ajattelin että tää sopisi ehkä paremmin tälle kuin seksipalstalle..
Eli olisiko joillain naisilla kokemusta siitä että vonkaaminen suhteessa veisi seksihalut?
Itse oon ollut elämäni aikana kahdessa pitkässä parisuhteessa ja molemmissa on käynyt tolla tavalla, eli alussa kun mies ei viel yritä mtn niin seksihaluja on mutta kun suhde vakiintuu ja mies "jahtaa" koko ajan niin alkaa ahdistaa.. Mielestäni pitkässäkin suhteessa miehen pitäisi olla jotenkin salaperäinen eikä koko ajan valmiina, tyyliin esittelemässä sen elimiä yms, tätä on kestänyt jo yli puoli vuotta ja mua ahdistaa, nykyään me ei edes suudella kunnolla, annetaan vain pikku pusuja n. kerran pvssä :/ Ja ollaan oltu vasta vuoden yhdessä. Mies kärsii ja mä en voi itselleni mitään, jotenkin ahdistaa kun tuntuu et heti kun se koskee niin se haluaa seksiä ja mä haluan juosta karkuun...Edellisessä suhteessa kävi samoin..
Ja kaikista pahinta on se että mietin koko ajan miestä ketä tapailin tätä ennen, sen kanssa ei vaan tullut kunnon suhdetta kun se vaan halusi tapailla eikä halunnu sitoutua mutta sen kanssa seksi oli todella hyvää eikä se ikinä "yrittänyt" mtn/ahdistellut niin seksihalut pysyi ennallaan. Nykyään se itkee mun perään et sitä harmittaa että päästi mut menemään, että vasta jälkikäteen tajusi mitä on menettänyt.. Sen kanssa kyllä olen itkenyt monet itkut, koska tosiaan tuntui et se halus musta vaan seksiä, mut tää nykyinen mies on kyllä joka naisen unelmamies, kohtelee mua hyvin ja on kaikkea mitä oon toivonut, mut niitä haluja ei vaan ole :/ Olen puhunut sille ettei vonkaisi koko ajan yms, mut tuntuu ettei mikään auta. Onko vika mussa vai miehessä? Oon jo ihan sekaisin, haluan olla sen kanssa mutta haluan myös että seksielämä toimii, nykyään seksiä n. kerran parissa kuukaudessa ja sekin sellaista väkisin vääntämistä, on paha mieli sen puolesta enkä tiedä enää mitä teksisin, asiallisia neuvoja kiitos!
Eli olisiko joillain naisilla kokemusta siitä että vonkaaminen suhteessa veisi seksihalut?
Itse oon ollut elämäni aikana kahdessa pitkässä parisuhteessa ja molemmissa on käynyt tolla tavalla, eli alussa kun mies ei viel yritä mtn niin seksihaluja on mutta kun suhde vakiintuu ja mies "jahtaa" koko ajan niin alkaa ahdistaa.. Mielestäni pitkässäkin suhteessa miehen pitäisi olla jotenkin salaperäinen eikä koko ajan valmiina, tyyliin esittelemässä sen elimiä yms, tätä on kestänyt jo yli puoli vuotta ja mua ahdistaa, nykyään me ei edes suudella kunnolla, annetaan vain pikku pusuja n. kerran pvssä :/ Ja ollaan oltu vasta vuoden yhdessä. Mies kärsii ja mä en voi itselleni mitään, jotenkin ahdistaa kun tuntuu et heti kun se koskee niin se haluaa seksiä ja mä haluan juosta karkuun...Edellisessä suhteessa kävi samoin..
