Minkä takia osalle miehistä tuntuu olevan tärkeää, että heillä on samantasoinen tai korkeampi koulutus kuin naisella? Muutama mies on minulle suoraan sanonut, että jutusta ei tule mitään kun he ovat amiksia ja mää opiskelen AMK:ssa (olen puolen vuoden sisällä valmistumassa sieltä). Ja joskus sen vaan on muuten huomannut, että juuri koulutuksistamme tulee se ongelma johon tutustuminen loppuun.
Minki miehen koulutuksen pitäisi olla korkeampi kuin naisen? Onko AMK:ssa opiskelevan naisen turha yrittää amiksen käyneit miehiä?
Minki miehen koulutuksen pitäisi olla korkeampi kuin naisen? Onko AMK:ssa opiskelevan naisen turha yrittää amiksen käyneit miehiä?
Vastaukset 25
Vanhimmat
tää on aika kulunut aihe tällä palstalla mut vastaan nyt miten mä oon asian oppinu tällä palstalla..
Eli miehet kyllä hyväksyy et sulla on korkeampi koulutus kunhan sä et puhu siitä tai ala käyttäytyy sen tuoman habituksen tavoin. Kyllä ne osaa olla ylpeitäkin jos nainen on kouluttautunut.
Edelleen mietin ainoastaan yhtä juttua ja se on se et miks sitten miehet saa sikailla jne. amistella naisen nähden? :D heh..toivottavasti mulle ei nyt suututa...heh
paljon oikeanpaan voi osua toi kommenttisi.
Minä taas toivoisin, että esittelisit sivistystäsi hiukka avoimemminkin ja lukenut nainen on aina mielenkiintoinen. Sen sijaan se on paskahailee, onko joku amis, vai AMK-pohjalta. Kyse ei ole noissa ole lukeneisuudesta, vaan eritasoisista ammattitutkinnoista(yhtä suurta haukotusta kaikki tyyni).
Mun kokemus on se, että harva nainen hyväksyy mun mielipiteitä. Kun käydään syvällisempiä keskusteluita eri asioista, niin kokemus on se, että alusta asti nainen alkaa keskittymään minuun sen asian sijaan ja kohta onkin ihan sama, mitä sanon, niin olen maailman pahin ihminen ja umpi hullu millä tahansa mittarilla.
Tämä palstahan on edelleen yleinen keskustelupalsta? Ei pelkästään sun ja exiesi intoksiin tarkoitettu. Älä sotke chatti ja juttupalstaa :)
Naisias voit kiihdytellä yksityisemmin, mutta täällä kokeile jäsentää juttujasi ymmärrettävään muotoon ja älä karkaa välillä henkilökohtaisuuksiin, vaikka haaremisi olisikin läsnä.
Veikkaan, että 99%prosenttia palstalla kirjoittavista naisista ei tunne sua, joten panosta siihen? :)
vaan väliin, muistelenpa aikoja, jolloin erehdyin jotain mainitsemaan. Paljon helpompaa olla tälläinen, mitenkäs täällä just joku pv kommentoitiin, hyväntahtoinen hölmö, tai jotain sen suuntaista.
kyllä mielipiteensä. Joskus on parempi ollakin vähän vittumainen mun kans. :D Minusta oot hirveen kiltti ihminen, mut tykkään kuulla, mitä mieltä olet asioista. Mä olen siinä mielessä varmaan ikävän tuntuinen keskustelukumppani, että oon aika ehdoton mielipiteissäni, mut se ei tarkoita sitä, että mielipiteilläni syyllistäisin sua, tai keskittyisin suhun. Eli sun ei tarvitse pelätä omia kantojas... söpöjähän ne vaan on, kun sinun kantojas ovat. Sitäpaitsi sulta mä tuun oppiin vielä todella paljon.
aihettahan tuo viestini oli. Vastaus aloitukseen kokemani perusteella. Exät, joista puhuin, ei ole tältä palstalta, eikä viestini ollut sisäpiirityyliä, vaan normaali vastaus.
Kirpelan jutustelut ei ainakaan heikennä palstan tasoa, ellei nyt ihan aleta toisiamme haukkumaan.
