Mies lähti ryyppyreissuilleen ja oli kolme viikkoa kadoksissa. Lähdimme poikani kanssa ystävälle tilapäismajoitukseen ja laitoin asuntoa varten hakemukset vireille. Mieheni palaili reissuiltaan ja toi asuntoomme vieraita naisia. Kävin kamppeita hakemassa ja siellä turvalukkojen takana oli tohina täydessä käynnissä ja mies täysin sekaisin. Muutin poikani kanssa vuokralle ja mies "asui" edellisessä asunnossamme. Kaikki yhtiövastikkeet ( asunto ei mennyt heti kaupaksi ) jäi minun maksettavaksi, myös kaikki laskut yms. Asunnon myynti ja välityskulut jäivät minulle. Löysin asunnon ja jatkoin opiskelua sekä tein välttämättömät työtunnit, jotta poikani kanssa selviäisimme.
Anoppini soitteli tänä kovana aikana lapseni päiväkotiin sekä työpaikalleni ja valehteli minusta tarinan, jos toisenkin. Kaikki ne asiat, joita hän minusta kertoi olivat samoja mitä mieheni oli tehnyt ( ryyppyreissut, syrjähypyt, lapsen laiminlyönti, lääkkeiden väärinikäyttö yms. ) Anoppi piti omaa poikaansa täysin syyttömänä ja syytti minua kaikesta mitä mieheni oli tehnyt.
Olen poikani ja itseni vuoksi tehnyt kaikkeni. Eikö riitä suru ja järkytys miehen tempauksesta? Pitääkö anopin iskeä vielä puukolla selkään? Silloin, kun meillä mieheni kanssa asiat olivat hyvini en halunnut käydä anoppilassa. Alussa muutaman kerran sen virheen tein ja sain kuulla mm. että olen myrkyttänyt kohdussa oman poikani. Ilkeitä huomautuksia lukuunottamatta olin anopilleni aina, kuin ilmaa.
Vieläkään en varmasti kaikkea anopin selän takana tekemää tiedä, mutta ehkä parempi niin.
Anoppini soitteli tänä kovana aikana lapseni päiväkotiin sekä työpaikalleni ja valehteli minusta tarinan, jos toisenkin. Kaikki ne asiat, joita hän minusta kertoi olivat samoja mitä mieheni oli tehnyt ( ryyppyreissut, syrjähypyt, lapsen laiminlyönti, lääkkeiden väärinikäyttö yms. ) Anoppi piti omaa poikaansa täysin syyttömänä ja syytti minua kaikesta mitä mieheni oli tehnyt.
Olen poikani ja itseni vuoksi tehnyt kaikkeni. Eikö riitä suru ja järkytys miehen tempauksesta? Pitääkö anopin iskeä vielä puukolla selkään? Silloin, kun meillä mieheni kanssa asiat olivat hyvini en halunnut käydä anoppilassa. Alussa muutaman kerran sen virheen tein ja sain kuulla mm. että olen myrkyttänyt kohdussa oman poikani. Ilkeitä huomautuksia lukuunottamatta olin anopilleni aina, kuin ilmaa.
Vieläkään en varmasti kaikkea anopin selän takana tekemää tiedä, mutta ehkä parempi niin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voimia sinulle! Minunkin anoppini oli uskomattoman ilkeä kun erosin hänen pojastaan (oli toki jo ennenkin) mutta silloin tuplasti kamalampi. Hänen poikansa oli väkivaltainen minua kohtaan josta anoppi tietysti syytti minua, syytti minua myös syrjähypyistä, lapsen huonosta hoidosta.. Luulen kumminkin että se väkivalta johtui enemmänkin siitä että hän itse oli kasvattanut pojan uhkailulla ja väkivallalla (niin kuin myös muut lapsensa) myös ex-mieheni isä oli käyttänyt väkivaltaa anoppia kohtaan (jonka luolta hän on jo aikaa sitten lähtenyt).
