Palstalla on ymmärtääkseni puitu sitä, miksi joku ei kelpaa vastakkaiselle sukupuolelle, jos häneltä puuttuu aikaisempi kokemus seurustelusta tai seksistä. Kokemattomuus kostautuu varsinkin miehille. Muutamassa keskustelussa joku nainen on jopa myöntänyt ajattelevansa, että kokemattomassa miehessä täytyy olla jotain vikaa...
Minua ainakin kiehtoisi suuresti, jos olisin etsimässä kumppania, ja vastaan tulisi nainen, joka sanoisi, ettei ole koskaan seurustellut. Ainakaan en antaisi pakkeja sen takia, ettei ole seurustelukokemusta, enkä ajattelisi, että naisessa on jotakin "vikaa". Olisi aika häijyä ja suvaitsematonta ajatella muitta mutkitta, että kokemattomuuden täytyy johtua jostakin viasta.
Ehkäpä kokemattomuus olisikin merkki siitä, että hän on juuri se, joka minua on odottanut koko ikänsä...
Minua ainakin kiehtoisi suuresti, jos olisin etsimässä kumppania, ja vastaan tulisi nainen, joka sanoisi, ettei ole koskaan seurustellut. Ainakaan en antaisi pakkeja sen takia, ettei ole seurustelukokemusta, enkä ajattelisi, että naisessa on jotakin "vikaa". Olisi aika häijyä ja suvaitsematonta ajatella muitta mutkitta, että kokemattomuuden täytyy johtua jostakin viasta.
Ehkäpä kokemattomuus olisikin merkki siitä, että hän on juuri se, joka minua on odottanut koko ikänsä...
Vastaukset 153
Vanhimmat
Minusta ei, ei ainakaan aina. Eri asia, jos on paljon yrittänyt ja päätynyt misantropiapalstoille lutkittelemaan ihmisiä yms. Kertovathan ongelmanratkaisutaidot ja psyykensuojelumekanismit ihmisen henkisistä kyvyistä paljon.
Muutoin voisi olla jopa kiehtovaa tavata nykymaailmassa ihminen, joka ei ole vieraillut jokaisessa junassa, ennen kuin päätyy yhteen taikka asemalle :)
Sitähän se on. Sanotaan, että suvaitaan, mutta ei suvaita sittenkään. Nuoret aikuiset ovat useimmiten tekopyhiä.
jäädä loppumattomiin tuskittelemaan sitä, etteivät muut ole samalla aaltopituudella itsen kanssa? Mieluummin vain etsii niitä, jotka jakavat "luonnostaan" omat arvot mahdollisimman tarkkaan ja ainakin tärkeimmiltä osin.
No minusta ei ole suvaitsemattomuutta pitää jotain vaikka sitten miten absurdia kriteeriä kumppanivaatimuksissaan. On ihan ok haluta seurustella vain miesten kanssa joilla on vihreät silmät. Suvaitsemattomuutta se on vasta jos inhoaa tai halveksii kaikkia sellaisia miehiä joilla on jonkun muun väriset silmät.
Aika harvan ihmisen kanssa sitä kuitenkaan päätyy parisuhteeseen.
"Minua ainakin kiehtoisi suuresti, jos olisin etsimässä kumppania, ja vastaan tulisi nainen, joka sanoisi, ettei ole koskaan seurustellut. Ainakaan en antaisi pakkeja sen takia, ettei ole seurustelukokemusta, enkä ajattelisi, että naisessa on jotakin "vikaa". Olisi aika häijyä ja suvaitsematonta ajatella muitta mutkitta, että kokemattomuuden täytyy johtua jostakin viasta."
Sinähän oletkin mies ja ajattelet asiaa älykkäästi ja omilla aivoilla. Monelta nykypäivän naiselta ei voi vastaavaa odottaa.
aloittaja on itse kokematon tai melko kokematon. Luulisin, että kokemattoman on helpompi ymmärtää toista samanlaista kun ihmisen, joka on ollut vaikka naimisissa ja jolla on vaikka lapsia.
Ja koska myös täysin kokemattomia miehiä on vähän, eivät hekään suhtaudu välttämättä suopeasti täysin kokemattomaan aikuiseen naiseen. Ja nyt siis en tarkoita mitään parikymppistä vaan vanhempaa.
Minulle ensimmäinen mieleentuleva juttu siitä että miehellä ei ole ollut vakavia suhteita on se että kaverilla on pahimman luokan sitoutumiskammo. Etsitään jotain ihmenaista tai ollaan ihmissuhdepuolella täysin vastuuttomia. Kumpaankaan peliin ei huvita lähteä.
Jos sitten ei ole seksisuhteitakaan ollut niin jonkinlainen ääriuskonnollisuus tulee mieleen, vaikka ne tapaavat olla naimisissa. Tai sitten se ettei kelpaa kenellekään.
Mutta, jos noin vain ajattelet, "ettei kelpaa kenellekään", mitä se kertoo sinusta itsestäsi. Jos edessäsi on muuten ok-oloinen mies, joka paljastaa, että on kokematon, annatko pakit vain sen takia, että hän on kokematon? Tuumailet, että jos ei ole kelvannut kenellekään, ei myöskään sinulle, koska et tietenkään halua olla huonompi kuin ne muut, joille hän ei ole kelvannut?
Kaikella kunnioituksella, naiset. Mistä tässä siis on kysymys? Kyvyttömyys ajatella omilla aivoilla ja tuntea omilla tunteilla? Tietenkin pakkeja annetaan ihmisille, mutta annataanko pakit jollekin vain sen tähden, että muutkin ovat antaneet pakit?
Minulle miehenä on yksi hailee, onko nainen seurustellut aikaisemmin vai ei.
Edellinen viesti hukkui bittiavaruuteen, kirjoitetaan olennainen lyhyesti uudestaan.
Eli ei, en antaisi pakkeja jos mies olisi mielestäni erityinen ja olisin rakastunut tai rakastumassa häneen. Mutta jos kyseessä olisi mies jonka kanssa nyt olisin kahvitellut pari kertaa eikä minulla olisi ainakaan vielä mitään erityisempiä tunteita häntä kohtaan niin voisin antaa pakit tuon tai monen muunkin asian takia.
Asia riippuu siis ihan siitä kuinka voimakkaat tunteet toista kohtaan on. Jos joku nainen on oikeasti rakastunut sinuun niin ei hän jätä kokemattomuuden takia, mutta sittenpä jättää jos ei ole.
Mitä tästä tulisi ajatella?
Naiset ei etsi persoonaa, vaan jotain kelpo "kokonaispakettia", jonka täytyy täyttää tarkat ehdot. Samanlaiset arvot, henkinen yhteys - onko ne toissijaisia?
"Ja koska myös täysin kokemattomia miehiä on vähän, eivät hekään suhtaudu välttämättä suopeasti täysin kokemattomaan aikuiseen naiseen."
Täh? Yritätkö sinä nyt oikeuttaa sun typeryydet sillä perusteella kun muka miehetkin. Olet vielä väärässä. Sanoisin, että suurimmalle osalle miehistä naisen kokemattomuudella ei ole mitään väliä.
...tässä onkin se koukku, että kokemattomalle ei anneta edes sen vertaa mahdollisuutta, että nainen ylipäätään ehtisi rakastua.
. Lähes poikkeuksetta suomalaiset miehet ajattelee, että jos nainen on kokematon, siinä täytyy olla jotain vikaa. Senpä takia kokemattoman suomalaisen naisen kannattaakin suunnistaa ulkomaille. Siellä miehet ei helli moisia ennakkoluuloja.
Heh, taas tuo "ulkomailla on kaikki paremmin" -argumentti :) Tehoaa perusteluksi joka asiaan. Huoh.
Päinvastoin, ainakin tämän palstan valveutuneet kunnolliset miehet tietävät, että nykynaiset ovat poikkeuksetta itseään kymmenille, jos ei sadoille miehille jakaneita lutkia ja jos nainen väittää olevansa kokematon tai vain vähän käytetty, niin hän todennäköisesti valehtelee.
No pakkoko sitä on ensideiteillä täräyttää ilmaan? Ihmiseen voi tutustua ihan rauhassa, ei ole pakko kertoa välittömästi asioita joiden epäilee alentavan kumppanin kiinnostusta. Kyllä kumppanittomuus tai joku teininä sairastettu masennus ehditään ottaa myöhemminkin esille.
Sitäpaitsi jotkut peräti tutustuvat ennen kun alkavat tapailla. Esimerkiksi harrastusten kautta. Silloin voi jo ensideiteillä olla vahvat tunteet pelissä.
"Naiset ei etsi persoonaa, vaan jotain kelpo "kokonaispakettia", jonka täytyy täyttää tarkat ehdot. Samanlaiset arvot, henkinen yhteys - onko ne toissijaisia?"
... viitsisit lukea muut tähän ketjuun kirjoittamani viestit ennen kun teet virheellisen tulkinnan.
En voi myöskään korostaa liikaa sitä että minä en ole "naiset", minä olen yksi ainoa nainen. Se mitä minä ajattelen että on miehessä tärkeää ei välttämättä ole monesta muusta tärkeää.
"Täh? Yritätkö sinä nyt oikeuttaa sun typeryydet sillä perusteella kun muka miehetkin."
En. Yritän sanoa että turha tästä on naisia mitenkään syyttää. Yhtä lailla myös miehet syynäävät naisen kokemattomuutta ja myös kokeneisuutta. Teit niin tai näin niin aina se on jonkun mielestä väärin. Sekä miehellä että naisella pitäisi olla joku optimaalimäärä kumppaneita, joka on normatiivisesti hyväksytty hänen ikäiselleen henkilölle jotta olisi hyvä. Eikä sekään ole kaikista hyvä.
"Olet vielä väärässä. Sanoisin, että suurimmalle osalle miehistä naisen kokemattomuudella ei ole mitään väliä."
Tässä sinä olet väärässä. Olen asiasta keskustellut sen verran monen miehen kanssa ihan teoreettisella pohjalla.
Tosin keskustelukumppanit ovat olleet niitä joilla on itsellään ollut aiempia suhteita. Mies voi haaveilla neitsyen korkkaamisesta mutta aika harva mies ottaisi vakavaan parisuhteeseen naisen jolla ei aiempaa parisuhdekokemusta ole. Jos nyt siis puhutaan aikuisista ihmisistä, sellaisista jotka ovat vaikka lähempänä kolmeakymppiä tai yli sen.
Itse näen asian että. Kyse on ihan siitä että seurustelumaailman arvostukset on muuttuneet sukupolven aikana. Nainen tai mies jolla on ollut aikaisempia suhteita koetaan paremmaksi koska hän on jo osoittanut oman kelpaavuutensa. Merkki siitä että kyseessä on haluttu yksilö. Vaikka kyseessä voisi olla millainen ongelmatapaus. Suhteiden purkautumista ei koeta ongelmaksi niin kuin aikaisemmin oli. Mitä vikaa siinä on kun sen aikaisemmat suhteet ei ole kestäneet ? Ajateltiin ennen.
Miksi arvostukset on muuttuneet ? Parisuhteelta odotetaan nyt jotain muuta kuin sukupolvi sitten. Aikaisemmin se oli kahden ihmisen liitto jolla oli tarkoituksena selvitä yleensä arjen pyörittämisestä. Nyt sillä on myös osittain sama sisältö mutta myös odotetaan jotain elämystehtailua kumppanilta.
Arvostukset on kääntyneet päälaelleen. Naisten kommentti että suhteet kertoo jotain miehen sitotumiskysvystä on taas täyttä opeteltua jargonia.
"kaverilla on pahimman luokan sitoutumiskammo"
Niin, mutta eikös tuollainejn päätelmä ole aiheellinen mieluummin ja nimenomaan silloin, jos takana on useita lyhyitä tai keskipitkiä suhteita, jotka kaikki ovat kariutuneet? Millä ihmeen logiikalla seurustelemattomuus on varmempi tae sitoutumiskammosta kuin se, että kaikki suhteet tyssäävät alkuunsa? Seurustelematon voisi potea jotain seurustelukammoa (mikä sitten lieneekään?), mutta eikös sitoutumiskammo ole seurustelukokemusta omaaville kuuluva diagnoosi?
Kyllähän suhteiden määrä kertoo sitoutumiskyvystä. Mitä enemmän miehellä on kariutuneita suhteita, sitä sitoutumiskyvyttömämpi hän on. Toisin sanoen naiset etsivät nimenomaan sitoutumiskyvyttömiä miehiä.
...naiset kyllä ottaa selvän miehen seurustelutaustasta ennen treffejä. Jos ei muuten saa selville, niin kysytään mieheltä.
No eivät todellakaan ota. En ole kuullut että kukaan tuntemani nainen olisi ottanut tuota asiaa selville. Esimerkiksi duunipaikkaa moni on kyllä tiedustellut.
Siis ei sitoutumiskammo kysy seurustelukokemusta. Tiedän yhdenkin ihmisen joka ei ole tainnut olla koskaan edes deiteillä kun ei vaan pysty kun ajatus ihmissuhteesta on niin kamala. Seksikokemuksia hänellä on joitain, ei kovin montaa niitäkään.
Seurustelujen nopea kariutuminen voi toki sekin kertoa sitoutumiskammosta kuten monesta muustakin asiasta. Esimerkiksi luonnevammasta (ei kelpaa kenellekään) tai nirsoudesta (etsii jotain liian täydellistä).
ei muuten puhunut että miehellä pitäisi olla legioona exiä. Jos nyt ajatellaan vaikka 25v kundia niin kyllä minusta on ihan normaalia että tuossa iässä on takana pari lyhyempää juttua ja jopa yksi vakavampi suhde. Jos nyt puhutaan tavallisesta, sitoutumiskykyisestä miehestä.
"En ole kuullut että kukaan tuntemani nainen olisi ottanut tuota asiaa selville"
Miksi he sulle sellaista kertoisivat. Kertovatko he sulle kaikki vessakäyntinsäkin.
tunne naisia? Tottakai näistä asioista puhutaan. Kaverithan siinä ovat avittamassa kun selvitellään onko joku sopiva sulhasehdokas.
Miksi naiset kertoisivat SINULLE ottavansa selvää miehistä etukäteen?
"Siis ei sitoutumiskammo kysy seurustelukokemusta"
Ei niin. Kuka vain voi olla sitoutumiskammoinen, eikä siis voi tehdä päätelmää, että vain ennestään seurustelematon olisi. Ainoastaan heidät haluat kuitenkin nähdä kielteisessä valossa.
"Ja kukaan ei muuten puhunut että miehellä pitäisi olla legioona exiä"
No ei puhunut. Et kai ole niin vainoharhainen, että luulet joka päätelmän olevan sinulle suunnattu. Katsopas edelle niin huomaat, että viesti oli vastaus ihan eri kirjoittajalle.