Ja kaikista pahinta on se että mietin koko ajan miestä ketä tapailin tätä ennen, sen kanssa ei vaan tullut kunnon suhdetta kun se vaan halusi tapailla eikä halunnu sitoutua mutta sen kanssa seksi oli todella hyvää eikä se ikinä "yrittänyt" mtn/ahdistellut niin seksihalut pysyi ennallaan. Nykyään se itkee mun perään et sitä harmittaa että päästi mut menemään, että vasta jälkikäteen tajusi mitä on menettänyt.. Sen kanssa kyllä olen itkenyt monet itkut, koska tosiaan tuntui et se halus musta vaan seksiä, mut tää nykyinen mies on kyllä joka naisen unelmamies, kohtelee mua hyvin ja on kaikkea mitä oon toivonut, mut niitä haluja ei vaan ole :/ Olen puhunut sille ettei vonkaisi koko ajan yms, mut tuntuu ettei mikään auta. Onko vika mussa vai miehessä? Oon jo ihan sekaisin, haluan olla sen kanssa mutta haluan myös että seksielämä toimii, nykyään seksiä n. kerran parissa kuukaudessa ja sekin sellaista väkisin vääntämistä, on paha mieli sen puolesta enkä tiedä enää mitä teksisin, asiallisia neuvoja kiitos!
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ei se varsinaisesti ole vonkaamisesta kiinni. Minä en ole vongannut 15 vuoteen, eikä 10 vuoteen ole vaimolle tullut inspiraatiota. On itse asiassa helpompi olla ilman 10 vuotta kuin kaksi viikkoa. Kun ei ole toivoa, ei myöskään turhaudu raivon partaalle.
Mies tosiaankin yleensä haluaa naiselta vain yhtä asiaa. Se ei tarkoita, etteikö mies rakastaisi naista täysillä ja haluaisi hänen onneaan. Mutta naisen muut tavoitteet ja mieliteot ovat miehelle useimmiten vieraita ja päin vastoin.
Miehet nyt ei kuole ilman sitä naisen vittuun pääsemistäkään, joten miesten oma luulo ja yleistys, että
ilman pillua on elo olematonta.
On ne munkkiluostarit miehillekkin ja paljon on yksinäisiä miehiä ilman naista. Vapaaehtoisesti.
Runkkaus on mahdollisuus poistaa paineita ja se naisen syli on vain tavoiteltava ihanuus ja taivas, ei mikään itsestäänselvyys ukoille!
Ukko saa ja joutaakin tekemään myönnytyksiä naiselle pimppaa saadakseen.
Vika on sinulla korvien välissä.
Sinun on tehtävä asialle jotakin ja kiireesti; itsestään asia ei tule muuttumaan.
Se on ihan sama vonkaa mies tai ei; jos sinä et saa libidoasi toimimaan mikään ei auta.
Jos et saa itseäsi muuttumaan, niin älä rääkkää sitä onnetonta miestä, vaan laske se menemään.
Sillä on mahdollisuus löytää vielä nainen, joka on nainen myös sängyssä.
Tuosta tulee miehelle ajanoloon maanpäälinen helvetti, jos se on uskolllista sorttia ja toivoo tilanteen
joskus muuttuvan.
Joillekin naisille vaan luostari tuntuisi sopivan parisuhdetta paremmin.
"rääkkää miestä?"
Voi hyvää päivää sentään!
Miksi olet tehnyt itsesi noin riippuvaiseksi naisen kusettimesta ja synnyttämiseen tarkoitetusta värkistä?
Haloo!! Omin käsin onneen ja naisen olo ihanaksi, jos naida haluat!
Puhutaanhan kuitenkin naisen värkistä, ei sinun...eikö?
Sanoisin että vika on sinussa ja epäilen ettei se vonkaamattomuus auta sinun halujen heräämisessä. Minkäs teet jos on laiska libido. Tuo on niin tuttua. Olen ollut naimisissa 12 vuotta ja haluan vaimoani päivittäin mutta vaimo haluaa minua kerran kuussa tai kerran kahdessa kuussa. Ei siinä auta vaikka et vonkaa, jos vonkaat, vonkaat vähän, ei auta kotitöiden tekeminen, eikä varsinkaan puhuminen. Ei myöskään mykkäkoulu. Teet reilusti kun kerrot miehelle että sillä odottaa lähes seksitön loppuelämä sinun kanssasi. Jos hän silti haluaa jatkaa ja alkaa rakentamaan pesää kanssasi niin ok, varotettu on.
mistä sit johtuu se että suhteen on aina kovat halut mut suhteen vakiintuessa ne katoaa...