Kirpelan kans jutustelut piti sanomani. "kans"-sana jäi lukihäiriöiseltä välistä.
on sitä nuoruuden idealismia liitettynä elämänkokemukseen parin kirjan kautta, ei se sen kummempaa ole, ja sanon kun on sanottavaa. Ehdottomuus on vain loputtomien poikkeuksien kokemattomuutta kantapään kautta :)
Tuo on defenssi. Ei se pelkkää nuoruuden idealismia ole, se on minua. Nuoruuden idealismi voi olla eräänlainen liikkeellepanija tietyssä vaiheessa, mutta en lyttäisi kakkia ajatuksiani nuoruuden idealismilla.
olet täynä defenssejä kiusatessas kirpelää joka minun tietääkseni on suuren työn tehnyt elämänkokemusta omaava nainen ja vielä äiti. mitä tollanen pikkupoju tekee, vittuilee ja kääntää ja vääntää asiaa vaikka miten päin kuin pikkulapsi. Se Kirpelässä suhun varmaan tehoaakin. Eiks tää suoraan sanominen olekin kivaa? Ei ruokita niitä toistemme sairaita puolia.
Mikä oikeus sulla Dazu on oman pahan olos vuoksi kiusta koko ajn muita?
Et vain pysty myöntämään epämiellyttävyyttäsi, joten syytät miehiä, että heillä on liian matalat vaatimukset naisten suhteen. Lopeta se valehtelu hyvän sään aikana, ja keskity olennaiseen, eli opiskeluun.
Kyllä mää tunnun olevan ihan kiinnostavaa seuraa AMK:ssa tai yliopistossa opiskelevien/opiskelleiden miesten mielestä.
Ja silti aivan välttämättä tahdot ammattikoulun käyneen miehen?
En mitenkään välttämättä halua amista. Joskus vaan niissäkin on kiinnostavan oloisia tyyppejä. Useammin on kyllä tullu tapailtua inssiopiskelijoita ja teekkareita.
Tällä hetkellä kirjottelen nettideiteissä yhden dippainssin kanssa ja puheeks on tullu että tavattas lähiaikoina. Eli tällä hetkellä mietin lähtisinkö sen kanssa treffeille joko kerta vai en?
Minkä takia osalle miehistä tuntuu olevan tärkeää, että heillä on samantasoinen tai korkeampi koulutus kuin naisella?
Ei ole sukupuolisidonnainen arvo. Kasvava osa ihmisistä uskoo sokeasti koulutuksen mittaavaan ja erottelevaan vaikutukseen. Voi olla että miehiä tämä vaivaa enemmän. Se johtunee siitä, että
miehetkään eivät ole kokonaan vapautuneet vanhoista patriarkaalisista arvoista, jouiden mukaan miehen on oltava naista pystyvämpi kotitalouden ulkopuolisissa asioissa.
Myös osa naisista edelleen haluaa että mies on "viisaampi", joka usein realisoituu korkeampana koulutuksena.
Minki miehen koulutuksen pitäisi olla korkeampi kuin naisen? Ei sen tarvitse olla, paitsi joidenkin mielestä: ks. yllä.
Onko AMK:ssa opiskelevan naisen turha yrittää amiksen käyneit miehiä? Ei ole turha. Minusta tuntuu, että tuo usko koulutuksen kykyyn erotella ja arvottaa ihmisiä on sitä suurempi, mitä korkeammin koulutettu ihminen on. Tai mitä pahemmin ihminen on pettänyt omat odotuksensa asiassa.
Noin sen olis kiva olla - ja karmaiseva totuus saattaa olla et ei vaan muuten iskenyt. Eli hyvää panee - vaik lopun elämäänsä - oli koulutus mikä hyvänsä. Toisaalta epävarmalle mikä tahansa syy kelpaa myös itsensä alentamiseen, mut siinäkin todellisuus ei välttämättä ole sitä mitä sanotaan.
Syy on tieteskin ryhmäpaine - todellinen tai kuviteltu.
ole mitään merkitystä, ellei ole sen jälkeistä ammattia.
Voihan sitä olla vaikka valtiotieteiden maisteri, vaan elleipä ole sitä valtiota mitä maisteroida?
Silloin ammatikseen voi olla vaikka kadunmittaaja.
merkitystä ammatilla on parisuhteen kannalta, kuin poissaollessa vietetty aika ja työstä saatava tulo?
ammattikateus, tuloerotietoisuus, erilainen ystäväpiiri esim.