Mitään sisältöön tulee, olen yhä sitä mieltä, että kariutuneiden suhteiden määrä korreloi sitoutumiskyvyttömyyden kanssa. Se ei sulje pois sitä, että sitoutumiskyvyttömyys voi johtua mitä monenlaisimmista syistä.
"No ei puhunut. Et kai ole niin vainoharhainen, että luulet joka päätelmän olevan sinulle suunnattu. Katsopas edelle niin huomaat, että viesti oli vastaus ihan eri kirjoittajalle."
Joka puolestaan vastasi minulle ja jatkoin keskustelua tuossa paikassa. Ihan normaalia keskustelupalstatoimintaa.
"Mitään sisältöön tulee, olen yhä sitä mieltä, että kariutuneiden suhteiden määrä korreloi sitoutumiskyvyttömyyden kanssa."
Onko ihmisellä voinut käydä vain huono tuuri? Jos ihminen on täysin kokematon huonon tuurin tai sen takia ettei ole tavannut sitä oikeaa, niin eikö samalla tapaa ole voinut onnistua kariuttamaan useita suhteita?
Sinänsä olen kyllä samaa mieltä kanssasi että jos kaverilla on viisi 2-3 vuotta kestänyttä avoliittoa takana niin kyllähän se kertoo useimmiten siitä ettei osaa sitoutua eikä kohdata arkea kumppanin kanssa.
No voit ihan huviksesi tehdä gallupin kaverityttöjesi joukossa siitä onko kolmesti naimisissa ollut sataa naista höylännyt mies kovin haluttava seurustelukumppani näiden taustatietojen perusteella.
Voin muuten kertoa ettei ainakaan omassa tuttavapiirissäni olisi.
Mutta kun se tottakai pohjautuu siihen että tuollainen tyyppi onnistuu aina löytämään jostain jonkun vähän niinkun Matti Nykänen onnistuu. Ei Matti silti useimpien suomalaisten naisten mielestä ole erityisen haluttava, mutta kun se osaa löytää ne joille kelpaa. Omasta tuttavapiiristäni kukaan ei haluaisi olla Matin naisystävä mutta kaikki me tiedämme että jostain Hollolan karaokebaarista löytyy nainen joka haluaa olla ja Matti jotenkin onnistuu ne naiset löytämään.
"Sinänsä olen kyllä samaa mieltä kanssasi että jos kaverilla on viisi 2-3 vuotta kestänyttä avoliittoa takana niin kyllähän se kertoo useimmiten siitä ettei osaa sitoutua eikä kohdata arkea kumppanin kanssa."
Aivan. Mutta sanopa, ajatteleeko yksikään nainen tuollaisesta mitään huonoa. Toisin sanoen, onko ketään miestä katsottu suhteeseen kelpaamattomaksi sen vuoksi, että muutama avoliitto on epäonnistunut. Eikö yleensä tapahdu niin, että jokainen nainen uskoo olevansa se ensimmäinen, jonka kanssa liitto sitten onnistuu? Kokematon leimataan kyllä sitoutumiskyvyttömäksi mutta saako liitoissaan epäonnistunut ikinä sellaista leimaa?
Matin etsintöjä helpottaa se, että kaikki tietävät, millainen mies on kyseessä. Siten kohderyhmä hakeutuu hänen luokseen, kun hän vain asettuu tarjolle. Niinpä hän ei ole erityisen edustava esimerkki. Kyllä hän tietysti edustaa omanlaistaan miestyyppiä, mutta hänen valtava naismenestyksensä pohjautuu julkisuuteen, jota tavallinen suomalainen mies ei voi hyödyntää.
moni katsoo kelpaamattomaksi jos vakavia suhteita on ollut paljon. Oma asiansa sitten ovat nämä mattinykäsenrakastajat, siis naiset jotka haluavat kesyttää pahan pojan tai muuttaa miehen. Sellaisia on kuitenkin aika vähän etenkään aikuisissa naisissa.
Mutta tottakai taas riippuu. Jos itsellä on takana 5 epäonnistunutta avoliittoa niin varmaan suhtautuu suopeammin tuollaiseen. Nykyään monet muuttavat yhteen heppoisin perustein ja hyvin nuorena esimerkiksi säästääkseen vuokrassa joten erojakin tulee helpommin. Avoliitosta on myös petollisen helppo lähteä pois. Elämän etsikkoaikaa on venytetty, monet kykenevät ja haluavat sitoutua aidosti vasta joskus kolmenkympin korvilla. Hyvin monelle seurustelu 20-30v ei ole elämänkumppanin tai lasten äidin / isän etsimistä vaan jotain paljon kevyempää. Poikkeuksia tietysti on mutta kyllähän esimerkiksi avioliittoon astumisen ikä ja ensilapsen synnytysikä ovat tasaisesti nousseet. Varmaan se kertoo osittain siitä että ihmiset eivät enää halua sitoutua nuorena.
Aika monilla esim. 25-30v on epäonnistunut liitto takana. Monet nimittäin yllämainitusta huolimatta sitoutuvat vakavasti nuorena ja shokki on kova kun huomaa ettei ole enää kuuden vuoden päästä sama ihminen kun suhteen alkaessa. Noin siis yleishuomautuksena.
näin on, mutta se ei ollut esimerkin tarkoitus. Esimerkin tarkoitus oli osoittaa että jotkut parisuhteeseen kaiken mahdollisen logiikan mukaan täysin kelpaamattomat ihmiset kykenevät aina löytämään kumppanin vaikka 90% naisista ei kahta kertaa tuollaista miestä vilkaisisi. Me kaikki tiedämme sellaisia ihmisiä.
Yksi tapa pärjätä parisuhdemarkkinoilla on osata löytää nopeasti ne tyypit jotka voisivat olla kiinnostuneita sinusta. Jotkut miehet ja naiset ovat ihan mestareita tässä. Palstan mieskirjoittajat jotenkin uskovat että tosielämän Matit ovat kaikkien naisten mieleen. Oikeasti tosielämän Matit vaan osaavat löytää isosta joukosta ne naiset keiden mieleen he ovat. Joku tosielämän Matti voi olla useimpien naisten mielestä hyvin vastenmielinen, mutta hän tunnistaa kohderyhmänsä ja osaa hakeutua sen yhteyteen.
"Jos ihminen on täysin kokematon huonon tuurin tai sen takia ettei ole tavannut sitä oikeaa"
Mutta sinähän et tällaiseen usko, koska olet tuomitsemassa kokemattoman miehen?
Osaatko laittaa lukemaasi kontekstiin? Minusta on yhtä todennäköistä että joku on jäänyt kokemattomaksi vain huonon tuurin takia kun että jollain on viisi kariutunutta avoliittoa takana 26-vuotiaana vain huonon tuurin takia.
Jos huono tuuri voi selittää kokemattomuuden, se voi selittää myös sen miksi suhteet menevät aina puihin. Aiempi kirjoittaja implikoi että jos suhteet menevät puihin, se johtuu sitoutumiskyvyttömyydestä mutta kokemattomuus ei kerro mistään. Mutta loogisesti jos kokemattomuuden voi selittää ulkoisilla yksilöstä johtumattomilla seikoilla kuten huonolla tuurilla sillä pitää voida selittää myös monen suhteen kariutuminen.
Joissain tapauksissa varmaan sekä kokemattomuus että useiden suhteiden kariutuminen selittyy huonolla tuurilla mutta pääsääntöisesti ihmisen sosiaaliset suhteet rakentuvat yksilön oman käyttäytymisen ja toiminnan mukaan. Maailma ei ole sillä tavalla reilu paikka että kaikki vika on muissa vaan kyllä se vika yleensä on itsessä.
Mä tiedän sen, koska naiset on suoraan kysyneet minulta aiempia seurustelukokemuksia.
"kokemattomuus ei kerro mistään"
Minuun ilmeisesti viittasit. En ole missään kohdassa väittänyt, ettei kokemattomuus kerro mistään. Sitä mieltä kyllä olen, että sitoutumiskyvyttömyydestä se ei sellaisenaan kerro. Sitoutumiskyvyttömyys on kokemattomien kohdalla mieluummin sitoutumishaluttomuutta tai sitten on kyse on siitä, että henkilö luulee itse olevansa sitoutumiskyvytön. Ymmärrä nyt hyvä ihminen, että sana KYVYTTÖMYYS tarkoittaa jotain, mihin ei kykene, ja sellaisesta joka ei ole suhteessa ikinä ollut, ei voi päätellä, kykeneekö hän siihen vai ei.
Se, että henkilö on seurustelematon ja ehkä jopa seksissä kokematon ei vielä kerro etteikö hänellä olisi ollut joitain treffintynkiä vaikka 600. Kyllä kokemattomuus voi siis todellakin kertoa myös kyvyttömyydestä sitoutua yhteen treffikumppaniin.
"Minusta on yhtä todennäköistä että joku on jäänyt kokemattomaksi vain huonon tuurin takia kun että jollain on viisi kariutunutta avoliittoa takana 26-vuotiaana vain huonon tuurin takia. "
Yhtä todennäköistä? Älä naurata. Kokematon ei ole tärvellyt yhtäkään suhdetta, tämä toinen on viisi. Kaiken järjen mukaan, poislukien naisen logiikan, kokematon olisi parempi valinta. Ai miksikö? Kokemattomasta ei tiedä mitään, mutta sen sijaan tästä toisesta tiedät, että hän ei mitä ilmeisemmin saa suhteitaan onnistumaan.
Sun ei kannata ainakaan ryhtyä vedonlyöjäksi tolla logiikalla.
"Aiempi kirjoittaja implikoi että jos suhteet menevät puihin, se johtuu sitoutumiskyvyttömyydestä mutta kokemattomuus ei kerro mistään. "
Ei, vaan aiempi kirjoittaja yritti kyseenalaistaa sun "päätelmäsi" kokemattomista.
"Maailma ei ole sillä tavalla reilu paikka että kaikki vika on muissa vaan kyllä se vika yleensä on itsessä. "
Mutta unohdat nyt sen, että kokemattomuus on vika vain sinun päässäsi.
niitä treffejä? Ja kaikki naiset?
Aika moni mies ja nainen kysyy kyllä aika alkuvaiheessa että milloin ja mihin edellinen suhde päättyi, onko lapsia jne. Koska näillä on vaikutusta nykyhetkeen. Jos se ex-kumppani vielä säilöö kamojaan kellarissa tai elatettavia on niin hyvähän siitä on tietää ajoissa.
Aika harva sen sijaan kyselee kovin yksityiskohtaisesti existä paitsi jos kieltäytyy ylläolevaan vastaamasta.
Tuo on totta, mutta olen tarkoittanut kokemattomalla kirjaimellisesti kokematonta. Sellaista, jolla ei ole edes ainuttakaan treffintynkää eikä ole koskaan kokenut ensisuudelmaa jne. Kyllä ne tyngät jo kyvyttömyydestä kertovat, se on selvä.
...nyt tyypillistä kokematonta miestä. Mies on töissä miesvaltaisella alalla, eikä baareissa kännääminen ole miestä kiinnostanut. Naisten sijaan hän on keskittynyt ehkä uraansa, harrastuksiinsa, matkusteluun. Hän on ajatellut, että kyllä se nainen joskus tulee vastaan.
Onko tällainen mies nyt epäkelpo suhteeseen?
Sellainen mies voi jatkossakin keskittyä uraansa ja matkusteluun. Mikä olisi muuttunut? Jos ei ole kiinnostunut naisesta niin on epäkelpo suhteeseen naisen kanssa. Niin se vaan on.
Tässä oli siis kysymys, että tällainen mies siis kiinnostuisi jossakin vaiheessa jostakin naisesta.
Olen 27-vuotias mies. Käydäänpä läpi kohdat joita ennakkoluuloisesti luettelit:
"Minulle ensimmäinen mieleentuleva juttu siitä että miehellä ei ole ollut vakavia suhteita on se että kaverilla on"
"pahimman luokan sitoutumiskammo."
Ei ole. Jos löydän oikean naisen, olen valmis sitoutumaan kyllä, en halua heti muuttaa yhteen mutta seurustelun aloittamiseen olen heti valmis.
"Etsitään jotain ihmenaista"
En etsi.
"tai ollaan ihmissuhdepuolella täysin vastuuttomia. Kumpaankaan peliin ei huvita lähteä."
En ole vastuuton. Pitäisin suhteesta huolta ja odotan sitä myös toiselta. Olisin uskollinen.
"Jos sitten ei ole seksisuhteitakaan ollut niin jonkinlainen ääriuskonnollisuus tulee mieleen, vaikka ne tapaavat olla naimisissa."
En kannata mitään uskontoa.
"Tai sitten se ettei kelpaa kenellekään."
Kiinnostuneita naisia on ollut vuosien varrella useampia mutta he eivät ole kiinnostaneet minua. Sitten on ollut muutama nainen joista olen ollut kiinnostunut ja hekin ovat käsittääkseni olleet kiinnostuneita mutta ovat olleet varattuja.
"No pakkoko sitä on ensideiteillä täräyttää ilmaan? Ihmiseen voi tutustua ihan rauhassa, ei ole pakko kertoa välittömästi asioita joiden epäilee alentavan kumppanin kiinnostusta. Kyllä kumppanittomuus tai joku teininä sairastettu masennus ehditään ottaa myöhemminkin esille."
Entä jos nainen kysyy mieheltä heti aluksi kuinka monta seurustelusuhdetta miehellä on takana? Pitäisikö miehen valehdella ja myöhemmin tunnustaa asian oikea laita? Voi vittu naiset käyttäkää aivojanne välillä.
"Yhtä lailla myös miehet syynäävät naisen kokemattomuutta ja myös kokeneisuutta."
Eivät syynää kokemattomuutta, eivät läheskään siinä määrin kuin naiset syynää miehen. Tämä johtuu ihan siitä että suuri osa naisista on seksissä hyvin passiivisia ja he odottavat että miehen tehtävä on tehdä lähes kaikki "työ" sängyssä.
oletat että jokainen maailman mies on 25 ikävuoteen mennessä ollut niin onnekas että olisi tavannut niin monta kiinnostavaa naista jotka ovat vielä olleet kiinnostuneita hänestä, että takana on pari lyhyttä juttua ja yksi vakava suhde?
"Sellainen mies voi jatkossakin keskittyä uraansa ja matkusteluun. Mikä olisi muuttunut? Jos ei ole kiinnostunut naisesta niin on epäkelpo suhteeseen naisen kanssa. Niin se vaan on."
Hyvänen aika sentään että te naiset olette idiootteja. :D
No kuinka moni nainen oikeasti kysyy ensimmäisillä deiteillä tarkkaa seksi- tai seurustelukumppanien määrää?
