Yhtä helvettiä

Niin silloin loppuu vanhempien määräysvalta ja sinun ei sen jälkeen tartte kysyä mitään ja haet vain passin ja lähdet aurpairiksi ja jätät pöydälle ja säästä rahaa sitä varten niin hyvä tulee. Sanoppa vanhemmillesi että mikä mättää kun ei saa lahteä ulkomaille vai ovatko he kateellisia kun eivät ole itse päässeet mihinkään nuorena. Käyppä kotipaikkasi sosiaalitoimessa niin jos et tule vanhempiesi kanssa toimeen niin ne voivat järjestää sinulle asunnon mutta voit odottaa kun täytät 18v niin voit sanoa vanhemmillesi että nyt määräysvältä lppoui kun täytit 18. Itse 50v mies ja en yhtään pitä hanttiin kun 16v tyttäreni haluaa kielikursseille niin ei muuta kuin sinne vain kieltä oppimaan ja saa kansanvälistä ilmapiiriä katsella. yritäppä kysyä vanhemmiltasi miksi sinä et saisi ulkomaille lähteä jos kielitaito riittää ja halua löytyy.

No hei, elämä on sinun omasi :)
Ihan turhaan nyt omaa lapsellisuuttasi riitelet kotona! Tuohon ikään toki kuuluu, että haluaa kapinoida ja kyseenalaistaa kaiken, mitä vanhemmat sanovat.
Oikeasti uskon ja luulen, että vanhempasi ovat vain huolissaan sinusta, koska "ulkomaille" muutto ei tarkoita, ettei sinulle tulisi siellä ongelmia! varmasti tulee ja monia, eikä niiden ratkaiseminen ole siellä yksin niin helppoa, kun kotimaassa, jossa sinulla on sukua ja vanhemapsi auttamassa.

Eli teet näin: käyt koulusi loppuun täällä kotimaassa. Peruskoulun jälkeen olet ilmeisesti mennyt lukioon? Vai amikseen? No, ihan sama, kunhan suoritat nämä koulut ensin loppuun. Sen jälkeen jonkin luotettavan toimiston kautta lähdet vaikka sinne au-pair keikalle.
Tai jos tiedät jonkin koulu tai ammattialan, joka sinua kiinnostaa, haet tähän kouluun opiskelemaan. On se sitten missä maassa haluatkin matkustaa.
panosta nyt kielitaitoon! Siis muuhunkin kun pelkkään englantiin. Opiskele saksaa, ranskaa, kenties espanjaa!
Älä polta siltojasi kotimaassa. Tulet vielä kaipaamaan kotimaahasi. Ei elämä ole sen ihmeellisempää muissakaan maissa. Täälläkin käydään koulua, töissä, käydään ruokakaupassa, maksetaan laskuja.

Eli pidä kiinni haaveistasi matkustaa, opiskella ja elää muuallakin kun Suomessa. Ulkomailla monesti tajuat kotimaan hyvät puolet. Näitä on nimittäin paljon.

terkuin 25v Itävallassa.

Sinulla on mahtavat vanhemmat! HE antavat sinun asua kodissaan siihen saakka kunnes olet täysi-ikäinen.
Tuo ei ole enää kaukana jolloin olet laillisesti vapaa tekemään aivan mitä haluat.
Jos toimit viisaasti, pidät suusi kiinni siihen saakka kunnes olet 18 v ja sitten vain lähdet.
Hanki passi ja opiskelupaikka edeltäpäin valmiiksi ( äläkä vain koko ajan purnaa ja valita,- toimi!).

Ota nyt muutamaksi kuukaudeksi tyopaikka tai pari koulusi ohella. Nyt kun sinulla on niin paljon vapaata aikaa: illat ja viikonloput ja loma-ajat. Tee mitä tahaansa rehellistä tyotä säästääksesi sitä ulkomaakierrosta varten. (Missään muualla kuin Suomessa, EI elä ilman rahaa)

Tietenkin sinä voit sen tehdä ja sinun pitääkin. Olla poissa Suomen ulkopuolella on mahtava ja avartava kokemus joka jokaisen nuoren täytyisi lain vaatimalla pakolla kokea!