Yksilölliset vaihtelut ovat suuret, mutta sanoisin, että noin on nainen rakennettu. On paljon myös niitä heteroseksuaalisia naisia, jotka eivät halua seksimielessä miestä koskaan tai joita mies ei ole koskaan tyydyttänyt.
Mies ja nainen eivät yleensä voi tehdä toisiaan onnelliseksi, koska heissä on yhteensopimattomat vietit. Ihmiset on luotu tavoittelemaan onnea muttei sitä saavuttamaan. Näin lajin säilyminen on varmistettu.
Eiköhän se oo vietti tarkoitettu alunperin ihan lisääntymiseen, ei sen kummempaa.
Miehet voi rinnastaa siinä suhteessa koiriin, nekin tuolla haistelee ja levittää spermaansa mahdollisimman moneen kiimaiseen narttuun, joilla yllätys, yllätys, tekee mieli vain 2 kertaa vuodessa.
Joutuu ne nekin urokset tyytyyn, mistä saa ja milloin.
Naimishalut on haluja muitten halujen ohella...niitäkin voi oppia hillitseen, eihän täällä kaikki syö itseäänkään siaksi, vaikka mieli tekisi sitä pitsaa joka päivä. Ja ne jotka antaa syömishalullekkin vallan, on sitten niitä läskejä. Puutettaan valitteleva ukko tekee itsestään vaan naurettavan pellen!
Jos naiminenkin on jokapäiväistä, siihen kyllääntyy niinkuin puuroonkin, jos joka päivä samaa velliä syö.
On MYÖS miehiä, jotka ei seksistä välitä, eikä ainakaan koko aikaa munilla ajattele.
Maailmassa nyt muutakin kuin akan römpsä!
"Eiköhän se oo vietti tarkoitettu alunperin ihan lisääntymiseen, ei sen kummempaa."
Meidät on tarkoitettu lisääntymiseen, ei sen kummempaa.
Mikä puute tahansa voi olla onnen este, mutta seksin puute on ehdottomasti sellainen.
Olen samaa mieltä siitä, että ei pidä ruinata eikä valittaa.
"Jos naiminenkin on jokapäiväistä, siihen kyllääntyy niinkuin puuroonkin, jos joka päivä samaa velliä syö."
Ei huolta, vellipäivät ovat kaukana takana.
Mulla ainakin seksihaluja on paljon ja teen aloitteita usein silloin kun olen onnellinen ja musta tuntuu että suhde voi hyvin ja kun koen että olen miehelle rakas ja haluttava. Jos henkinen puoli takkuilee niin seksikin alkaa tökkiä. Silloin alkaa tuntua siltä että mies on aina ehdottelemassa.
Valitettavasti kemiat ei aina toimi.
Ja iän myötä vielä vähemmän.
"alussa kun mies ei viel yritä mtn niin seksihaluja on mutta kun suhde vakiintuu ja mies "jahtaa" koko ajan niin alkaa ahdistaa.. " > Minulla on suhteessani (joka on sekä minun, että kumppanini ensimmäinen parisuhde)aivan sama tilanne. Viimeisen kuukauden/parin aikana haluni ovat vähentyneet merkittävästi, ja mieheni on alkanut tekemään aloitteita yhä useammin ja alkanut myös ehdotella, jolloin minullekin on tullut ahdistus että "no nyt se taas haluaa mua, '' pitäis'' varmaan antaa sille mutta kun ei tee mieli enkä halua teeskennellä ja loukata..." Meilläkin on olleet omat "kriisimme" mutta en minäkään mielestäni ole lakannut rakastamasta häntä tai mitään,halut vaan on kuihtuneet :( ja se harmittaa kumpaakin. En myöskään keksi asiaan ratkaisua. Kerroin tuossa äsken kumppanilleni tuntemuksistani ja hän vastasi olevansa huolissaan, olen kyllä itsekin, mutta kun en tiedä mitä tehdä!?