Miehen väkivalta alkoi kun tulin raskaaksi joten sain välillä pelätä miehen heiteltyä minua seinään että edes lapsi oli elossa. Anopin ilkeily alkoi paheta kun jätin hänen poikansa, silloin alkoi uhkailut siitä kuinka minulta otetaan lapsi pois jne..Poikansa tai hän saa huoltajuuden. Hän on todella voimakas tahtoinen ihminen. Voin vaan kuvitella mitä kaikkia juttuja hän on minusta keksinyt ja levitellyt, mutta toivon todella että hän joskus ymmärtää syyt minun lähtemiseeni hänen pojan luoltaan.Tietysti toivon myös ettei tämä vaikuta lapseeni. Hänen poikansa on käyttänyt huumeita jne.. mutta ne asiat vaietaan nopeasti eikä hankalista asioista todellakaan saa puhua.
Osanottoni, ja voimia sinulle selviytymiseen pahoina päivinä!
Anoppi kaikesta ilkeydestään ja pahoista puheistaan huolimatta on tavallaan uhri itsekin. On varmasti elämän häpeällisin asia nähdä lapsensa rappioituvan silmien edessä.
Heikommat yksilöt turvautuvat vaikka valheisiin kestääkseen sen, että omasta lihastaan ja kasvatuksen tuotteena on syntynyt moraalisesti väärin toimiva ja alkoholisoitunut ihminen.
Anoppisi on kertakaikkiaan kykenemätön käymään lävitse häpeää ja sen vuoksi hän kivittää sinut. Mikä tietysti lisää ja levittää tuskaa kuin kulovalkea!
Sinulla on lapsesi suhteen mahdollisuus katkaista tuo tavallaan sukukiroukseksi käynyt kasvatusmalli ja luoda pojallesi terve kehitys.
Anopin selässä on jo puukko, jonka hänen poikansa on sinne symbolisesti iskenyt.
Oman tuskansa vuoksi anoppi puukottaa sinua ja sulkee silmänsä poikansa aiheuttamalta ahdistukselta ja häpeältä.
.. äidit kärsivät lienee eniten oien lastensa tekosista. Aloittaja sinulle paljon voimia, olen itse kokenut edellisessä liitossani miehen osalta samaa, anoppi onneklsi pysyi fiksuna eikä syytellyt vaan häpesi.
"Kaikki yhtiövastikkeet ( asunto ei mennyt heti kaupaksi ) jäi minun maksettavaksi"
"turvalukkojen takana oli tohina täydessä käynnissä"
Asunto on siis sinun nimissäsi, ja asunto on varustettu turvalukolla?
Oletko siis täydellinen pässinpää, vai onko minulla jokin luetunymmärtämisongelma - miksi ihmeessä et laittanut sitä turvalukkoa kiinni ja asunut tyytväisenä poikasi kanssa asunnossasi?
anoppi haukkuu omaa lapsenlastaan yhdessä poikansa kanssa.
En tiedä mitään niin kuvottavaa kuin syyttää pientä lasta asioista,
joihin sillä raukalla ei ole osaa eikä arpaa.
Vähemmästäkin menee pieni lapsi sekaisin ja hämmentyy.
Sydäntä särkee, kun lapsi puhelimessa vannoo että rakastaa anoppia.
Kuinka voi olla niin paatunut ja ilkeä ihminen, että syyttää ongelmista
pientä lasta?
"En tiedä mitään niin kuvottavaa kuin syyttää pientä lasta asioista,
joihin sillä raukalla ei ole osaa eikä arpaa.
Vähemmästäkin menee pieni lapsi sekaisin ja hämmentyy.
Sydäntä särkee, kun lapsi puhelimessa vannoo että rakastaa anoppia."
Ei lasta puhelimeen, eikä tuon luonteisiin keskusteluihin ihan tasapainottoman aikuisen kanssa "vannomaan" mitään !