Minä en naisena ainakaan suostuisi vastaamaan tuollaiseen asiaan ensimmäisillä treffeillä. Vasta kun tuntee toista paremmin ja alkaa luottaa kannattaa kertoa yksityisasioitaan. Enkä nyt tarkoita pelkästään seksi- ja seurusteluhistoriaa vaan muitakin asioita. Joiltain ihmisiltä on hämärtynyt normaali yksityisyyden käsitys, kaikki asiat halutaan kertoa Facebookissa kuudellesadalle parhaalle kaverille. Se ei kuitenkaan ole järkevää.
Lisäisin vielä etten erottelisi seurusteluhaluttomuutta ja seurustelukyvyttömyyttä kovin vahvasti toisistaan. Jos ei halua seurustella ei kykene siihen ja jos oikeasti haluaa, niin sitten myös kykenee sitoutumaan.
Sille jos toinen päättää jättää ei välttämättä mitään voi, se on asia erikseen.
"Yhtä todennäköistä? Älä naurata. Kokematon ei ole tärvellyt yhtäkään suhdetta, tämä toinen on viisi. Kaiken järjen mukaan, poislukien naisen logiikan, kokematon olisi parempi valinta. Ai miksikö? Kokemattomasta ei tiedä mitään, mutta sen sijaan tästä toisesta tiedät, että hän ei mitä ilmeisemmin saa suhteitaan onnistumaan."
Ethän sinä tiedä viiden epäonnistuneen suhteen perusteella etteikö toinen saisi suhteita toimimaan. Jos se on vain tehnyt huonoja valintoja. Tällaisia ihmisiä on muuten yllättävän paljon.
Kokemattomasta tiedän että hän ei joko saa muodostettua suhdetta tai ei halua / ole halunnut suhdetta. Kaksi vaihtoehtoa. Onko näistä kumpikaan parisuhdemielessä hyvä asia?
"Mutta unohdat nyt sen, että kokemattomuus on vika vain sinun päässäsi."
Minulle muiden ja etenkin tuntemattomien ihmisten seksielämä on aivan yksi ja sama. En minä valvo öitä miettien onko joku kokematon tai kokenut. Vika siis ei ole tässä päässä.
minusta ihminen joka on keskittynyt vain ja ainoastaan itseensä (ura, matkustelu, harrasteet) kuulostaa tylsältä.
Etenkin kun töissä, harrasteiden parissa, matkoilla ja kavereiden kautta voi tavata niitä naisia. Esim. omista suhteistani yksikään ei ole alkanut baarissa eikä edes kännissä. Ja turha sanoa että olet nainen, no niin olen mutta ne vastapuolet ovat olleet miehiä.
tarkoitan nyt tällä sitä että pidän itse enemmän ihmisorientuneista miehistä, sellaisista miehistä joilla on ystäviä ja jotka ovat sosiaalisesti aktiivisia. Koska olen sellainen itsekin.
Tällaiset miehet tapaavat naisia myös muualla kun baareissa.
onnekas? Tilastollisesti asia taitaa olla juuri kuten esitin paitsi että keskiverto 25-vuotiaalla miehellä on varmasti ollut enemmän kun kolme intiimisuhdetta.
Useimmat suhteet kuivuvat aika äkkiä kasaan juuri sen takia että sitä kiinnostusta ei ole. Kyllä siinä voi silti ehtiä muutaman viikon tapailla ennen kun asia selviää.
joo. Jotain rajaa päättelyketjuihin, kiitos. Eivät naiset todellakaan ole passiivisia sängyssä paitsi jos eivät ole kiinnostuneita seksikumppanistaan. Jotkut naiset harrastavat seksiä säälistä.
Sulla on varmasti todella paljon kokemusta seksistä naisten kanssa. :D
Katsotaanpa paria lausettasi vähän tarkemmin:
"Etenkin kun töissä, harrasteiden parissa, matkoilla ja kavereiden kautta voi tavata niitä naisia"
"pidän itse enemmän ihmisorientuneista miehistä, sellaisista miehistä joilla on ystäviä ja jotka ovat sosiaalisesti aktiivisia"
Pidät siis sosiaalista miehistä, joiden aika ei hukkaannu töihin, harrastuksiin eikä matkoihin. Eikös niin? Niinhän nuo lauseesi on rinnakkain luettuina pakko tulkita.
Miten ne sosiaaliset miehet sitten ovat kaverinsa tavanneet? Mielestäsi eivät siis ainakaan töissä, harrastusten parissa tai matkoilla, koska sosiaaliset miehet eivät tee sellaista. Herää kysymys, mitä se sinun tarkoittamasi sosiaalisuus sitten oikein on? Ilmeisesti sinulla on miesten ajankäytöstä jotain sellaista salaista tietoa, jota ei miehillä itselläänkään ole.
Veditkö väärät mömmöt eilen?
Eiköhän ihan jokainen tajunnut mitä tarkoitin. Eli sitä että jos mies on keskittynyt pelkästään itseensä siten ettei uran, matkustelun ja harrasteiden ohella ole ehtinyt solmia ihmissuhteita jotka useimmiten johtavat myös naissuhteisiin, hän ei ole minua varten.
Lue ennemmin se viesti johon vastasin.
muuten tiedät millainen kumppani olet jos et ole koskaan seurustelusuhteessa ollut? Voin mäkin väittää olevani maailman paras äiti mutta väite on aika... Hmm... Perusteeton. Enhän minä tiedä kun ei lapsia ole.
myös.
Jos kaikki tai iso osa naisistasi lahnaa sängyssä niin et ole hyvä rakastaja. Ei se mistään muusta kerro.
Ihan kaikki naiset tietävät tämän asian, me katsos puhutaan. Nainen on aloitteellinen ja innostunut sängyssä jos mies on kiihottava ja hyvä, lahna jos ei ole.
"Mistä muuten tiedät millainen kumppani olet jos et ole koskaan seurustelusuhteessa ollut?"
Nythän sinä käytät itse samaa asetta, jota sinulle osoitetuissa kommenteissa on jatkuvasti käytetty ja jonka olet aina torjunut. Mutta näköjään se kelpaa, kun pääset käyttämään sitä itse.
Tarkoitan sitä, että sellaisesta henkilöstä, joka ei koskaan ole ollut seurustelusuhteessa, ei tosiaankaan voi tietää, millainen hän on. Edellisessä kommentissasi myönsit sen, mutta tähän asti olet itsepintaisesti tolkuttanut, että seurustelukokemukseton mies on sitoutumiskyvytön. Sinä siis tiedät sen, mutta toiset eivät voi mielestäsi tietää mitään.
"Nythän sinä käytät itse samaa asetta, jota sinulle osoitetuissa kommenteissa on jatkuvasti käytetty ja jonka olet aina torjunut. Mutta näköjään se kelpaa, kun pääset käyttämään sitä itse."
On eri asia spekuloida loogisia vaihtoehtoja mitkä johtavat tilaan X kun väittää olevansa jotain mitä ei ole kokeillut. Minä voisin olla maailmanmestari rallissa. Jos vaan opettelisin ensin ajamaan autoa...
"mutta tähän asti olet itsepintaisesti tolkuttanut, että seurustelukokemukseton mies on sitoutumiskyvytön."
Enhän, vaan väitin että tuo on ensimmäinen asia mikä tulee mieleen jos tapaa aikuisen, jolla ei ole koskaan ollut vakavaa suhdetta. Sitoutumiskyvytön tai -haluton.
Kannattaisi oikeasti lukea kaikki viestit kunnolla.
Asia tuli selväksi. Ja lopputuloshan on kuitenkin se, minkä jo tiedämme: nainen ei syystä tai toisesta uskalla tai voi kiinnostua kokemattomasta suomalaisesta miehestä.
Kokemattomat aikuiset miehet: ryhtykää munkiksi.
eihän lopputulos ollut tuo, vaan lopputulos riippuu siitä kuka on kokematon eli mitä muuta siinä paketissa tulee mukana.
Virkistetään muistiasi. Näin olet tähän ketjuun kirjoittanut - tarkista vaikka itse:
"Kokemattomasta tiedän että hän ei joko saa muodostettua suhdetta tai ei halua / ole halunnut suhdetta."
Siis omien sanojesi mukaan tiedät, että kokematon on sitoutumiskyvytön. Olet ihan suoraan käyttänyt tietää-verbiäkin. Nyt tietysti huomautat, että sitaatissa on myös tuo "ole halunnut suhdetta" -osuus. Niin on, mutta toisaalla olet todennut - muistat varmasti - ettet halua erottaa kyvyttömyyttä ja haluttomuutta. Niinpä loppupäätelmä on vääjäämättä, että mielestäsi kokematon mies on myös kyvytön.
"Kaverithan siinä ovat avittamassa kun selvitellään onko joku sopiva sulhasehdokas."
-> Oma ajattelu ei ole sallittua? Miksi helvetissä tarvitaan lauman mielipide?
Ihmisorientoitunut ihminen = ekstrovertti ihminen, enemmistöä. Vähemmän on meitä introvertteja, jotka viihtyvät yksin eivätkä hakeudu kälättämään joutavaa paskaa ihmisjoukkohin vain sen takia, että nostaisivat sillä sosiaalista statustaan vaikkapa vastakkaisen sukupuolen silmissä.
Introvertit sattuvat olemaan usein vielä keskivertoa älykkäämpiä, mikä sekin on omiaan heikentämään asemaa pariutumismarkkinoilla. Naisista suurin osa on älyllisesti keskinkertaisia, mistä enemmän esim. täällä: http://takkirauta.blogspot.com/2009/01/fiksun-miehen-tragedia-eli-miksi-nrtit.html < tuon kirjoittaja on muuten nainen. Älykäs nainen, ei keskiverto suttura joka diggailee jääkiekkoilijoita.
Jos kysyn vaikka kaverilta onko joku mies työssä, opiskelija vai mikä niin en osaa ajatella omilla aivoillani?
Jos kuulen että jollain miehellä on vaikka linnatuomio lapsen hakkaamisesta niin tottakai sillä on vaikutusta siihen tutustunko.
Mutta näähän pätee tietenkin vaan silloin jos joku tuntee tyypin tai jonkun jonka tuntee tyypin. Harvoin naiset mitään salapoliisia palkkaavat miehen perään.
No tiedäthän että myös miehistä suurin osa on älyllisesti keskinkertaisia?
Huippuälykkäiden markkinat varmaan ovat pienet, mutta huippuälykkäitä ihmisiä on vähän.
Blogin asia (miehet dominoivat Gaussin käyrän ääripäitä kun puhutaan älykkyysosamäärästä) on vanhaa tietoa.
En tosin ole aivan vakuuttunut siitä että huippuälykkäät jäävät yleensä ilman puolisoa ilman jotain faktanäyttöä. Mielipideblogi ei siihen riitä vaikka sen kirjoittaja ilmaisisi itseään miten hyvint ahansa.
Ensimmäinen vaihtoehto oli että ei saa muodostettua suhdetta. Se ei ole sama asia kun sitoutumiskyvyttömyys tai sitoutumishaluttomuus. Se voi tarkoittaa sitäkin ettei ole poistunut kotoaan viimeiseen vuosikymmeneen. Tai mitä onkin.
Kerrohan toki muita vaihtoehtoja?
Nyt taitaa olla niin, että tulkitset itse omia ajatuksiasi sellaisiksi, että saisit ne jotenkin käännettyä näyttämään järjellisiltä. Voihan tietysti se, ettei saa suhdetta muodostettua, tarkoittaa kotona kyhjöttämistäkin, mutta kyllä sinä sen nyt vasta keksit selitykseksi eikä se suinkaan liikkunut mielessäsi, kun tuon lauseen ensimmäisen kerran kirjoitit. Muuten olisit varmasti vedonnut siihen niissä lukemattomissa kommenteissasi, joissa olet tätä ennen joutunut puolustautumaan.
Huippuälykkäiden pariutumisesta tuskin on kunnolista selvitystä tehty eikä hevin tehdäkään. Perusongelma on heidän vähäinen määränsä. Huippuälykkäänhän pitäisi olla sellainen, jollaisia on noin prosentti väestöstä. Sellainen joukko toki olisi vielä riittävä otos, mutta määrää vähentää se seikka, että koko väestö pitäisi oikeastaan seuloa, jotta kaikki huippuälykkäät saataisiin ongittua selville. Ilman sitä pitäisi tyytyä niihin huippuälykkäisiin, jotka ovat itse hakeutuneet testeihin. Kun vielä ottaa huomioon, että testeissä on käynyt sekä miehiä että naisia ja nyt pitäisi selvittää nimeomaan miesten pariutuminen, joukko supistuu entisestään. Jäljelle jäävät ovat sitä paitsi sikäli huonosti vertailukelpoinen joukkio, että he ovat kovin eri-ikäisiä ja siten heidän seurusteluvaiheensa osuu aikakausiin, joten nimenomaan nykyhetken parinvalintakulttuurista älykkyyden suhteen heidän avullaan ei paljon selviä. Tietysti on teoriassa mahdollista tilastoida mensan jäsenten siviilisäädyt, sikäli kuin nuo jäsenet voitaisiin tavoittaa, mutta tulos olisi tosiaan kirjaimellisesti tilasto mensan jäsenten siviilisäädystä eikä yleistävämmin mikäämn tutkimus huippuälykkäiden pariutumisesta.
"Minulle ensimmäinen mieleentuleva juttu siitä että miehellä ei ole ollut vakavia suhteita on se että kaverilla on pahimman luokan sitoutumiskammo."
Se mitä tulee ensimmäisenä mieleen, voi olla täyttä potaskaa ja syy saattaa olla joku ihan muu. Ja täytyy tarttua tuohon sanaan "sitoutumiskammo", koska se on myytti ja aika usein sitä käyttää naiset, joiden egolle on kova kolaus, että joku mies ei halua "sitoutua" heihin. Oikeasti kyse on siitä, että ihmiset punnitsee asioiden plussia ja miinuksia ja jos sitoutuminen kallistuu enemmän miinuksen puolelle, siihen ei lähdetä eikä siinä ole mitään dramaattista. Jos puhuttaisiin "sitoutumishaluttomuudesta", päästäisiin lähemmäs totuutta ja voitaisiin alkaa keskustella toden teolla.
Mikäli nainen ei ole liikkeellä aviomiehenetsintäaikeissa, miksi sitoutumiskammonkaan pitäisi häiritä. Jos hän haluaa seurustella vähemmän vakavasti, olisi vain tyytyväinen siihen, että mieskään ei tee liian lopullisia suunnitelmia.
... paljon spesifimpienkin ihmisjoukkojen käyttäytymistä voidaan tutkia.
Onhan noita pitkittäistutkimuksia tehty huippuälykkäillä ainakin muiden osa-alueiden suhteen.
