Varsinainen vappu...selvisi taas vaihteeksi että kihlattu valehtee jatkuvasti.tai oikeastaan salailee minkä kyllä lasken valehteluksi, varsinkin kun monta kertaa olen kysynyt eikä vastausta ole tullut.paitsi tänään, vahingossa kuulin vastauksen.
nyt mietin että kannattaako jatkaa.en pysty luottamaan tuon salailun takia, ja tietokoneet merkitsevät kihlatulle paljon enemmän.samoin kaikki muu mahdollinen.rakastan kihlattuani enemmän kuin mitään muuta, mutta kuten juuri kävi ilmi vastarakkaus on laimeaa.mitä voin tehdä?nyt harkitsen pois muuttamista yhteisestä asunnosta.vaan ei mulle oo ketään muuta olemassa...
nyt mietin että kannattaako jatkaa.en pysty luottamaan tuon salailun takia, ja tietokoneet merkitsevät kihlatulle paljon enemmän.samoin kaikki muu mahdollinen.rakastan kihlattuani enemmän kuin mitään muuta, mutta kuten juuri kävi ilmi vastarakkaus on laimeaa.mitä voin tehdä?nyt harkitsen pois muuttamista yhteisestä asunnosta.vaan ei mulle oo ketään muuta olemassa...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mulle on osunut samanlainen mies kohdalle..
Olimme monta vuotta yhdessä, kihloissakin ja asuimme samassa osoitteessa, mutta lopulta en enää jaksanut hänen jatkuvaa salailua/valehteluansa. Aina vain tuli uusia selityksiä kun kävi ilmi, että jotain oli taas jätetty kertomatta. Sattuman kautta minäkin niitä sain selville. Asiat, joita salailtiin, olivat lähinnä sellaisia juttuja, joita hänen olisi pitänyt hoitaa muttei hoitanut. Pieniä ja isoja. Välillä aivan älyttomiäkin.
Nyt ollaan sitten erikseen, vaikka vaikealtahan tämä tuntuu.. tosi vaikealta.. Luulin että ollaan ikuisesti yhdessä ja että hän on se "ainoa oikea" minulle. Vaan en vaan voinut sulattaa tuollaista käytostä, itse suht tunnollisena ja rehellisenä. Hän haluaisi minut takaisin, mutta en usko, että suhteestamme voi tulla enää mitään.
Jos TODELLA rakastat kihlattuasi "enemmän kuin mitään muuta" niin kyllä susta pitää löytyä myös HALU taistella vaikeuksista voittoon!
Juu, tiedän, että se tuntuu mahdottomalta yksin, mutta et sä sitä yksin teekään vaan yhdessä rakastettusi kanssa.
Pysäytä se tilanne viimeistäänkin nyt kun olet jo sietokykysi rajoilla ja nosta kissa pöydälle. Jonkunhan se on tehtävä.
Kerro rakkaallesi miltä susta tuntuu, kerro mitä toivoisit hänen tekevän ja mitä itse olet valmis tekemään. Pureutukaan asiaan juuria myöden, riidelkää, selvittäkää riita ja sitten sopikaa.
Muuten ei mikään muutu.
Ja mä puhun tässä kokemuksesta. Kyllä mekin oltais erottu jo aikapäiviä sitten ellei mun rakas ukkoni olis aloittanut keskustelua, joka sitten kuroi kuilun umpeen ja palautti meidät ajan mittaan takas YHTEISelämään. Meinattiin siis eriytyä vähän liiankin itsenäisiksi ja eihän se sellanen käy päinsä parisuhteessa. Onneksi elämänkumppani oli noin viisas ja rakastava ettei antanut meille käydä niin, vaan uskoi meihin ja haluumme jatkaa yhdessä.
