Sähköauto toimii nurkkapyörityksestä, eli kotoa töihin ja kauppaan jne. sekä sen jälkeen omakotitalon pihaan lataukseen. Kerrostalojen parkkipaikoilla on kyllä sähkötolppia, mutta ei sellaisia tehoja saatavilla että kaikki voisivat siellä autojaan ladata.
Sähkötehojen hurjat vaatimukset syövät myös mahdollisuutta pikalatausmahdollisuuksista. En oikein jaksa uksoa siihenkään että autoihin kehittyisi toimiva vaihtoakkusysteemi, jolloin huoltoasemalla vain vahdettaisiin akkupatteri ja matka jatkuisi käytetyn akun jäädessä lataukseen.
Uskoisin että tässä mennään yhä enemmän hybridien suuntaan. Autossa on tehokkaat sähkömoottorit, vaikka nejä moottori, eli joka renkaalla omasa, yhteisteho voi olla vaikka 200kW. Autossa olisi akusto, joka toimisi vain reilunkokoisena puskurina, ottaisi virtaa vastaan jarruttaessa ja luovuttaisi sitä kiihdytyksessä. Sähköauto kuluttaa 12-20kwh/100km, tämän tuottamiseen riittäisi 20kW pieni dieselmoottori, joka siis pyörittäisi generaattoria ja lataisi akkua. Akku voisi tietysti olla sen verran suuri että pikkumatkat (vaikka 20km) hoituisivat ilman että oma diesel lähtee lainkaan käyntiin ja lataus tapatuisi töpselistä kotona.
uskoisin että tulevaisuudessa monessa perheessä on sähköauto ja hybridi, ensimmäinen kotinurkilla pyörimiseen ja toien pidemmillekkin matkoille.
Sähkötehojen hurjat vaatimukset syövät myös mahdollisuutta pikalatausmahdollisuuksista. En oikein jaksa uksoa siihenkään että autoihin kehittyisi toimiva vaihtoakkusysteemi, jolloin huoltoasemalla vain vahdettaisiin akkupatteri ja matka jatkuisi käytetyn akun jäädessä lataukseen.
Uskoisin että tässä mennään yhä enemmän hybridien suuntaan. Autossa on tehokkaat sähkömoottorit, vaikka nejä moottori, eli joka renkaalla omasa, yhteisteho voi olla vaikka 200kW. Autossa olisi akusto, joka toimisi vain reilunkokoisena puskurina, ottaisi virtaa vastaan jarruttaessa ja luovuttaisi sitä kiihdytyksessä. Sähköauto kuluttaa 12-20kwh/100km, tämän tuottamiseen riittäisi 20kW pieni dieselmoottori, joka siis pyörittäisi generaattoria ja lataisi akkua. Akku voisi tietysti olla sen verran suuri että pikkumatkat (vaikka 20km) hoituisivat ilman että oma diesel lähtee lainkaan käyntiin ja lataus tapatuisi töpselistä kotona.
uskoisin että tulevaisuudessa monessa perheessä on sähköauto ja hybridi, ensimmäinen kotinurkilla pyörimiseen ja toien pidemmillekkin matkoille.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Se vaan tuo puskurikäyttö ei aivan toimi. Jos se akku on saatu täyteen, niin ei se ota lisää enää mistään jarrutusenergiasta mahdollisesti saatavaa sähköä. Jos taas akkua ei pidetä täyteen ladattuna lähes jatkuvasti, niin se on pian entinen akku. Sulfatoituu ja sulfaatti kiteytyy ja se akku ei enää ota virtaa...
Näin siis normaali lyijyakku; viisaammat kertokoot miten muut akut kestävät pitemmän vajaavarauksen.
