Miesten logiikka -palstalla kyseltiin nukkumistottumuksista.
Kysyn samaa täällä, mutta parisuhteen näkökulmasta:
Naiset, miten koette nukkumisen, kun olette tavanneet uuden miehen ja alatte nukkua toistenne kanssa? Onko hankalaa, helppoa yht'äkkiä alkaa nukkua jonkun vieressä ainakin silloin tällöin, kun on tottunut yksin nukkumisen autuuteen. Etenkin jos olet herkkäuninen, miten ratkaiset ongelman, kun työt ja stressi painavat päälle ja vieressä kuorsaa ja kiehnää ihana mutta samalla unta häiritsevä otus, jolle mahdollisesti tilanne on täysin päinvastainen, eli mitään ongelmaa hänelle...?
Kysyn samaa täällä, mutta parisuhteen näkökulmasta:
Naiset, miten koette nukkumisen, kun olette tavanneet uuden miehen ja alatte nukkua toistenne kanssa? Onko hankalaa, helppoa yht'äkkiä alkaa nukkua jonkun vieressä ainakin silloin tällöin, kun on tottunut yksin nukkumisen autuuteen. Etenkin jos olet herkkäuninen, miten ratkaiset ongelman, kun työt ja stressi painavat päälle ja vieressä kuorsaa ja kiehnää ihana mutta samalla unta häiritsevä otus, jolle mahdollisesti tilanne on täysin päinvastainen, eli mitään ongelmaa hänelle...?
Vastaukset 6
Vanhimmat
seurusteltu jonkin aikaa, ei kuitenkaan yhteisiä öitä.Kerran tiedustelin, että kuorsaako mies.Vastaus : kyllä. Mä olin ihan paniikissa...itse kun olen herkkäuninen ja tottunut nukkumaan iha omassa seurassani.Pisti vähän miettimään.Sänkykin on vain 120 cm leveä ja perhana vielä natisee kun kylkeä kääntää.Ok, selvisi, että mies kyllä kuorsaa jonkin verran, mutta suurimman osan yöstä on hiljaa ja nukkuu muutenkin rauhallisesti.
Mutta jos pitäisi muuttaa "ongelmakuorsaajan" kanssa samaan huusholliin, niin kyllä molemmilla olisi tasan tarkkaan omat makkarit..."vierailulla" sitten voi käydä puolin ja toisin.Viikonloppuisin voisi sitten olla yhteinen makkari mikäli aamulla ei tarvitse töihin lähteä.
Yhden kerran eläissäni olen seurustellut todella kovaäänisen kuorsaajan kanssa ja se oli aivan HIRVEÄÄ!!!
Mulla vähän sama kokemus. Yks poikaystävä kuorsas niin kovaa, että oli pakko olla eri huoneissa. Ja tästäkös ongelma syntyi: Ei kuulemma oo yhtään "normaalia" että nainen ja mies nukkuu eri huoneissa, sano mies. Koko suhteen ajan oli jonkinmoinen ongelma tämä asia, koska mies koki että se on nöyryyttävää.
Oon jonkin verran kokenut samaa myös muissa suhteissa. Jotenkin miehille tuntuu olevan kova pala se että nainen ei voi nukkua heidän vieressään - ihan kun se tarkottais samaa kun että ei HALUA nukkua vieressä...
asiantuntija jossain lehdessä kirjoitti, että erillään nukkuminen voisi tuoda lisäpotkua parin seksielämään...kyse tosin taisi olla jo pidempään yhdessä eläneistä pareista.Perusteli sitä sillä, että tulee mieleen seurusteluaika, jolloin toinen ei ollut aina valmiina vieressä, kun teki mieli.No tuossa mallissa ollaan kuitenkin samassa asunnossa vaikka eri puolella...
Kuorsaushan olisi erinomainen syy muuttaa omiin huoneisiin...voisi sitten oman makkarinsakin "sisustaa" ihan oman mielen mukaan.
Ihminen tarvitsee riittävästi laadukasta unta, tosin jos huolet ja stressi painaa ei välttämättä saa kuitenkaan nukuttua, mutta onpahan ainakin yksi häiriötekijä vähemmän...kuorsaava kumppani.Ja jos on saanut nukuttua hyvin, niin olo on paljon virkeämpi ja sekin heijastuu positiivisesti parisuhteeseen:)))
miehen heti lattialle kun se nukahtaa... :D
vedän siltä peiton ja muutenkin mäkätän sen selän takana...
miehet on idiootteja ja haisee pahalle
vaatis paljo totuttelua josko silloinkaan ees helposti taipuisin.. edellinen ei tykänny tai tajunnu myöskään miksi se oli niin vaikeeta ku halusin vaihtaa paikkaa joko takaisin kotiin tai ees sohvalle tms.. ja varsinki jos toinenki on herkkäuninen ja hiljainen nukkuessaan niin hyvä etten juokse kotiin. sellaisen sikeäunisen ja ehkä myös kuorsaajan kanssa ois jotenki paljo helpompaa ja rennompaa totutella vaikka ite oliski jäykkä ku seipään nielly, jotenki rauhottais sellanen joka ei turhia stressaa ja itekki jotain ehkä oppis.. vaan joka tapauksessa pienipä se koko juttu on silloin alusta alkaen myös ollu jos romahtais johonki tämmöseen asiaan.
tai no kyllä minä päissäni nukun helpostikki mutta sitte aamulla iskee taas paniikki. :D
Hyvä näkökulma toi et mieluummin kuitenkin ottaa viereensä sen kuorsaavan ja hyvin nukkuvan, kun herkkäunisen joka ei saa unta kun ei toinenkaan saa... siinä ei sitten kumpikaan nuku koko yönä...
totta myös et hyvin nukkuja, vaikka kuorsaakin, niin on jotenkin rauhottavaa seuraa olemuksellaan ja se jo pikkuisen auttaa...
Pieni tai suuri ongelma, en osaa sanoa, mut varmaan tärkeintä on et molemmat yrittää olla empaattisia ja ymmärtää toista. Yleensä asiat järjestyvät jos on halua ratkoa ongelmia.