"Ja ollaan oltu vasta vuoden yhdessä. Mies kärsii ja mä en voi itselleni mitään, jotenkin ahdistaa kun tuntuu et heti kun se koskee niin se haluaa seksiä ja mä haluan juosta karkuun" Musta tuntuu samalta. Mekin ollaan oltu 1v 3kk yhdessä, mies on 24 ja minä 22.
"mies on kyllä joka naisen unelmamies, kohtelee mua hyvin ja on kaikkea mitä oon toivonut, mut niitä haluja ei vaan ole :/ Olen puhunut sille ettei vonkaisi koko ajan yms, mut tuntuu ettei mikään auta. Onko vika mussa vai miehessä? Oon jo ihan sekaisin, haluan olla sen kanssa mutta haluan myös että seksielämä toimii, nykyään seksiä n. kerran parissa kuukaudessa ja sekin sellaista väkisin vääntämistä, on paha mieli sen puolesta enkä tiedä enää mitä teksisin" Tiedän tunteen. Munmies on kanssa oikein unelmamies; kohtelias, rakastava, hellä (myös makkarin ulkopuolella) jne. Mihin me angstailijat tässä vielä joudutaan. En minäkään halua jättää miestäni. En usko että osaisin olla kenenkään muun kanssa. Hän on ensirakkauteni ja tulee ikuisesti olemaan.
Asialliset neuvot ovat todella tarpeen....
voisko haluttomuus johtua hormoneista? Itselläni ainakin hormonaalinen ehkäisy on vienyt halut pitkässä suhteessa. Vuoden verran on suhteen alettua olleet halut ok mutta sitten on alkanut tökkimään. Olisko se osittain sitä alkuhuuman latistumista ja sit hormoniperäistä? Tuosta tulee helposti kierre, koska koet epäonnistuneesi kun kieltäydyt seksistä, niin voit kuvitella että paska fiilis johtuu siitä että mies vonkaa. Uskoisin että se olotila johtuu enemmänkin siitä että joudut kieltäytymään eikä siitä että mies vonkaa. Jos haluaisit seksiä kuten miehesi, olisi vonkaaminen ihan ok, eikö niin? Itselläni asia alkoi silloin vaivaamaan kun joutui kieltäytymään. Sanoin miehelle että ei saa kysyä koska en vaan yksinkertaisesti halua seksiä, mutta kun mies lopetti kysymisen, niin ei seksiä ollut siltikään. Eli ei se ollut vonkaamisesta kiinni, vaan vika on joko sinussa itsessä tai sitten parisuhteessa muuten jotain pielessä, jos ei haluta. Kannattaa selvittää mistä haluttomuus johtuu ja sitten koettaa muuttaa tilannetta jos pystyy.
no veikkaan että ekassa suhteessa syynä ollut e-pillerit ja osasyynä miehen epäsiisteys, lopulta erottiin kun tuntui et tunteet katosi, multa siis :/ Nyt taas en syö mtn pillereitä, ainoa mikä tulee mieleen on masennuslääkitys, mitä nyt lopettelen. On täs ollut kyl kaikenlaisia terveys ja työelämä yms ongelmia et sekin varmaan vaikuttaa mut musta tuntuu et ongelma on loppujen lopuksi siinä että se alkuhuumaa katosi ja mies on koko ajan "tarjolla", eikä tarvi tehdä mitään, en sit tiiä oonko jtn metsästäjätyyppiä tms, mut tosiaan se mies ketä tapailin tätä ennen (ei siis seurusteltu) niin ei ikinä yrittänyt mtn vaan oli aina tosi kiltisti ja itse asiassa mä olin se aloitteen tekijä aina niin silloin mul oli aina valtavat halut sitä kohtaan.. Mut joo joka tapauksessa ongelma on korvieni välissä, aion kuitenkin pysyä tän nykyisen mieheni kanssa koska rakastan sitä ja muuten olen onnellinen sen kanssa, täytyy vaan hyväksyä sen että alkuhuuma on mennyt.. Oon myös huomannut et nyt on ollu sama tunne ku ekassakin pidemmässä suhteessa et aina kun mies pussaa niin tulee hirvee stressi et nyt pitää olla valmiina, ihan kuin mun päässä olis joku valmis malli siitä et mikä tahansa kosketus tarkoittaa et kohta seuraa seksiä ja tulee hirveät paineet siitä, en ymmärrä mistä tuo on tullut.. Ehkä pitäs mennä jonneki terapeutille...