Sähköautoissa ja hybrideissä ei käytetä lyijyakkuja vaan Nikkeli-Metalli tai Litium pohjaisia. Litium akulle on aivan sama onko se täynnä vai puolillaan kestoiän kannalta.
kestoikä on aina rajallinen tietty määrä latauskertoja ja sen jälkeen uudet akut.
lisäksi on toinen paha ongelma: hinta. Pienehkön mopoauton kokoluokkaa oleva sähköauto maksaa pyöreästi 50 000 €. Ja ajo-ominaisuudet moottoriteillä tai matka-ajossa ovat vaatimattomat. Toivottavasti kauppa käy ja edes jotkut viherihmiset ostavat, että Uudessakaupungissa olisi töitä. Tavallinen kuluttaja kun miettii millaisen muun auton tuolla summalla nykyään saa.
saadaan noin 10-20% sähköä hidastuksissa kaupunkiajossa ja ns. hybrideissä lukema on vieläkin pienempi. Käytännössä siis polttoaineenkulutus voi pienentyä vain alle 10%. Ei siis merkitystä jos polttomoottoria joutuu kuitenkin pyörittämään melkein aina kuten Priuksessa.
Akut voivat olla litium, NiMh tai NiCd akut. Nuo kestävät osittaisen purkamisen. NiCd ja NiMh kestävät syväpurkauksen, lyijyakkukin vain n. 50%. muuten kuolee ennenaikaisesti. NiCd vesiakku on ilmeisimmin pitkäikäisin, 10-40v. Rauta-akku olisi muuten hyvä mutta painaa kun synti. Kestoikä ainakin yli 50v.
talvikäyttö tuo myös omat haasteensa sähköautoille ja akustoille. Joka tapauksessa akkujen lämmittäminen tai lämpimänä pitäminen vie energiaa samoin auton tilojen lämmittäminen. On joissakin artikkeleissa arvioitu, että em. lyhentävät sähköauton toimintasädettä käytännössä n. 20-40%. Myöskin akkujen latautuminen voi hidastua pakkasessa. No kaikkea tuota voi korjata lisäämällä lataussähkön käyttöä myös lämmitykseen sekä käyttämällä erilaisia polttoainelämmittimiä. Mutta silloinpa aletaankin jo lähestyä käytännössä nykyisten polttomoottorihybridien kulutuslukemia, jotka nekin ovat koko ajan kehittyneet puolestaan pienempään suuntaan. Kukaan ei myöskään vielä ole suuremmin aloittanut keskustelua erilaisten akkujen valmistuksen jne. ympäristövaikutuksista. Eivät taida sittenkään sähköautot olla täysin päästöttömiä vaan päästöt siirtyvät vain eri paikkaan. Ja autoilija maksaa.
Honda Insight hybridi maksaa noin 25 tonnia.
Hybridi on suomen oloihin sähköautoa parepi, ja vielä juuri sellainen hybridi että liikkuminen tapahtuu sähkömoottoreilla ja polttomoottorilla tuotetaan sähköä.
Tuossa en kyllä nyt näe minkään sortin ongelmaa. Onko systeemi mielestäsi kelvoton jos jossain tilaanteessa yksi jarrutsenergia jää talteen ottamatta? Mitenkäs nykyisissä autoissa?
Jos auto laataakin akusta vain 95%, niin se 5% pidetään jemmassa tulevaa jarrutusta varten?
Vi Bilägare-lehden testin mukaan lämmityslaitteen käyttö sähköautossa lyhentää toimintamatkaa, jonka voi yhdellä latauksella tehdä, 45% ja ilmastoinnin käyttö vastaavasti 25%. Tällä hetkellä maksimi toimintamatka sähköautolla yhdellä latauksella ilman lämmityksen ja ilmastoinnin käyttöä on noin 130-150 km.
Harmi vain että yli puolille auton käyttäjistä tuollainen lyhentynytkin toimintasäde riittää hyvin päivittäisiin ajoihin. Sekin on harmi ettei kaipakkaa pakkasta riitä täällä Suomessa kuin muutamalle kuukaudelle. On se vain niin väärin!