Pointti vaan että turha väittää että huippuälykkäät eivät saa naista kun sitä ei näytetä tietävän. Huippuälykäs ei ole välttämättä nörtti eikä nörtti ole yleensä huippuälykäs. Nörttejä on enemmän kun huippuälykkäitä. Väittäisin, että introverttius ja kehnot sosiaaliset taidot heikentävät nörttien kysyntää enemmän kun älykkyys.
Sinä siis tiedät mitä muut ajattelevat kun kirjoittavat mitäkin? Yksi looginen selitys lauseen ensimmäiselle osalle on tietenkin se ETTEI KELPAA KENELLEKÄÄN. Jälkimmäinen viittaa sitten sitoutumiskammoon enemmän.
Lauseen ensimmäisen osan täytyy olla joidenkin kohdalla totta koska niin moni sitä täällä valittaa.
Minä en herätä sitoutumisintoa, kyseessä voi hyvin olla että minä en kelpaa. Jos 500 naista ei kelpaa, kyseessä on ongelma. Sitä voi jo ihan hyvin kutsua sitoutumiskammoksi tai sitoutumishaluttomuudeksi, miten tahansa.
"Sitä voi jo ihan hyvin kutsua sitoutumiskammoksi tai sitoutumishaluttomuudeksi, miten tahansa."
Mutta kun nuo sanat juuri eivät ole toistensa synonyymejä, se oli koko pointti. Kammo viittaa siihen, että mies pelkää (ei uskalla sitoutua blaa blaa...) ja sitoutumiskammoinen on arvoladattu sana, jota käytetään usein hyvin herkästi leimaavaan sävyyn. Haluttomuus taas on sitä, että mies (tai nainen) ei yksinkertaisesti vain halua esim. avioliittoa/avoliittoa, syynä lähinnä se, että näkee sen kaikki asiat huomioon ottaen tuovan vähemmän tyydyttävän elämän.
Käytännössä jako ei tietenkään ole niin jyrkkä, että olisi vain sitoutumishaluisia ja -haluttomia, vaan ihmiset on jotain siltä väliltä. Esim. joku, joka pitää siitä, että on paljon omaa tilaa ja aikaa, ei niin herkästi muuta kimppaan jonkun kanssa, mutta jos sattuu jossain tilapäisessä mielenhäiriössä rakastumaan niin päätä pahkaa että...
Teen työkseni sosiologisia tilastollisia tutkimuksia, joten sinun ei tarvitse opettaa minua. Tämä tiedoksi.
Tietenkin spesifisempiäkin ryhmiä voidaan tutkia ja huippuälykkäitä on monien asioiden suhteen tutkittukin, mutta tässä pitäisi tutkia niin epämääräisen laajaa asiaa, että aie hajoaa käsiin, ellei tyydytä vain tylsästi tilastoimaan sitä, ovatko huippuälykkäät naimisissa vai eivät. Sïitä, millaisia heidän pariutumisprosessinsa ovat olleet, ei luultavasti saataisi mitään selkeitä linjoja syntymään jo senkään takia, että tutkimus perustuisi heidän omiin kertomuksiinsa ja muistelemisiinsa, joiden todenmukaisuus ja realistisuus olisi niin ja näin.
"Sïitä, millaisia heidän pariutumisprosessinsa ovat olleet, ei luultavasti saataisi mitään selkeitä linjoja syntymään jo senkään takia, että tutkimus perustuisi heidän omiin kertomuksiinsa ja muistelemisiinsa, joiden todenmukaisuus ja realistisuus olisi niin ja näin."
No tuossahan sitten tavallaan teilaat lähes kaikki retrospektiivisesti elämänkaarta tai elämäntapaa koskevat tutkimukset...
Älykkyyshän on helppo määritellä. ÄO suurempi tai pienempi kun luku X. Jos raja-arvo X on riittävän korkea, voidaan puhua huippuälykkäästä. Käytetystä testausmenetelmästä riippuu, mikä tarkka raja-arvo on.
"Tietenkin spesifisempiäkin ryhmiä voidaan tutkia ja huippuälykkäitä on monien asioiden suhteen tutkittukin, mutta tässä pitäisi tutkia niin epämääräisen laajaa asiaa, että aie hajoaa käsiin, ellei tyydytä vain tylsästi tilastoimaan sitä, ovatko huippuälykkäät naimisissa vai eivät."
Eli siis on täysin mahdoton ajatus tutkia asioita niin, että otetaan joukko vaikkapa huippuälykkäitä 18-vuotiaita ja tutkitaan heidän pariutumisprosessejaan seuraavat 10 vuotta säännöllisesti raportoimalla? Miksihän? :D
Tällaista tutkimusta nimenomaan tehdäänkin tiettyjen ilmiöiden selvitämiseeen. Monisssa pitkittäistutkimuksissa aletaan seuraamaan jotain populaatiota vaikkapa lukiossa tai jopa tarhassa ja havainnoidaan käyttäytymistä. Tällaisiin tutkimuksiin arvon tieteilijä voinee tutustua millä tahansa ihmistieteen peruskurssilla.
ne edellyttävät toisiaan.
"No tuossahan sitten tavallaan teilaat lähes kaikki retrospektiivisesti elämänkaarta tai elämäntapaa koskevat tutkimukset..."
Niin kieltämättä teen.
"Eli siis on täysin mahdoton ajatus tutkia asioita niin, että otetaan joukko vaikkapa huippuälykkäitä 18-vuotiaita ja tutkitaan heidän pariutumisprosessejaan seuraavat 10 vuotta säännöllisesti raportoimalla?"
Meillä pitäisi olla noin 1000 huippuälykästä 18-vuotiasta, jotta tulos olisi pätevä yleistys huippuälykkäiden pariutumisesta. Muuten se selvitys vain tutkittavan joukon pariutumisesta. No jos huippuälykkäitä tosiaan on joka ikäluokassa tuon verran niin kyllähän se onnistuu silloin. En viitsi ruveta laskemaan. Yli sadalla tutkittavalla saadaan kyllä jo jotain suuntaviivoja selville, mutta tässä on se pulma, että pariutumiskuvioihin vaikuttavia tekijöitä on niin paljon, että älykkyys on vain yksi muiden joukossa, joten millä erottaa se, mikä tosiaan liittyy älykkyyteen. Todennäköisesti tutkittava joukko esimerkiksi olisi koulusta päästyään kohta levällään eri puolilla maailmaa (näin voi huippuälykkäistä perustellusti olettaa), jolloin tutkimuksen voisi yhtä hyvin nimetä vaikkapa sen selvittämiseksi, millä tavoin ulkomaille muuttaneet nuoret miehet löytävät kumppaninsa. Kumpi on silloin heidän kohtaloaan ja käyttäytymistään ensisijaisesti selittävä tekijä: se, että he ovat hyvin älykkäitä vai se, että he ovat lähteneet maailmalle. Ei sille nyt mitään voi, että tuloksena olisi tilasto, joka ei kertoisi älykkyyden osuudesta pariutumiseen juuri mitään.
"Meillä pitäisi olla noin 1000 huippuälykästä 18-vuotiasta, jotta tulos olisi pätevä yleistys huippuälykkäiden pariutumisesta."
Mihin perustat että otoskoon on oltava noin suuri? Lopussa oleva venkoilusi ei ollut peruste.
Jos meillä on sadan huippuälykkään ja sadan normaaliälyisen verrokki, saadaan varmasti ihan riittävästi vertailukelpoista tietoa mm. seksikumppanien määrästä. Tosin tarkoitus lienee ainakin Takkiraudan blogiin vedoten selvittää vain seuraava asia:
"pariutuvatko huippuälykkäät ollenkaan?"
Tähän riittäisi tosiaan jopa suppeahko tilasto (esim. 100 henkeä) seurustelustatuksesta ikäkohortin normaaliälyisten ja huippuälykkäiden joukossa.
Jos halutaan aineistoa siitä miten huippuälykkäiden pariutumiskäyttäytyminen toimii, asetelman pitää olla monipuolisempi. Ja siihen tulee kuulua verrokkiryhmä, josta et (vaikka olet tieteilijä?) mainitse mitään.
"No jos huippuälykkäitä tosiaan on joka ikäluokassa tuon verran niin kyllähän se onnistuu silloin."
Miksi tutkittavien tarvitsee muuten olla tismalleen samanikäisiä? Eroavatko 18-22 -vuotiaiden pariutumiskuviot paljonkin toisistaan? :D
"Todennäköisesti tutkittava joukko esimerkiksi olisi koulusta päästyään kohta levällään eri puolilla maailmaa (näin voi huippuälykkäistä perustellusti olettaa), jolloin tutkimuksen voisi yhtä hyvin nimetä vaikkapa sen selvittämiseksi, millä tavoin ulkomaille muuttaneet nuoret miehet löytävät kumppaninsa."
Tuotapa tuota, 18-vuotiaat ovat yleensä ihan sen asevelvollisuuden takia kotona vielä vuoden-pari ainakin. Lisäksi useimmat huippuälykkäät suorittavat korkeakoulututkinnon, usein Suomessa. Tuo että huippuälykkäät lähtevät alle parikymppisinä maailmalle on pelkkää mutuasi.
Enkä muuten usko että pariutumiskriteerit länsimaissa jonne huippuälykkäät oletettavasti lähtevät paljon poikkeavat toisistaan. Voit tietenkin toimittaa lähdeviitteen joka väittää toisin...
"Mihin perustat että otoskoon on oltava noin suuri?"
Se tieteenala, jota edustan, pitää perussääntönä sitä, että sata antaa perusteet olettaa jotain ja tuhat tarvitaan todistamaan oletukset. En ole keksinyt määriä itse. Muilla aloilla määrävaatimukset voivat toki olla toiset, sitä en kiistä, mutta jos minut pistettäisiin asiaa tutkimaan, lähtisin niistä määristä, joita olen tottunut noudattamaan.
"Miksi tutkittavien tarvitsee muuten olla tismalleen samanikäisiä? "
Ei missään nimessä tarvitsekaan. Se tuli siitä viestistä, jonka pohjalta lähdin asiaa alun perin kommentoimaan ja on jäänyt roikkumaan mukaan sellaisenaan. Siellä se vain vilahti suunnilleen niin, että voisiko 18-vuotiaita huippuälykkäitä tutkia jne.
"siihen tulee kuulua verrokkiryhmä"
Niin tulee. En viitsinyt mainita sitä, kun viesti olisi venynyt ja arvelin että otat sen kuitenkin puheeksi. Verrokkiryhmän luonne (mikä älykkyysjakauma heillä sitten olisi? tms.) ja määrä ei tosin sekään olisi ihan selvä asia.
Ulkomaillelähdöstä sitten: sanoit itse, että heitä tulisi tutkia esim. kymmenen vuoden ajan. Älähän nyt käännä asiaa niin, että joku muka olisi puhunut heidän tutkimisestaan nimenomaan vain parikymppisenä. Sitä paitsi: kommentointia lukenevat muutkin kuin me. Esimerkki oli tarkoitettu selventämään sitä, mitä tarkoitan sillä, että muutkin tekijät kuin pelkkä sama älykkyystaso voi yhdistää tutkittavaa ryhmää. Valitsin mahdollisimman selvältä näyttävän, vaikkakin käytännössä
vähemmän todennäköisen yhtäläisyyden.
Viimeisen kappaleen väitteestä olen suureksi osaksi samaa mieltä, eli minäkään en usko pariutumisen länsimaissa olevan maittain erilaista. Mutta ulkomailta tuleva älykäs opiskelija on jossain määrin eri tapaus kuin omassa maassaan oman maansa tyttöjen kanssa seurusteleva. Tässä tuleekin vastaan suhde verrokkiryhmään, jossa enimmäkseen varmaan suomalaiset seurustelisivat suomalaisten kanssa, kun taas varsinaisessa ryhmässä suomalainen mies seurustelee muunmaalaisen kanssa muulla kuin äidinkielellään. On se nyt jo jonkinasteinen ero, joka tietysti voi osoittautua merkityksettömäksikin, jos sitä tarkastellaan lähemmin.
"Muilla aloilla määrävaatimukset voivat toki olla toiset, sitä en kiistä, mutta jos minut pistettäisiin asiaa tutkimaan, lähtisin niistä määristä, joita olen tottunut noudattamaan."
Mikähän ala mahtaa olla? Yleisesti ottaen kun moni seikka vaikuttaa otoskoon valintaan. Tarvittavaa otoskokoa voidaan ennakoida eri menetelmin. Lisäksi voidaan laskea tuloksen hankkimisen jälkeen tuloksen laskennallinen, otoskokoon ja suhdelukuun perustuva vahvuus.
"Verrokkiryhmän luonne (mikä älykkyysjakauma heillä sitten olisi? tms.) ja määrä ei tosin sekään olisi ihan selvä asia."
Ei, paitsi jos tutkitaan vain ja ainoastaan blogistin antamaa oletusta:
Ovatko huippuälykkäät useammin yksin kun muut?
Tähän tarvitaan kaksi ryhmää, huippuälykkäät ja normaaliälyiset. Molempien rajat on selvitetty psykologisissa testeissä. Esimerkiksi WAIS:n mukaan yli 128 on "superior", 91-100 on "average". Jos nämä rajat pidetään, voimme vertailla testissä yli 128 pistettä saaneita henkilöihin, joiden ÄO on 91-100.
Mutta tottakai jos halutaan tutkia asiaa monimuotoisemmin, tutkimusasetelman pitäisi olla harkitumpi. Minusta vain kuitenkin "nörttien huono flaksi" tai "älykkäiden huono flaksi" on myytti, jonka voisi hyvin yksinkertaisella kyselyllä tuhota. Tietääkseni sitä ei olla vahvennettu missään.
"Ulkomaillelähdöstä sitten: sanoit itse, että heitä tulisi tutkia esim. kymmenen vuoden ajan."
Niin, mutta kun ei ole mitään näyttöä siitä että merkittävä määrä huippuälykkäitä edes lähtisi ulkomaille. Jos siis tuollainen 1000 hengen näyte olisi. Varmasti osa lähtisi, mutta osa jäisi. Katohan noin suuressa otoksessa olisi varmasti joka tapauksessa kohtuullisen suuri kymmenen vuoden aikana. Huonoimmillaan tulos vääristyisi täysin siksi että molemmat ääripäät jättäytyisivät pois tutkimuksesta. Siis ne huippuälykkäät, joilla käy erinomainen flaksi ja ne joilla ei jäisi.
Tämä taas on pitkittäistutkimusten yleisesti tunnistettu ongelma.
"Esimerkki oli tarkoitettu selventämään sitä, mitä tarkoitan sillä, että muutkin tekijät kuin pelkkä sama älykkyystaso voi yhdistää tutkittavaa ryhmää."
Joo, mutta lähtisin että juuri tässä kysymyksessä mm. sosiaaliluokka ja koulutustaso olisivat selittävämpiä tekijöitä kun ulkomailla oleminen.