niin ja tosiaan kun tulee pienestäki kosketuksesta paineita niin ei siitä kosketuksesta osaa enää nauttiakaan niin ei siinä tietenkään tee mieli yhtään mtn, ja alkaa välttelee niitä tilanteita.. :/
Kannattaa puhua rehellisesti asioista ja yrittää ymmärtää toista, kumpaankin suuntaan. Meillä mies sai viattomilla hyvää tarkoittavilla vitsailuillakin minulle pahan olon, jotka viittasivat milloin mihinkin seksittömän ajan pituuteen tai muuhun seksiin liittyvään, mitä ei ole ollut jne...Kun huomautin asiasta ja kysyin vaivaako asia niin sanoi kyllä että ei vaivaa koska tietää syyt haluttomuuteeni (ne on selvitetty) ja että ei ollut tiennyt että se oli niin herkkä asia. Samoin muut kosketukset. Ollaan sovittu että minä tekisin aloitteen kun/jos siltä tuntuu mutta en ole vielä tehnyt kylläkään. Ja minun täytyy ymmärtää miehen puolta asiassa, koska hän kyllä haluaa läheisyyttä ja kosketusta vaikka ei seksiä saisikaan. Teidän pitää sopia pelisäännöt ja elää niiden mukaan, jottei asia pääse suhteettomiin mittapuihin ja seurauksena pahimmillaan ero.
Tosi hyvä pointti. Huomasin itse eilen, että halut alkaa taas palailemaan, juuri silloin kun alkoi taas menkatkin. Hormonaalista siis. Ja korjauksena edelliseen viestiini vielä että tilanteeni ei ole läheskään yhtä "paha" kuin aloittajalla, enkä minä harrasta mieheni kanssa seksiä läheskään yhtä harvoin, paitsi nyt on kyllä ollut pitkä tauko yhdynnöistä koska olimme molemmat flunssassa ja sitä ennen minulla oli stressiä muista asioista (jotka eivät liity tähän) ja tervehtymisemme jälkeen minulla alkoikin menkat -______________-' *huokaus* taas menee viikko odotellessa, ja sittenkin on epävarmaa tekeekö taas mieli.... Aika näyttää...
mullaki tulee tuo että kun toinen koskettaa niin alkaa heti raksuttaa et "jahas, ny se haluu seksiä" ja paineet kasautuu. Olen mielestäni vielä sen verran kehno sängyssä että en edes oikein tajua miksi mies tahtoo juuri minun kanssani olla niin suhteessa yleensä kuin seksuaalisesti, varsinkin seksuaallisesti.
On kyllä kehunut kroppaani yltäkyllin, mutta p*skan itsetuntoni takia minulle tulee välillä sellainen olo että onko hän kanssani OIKEASTI sen ihmisen vuoksi joka olen vai pelkästään seksin takia vai leikkiikö hän vain kanssani.
tuo mainitsemasi masennuslääkityshän voi olla se syy haluttomuuteen, itselläni aikoinaan kun lääkitys alkoi halut loppui sen tien, nyt kun lääkitystä puretaan halutkin alkaa palailla.
pyllistä aina kun ukko haluu ei siinä men kuin 5 minsaa
keskustele, helli ja huomioi ja muista ne ESILEIKIT mies!
Sen 5 minsaa voit leikki kouras kans, se ymmärtää sun pikaiset.
Älä viitsi hei tulla ees vaivaan tollasen kans.
Onks tollasii ukkoja hei oikeesti? Tolloi?
Mun halut katos kun selvis että mies on juoppo! Ei siinä auttais muu kuin täysraittius!
Eli ei mikään, se pullo on sen eka rakkaus.