Hei,

suunnitelmasi kuulostavat hyviltä. Itsekin olen aina kokenut paloa ulkomaita kohtaan. Ollessani 17 halusin lähteä inter-reilaamaan ja lähdinkin kolmeksi viikoksi. Äitini kauhistui koko ideasta, mutta onneksi isäni antoi minun kokeilla hieman siipiäni. Koin hyvin mielenkiintoiset 3 viikkoa kierrellen mm. Ranskaa ja Sveitsiä.

Au-pair-vuosi on hyvä idea, jos ei vaikka pääse heti lukion jälkeen opiskelemaan (jos siis lukiossa olet). Nordjobbilta voi saada Pohjoismaisia työpaikkoja esimerkiksi kesäksi. Kokonaisia tutkintoja voi ja kannattaakin tehdä ulkomailla. Pienessä Suomessa ei ehkä edes opeteta kaikkia mielenkiintoisia aloja perusteellisesti. Ehdottomasti kannattaa punnita erilaisia vaihtoehtoja.

Itse olen nyt 21-vuotias ja opiskelen yliopistossa Suomessa, mutta olin viime vuonna opiskelijavaihdossa lukukauden ulkomailla. Sekin oli aivan uskomaton kokemus! Siellä tutustuin toiseen vaihtariin, jonka kanssa nyt olenkin kaukosuhteessa kunnes saan paperit ulos yliopistosta ja voin hakea hänen kotikaupunkinsa yliopistoon jatko-opiskelijaksi. ;P Eli olen aikeissa muuttaa toiseen Euroopan maahan opiskelemaan itsekin.

Hakeminen opiskelemaan ulkomaille voi vaatia hieman enemmän paperityötä, joten kaikista asioista kannattaa ottaa selvää etukäteen. Ja kun asiat ovat paperilla, suunnitelma selkeä, voi olla, että vanhempasikin ymmärtävät tilanteen!

Onnea! :)

Tietenkin sulla on mahoton halu päästä elämään omaa ja vanhemmistasi riippumatonta elämää.
Itse ole 40 v ja asun kotona, koska aikoinaan itsekin olisin halunut muuttaa kotoa pois ja mennä myös ulkomaille. Tietenkin vanhemmat sitä vastustivat.
Olen jo luopunut ajatuksesta, että lähtisin ulkomaille, koska aina kun olen maininut, että voisin lähetä käymään ulkomailla esim. Japaniin Hokkaidon saarelle, niin päätöstäni on vastustettu ja perusteltu, ettei yksin pidä vaan lähteä ulkomaille. Sukulaisetkin on samaa sanoneet minulle.
Japanikin on mukamas liian vaarallinen maa, vaikka tosiasiassa se on hyvin turvallinen maa.
Siksipä olen luopunut ajatuksesta lähteä ulkomaille ja saapa sillä rahalla ostettua jotain harrastus välineitä.
Se vaan on vähän ristiriitaista, kun välillä vanhemmt sitte sanoo sukulaisille, että kun en missään käy, menisi käymään ulkomailla, kun on vielä nuori ja on rahaakin.
Kyllä silloin ollaan myönteisellä kannalla, mutta jos itse mainitsee, että lähtisi ulkomaille, niin eipä käy.

Mun vanhemmat hermostuu, jos menen päiväksi käymään jossakin, enkä tule ajoissa kotiin, niin johan soitetaan perään ja ollaan hermostuneita, kun ei ole tullut ajoissa kotiin.
En tiiä mitä ne oiken hermoilee ihan turhan takia.
Olen päätynyt siihen lopputulokseen, että asun kotona, koska vanhempani sitä haluavat.
Saapahan asua ainakin ilmaiseksi, kun auttelee vanhempia.