"Viimeisen kappaleen väitteestä olen suureksi osaksi samaa mieltä, eli minäkään en usko pariutumisen länsimaissa olevan maittain erilaista. Mutta ulkomailta tuleva älykäs opiskelija on jossain määrin eri tapaus kuin omassa maassaan oman maansa tyttöjen kanssa seurusteleva. Tässä tuleekin vastaan suhde verrokkiryhmään, jossa enimmäkseen varmaan suomalaiset seurustelisivat suomalaisten kanssa, kun taas varsinaisessa ryhmässä suomalainen mies seurustelee muunmaalaisen kanssa muulla kuin äidinkielellään. On se nyt jo jonkinasteinen ero, joka tietysti voi osoittautua merkityksettömäksikin, jos sitä tarkastellaan lähemmin."
Tämä on mahdollista, mutta merkityksellistä vain jos ulkomaille lähtisi puolet populaatiosta. Toisaalta ulkomaille lähtemistä pitemmäksi ajaksi voisi pitää poissulkukriteerinä. Tai ehkä ei. En tiedä, paljonko ihmiset keskimäärin harrastavat seksiä mm. lomamatkoilla paikallisten kanssa, ja aivan varmasti ulkomaanmatkoja olisi nykypäivänä lähes kaikilla osallistujilla.
"Mikähän ala mahtaa olla?"
Jätän paljastamatta. Tämä on tietysti suurta hätävarjelun liioittelua, mutta kyseistä alaa harrastetaan yliopistojen profiloitumisen vuoksi Suomessa vain yhdessä kaupungissa, joten en pidä mahdottomana että joku minut kirjoittelustani tunnistaa, jos kerron missä vaikutan.
"Ei, paitsi jos tutkitaan vain ja ainoastaan blogistin antamaa oletusta:
Ovatko huippuälykkäät useammin yksin kun muut? "
Juuri niin. Vain blogistin antaman oletuksen tutkimisesta olenkin alun perin puhunut. Ei tämä ole mikään paikka ryhtyä sen laajempiin kannanottoihin.
"Mutta tottakai jos halutaan tutkia asiaa monimuotoisemmin, tutkimusasetelman pitäisi olla harkitumpi. Minusta vain kuitenkin "nörttien huono flaksi" tai "älykkäiden huono flaksi" on myytti, jonka voisi hyvin yksinkertaisella kyselyllä tuhota. Tietääkseni sitä ei olla vahvennettu missään."
Mikä on "huono flaksi"? Jotain varmasti voidaan kumota helpostikin, mutta pitäisi selvästi päättää, mitä milläkin tarkoitetaan ja mihin kyselyn raja vedetään. Muuten ilmestyy aina joku, joka sanoo se ja se ei hänen mielestään ole mitään huonoa/hyvää flaksia vaan se onkin jotain muuta jne. Jos nyt kerron tässä sitten oman kantani asiaan, niin en kyllä usko että väite olisi vahvennettavissa.
"Niin, mutta kun ei ole mitään näyttöä siitä että merkittävä määrä huippuälykkäitä edes lähtisi ulkomaille. --"
Luehan nyt kirjoittamani viestit kunnolla!!!!!!!!!!!!!!! Sanoin viimeksi aivan selvästi, että ulkomaillelähtötapaus oli tarkoitettu muille palstan lukijoille tarkoitettu esimerkki siitä, mitä erilaisten muuttujien olemassaolo tarkoittaa eikä esimerkki seikasta, joka olisi tässä tutkittavassa ilmiössä varmasti asiaan vaikuttava tekijä.
"Joo, mutta lähtisin että juuri tässä kysymyksessä mm. sosiaaliluokka ja koulutustaso olisivat selittävämpiä tekijöitä kun ulkomailla oleminen. "
Jatkoa edelliseen: niin ovat, mutta ymmärtäisivätkö ne tämän palstan atm-kirjoittajat ym., jotka todennäköisimmin näitä viestejä lukevat, mistä on kyse, jos sellaiset esimerkit olisin maininnut. No ehkä olisivat, mutta tähän ei nyt kannata juuttua, koska esimerkki ei ylipäänsä ollut vakavan tutkimusasettelun lähtökohta.
"Toisaalta ulkomaille lähtemistä pitemmäksi ajaksi voisi pitää poissulkukriteerinä."
Hyvä idea. Tosin tekisi tutkittavien määrästä vielä vähäisemmän, mutta siitähän meillä on eri mielipide, mikä sen pitäisi olla.
"En tiedä, paljonko ihmiset keskimäärin harrastavat seksiä mm. lomamatkoilla paikallisten kanssa"
Ahaa. Nyt meillä taitaa olla yhden lähtökohdan kanssa eri näkemys, siitä selvitetään. En ole tarkoittanut pelkkää seksiä ollenkaan, vaan nimenomaan sitä, löytääkö älykäs kumppanin vakituiseen suhteeseen. Jos olet laskenut satunnaisen seksin mukaan, se tietysti selittää mielipide-erot määrien suhteen ja muutakin. Ymmärtänet, että koska olen tarkoittanut likipitäen huippuäykkäien avioitumista, epäilys siitä, että riittävää tutkittavien määrää voi olla hankala saada kasaan, on perustellumpi kuin silloin, jos puhutaan heidän mistä tahansa seksikokemuksistaan.
"Juuri niin. Vain blogistin antaman oletuksen tutkimisesta olenkin alun perin puhunut. Ei tämä ole mikään paikka ryhtyä sen laajempiin kannanottoihin."
Mutta tämänhän voi tutkia vain tilastoimalla nopeasti sen, ovatko huippuälykkäät useammin yksin kuin muut.
"Mikä on "huono flaksi"?"
Tarkoitan nyt lähinnä sitä että "nörtit / älykkäät eivät saa koskaan keneltäkään".
"Hyvä idea. Tosin tekisi tutkittavien määrästä vielä vähäisemmän, mutta siitähän meillä on eri mielipide, mikä sen pitäisi olla."
Minusta tilastollisesti luotettavaa tietoa saataisiin jopa n. 100 hengen otoskoolla. Jos siis ero todella on merkittävä.
"Ahaa. Nyt meillä taitaa olla yhden lähtökohdan kanssa eri näkemys, siitä selvitetään. En ole tarkoittanut pelkkää seksiä ollenkaan, vaan nimenomaan sitä, löytääkö älykäs kumppanin vakituiseen suhteeseen. Jos olet laskenut satunnaisen seksin mukaan, se tietysti selittää mielipide-erot määrien suhteen ja muutakin."
Jup, koska eikö ainakin stereotypian mukaan nörtti saatakin päätyä naimisiin mutta ei seksisuhteeseen?
Henk koht tosin uskon, että seksikumppanien määrään vaikuttaa niin paljon pelkkä asennoituminen seksiin että sitä ei voi älykkyydellä selittää.
"onnekas? Tilastollisesti asia taitaa olla juuri kuten esitin paitsi että keskiverto 25-vuotiaalla miehellä on varmasti ollut enemmän kun kolme intiimisuhdetta.
Useimmat suhteet kuivuvat aika äkkiä kasaan juuri sen takia että sitä kiinnostusta ei ole. Kyllä siinä voi silti ehtiä muutaman viikon tapailla ennen kun asia selviää."
Sun lähestymistapa on ainakin tyypillinen naisen kirjoittamaksi.
Ensinnäkin, miksi oletat, että kaikki miehet olisivat kiinnostuneita aloittamaan suhteen naisen kanssa aina seksillä ? Kyllä seksi on hyvä asia, sen minäkin myönnän, mutta elämänkumppania etsiessä ainakaan omat kriteerit eivät vain pyöri pelkän seksin ympärillä. Se ei ole mitenkään tavanomaista, että myös mies haluaa aloittaa naisen kanssa suhteen tutustumalla ja kaveripohjalta.
Sitä paitsi, naisten on helpompi aloittaa suhde seksillä, koska naisella on täysi itsevalta päättää myös seurauksista. Miehen kannalta suhteen aloittaminen seksillä on aina suuri ja tietoinen riski, joka voi päätyä siihen, että mies saa maksettavakseen vain elatusmaksut. Naisen alkuperäinen suunnitelma on voinut olla esimerkiksi se, että tavoitteena on ollut vain raskaaksi tulo ja lapsen saaminen ilman miestä ja parisuhdetta. Lasku tosin muistetaan lähettää miehelle. Jos olisit mies, olisitko itse valmis ottamaan edellä mainitun riskin ?
Viitaten edellä mainittuun esimerkkiin, miehenä en haluaisi tulla vedätetyksi tuollaisessa asiassa. Se on aivan eri tarina, jos suhde on edennyt tutustumisen kautta ja yhteisellä päätöksellä hankitun lapsen saamiseen.
Edellä mainituilla asioilla ja seurauksilla on ainakin miehen kannalta hyvin suuri ero.
"Et ilmeisesti tunne naisia? Tottakai näistä asioista puhutaan. Kaverithan siinä ovat avittamassa kun selvitellään onko joku sopiva sulhasehdokas."
Niin kun kaikki kaveritkin aina sanoo tai tekee, kuulee yleensä vaan joiltain pissiksiltä, metallisteilta, ainakaan true semmoisilta :D Tyypillinen metallistihan juuri pyrkii ajattelemaan omilla aivoilla, sitähän juuri metallimusiikissakin kehoitetaan, mutta kun horouden/pissismin takia olet kaikenlisäksi vielä poseri, kuuluisi luoti ampua poserin päähän, niin kuin tässäkin biisissä lauletaan >:D: http://www.youtube.com/watch?v=_ho9dDtHLs4
"Kokemattomasta tiedän että hän ei joko saa muodostettua suhdetta tai ei halua / ole halunnut suhdetta. Kaksi vaihtoehtoa. Onko näistä kumpikaan parisuhdemielessä hyvä asia?"
Tai ei ole halunnut aloittaa parisuhdetta vaan sen takia, ettei ole kokenut sitä toista vain lopulta sopivaksi itselleen vitun apina!
entäs jos kavereita onkin tullut harrasteista ja töistäkin mahdollisesti? Kai nyt itsekkin olet varmaan edellämainituista löytänyt? :D Vai pitääkö ne sitten ihan jostakin kapakasta tai aiemmin opiskeluista olla löytynyt? :D
Ja ihminen joka on keskittynyt uraansa, opiskeluihin ja harrastuksiin, löytää kyllä joskus välillä aikaa kaverienkin kanssa ajan viettämiseen ja eikös toisaalta mies joka on luonut hyvin uraansa ole toisaalta hyvin tienaava, minkä te monet naiset juuri haluattekin? :D Ja joka muutenkin edes olisi joku? :D Ettei siis esimerkiksi vaan joku hampurilaisten paistaja Mäkissä? :)
"Jos sitten ei ole seksisuhteitakaan ollut niin jonkinlainen ääriuskonnollisuus tulee mieleen, vaikka ne tapaavat olla naimisissa. Tai sitten se ettei kelpaa kenellekään."
Tai se voi myöskin olla ihan periaate ja itsetunnostakin oleva kysymys, niin kuin ainakin itselläni, ettei olekkaan ollut tarve koskaan todistella noilla itselleen tai muille mitään, niinkun joillain vitun mikki-hiirillä x) Ja jos minä noita alkaisin harrastelemaan, niin mistäpä tietää ettei se minulla mahdollisesti menisikin niin överiksi että panisin(kuvitellaanpa nyt että olisin tuleva poikaystäväsi) kaikkia kavereitasikin, mutsiasi jne. :D Kysynpä vaan onko ihan välttämättä niin kannattavaa? x)
Niin, ja mainittakoon vielä etten kyllä myöskään senkään takia ole harrastanut noita, kun en millään kykene siihen ilman minkäänlaista tunnesidettä.
Tuo on niin tyypillistä naista, vai pitäisikö sanoa naisen "logiikkaa".
"Minulle ensimmäinen mieleentuleva juttu siitä että miehellä ei ole ollut vakavia suhteita on se että kaverilla on pahimman luokan sitoutumiskammo. Etsitään jotain ihmenaista tai ollaan ihmissuhdepuolella täysin vastuuttomia. Kumpaankaan peliin ei huvita lähteä."
Mistä mies voisi saada niitä vakavia suhteita, jos ei ole osunut kohdalle naista, joka olisi ollut halukas vakavaan suhteeseen ? Ihan vain tiedoksi, että ei niitä vakavia suhteita saa myöskään valmiina kaupan hyllyltä, kuten nähtävästi oletat.
"Jos sitten ei ole seksisuhteitakaan ollut niin jonkinlainen ääriuskonnollisuus tulee mieleen, vaikka ne tapaavat olla naimisissa. Tai sitten se ettei kelpaa kenellekään."
Miksi et voi hyväksyä sitä, että seksisuhteiden harrastaminen on ensinnäkin täysin vapaaehtoista. Toiseksi, kaikki miehet eivät pidä seksisuhteista tautiriskin ja elatusmaksujen pelossa. Kolmanneksi näitä uskoon hurahtaneita hihhuleita on sen verran pieni vähemmistö, jotta on aika epätödennäköistä, että kaikki irtosuhteista kieltäytyvät miehet olisivat uskovaisia.
Yhtä hyvin sinulta voisi kysyä, miksi miehen pitäisi harrastaa irtosuhteita, kun ei ole tarkoituskaan sitoutua ja toista ihmistä pidetään vain panetuksen poistajana ?
Vai onko tässä kyse siitä, että naiset haluavat todellisuudessa vain irtosuhteita, vaikka antavat ymmärtää hakevansa vakavaa suhdetta ? Koittakaa jo päättää, sillä molempia ei voi saada samaan aikaan: vakavaa suhdetta ja suhteen vailla sitoumuksia.
Toisaalta miksi pitäisi harkita vakavaa suhdetta sellaisen naisen kanssa, joka harrastaa irtosuhteita ? Itse haen kumppaniksi sellaista naista, jolla on samanlaiset elämänarvot. Näihin arvoihin eivät kuulu irtosuhteet sinkkuna eikä parisuhteessa.
Minä viittaan kirjoituksissani miehiin, en poikasiin. Jos kolmekymppinen mies on kokematon niin olemme aivan liian erilaisia, ei siinä sen kummempaa.
Sama jos toisella lapsi ja toisella ei, ei siinä sen kummempaa
Onko mies sitten kokenut, jos hän on esim. ollut yhden kerran yhdynnässä tai ainoat seksikokemukset ovat prostituoidun kanssa?
Pitääkö olla seurustellut, jotta voi sanoa kokeneeksi? Kuinka pitkään seurustellut? Missä raja menee?
Jos vaikkapa tapailee jotain tyyppiä, eikä tunne häntä kovin hyvin, tuleeko ajatelleeksi tällaisia vai jotain muuta?