De sägs att lika barn leker bäst, så varför inte föräldrarna också?
Ainakin se, jos sieltä töistä kotiin tulee ammattiinsa ja työhönsä vittuuntunut ihminen, joka purkaa sen vittuuntumisen kumppaniinsa.
niitä akateemisia tule ihan yhtä vittuuntuneina kotiin töistä kuin muillakin koulutustaustoilla varustettuja? Luulisi korkeammin koulutetun olevan vaikeampi saada koulutustaan vastaavaa työtä ja sekös vasta turhauttaakin. Toki matalammin koulutettu varmaan usein hinkuu jotain enemmän, vaikka sitten arvostusta ja palkkaa, siitäkin saadaan oivaa purnausmateriaali, etenkin työpäivän jälkeen kotona.
Ainakin omat kokemukset kertovat että ihan yhtä lailla natinaa syntyy työpäivän jälkeen, oli koulutustausta mikä hyvänsä. Jokseenkin useimmissa duuneissa on olemassa tyhmä ja vittumainen pomo jossain kohtaa komentoketjua, jos ei muuta. Jopa presidentillä on sellainen, tavallaan ja ajoittain :)
Tarkoitin lähinnä sitä, että musta oleellisempaa kuin koulutustaso, on se, että viihtyy työssään ja että on hankkiutunut sellaiseen ammattiin mistä tykkää. Ja koska me kuitenkin vietetään työssä melkein neljännes elämästänne, niin ihan väkisinkin sillä on muutakin vaikutusta parisuhteeseen kuin tulot ja työajat.
Muista vastauksista huolimatta mulla on hyvin samanlaisia kokemuksia kuin sinulla. Tapailin pari vuotta sitten ammattikoulun käynyttä miestä, joka oli sittemmin siirtynyt työelämään ja viihtynyt siellä jo useamman vuoden. Minä taas opiskelin yliopistossa. Emme koskaan puhuneet minun opinnoistani, en edes usko miehen olleen perillä siitä, mitä opiskelin muuten kuin oppiaineen nimeltä. Tapailimme viikonloppuisin ja mielestäni meillä synnkasi hyvin yhteen. Viihdyimme toistemme seurassa ja olimme samaa mieltä monista asioista. Lopulta mies pisti välit poikki kanssani aivan yllättäen ja sanoi syyksi yliopisto-opintoni. Eli kyllä se koulutusero ilmeisesti miehiä vaivaa, vaikkei se mihinkään näkyvästi vaikuttaisikaan tai siitä ei puhuttaisi. Se on kuitenkin miehillä takaraivossa koko ajan...
varmaan osalle miehistä on merkittävä asia. Ja toiselle osalle sillä on vaikutusta suhteen kestäessä. Kolmas ryhmä on sitten neutraali. Luulisin kuuluvani neutraaleihin, mutta vaikea sanoa, se riippuu myös siitä vastakappaleesta. Korkeammin koulutetun asenteella itsellään on myös paljon merkitystä, asennoituuko korkeammin koulutettu ko. parisuhteessa itse tasaveroisesti kumppaniinsa? Tästäkin on negatiivisia kokemuksia, kuten aloittajan esimerkistäkin. Kaksi kappaletta, voivat toimia yhdessä tai sitten eivät, molemmat vaikuttavat siihen kuinka käy.
Koulutus, älykkyys, viisaus ja itsensä tunteminen on aivan eri asioita, eikä ne useinkaan yhdisty yhdessä henkilössä merkittävissä määrin. Korkeasti koulutettu voi olla yhdellä ainoalla sektorilla älykäs, mutta muuten heikkolahjainen, typerä ja melko pihalla itsestään. Elä sitten sellaisen kanssa. Aivan yhtäläisesti ammattikoulutettu voi olla keskivertoälykäs, hemmetin viisas ja tuntea itsensä hyvin. Semmoinen tulee koulutustaustastaan huolimatta sujuvasti toimeen vaikka presidentin kanssa, vaikka tuskin erityisesti kaipaakaan moisia tilanteita.
Eli siis mielestäni on vähemmän kiinni koulutustaustasta, kuin niistä kahdesta ihmisestä ihmisinä. Kusipäästä ei tule mukavaa vaikka olisi kuinka monta tutkintoa kasassa, ei oikeastaan välttämättä edes kovin älykästä ja tuskin ainakaan viisasta.