Suurilta tuntuvat asiat kuullostavat niin pieniltä, joista ei tarvitse välittää -elämä jatkuu.
Olemme haalineet kasaan tavaraa, olemme tuoneet maailmaan lapsen, olemme joskus olleet onnellisia.Meillä on kaikki ja kuitenkin niin vähän.
Suhteet kaatuu ja niistä selvitään, mutta tämä tappoi kaiken.Olen päämäärätön kuori, tyhjine katseineni, tekohymyineni ja valheineni totuudesta.Olen kaivanut kuoppaani niin kauan, että en enää erota kunnolla valoa ylhäältä sen pohjalla.Enkä osaa enää kivuta sieltä pois, siksi jatkan kaivamista, olen urhea vaikken enää välitä.
Meidän suhteemme päättyi sanoihin: "olen kahden tulen välissä" emme puhuneet sen jälkeen sanakaan, koska kumpikin tiesi että se oli siinä.Kaikki mitä olimme panostaneet parisuhteeseemme oli pois pyyhkäisty kerralla ja tilalla oli kammottava tyhjyys.Meillä olisi edessä päin ollut paljon tekemistä, mutta nyt nekin tekemiset jäivät kesken.Ihan kuin kokonainen vuosi olisi kalenteriin tullut vapaata hetkessä, aivan kuin olisin saanut potkut töistäni, aivan kuin minun olemassa oloni olisi peruttu.
Opin selviämään, mutta opinko koskaan enää puhumaan, opinko koskaan tuntemaan tai opinko koskaan hyväksymään tätä.Olen tekopyhä, koska en osaa sanoa ääneen sitä mitä haluaisin.En tunne syyllisyyttä, koska en edes tiedä mistä minua syytetään.Olen kuitenkin tuomittu ja tuomittuna pysyn.
Pasisuhde on taitolaji ja minä olen vain amatööri.
Olen lähtövalmis lähtöösi!
Olemme haalineet kasaan tavaraa, olemme tuoneet maailmaan lapsen, olemme joskus olleet onnellisia.Meillä on kaikki ja kuitenkin niin vähän.
Suhteet kaatuu ja niistä selvitään, mutta tämä tappoi kaiken.Olen päämäärätön kuori, tyhjine katseineni, tekohymyineni ja valheineni totuudesta.Olen kaivanut kuoppaani niin kauan, että en enää erota kunnolla valoa ylhäältä sen pohjalla.Enkä osaa enää kivuta sieltä pois, siksi jatkan kaivamista, olen urhea vaikken enää välitä.
Meidän suhteemme päättyi sanoihin: "olen kahden tulen välissä" emme puhuneet sen jälkeen sanakaan, koska kumpikin tiesi että se oli siinä.Kaikki mitä olimme panostaneet parisuhteeseemme oli pois pyyhkäisty kerralla ja tilalla oli kammottava tyhjyys.Meillä olisi edessä päin ollut paljon tekemistä, mutta nyt nekin tekemiset jäivät kesken.Ihan kuin kokonainen vuosi olisi kalenteriin tullut vapaata hetkessä, aivan kuin olisin saanut potkut töistäni, aivan kuin minun olemassa oloni olisi peruttu.
Opin selviämään, mutta opinko koskaan enää puhumaan, opinko koskaan tuntemaan tai opinko koskaan hyväksymään tätä.Olen tekopyhä, koska en osaa sanoa ääneen sitä mitä haluaisin.En tunne syyllisyyttä, koska en edes tiedä mistä minua syytetään.Olen kuitenkin tuomittu ja tuomittuna pysyn.
Pasisuhde on taitolaji ja minä olen vain amatööri.
Olen lähtövalmis lähtöösi!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Että tuli sitten todettua tuo.
Vielä kun sais saman suomeksi niin, että kirjoittaisit asioista niiden oikeilla nimillä.
"Olen tekopyhä, koska en osaa sanoa ääneen sitä mitä haluaisin"
Ja kun sanoisit, sanoisitko oikeilla nimillä asiat, vai kryptaisitko kuten tekstisi? Aloitapa siitä niin ehkä sunkin parisuhteet jatkossa onnaa.
Ehdotan sinulle kuitenkin lämpimästi ja ystävyydellä; lakkaa kaivamasta, rupea kiipeämään ylöspäin. Vaikka kuinka pienin askelin, mutta kuitenkin. Suuri pettymys voi tuottaa kuolon tunteen sisälle mutta kun sinä joka tapauksessa hengität ja sydämesi lyö, niin "kuoren sisälle" saa yllättävän helposti 'täytettä'. Avaat vain silmät ja ennen kaikkea mielen.
Älä lankea katkeruuden syntiin äläkä kuorruta elämääsi negatiivisuuden panssarilla. Täällä ollaan oppimassa ja opettelemassa eikä luovuttaa kannata; vaikka kuinka pienet tirput iloa ja positiivisuutta antavat voimia ruveta kapuamaan surun syöveristä onnellisten joukkoon. Parisuhteita tulee ja menee ja elämää on ilman niitäkin.
tuo Sinun kannanottosi ! Vaikka en nyt juuri ole ihan samanlaisessa elämäntilanteessa, kuin viestin aloittaja, kolahti tekstisi sopivasti minuunkin. Sain siitä "just nappiin" avun ja selkeyden tähän omaan kuoppaiseen tilanteeseeni. Siis: Kiitos !!!