Ei, ette te ole erilaisia vaan kokemusmaailmanne on erilainen. No, tätä ehkä tarkoititkin. Se, mitä ihminen on tehnyt, ei kerro hänen luonteestaan - tuskin olet niin tyhmä että niin luulisit - mutta kokemustaustan vastakkaisuus tuottaa eräänlaisen kulttuurishokin. Sitäkö ajattelit?
...kummassa pystyt perustelemaan tuon erilaisuuden. Mitä kokemattomuus sun mielestä kertoo miehestä? Onko kaikilla kokemattomilla joku tietty piirre tai ominaisuus, joka tekee hänestä erilaisen. Vastaus on tietysti: ei ole, mutta sulla on varmaan tästäkin joku "vahva"(=väärä) mielipide. Kakista ulos vain.
Tietenkin pakit voi tulla puolin jos toisin monien asioiden takia, mutta olen lähes varma, että suurin osa miehistä ei antaisi pakkeja naiselle sen tähden, että hän on kokematon. Lisäksi suuri osa miehistä olisi jopa mielissään, jos seurustelukumppaniehdokas olisi seksuaalisesti kokematon. Tämä ei tosiaankaan koske ainoastaan näitä tämän palstan tiettyjä "höppänöitä", vaan ihan tavallisia miehiä.
Vai tuleeko tähän nyt miesten kirjoittamia viestejä kumoamaan tätä väitettä?
nyt edes suoraan että viestisi sisältää taustaoletuksen. Se on se, että seurustelukumppaniehdokas on nuori ja kaunis.
Kokematon, reippaasti ylipainoinen ja ennenaikaisesti rupsahtanut nainen herättää kokemattomuudestaan kertoessaan aivan erilaisen mielikuvan kun kokematon, kaunis ja kiltti 19v opiskelijatyttö.
Ei saa laittaa sanoja toisen suuhun. En ota kantaa siihen, millainen on ulkonäkö, enkä myöskään kenenkään ikään.
Ulkonäöstä riippumatta, iästä riippumatta, miehelle naisen kokemattomuus ei yleensä ole miinus.
on. Jos kokemattomuus tulkitaan johtuvaksi siitä että nainen on jotenkin siveä ja odottaa oikeaa, niin mikäs siinä. Jos kokemattomuus johtuu 50kg:n ylipainosta niin asia on eri.
Samoin se menee miestenkin kanssa. Jos Johnny Deppin näköinen mies ilmoittaa olevansa kokematon, mikäs siinä. Hän on odottanut oikeaa. Jos joku 200kg painava pitsanaama ilmoittaa saman... No joo. Tiedetään kyllä että se johtuu kelpaamattomuudesta.
Tällä siis yritän herätellä keskustelua siitä että kokemattomuuden negatiivisena pitämiseen vaikuttaa niin moni muukin asia kun ikä tai sukupuoli. Kokemattomuus on pelkästään negatiivista ihmisellä jolla on ominaisuuksia jotka on helppo liittää siihen ettei kelpaa, esim. raju ylipaino tai tympeä luonne. Se on taas positiivista jos henkilö vaikuttaa siltä että kelpaisi kyllä suhteeseen tai seksisuhteeseen mutta ei ole kelpuuttanut vielä ketään sellaiseen. Silloin se on ihan ok ja jopa hienoa. Myös naisten mielestä.
Yksittäisenä piirteenä siis kokemattomuus on melko merkityksetön ja sen tulkinta riippuu monesta muusta asiasta. Todellisuudessa kuitenkin aika harva elää vapaaehtoisesti ilman seksiä pitkälle aikuisikään, joten 30 v neitsyet joilla olisi kovaa kysyntää vastakkaisen sukupuolen keskuudessa ovat harvassa.
"Jos kokemattomuus johtuu 50kg:n ylipainosta niin asia on eri."
Se päätelmä, minkä mies tekee kuullessaan 50 kg ylipainoisen naisen olevan kokematon, on itse asiassa se, että nainen on siis aina ollut ylipainoinen. Mikäli ylipainoinen nainen taas kertoisi olevansa kokenut, ei se häntä tietenkään auttaisi sen paremmin, vaan silloin mies päättelisi, että ne ovat juuri ne kokemukset, joiden takia nainen on rupsahtanut ennen aikojaan.
No ihan saman päätelmän tekee nainen. Ja tottakai tuossa se oikeasti merkityksellinen seikka olisi ylipaino, ei kokemattomuus.
Eli rautalangasta:
Tapaan kolme kokematonta miestä. Ensimmäisellä on se 50kg ylipainoa. Hänellä on kuitenkin ollut suhteita. Oletan siis, että hän ei ole aina ollut ylipainoinen. Hylkään hänet koska hän on 50kg ylipainoinen vaikka hän on tyyppinä ihan ok.
Tapaan sen toisen miehen joka on myös 50kg ylipainoinen. Hänellä ei ole ollut suhteita. Oletan, että hän on aina ollut ylipainoinen. Hylkään hänet koska hän on 50kg ylipainoinen vaikka hän on tyyppinä ihan ok.
Tapaan kolmannen miehen joka on myös kokematon. Hän näyttää täydelliseltä ja vaikuttaa tyyppinä ihan ok:lta. Jatkan tietenkin tapailua, oletan että koska hän on noin täydellisen näköinen hän on vain odottanut sitä oikeaa.
Kuten näette, syy on siis muualla. Pelkkä kokemattomuus ei tarkoita naiselle mitään vaan kokemattomuuden syistä muodostuva käsitys sekä ne muut ominaisuudet. Tottakai esimerkki on radikaali, harva on 50kg ylipainoinen, mutta tuo riittävän hyvin esiin mitä ajan takaa. Kokematon mies siis kelpaa jos on sopiva, ei kelpaa jos ei ole.
Tässä ketjussa on toinen kirjoittaja ilmaissut kantansa kokemattomuuteen sanomalla, että kokematon on hänen kanssaan niin erilainen, ettei hän siksi kelpuuta kokematonta. Oletko samaa mieltä? Toisin sanoen, onko sinun tai naisten kanta yleensä sellainen, että kokenut nainen ja kokematon mies ovat niin eri maailmasta pelkästään miehen kokemattomuuden takia, ettei heistä voi yhdessä tulla mitään. Vaikka miehessä muuten ei tuntuisi olevan mitään vikaa.
Tietysti on väärin vaatia sinulta kantaa toisen mielipiteisiin, mutta kirjoittelet sen verran harkittuja mielipiteitä, että olisi hauska kuulla kantasi tuohon.
Käänsit kelkkasi. Kiva juttu.
Se riippuu tietenkin siitä miten se kokemattomuus näkyy. Jos kokemattomuus johtaa siihen että mies on ihmissuhdetaidoton ja intiimisuhdetaidoton, meillä on iso ongelma. Olin erittäin pitkään suhteessa jossa me molemmat olimme toisemme ensimmäiset ja voin sanoa etten todellakaan halua alkaa opettelemaan / opettamaan uudestaan niitä asioita mitä me jouduimme suhteen aikana oppimaan seurustelusta ja aikuisesta ihmissuhteesta. Se vaihe on elämässäni jo takana.
Jos mies on jotain kautta hankkinut nuo taidot tai niin kypsä että osaa järkeillä miten toimitaan suhteessa, asia on eri. Se ei edellytä aiempaa kokemusta pitkästä suhteesta mutta usein se on tarpeen. Aika moni oppii vain kokeilemalla.
Miten kokematon suhtautuu esimerkiksi suhteen ja seksin arkipäiväistymiseen? Ainakin minun suhteesssani tämä oli molemmille kriisin paikka ja ero oli hyvin lähellä. Nyt tiedän, että tuo on normaalia ja siitä selvitään.
Sitten jos minulla olisi esimerkiksi lapsia, asia olisi jo aivan erilainen. Silloin en varmaan ryhtyisi uuteen suhteeseen yhtään kenenkään kanssa helposti, hankkisin suurinpiirtein SUPOn raportin kyseisen kaverin seurustelu- ja ongelmaratkaisutaidoista ennen päätöstä.
*Kirjoitit
"Tapaan kolmannen miehen joka on myös kokematon. Hän näyttää täydelliseltä ja vaikuttaa tyyppinä ihan ok:lta. Jatkan tietenkin tapailua, oletan että koska hän on noin täydellisen näköinen hän on vain odottanut sitä oikeaa."
-Okei. Ja oletuksena sinulla näyttää olevan se, että ok-näköinen ja fiksu mies saa kenet haluaa?
Mieleesi ei tainnut tulla se vaihtoehto, että mies ei ehkä olekaan vain "odottanut sitä oikeaa". Ehkäpä hän ei yksinkertaisesti ole kelvannut yhdellekään naiselle, koska on paljastunut kokemattomaksi?
Ok-näköinen ja fiksu mies saa ihan varmasti seuraa joltain kelvolliselta naiselta.
Tämän palstan AT-lutkittelijat eivät ole fiksuja, joten eivät käy esimerkiksi vaikka näyttäisivät miltä.
Tarkoitan nyt fiksuudella muutakin kun älykkyysosamäärää, esimerkiksi käytöstapoja.
No kun ei vaan saa.
Rumalta ja lihavalta naiselta ehkä kerran vuodessa jos näkee kovasti vaivaa. Mut se on inhottavaa.
Hyvällä käytöksellä ei ikinä - ronskisti vaan apinamiehen otteella perseestä kiinni. Naiset tykkää puuskuttavista elukoista.
Taitaa sitten peili valehdella sitä omaa kuvaa ihan reippaasti paremmaksi jos saa vain kerran vuodessa ja silloinkin vastenmielisenä pitämältään naiselta.
Ei valehtele eikä kaveritkaan saa sen useammin. Ja nekin on komeita kunnon miehiä kanssa kaikki.
Niin varmaan.
Suomessa on ihan varmaan joku helvetin hyvännäköisten miesten populaatio joka ei saa koskaan keltään. Liikkuvat vielä porukassa mutta naiset vaan kiertää nyrpistellen kaukaa.
Ihan melkein uskon.
Vai oletteko te 16v? Sen ikäiset tytöt vielä pihtaa. Odota muutama vuosi.
Paljon vanhempia ollaan mutta ATM:iä. Kouluja käyneitä ja työssäkäyviä. Fiksuja ja mielenkiintoisia. Nuorempana jäätiin täysin tai melkein ilman, Nyttemmin porukasta pari on päässyt suhteeseen kulahtaneiden nelikymppisten yksinhuoltajien kanssa.
Kiitti trollituokiosta. Voit lopettaa, en minä usko noihin satuihin.
Siihen nyt voin uskoa että joku on jäänyt nuorena ilman vaikka olisi millainen saalis mutta joku raja. Ei vastentahtoisesti joudu olemaan yksin jos sellainen on.
PS. Timo Hännikäinen ei ole saalis. Eikä Jethro Rostedt komea.
Vaan kun ei ole trollaamista. Luultavasti oma ja kavereiden ongelma on se, ettei olla oikeasti huippumenestyneitä muttei tarpeeksi rappiollakaan, jotta naisia kiinnostaisi. Kukaan ole mikään varsinainen "saalis", tavallisen näköisiä, osa urheileviakin heppuja mut kun ei kelvata edes niille tavisnaisillekaan.
Tuo on kylläkin potaskaa, että mies saa seuraa (kelvolliselta) naiselta noilla esittämilläsi kriteereillä, voin sen kertoa ihan omasta kokemuksesta. Olen ok-näköinen ja hyväkäytöksinen 26-v. mies, ja silti naiset ovat aina torjunneet, ei ole treffeille kukaan suostunut. Ja en todellakaan ole tehnyt humalaisia ja tökeröitä lähestymisyrityksiä, kuten ennakkoluuloiset ihmiset yleensä ensimmäiseksi olettavat miksi naiset eivät ole lämmenneet minulle. Lisäksi kukaan nainen ei ole koskaan tehnyt aloitetta minua kohtaan. Minussa sitten on kai jotain vikaa kun olen kokematon ja jäänyt yksin, vaikka minulle on sanottu ettei minussa mitään vikaa ole, varmaan muut kohteliaisuudesta vain sanovat noin vaikka eivät sitä tarkoita.
oletat että minä tai joku pystyisi netin kautta kertomaan mistä roikkuu?
Todennäköisesti sinussa on joku aivan ilmiselvä juttu mikä aiheuttaa sen että naiset eivät kiinnostu. Et vaan näe sitä.
Omalta kohdaltani olen varma siitä, että vika on minussa, kun minusta ei kiinnostuta. Olen kyllä pyrkinyt sitä selvittelemään, mutta kukaan ei kohteliaisuuttan ole sitä vielä minulle kertonut.
se tossa onkin. Jos joku nainen antaisi suoran palautteen eikä sitä "oot ihan kiva, mutta" voisit korjata asian.
Mikä antamassasi vaikutelmassa on niin huono ja epäseksuaalinen tai vastenmielinen ettet kelpaa?
Niin, valitettavasti vastaukset olivat aina " ei sinussa mitään vikaa ole, joku saa sinusta hyvän miehen." Rakentava kritiikki olisi aikanaan ollut paikallaan, enään sillä ei mitään väliä ole.
Itse sanoit, että "ok-näköinen ja fiksu mies saa ihan varmasti seuraa joltain kelvolliselta naiselta."
Mutta tuo ei vaan pidä paikkaansa.
Naiset välittävät liikaa kavereiden/muiden naisten mielipiteistä, eli jos mies on kokematon niin naisen mielestä se olisi noloa olla miehen kanssa, joka ei ole aikasemmin kelvannut muille naisille.
No näinhän se on mutta minkäs sille voi. Ne kaverit ovat kuitenkin tärkeitä.
Mitä voi sanoa ihmisestä, jolle merkitsee enemmän kavereiden, kuin omat mielipiteet ja tunteet ? Olisiko sana "vässykkä" oikea sana kuvaamaan tuollaista ihmistä ? Ehkä ajatuksenkulku menee naisten kohdalla juuri kuvailemallasi tavalla.
Mutta miehen näkökulmasta, minua ei voisi vähempää kiinnostaa muiden miesten mielipiteet siitä, millainen on minun naisihanteeni ja millaisen naisen kanssa alkaisin tekemään vispilänkauppaa. Kyseessä on kuitenkin mahdollinen tuleva elämänkumppani. eikä kavereita varten hankittu näyttelybuudeli ja kollektiivisen kuolauksen kohde.
Jos puuttuu sekstailu vastakkaisen sukupuolen kanssa, kun on kyseessä mies, niin se todistaa vain sen
tosiasian, että mies on erittäin fiksu ja harkitsevainen ihminen, kun ei kajoa sukupuolitautisiin ja erittäin pinnallisiin pimuihin.
Täydet 10 pistettä annan sellaiselle hienolle miehelle.