Aloita tänään. Älä syyllistä vaan ole avoin ja rehellinen, huolissasi mutta luottavainen ja valmis etsimään ratkaisua ja tekemään töitä sen eteen, että suhde paranee. Jos kihlattusikin on sitä kaikkea tai edes osittain sitä, niin kaikki on vielä pelastettavissa.
tiedän tunteen!oma poikaystäväni petti saman lupauksen kolme kertaa!!!joka kerta kun sain hänet kiinni lupauksen pettämisestä itkin aivan tolkuttomasti koko yön, enkä kyennyt edes kouluun seuraavana päivänä.olen kysynyt poikaystävältäni että miksi hän teki sen, mutta i ole osannut vastata kunnolla siihen.hän vain sanoi ettei tiedä miksi niin teki. onneksi hän on moneen kertaan pyytänyt anteeksi ja jopa itkenyt kun on aiheuttanut mulle niin pahaa mieltä. anteeksi olen tavallaan jo antanut mutta unohtamaan en pysty IKINÄ!ne olivat kyllä niin kamalia kokemuksia että nytkin meinaa kyyneleet nousta pintaan.. toivon että puhuisit kihlattusi kanssa siitä miksi hän valehteli.aina kannattaa puhua vaikkei se aina auttaisikaan.. onnea ja pärjäämisiä sulle!ilmottele mihin ratkaisuun olet päätynyt!
Oma tyttöystävänikin petti mua eikä sitä sitten enää ehkä pysty korjamaan. Vaikka riita on pettämistä ja epäuskollisuutta luottamus toiseen henkilöön katoaessa ei ole suhteesta enää paljon jäljellä. Matkasta jotuen emme ole päässeet juttelemaan asiasta mut siihen se kaatuu.
Jos joillakin teistä on mahdollisuus palata takaisin sekä halua niin käyttäkää tilaisuus hyväksi. Itselläni ei ole enää luottamista tyttöystäväni tämän jälkeen kaukosuhteessa kun luottamusta tarvitsee en siihen enää pysty kun en voi luottaa häneen niin sopiminen on mahdoton tehtävä?
Luottamusta ja yritystä matkaan, täs kun ei taida omalla suhteella olla kumapaan enää jäljellä.
Oma tarinani on "uskottomuus -> Pettäjä ei muutu" alaisuudessa, jos jotakin kiinnostaa lukea pitkä tarina.
Oletko itse ollut hyvä hänelle?Meidän perheessä on sellainen tilanne että mies on juro ja jäätä. Ei osaa antaa hellyyttä, on kylmä ku jääkalikka...eikä tilannetta helpota se että hän ryyppää lähes joka viikonloppu...yleensä 2:na päivänä.Meillä on 2 poikaa jotka taatusti haluaisi yhteiset hetket vanhempien kanssa viettää muulla tavalla kun katsella juopunutta sössöttävää isää joka huutaa turhasta, kiukuttelee ja on pahalla päällä...jopa kovakourainen meitä kohtaan.Ei ihminen ymmärrä kuinka eri ihminen hän on kun ottaa liikaa.Minä vaimona koitan "jemmata" ruokarahaa välillä ettei kaikki menis kaljaan ja lähden toisinaan "karkuun" juopottelevaa miestä lasten kanssa.Minä niin rakastaisin jos hän tajuaisi vaihtaa arvomaailmansa oikeaan järjestykseen.Nyt on viina tärkeämpi kuin minä ja lapset.Lupaa lopettaa aina múttei tosissaan edes yritä...ei halua olla ilman viinaa.On siis alkoholisti.Ei riitä mulla rakkautta enään hänelle antamaan vaan tunteeni ovat laimentuneet ja jäätyneet ja siksi olen tosissani pohtinut josko olisi aika heittää jäähyväiset tälle parisuhteelle.Minunkin mieheni siis valehtelee...tosin eri asiasta, mutta lupaa ja lupaa koskaan niitä lupauksia toteuttamatta!M
Toi juttusi oli kuin suoraan omasta elämästäni...
Erohan siittä tuli sitten.