Hmm... Olen seurustellut avomieheni kanssa useita vuosia ja ensi kesänä menemme naimisiin. Valmistun itse keväällä yliopistosta ja luultavasti työllistyn syksyllä. Suhde on kunnossa, mutta... Mieheni on opiskellut useita aloja mutta edes opintojen puoliväli ei ole näköpiirissä. Hän vaihtaa opintopaikkaa, etsii alaansa. Siinä sivussa hänellä on masennusoireita ja opintotuki alkaa olla käytetty. Mietin asiaa monesti tulevaisuuden kannalta... miten kauan kestää että hän työllistyy, miten kauan minä kannan, jaksan kantaa yksin perheen rahallista vastuuta... Onko muita saman kokeneita?
rahasta
rahasta
3672
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Avioliitto on taloudellinen sopimus enemmän kuin "rakkaus-asia". Onko sun todella pakko tehdä niin huono sopimus että menet naimisiin jonku luuserin kaa joka vaan käyttää sun tulos? Harkiste nyt vähän, et sä muittenkaan opiskeluja ala kustanatamaan niin miksi sn pitä kustantaa tämä heppu? Näitä kavereita riittää, käytetään toist ahyväkseen ja kun ei ol eenää mitä käyttää etitään uusi. Ei ol esun velvollisuus elättää aikuista ihmistä. J ajos se sua rakstaa ja on mistään kotosi se olisi samaa mielät ja aattelis vähä suakin eikä vaan sitä omaa hukassa olevaa elämäntehtäväänsä. Ei luulisi sen pahitteeksi panevan jos sanot että mitäs jos mentäs naimisiin vasta sitten kun se tietää mikä siitä isona tulee ja kun sillä on VARAA mennä naimisiin.
Mielestäni tuo on aika yleistä miehiltä. Olen kokenut itse melkein saman (ja koen koko aika). Suosittelen, älä mene naimisiin! (Siis kyseisen miehen kanssa, ikinä!) Sillä ei se siitä parane, pahenee vaan. Jotkut miehet on vaan sellaisia, ettei mikään ja missään ole hyvä. Selityksiä kyllä aina löytyy. Viimeistään silloin kun teillä on lapsia, huomaat miten vaikeata on yksinään vastata koko taloudesta. Voittehan tietysti asua yhdessä ja katsoa miten käy, ja tämä oli vain minun mielipiteeni.
olette? 20-25 vuoden haarukassa joillain miehillä on vielä hakusessa se , että mikä minusta tulee isona, toisaalta ovat kypsempiä ja tuossa iässä määrätietoisempia. Naimisiin mennään yleensä rakkaudesta...joka perustuu toisen ihmisen persoonan tuntemiseen, tunteiden kohtaamiseen ja eskinäiseen luottamukseen.
Jos taas olette jo vanhempia 30 , näyttää miehen tilanne hieman hankalammalta, ja siloin kannattaa harkitä mihin ryhdyt. Vaatiiko mies sinulta hänen kannattamista loppuiän...henkisesti/taloudellisesti...???? Nuo henkiset masennukset kertovat jotain olevan pielessä. Onko käsittelemättömiä asioita menneeltä ajalta tms.
Toivottavasti osaat tehdä oikean ratkaisun kannaltasi. Hyvää kesää...!