Nykybimbot ovat pelkkiä huoria.
Ei liian viisas ja fiksu mies voi koskea edes pitkällä tikulla sellaiseen.
Tuo kertoo miehestä vain sen, että hän ei saa
Eli siis naisten mielestä kokematon tyyppi ei kelpaa siksi, koska hän ei ole kelvannut muillekaan. Nainen ei ole valmis ottamaan riskiä sellaisen miehen kanssa. Ilmeisesti nainen pelkää menettävänsä kasvonsa näyttäytymällä miehen kanssa, joka ei kelpaa muilla. Ainoastaan komea kokematon mies kelpaa, koska hän ei todennäköisesti ole saanut pakkeja, vaan säästänyt itseään. Toisaalta itseään säästänyt mies voi olla uskonnollinen fanaatikko.
Miehelle sen sijaan kelpaa kokematon nainen, jos nainen on nuori ja nätti. Jos nainen ei ole nuori/nätti, hän kelpaa paremmin, jos on kokenut? Kokematon vähemmän nätti nainen ei kelpaa miehelle, koska kokemattomuus johtuu rumuudesta.
Onko tässä logiikkaa vai puhutaanko täällä pelkkää paskaa?
Naiset tekevät tästä logiikasta paskaa käytännössä. Nainen ei halua olla miehensä "opettaja" mutta mies joka panee ympäriinsä mieluusti oli millainen nainen kyseessä vain. Selvä. Nainen haluaa "koulutetun" miehen. Miehen (pojan siis) tulee kouluttautua ala-asteelta alkaen ikäistensä tyttöjen kanssa sosiaalisessa kanssakäynnissä josta alkaa kehitys tärkeä kaari. Tytöt haavailevat prinsessä leikeissään Brad Piteistä, sama haaveilu kantaa niillä siivillä niin pitkälle kunnes nuoruuden viehkeys alkaa karista siinä 30v jälkeen, monella naisella näin käy selvästi. Aika on armoton.
Miehen tulee olla siis ympäriinsä pannut paskiainen jotta kelpaisi naiselle. Pitäkää tunkkinne.
Tää ei ole katkeruutta vaan kertakäyttö-panokultturinne arvostelua.
Siitä siis monen miehen vaikeudet naisrintamalla johtuvat. Jos saan joskus pojan, pyrin siihen, että hän pääsee ala-asteella sellaiseen "putkeen", että on paljon tyttöjen kanssa tekemisissä ja yläasteella pääsee poikuudestaan jne.
Tällaisesta "putkesta" putoava poika ei löydä aikuisenakaan kovinkaan helposti seuraa naisista, ja todennäköisesti turhautuu ja masentuu sen takia.
Aika armotonta.
On ihmisiä, joiden ratkaisuja "sosiaalinen paine" sanelee naurettavankin pitkälle. Heikko itsetunto vaatii todisteita, että seurustelukumppani on myös muiden silmissä "ok". Siis sama ilmiö, kuin koulussa tai töissä ei sovi kaveerata epäsuositun henkilön kanssa. Onneksi löytyy myös heitä, jotka valkkaavat miehensä/naisensa/kaverinsa ihan omien arvostustensa mukaan.
on paljon tärkeämpi kuin miehille. Naisen arvon ja onnistumisen määrittää aika yskselitteisesti naisen aviomies. Miehellä taas työ.
Tästä pääsemmekin pohtimaan, mitä keskivertokansaainen ajattelee 35 vuosiin ehtineestä "vanhastapiiasta". Moniko naisseuraa kaipaava keski-ikäinen mies pelkää keski-ikäistä ikisinkkunaista? Veikkaan, että aika usea äijä nyrpistää nokkaansa ihan periaatteen vuoksi - "ei kelpaa minulle, kun ei ole kelvannut muillekaan".
Miksi pitäsi nyrpistää ? Ei se anna, jos ei pyydäkään...
Ongelma ei ole siinä, että kaikki miehet näin ajattelisivat, vaan siinä, ettei ole kohdannut sopivaa miestä. Siitä vain tutustumaan avoimin mielin ilman turhia ennakko-asenteita.
Meidän oloisamme tai parisuhde/seksi-kulttuurissamme ei kertakaikkiaan ole vapaita paritteluikäisä vähintään säällisen näköisiä naisia vapaana, tai siis sellaisia naisia joilloa ei ole menossa vähintään jotain vakipanijaa.
Sitävastoin miehissä kyllä löytyy myös muitakin kuin niitä jotka eivät kertakaikkiaan alkuunkaan naisille ole kelvanneet sellaisia jotka eivät ole onnistuneet saamaan sitä vähintäänkin säällisen näköistä naista, ja jotka voivat olla kokonaankin parisuhde/seksi kokemattomia. Näitä miehiä sitten paljon parisuhde/seksi-kokemusta jo hyvin nuoresta hankkivat naisemme alkavat tietenkin katsoa kieroon ja halveksia, ja nämä miehet suurella todennäköisyydellä syrjäytyvät parisuhde/seksi-markkinoilta loppuiäkseenkin jos kerran ovat syrjäytyneet jostain syystä tai vaikka syyttä.
Koko asiahan on niin itsestäänselvä, ettei siitä kannattaisi keskustellakaan. Eikä keskusteltaisikaan, elleivät naiset aina ryhtyisi esittämään jompaakumpaa seuraavista väitteistä: 1) Kokemattoman miehen kokemattomuus on aina miehen itsensä vika ja kokematon mies on joko fyysisesti tai psyykkisesti vajaatasoinen. 2) "Kyllä minulle kokematon mies kelpaa, jos...", vaikka kaikki tietävät, ettei kelpaa kuitenkaan.
kokemattoman tai vain vähän parisuhde/seksi-kokeneen miehen näkökulmasta tilanne on todella hämmentävä tai turhauttava. Siis tilanne jossa jo lässähtäneitä toisten miesten hyväksi jo kaiken kauneimman nuoruutensa uhranneita naisia(jotka yleensä vielä ilmoittavat statuksekseen jonkun yksinhuoltaja tai eronnut) olisi periaatteessa saatavillakin, mutta jotka naiset kuitenkin katsovat vielä kieroon vähän tai ei ollenkaan parisuhde/seksi-kokenutta miestä. Eli turhautunut fiilis tulee siitä kun sellaiset naisetkin jotka etovat jo ajatuksenakin ja joihin ei voisi mitenkään ihastua naisena eikä muutenkaan(kun taustatkin ovat pakostakin muotoutuneet niin erilaisiksi) katsovat vielä kieroon juurikin sen vuoksi kun ei ole rittävää parisuhde/kokeneisuutta omaava.
on aina väliä ja ihan sama vaikka ei saisi suomalaista huoraa tuon takia kun ei kiinnosta huora suhteet.
Näinhän se taitaa olla. Naisille kauhea turn-off. Todellisuudessa tilanne on sama kuin työkokemuksen kanssa: vaikka sokean apinan voisi palkata tehtävään oikeasti, mutta silti täytyy olla niin helvetisti työkokemusta että varmasti pärjää apinan tasoisessa hommassa.
Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolet. Kokemattomuus tekee suhteessa sen, että varsinkin suhteen alussa kokeneemmalta osapuolelta vaaditaan monessa asiassa selvästi enemmän mitä toisen kokeneen kanssa vaadittaisiin. Jotkut ei vaan ole valmiita käymään sitä prosessia läpi, vaikkei se intensiivisin jakso kestäkään kuin joitain kuukausia. Mut kyllä sen muutenkin kuin seksissä huomaa, että moni asia jää selvästi enemmän omille harteille kokemattoman kanssa. Näin se vaan menee, kun toinen ottaa vasta ensiaskeleitaan ja totuttelee uusiin tilanteisiin, niin kokeneemman on otettava jatkuvasti ohjakset käsiin ja annettava aikaa.
Mun mielestä olis kuitenkin aika typerää hätiköidä ton takia ja jättää, jos peruspalikat tuntuu kuitenkin olevan paikoillaan. Semmosta lupaavan oloista kokonaispakettia on vaikea löytää, joten kyllä sen eteen kannattaa nähdä alussa hieman enemmän vaivaa, vaikka siinä onkin aina olemassa se vaara, että kokemuksen kartuttua karataan muualle. Tohonkin on monia syitä, kuten se että halutaan tietää miltä seksi tuntuu muiden kanssa.
Mut ei kokemattomuus mun mielestä automaattisesti kenestäkään huonoa tee, vaikka kyllä se tuppaa herättämään kysymyksiä joihin alkaa yleensä löytymään vastauksiakin, kunhan tutustutaan vähän lähemmin. Esim. en ollut uskoa korviani, kun juttelin aiheesta erään naisen kanssa tai oikeastaan tää nainen tilitti siitä, että sillä oli treffattavana jo lyhyen ajan sisään toinen mies, joka jätti useammat kuin yhdet treffit väliin sen takia, että piti pestä pyykkiä. On näitä kaikkia kummallisuuksia, mutta tossa on jo prioriteetit aika hukassa, jos meinaa löytää naisen.
"Näin se vaan menee, kun toinen ottaa vasta ensiaskeleitaan ja totuttelee uusiin tilanteisiin, niin kokeneemman on otettava jatkuvasti ohjakset käsiin ja annettava aikaa."
Saisiko tästä käytännön esimerkkejä ? Ensimmäinen kappale kuulosti ihan siltä, kuin että (pari)suhteessa elettäisiin jotain ihmeellistä ja todellisuudesta sekä arjesta täysin poikkeavaa elämää. Kerro meille kokemattomille, mistä kaikesta "uudesta" kokematon ihminen ei voisi selviytyä ? Nyt ei siis puhuta pelkästään seksistä.
Kokemattomuudesta puhuttaessa jokaisen olisi syytä muistaa, että kukaan ei ole seppä syntyessään. Sitä paitsi nykyisen kokeneeksi tituleeraavan ihmisen oma menneisyys on voinut olla hyvinkin hapuilevaa säätämistä ja paikoitellen jopa säälittävää vonkaamista. Miten tähän tulisi suhtautua ?
"Mun mielestä olis kuitenkin aika typerää hätiköidä ton takia ja jättää, jos peruspalikat tuntuu kuitenkin olevan paikoillaan. Semmosta lupaavan oloista kokonaispakettia on vaikea löytää, joten kyllä sen eteen kannattaa nähdä alussa hieman enemmän vaivaa, vaikka siinä onkin aina olemassa se vaara, että kokemuksen kartuttua karataan muualle. Tohonkin on monia syitä, kuten se että halutaan tietää miltä seksi tuntuu muiden kanssa."
Kokematon tai ei, jokainen suhde on aloitettava alusta, eikä oikotietä onneen ole olemassa. Mikään ei takaa sitä, että suhde etenisi kokeneemman kanssa yhtään sen nopeammin, jos ihmisillä on väärä lähestymistapa tai suhdetta kohtaan liian suuret odotusarvot.
"Mut ei kokemattomuus mun mielestä automaattisesti kenestäkään huonoa tee, vaikka kyllä se tuppaa herättämään kysymyksiä joihin alkaa yleensä löytymään vastauksiakin, kunhan tutustutaan vähän lähemmin. Esim. en ollut uskoa korviani, kun juttelin aiheesta erään naisen kanssa tai oikeastaan tää nainen tilitti siitä, että sillä oli treffattavana jo lyhyen ajan sisään toinen mies, joka jätti useammat kuin yhdet treffit väliin sen takia, että piti pestä pyykkiä. On näitä kaikkia kummallisuuksia, mutta tossa on jo prioriteetit aika hukassa, jos meinaa löytää naisen."
Kummallisuuksia ? Se on toki valitettavaa, kun aina joku tekee oharit. Mutta myös se on elämää, että yksin asuva mies osaa hoitaa omaa talouttaan aivan siinä missä nainenkin. Pyykkiä pesevät myös miehet, koska kyseinen asia kuuluu viikoittaisiin rutiineihin, joita ei tarvitse erikseen miettiä tai tehdä niistä numeroa. Nainen taisi olla yllättynyt sen vuoksi, että on kohdannut miehen, joka osaa hoitaa kotihommat myös ilman naisen apua, ja jopa paremmin kuin nainen. Se, jos mikä herättää naisessa kysymyksiä, tai ehkä rehellisemmin sanottuna alemmuudentunnetta riippuen siitä, millainen on naisen itsetunto.
voinhan mä jotakin tarkennusta tässä yrittää antaa, mutta en viitti mennä liian yksityiskohtaisiin juttuihin.
"Saisiko tästä käytännön esimerkkejä ? Ensimmäinen kappale kuulosti ihan siltä, kuin että (pari)suhteessa elettäisiin jotain ihmeellistä ja todellisuudesta sekä arjesta täysin poikkeavaa elämää. Kerro meille kokemattomille, mistä kaikesta "uudesta" kokematon ihminen ei voisi selviytyä ? Nyt ei siis puhuta pelkästään seksistä."
Ensimmäisenä tulee mieleen se, ettei esimerkiksi osata ottaa niin hyvin kumppaniaan huomioon. Monille jää helposti se sinkkuvaihe päälle, jossa ollaan ja eletään minä minä maailmassa, kun taas suhteessa pitäisi olla me. Totta kai nämä on yksilöllisiä juttuja ja jotkut osaa luonnostaan ottaa paremmin muut huomioon, mutta väitän että empaattisinkin ihminen ei osaa ottaa samalla tavalla kumppaniaan huomioon kuin mitä sellainen osaa joka on ollut edes yhdessä vähän vakavammassa suhteessa ja viettänyt pidempiä aikoja toisen ihmisen seurassa. Ne on hyvin pieniä arkisia juttuja, mutta juuri se arjen sujuvuus koostuu pienistä asioista ja siinä palaa monilla käpy, jos ei tajuta ihan perusjuttujakaan yhdessäolemisesta.
Niin ja enhän mä sitä sanonutkaan, etteikö kokematon voisi näistä jutuista selviytyä. Varmasti useimmat selviytyy ihan mallikkaasti, mutta kyse onkin siitä, että se vaatii aikaa. Kaikilla ei vaan riitä kärsivällisyys siihen, että kokematon kuroo riittävästi tuota eroa kiinni ennen kuin suhde suhde voi kunnolla alkaa.
"Kokemattomuudesta puhuttaessa jokaisen olisi syytä muistaa, että kukaan ei ole seppä syntyessään. Sitä paitsi nykyisen kokeneeksi tituleeraavan ihmisen oma menneisyys on voinut olla hyvinkin hapuilevaa säätämistä ja paikoitellen jopa säälittävää vonkaamista. Miten tähän tulisi suhtautua ?"
