidän pitkää suhdettamme. Hän tietää että paluuta ei enää olisi, sen verran ehdoton olen näissä asioissa.
Mies on taas koko viikonlopun ylitöissä mutta ilmeisesti Piia ei nyt ole.
Tiedä sitten mikä on totuus mutta ainakin se on nähtävissä sitten miehen tilinauhassa että onko ollut ylitöissä vai ei.
.. jo surutyötä edessä häämöttävän eron vuoksi ja välillä on aika tuskallinen olo.
Totuus on että en enää luota mieheen ja vaikka hän ei olisikaan pettänyt minua niin en usko että hän on rehellinenkään minua kohtaan.
Lisäksi minua rassaa se kun olemme niin etäisiä, ei ole edes kunnon puhe-yhteyttä kun ei asioista saisi miehen mielestä puhua, hän heti suuttuu ja korottaa ääntään, yrittää siten saada minut hiljaiseksi ja kieltämättä onnistuukin siinä...
Minulla on niin paha olo kun asioita ei selvitetä kunnolla.
Tuntuu, että pää räjähtää kun pitää teeskennellä että kaikki on hyvin tai siis kun pitää valita ne puheenaiheet siten etteivät ne hermostuta miestä. Sallittuja aiheita ovat vain kivat jutut, ei meidän väliset asiat saati niitten selvittely.
Ei tästä enää taida mitään tulla....
Mitä aloittajalle kuuluu nyt?
Selvisikö tilanne ja mihin suuntaan?