Ihan totta, olen samaa mieltä. Jostain se on kaikkien aloitettava, enkä mä tässä yritäkään mitenkään lannistaa ketään ja viestittää ettei kannata edes yrittää. Totta kai kannattaa yrittää ja metsästää omaa onneaan vaikka olisikin vähän myöhässä normaalista aikataulusta. Tässä keskustelussa onkin just pointtina se, että tuo hapuiluvaihe sijoittuu tyypillisessä kehityskaaressa jonnekin teini-iän ja alle 20v paikkeille. Silloin voidaan olla paremmin yhdessä pihalla näistä asioista, eikä siis tule sitä efektiä, että kokeneemman pitäisi olla jotenkin kärsivällinen ja odotella. Että siinä mielessä kokemattomuus hankaloittaa jonkin verran asioita, ainakin aluksi.
"Kokematon tai ei, jokainen suhde on aloitettava alusta, eikä oikotietä onneen ole olemassa. Mikään ei takaa sitä, että suhde etenisi kokeneemman kanssa yhtään sen nopeammin, jos ihmisillä on väärä lähestymistapa tai suhdetta kohtaan liian suuret odotusarvot."
Tässäkin on perää, mutta en ole kuitenkaan ihan samaa mieltä. Nimittäin kyllä aikaisemmista suhteista oppii yleensä aina jotakin ja varsinkin niistä ensimmäisistä hyvinkin paljon. Vaikka jokainen suhde on erilainen, niin ei niitä tarvitse joka kerta aloittaa kokonaan puhtaalta pöydältä. Toki jokaiseen ihmiseen pitää aloittaa tutustuminen alusta, mutta vanhat kokemukset nopeuttaa selvästi tota prosessia, eikä pyörää tarvitse keksiä läheskään niin monessa asiassa uudestaan kuin mitä ensimmäisissä sähellyksissä piti. Mutta tosiaan siinä mielessä pitää aloittaa alusta, ettei ole typerä ja oleta suoraan, että asiat toimii uudessa suhteessa samalla tavalla mitä aikaisemmissa.
Jos ei seksistäkään oppisi mitään jatkoa ajatellen, niin silloinhan jokainen kerta uuden kumppaninkin kanssa tuntuisi samalta kuin ensimmäinen kerta, eikä näin todellakaan ole. Voihan se olla vähän hapuilua ja hakemista, mutta kehityskaari on samalla tavalla mitä suhteen muissakin osa-alueissa paljon nopeampi mitä niillä ihan ensimmäisillä kerroilla kun kaikki oli uutta.
"Kummallisuuksia ? Se on toki valitettavaa, kun aina joku tekee oharit. Mutta myös se on elämää, että yksin asuva mies osaa hoitaa omaa talouttaan aivan siinä missä nainenkin. Pyykkiä pesevät myös miehet, koska kyseinen asia kuuluu viikoittaisiin rutiineihin, joita ei tarvitse erikseen miettiä tai tehdä niistä numeroa. Nainen taisi olla yllättynyt sen vuoksi, että on kohdannut miehen, joka osaa hoitaa kotihommat myös ilman naisen apua, ja jopa paremmin kuin nainen. Se, jos mikä herättää naisessa kysymyksiä, tai ehkä rehellisemmin sanottuna alemmuudentunnetta riippuen siitä, millainen on naisen itsetunto."
Ei siinä tosta ollu kyse. Kyse oli ihan siitä, että pyykkiä voi pestä varmasti vaikka sitten niiden treffienkin jälkeen. Eli tämä kaveri ei vaan ymmärtänyt priorisoida treffejä pyykinpesun edelle. Eikä toi siis ollut edes ainoa kerta, kun kotihommat meni treffien edelle. Silloin pitää takoa kun rauta on kuumaa ja suoraan sanottuna jos ei tota vertaa ymmärrä lukea tilannetta, niin ei mikään ihme jos on sinkkuna.
Noh, on näitä tökeröitä mokia monia muitakin mitä olen kuullut ja noista kannattaa tosiaan ottaa opiksi, niin onnistuu ehkä välttämään edes ne mokat ja taas paranee mahdollisuudet. Naiset arvostuksen ja kiinnostuksen voi voittaa niin monella tapaa. Jo ihan vaikka sillä, että ymmärtää ravintolassa kysyä saisiko naisellekin olla lisää juotavaa samalla kun täyttää omaa lasiaan. Nää on niin pieniä juttuja, mutta silti vaan niin tärkeitä sen vaikutelman kannalta minkä onnistuu alussa luomaan ja mikä ratkaisee jatkuuko tuttavuus alkua pidemmälle. Kokemus opettaa varmasti paljon noissakin asioissa.
Enkä mä nyt ite väitä olevani mikään maestro näissä asioissa, mutta kyllä mäkin jo jotain elämästä oon oppinu tähän ikään mennessä. Nyt on kuitenkin painuttava koisimaan.
No, et oikeastaan antanut vastaukseksi mitään konkreettista. Vain ja ainoastaan spekulaatioita siitä, mitä saattaisi tapahtua tai sitten ei. Oletko koskaan ottanut huomioon, että suhteen ja elämän ennustaminen on aika hankalaa ? Mikäli kaikki tapahtumat olisivat ennustettavissa, meillä olisi jo iso joukko lottomiljonäärejä, ja joka viikko niitä tulisi lisää.
Nykyisin ihmisissä tuntuu olevan sitä vikaa, että myös ihmissuhteita on alettu elämään mielikuvissa ikäänkuin etukäteen ja pikakelauksena. Kaikki perustuu siihen, mitä oletetaan tapahtuvaksi. Eikö tuollainen kohkaaminen tunnu aika pikemminkin ahdistavalta ? Suhteeseen ei enään osata mennä avoimin mielin, vaan pikemminkin hyvin ennakkoasenteellisina ikäänkuin aikaisemmat suhteet vaikuttaisivat siihen, millainen uusi suhde tulisi olemaan. Aika erikoista...
Nähtävästi tästä keskustelusta voi päätellä sen, että kokemattomalle toinen kokematon on paras mahdollinen kumppaniehdokas ? Silloin ei tarvitse pelätä omaa riittämättömyyttä, osaamattomuutta tai vaikka sitä, ettei osaa lukea toisen ajatuksia telepaatin tavoin.
Kun kaksi kokematonta kohtaa, silloin on vähemmän sijaa ennakkoasenteisiin ja siihen, että suhdetta aletaan katsomaan edellisten suhteiden vääristävien lasien läpi.
monessa kohtaa väärin ja teit liian pitkälle meneviä olettamuksia, joten pari tarkennusta vielä.
Aika vaikeaa antaa mitään konkreettisia ja yleispäteviä esimerkkejä, koska ihmiset on niin erilaisia. Kärjistetysti voisi kuitenkin sanoa, että seksi kokemattoman kanssa on lähinnä sitä, että sammutetaan valot ja vedetään pimeässä peiton alla lähetyssaarnaajaa. Toinen vaan makaa ja ihmettelee mitä tapahtuu. Kokeneen kanssa seksi on monipuolisempaa ja vuorovaikutteista, jolloin ei itse tarvitse aina tehdä kaikkea. Toi asetelma turhauttaa helposti varsinkin naisia, koska yleensä naiset olettaa miehen kykenevän viemään kun nainen vikisee.
Jos taas unohdetaan seksi, niin toisena esimerkkinä voisi mainita suhteissa syntyvien riitojen selvittämisen ja sen miten osaa puhua kiusallisistakin yhteisistä asioista ja käsitellä negatiivisia tunteita. Tai millä tavoin voi lohduttaa ja tukea kumppaniaan. Esim. miehet tekee monesti sen virheen, että kun nainen purkaa pahaa oloaan, niin mies yrittää välittömästi ratkaista naisen ongelmaa tarjoamalla erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Nainen taas haluaisi ainoastaan purkaa tunteitaan ja saada sellaisen tunteen, että häntä kuunnellaan ja hänen ongelmansa ovat tärkeitä ja vakavasti otettavia miehenkin silmissä. Sellainen kertoo välittämisestä ja arvostuksesta.
Arvaan kyllä, että alat nyt yksitellen käymään näitä muutamia mun valikoimia esimerkkejä läpi todistaaksesi, ettei ne ole mikään ongelma. No eihän ne kaikille olekaan, mutta joillekin on ja varmasti kaikille keksittäisiin asioita mitkä kokemus auttaa todennäköisesti välttämään jatkossa. Totta kai tämä kaikki on pelkkää spekulaatiota suhteen mahdollisista ongelmista, eikä tulevaa voikaan ennustaa. Jos lähdetään tuosta olettamuksesta, niin ethän sinäkään pysty ennustamaan, ettei kokemattomuudesta aiheutuisi mitään sellaisia ongelmia suhteessa jotka osaa jatkossa välttää kokemuksensa turvin. Eikä se olekaan tämän tarkoitus, vaan se, että tässä pohditaan suhteen mahdollisia ongelmia. Joillakin niitä on vähän enemmän ja joillakin vähän vähemmän, mutta kyllä ne jossain määrin korreloi sen suhteen missä määrin ihmisellä on kokemusta parisuhteista.
____________________________________________
Kuten sanoin edellisessä viestissäni, niin ei tietenkään kannata automaattisesti olettaa asioiden olevan samalla tavalla mitä aikaisemmissa suhteissa. Totta kai vähänkin ajatteleva ihminen ymmärtää lähteä mahdollisimman avoimin mielin jokaiseen suhteeseen ja ottaa ihmiset yksilöinä, mutta väistämättä uusissa suhteissa tapahtuu jonkinlaista vertailua aikaisempiin kokemuksiin. Ei siinä ole mitään pahaa tai typerää. Päin vastoin, sehän on vaan fiksua, että ottaa opikseen eikä toista enää uudestaan samoja virheitä. Esimerkiksi joku aikaisempi suhde on saattanut opettaa millaisella luonteella varustettujen ihmisen kanssa ei vaan tule toimeen, eikä halua olla suhteessa. Kokemus opettaa tietämään mitä suhteelta haluaa ja mitä ei, jolloin ei kitkuttele enää jatkossa ainakaan samalla tavalla huonossa suhteessa ja tuhlaa molempien aikaa ja aiheuta pahaa mieltä.
_____________________________________________
Varsinaisesti itse kokemattomuus ei kuitenkaan ole se mikä tuottaa ongelmia siihen suhtautumisessa. Vaikka oonkin tässä kirjotellu kokemattomuudesta negatiiviseen sävyyn, niin ei mua henkilökohtaisesti haittaa pelkkä kokemattomuus. Tosiaan aina voi oppia ja ehdottomasti parempi noin kuin että olisi joka viikko eri ihmisen kanssa. Oon mä ollutkin suhteessa yli parikymppisen kokemattoman naisen kanssa, joten tiedän kyllä aika hyvin miten se eroaa suhteesta selvästi kokeneemman naisen kanssa. Yleensä kai kokemattomuus nähdään ehkä enemmän ongelmana siksi, että sen kokemattomuuden taustalla on usein jotain huomattavasti ongelmallisempaa kuin itse kokemattomuus. Eli just tää klassikko, että miksi joku ei ole kelvannut kenellekään. Mikä tai mitkä asiat on siis aiheuttanu sen kokemattomuuden.
Nyt kun mietin vielä tähän loppuun omia suhteitani, niin en muista, että olisin kertaakaan tapaillut naista, joka ei olisi kysellyt mun entisistä suhteista ja kuinka kauan oon ollu sinkkuna. Eli selvästi noi vaan merkkaa ainakin monille naisille, kun niitä aina kysellään. Ehkäpä joku nainen osaa omasta puolestaan kertoa miksi kyselee miehiltä noista.
Kokemattomalla miehellä ei tee mitään.
Kyllä mä voin naisena ihan rehellisesti sanoa, että kokemattomuus ei haittaa, jos toisesta oikeasti tykkää. Jos mies tosiaan on odottanut vakavampaa suhdetta eikä ole kokeillut jokaista vastaan tulevaa muijaa, niin onhan siinä jotain kunnioitettavaa. Harvemmin vain miehet ovat pidättäytyneet tällä tavoin...
Ei se välttämättä ole ongelma, mutta olen käytännössä huomannut tapaillessani kokemattomia miehiä että heidän kanssa on huomattavasti vaikeampaa olla kun jo aikaisemmin seurustelleen kanssa. Seurustelusuhteen pelisäännöt ovat epäselvät, on luettu tai kuultu jostain miten pitää toimia (tässä tapauksessa naisen kanssa) ja niin toimitaan sen sijaan että käytettäisiin ihan yksinkertaisesti omaa päätä ja tilannetajua, ei ymmärretä mitä toiselle voi sanoa, seksi on valtava ongelma jne. Samoja ongelmia voi toki tulla kenen tahansa kanssa, mutta kyllä näitä ongelmia omalla kohdalla on ollut enemmän juuri kokemattomien miesten kanssa, ja se oikeasti turhauttaa.
Koska olen lähempänä kolmeakymmentä, itselläni on ollut jo muutama seurustelusuhde ja muutama lyhyempi suhde, tapaillut ja tutustunut olen miehiin, mutta ei yhdenillan-juttuja kuitenkaan, toivoisin että miehelläkin olisi jo jotain kokemusta naisista. Ei kuitenkaan liikaa. Paras tilanne kai olisi jos molemmilla olisi suunnilleen samanlainen historia takana, eli omalla kohdallani kai "kultainen keskitie" kuten itse ajattelen. Siitäkin voi tulla ongelma jos toisella on ollut paljon aikaisempia kumppaneita ja toisella ei yhtään, se tuppaa ärsyttämään helposti sitä osapuolta, jolla on ollut vähemmän seksi/seurustelusuhteita.
Ja näille kokemattomille on ollut hyvin tyypillistä epärealistiset odotukset seurustelussa. Toiseen ihmiseen ladataan hirvittävän suuret odotukset ja oletetaan yhdessäolon olevan "elämää suurempaa täydellisen puhdasta rakkaustarinaa".
syy syrjiä
En syrji ketään, ja olen edelleen valmis tutustumaan ja tapailemaan kokemattomia miehiä. Tosin en ihan hetkeen kun sellainen juttu on juuri loppunut, silloin tarvitsee hengähdystauon.
Tuossa on perää. Kokemattomuuden kanssa on tavallaan sama tilanne kuin kahden hyvin eri-ikäisen ihmisen seurustelussa. Ihmisellä on tunnetusti fyysinen ikä ja henkinen ikä, jota on vaikeampi mitata, mutta niiden lisäksi eräänlainen seksuaalinen ikä - tai miksi sitä sitten pitäisi kutsua. Kokenut ja kokematon ovat siten seksuaaliselta iältään erilaiset ja seuraus on se, minkä viestissäsi olet kuvannut.
Plussaa muuten sinulle siitä, ettet missään välissä sanonut, että kokematon olisi jotenkin viallinen. Kokematon on pelkästään kokematon ja mahdolliset ongelmat johtuvat nimenomaan vain siitä.